Ulkomainen pääoma tähtää Suomen markkinoille
Muutaman niukan vuoden jälkeen Suomen kiinteistömarkkinat ovat kasvussa ja houkuttelevat kansainvälistä pääomaa vuonna 2026, CBRE:n Suomen kiinteistömarkkinakatsauksen 2026 mukaan. Jussi Niemistö, Pohjoismaiden vanhempi johtaja ja tutkimuspäällikkö, kertoo Nordic Property Newsille käänteen taustalla olevista syistä, Suomen markkinoille kohdistuvasta ulkomaisesta pääomasta sekä siitä, millä segmenteillä ja maantieteellisillä alueilla on kysyntää.
Jussi Niemistö. Kuva on montaasi. Kuva: Istock ja CBRE
Suomen kiinteistömarkkinat ovat matkalla kohti kestävää elpymistä, kun sijoittajien luottamus palautuu vakaan, tulovetoisen sijoitusten kysynnän tukemana, CBRE:n Suomen kiinteistömarkkinakatsauksen 2026 mukaan. Jatkuvasta makrotaloudellisesta epävarmuudesta huolimatta hinnoittelun selkeys ja rahoitusmarkkinoiden likviditeetti tukevat useampia kauppoja. CBRE:n mukaan Suomen kiinteistösijoitusten ennustetaan kasvavan 5–10 prosenttia vuonna 2026.
Miksi tämä siirtymä vakautumisesta laajenemiseen tapahtuu nyt?
“Uskomme, että tämä on osa asteittaista elpymistrendiä, jota olemme nähneet Pohjoismaissa viimeisten 18 kuukauden aikana. Rahoitusmarkkinoiden positiivinen likviditeetti ja hintojen vakautuminen ovat auttaneet lisäämään investointihalua eri sektoreille. Kyse on myös suhteellisen houkuttelevasta arvostuksesta verrattuna suurempiin eurooppalaisiin kilpailijoihin. Voidaan sanoa, että markkinoiden elpyminen on kuromassa umpeen sitä, mitä on tapahtunut ensin suuremmilla markkinoilla ja sen jälkeen Pohjoismaissa ja Suomessa.”
Onko odottamanne 5–10 prosentin kasvu vuonna 2026 notkahdus muutaman hitaan vuoden jälkeen vai näettekö sen tasaisena muutoksena, jossa tällainen kasvu jatkuu vuonna 2027 ja siitä eteenpäin?
”Ennustettu 5–10 prosentin kasvu perustuu odotukseen, että nykyinen positiivinen käänne investointien elpymisessä ja rahoitusmarkkinoiden likviditeetti tukevat edelleen kasvua Suomen markkinoilla. Vuoden 2025 investointivolyymiin, 4,4 miljardiin euroon, sisältyi useita rakenteellisia sopimuksia, kuten Public Property Invest-SBB -kauppa, Finavian Avia Real Estaten enemmistöosuuden osto Nrepiltä ja Pontokselta sekä AMF:n Mercadan 1/3 osuuden myynti K-Kauppiasliitolle. Tämän perusteella näemme 5–10 prosentin kasvun terveenä sijoituslikviditeettitasona vuodelle 2026.”
Tämän seurauksena CBRE ennustaa, että pohjoismainen pääoma- ja listattu kiinteistösektori, erityisesti ruotsalaiset listatut sijoittajat, jatkaa pääoman allokointia Suomen markkinoille.
”Ruotsalaisilla sijoittajilla ja listatulla sektorilla on pitkä historia sijoittamisesta Suomen markkinoille, ja useat heistä tuntevat Suomen markkinat erittäin hyvin joko nykyisistä tai historiallisista sijoituksista. Olemme nähneet erityisesti teollisuus-, vähittäiskauppa- ja sosiaalisen infrastruktuurin sektoreita aktiivisimpina sektoreina. Odotamme joukkovelkakirjamarkkinoiden positiivisen momentumin lisäävän ostotoimintaa listatulla sektorilla.”
Mistä näette pohjoismaisten ulkopuolisten kansainvälisten sijoittajien tulevan?
”Odotamme Keski-Euroopan instituutioiden olevan aktiivisempia ja pohjoisamerikkalaisten sijoittajien jatkavan toisena aktiivisena sijoittajaryhmänä.”
Onko olemassa lukua siitä, kuinka suuren osan transaktiovolyymista odotatte tulevan ulkomaisilta toimijoilta vuonna 2026?
”Odotamme, että rajat ylittävä osuus kokonaisinvestoinneista pysyy korkealla tasolla. Historiallisesti yli 50 prosenttia Suomen sijoitusvolyymista on tullut kansainvälisestä pääomasta.”
Mikä siis on kuumaa vuonna 2026? Sektoreittain tarkasteltuna kysyntää on useita, maantieteellisesti pääkaupunkiseutu pysyy edelleen veturina.
Yleisesti ottaen, mitkä segmentit herättävät eniten ja vähiten kiinnostusta?
“Näemme suurta kiinnostusta asuin-, teollisuus- ja logistiikkasektoreihin, mikä perustuu myös viimeisimmän pohjoismaisen sijoittajien aikomuksia koskevan tutkimuksen 2026 tuloksiin. Sänkyjen ja varastojen kysynnän huipun takana on vahva kysyntä mukavuusvetoisessa vähittäiskaupassa (suuret liiketilat, liikekeskukset, päivittäistavarakauppaan keskittyvät kiinteistöt) ja sosiaalisessa infrastruktuurissa (vanhustenhoito, päivähoito, terveyskeskukset jne.). Datakeskukset ovat nouseva sektori, jonka kiinnostus kasvaa valtavasti, kun Suomesta on tullut datakeskusten “seuraavan aallon” sijaintipaikka.”
Ja maantieteellisesti, mitkä kaupungit ja alueet ovat eniten haluttuja?
”Kaiken kaikkiaan yli puolet Suomen investointivolyymista kohdistuu pääkaupunkiseudulle, mutta toimialojen välillä on eroja. Esimerkiksi kätevyysvetoinen vähittäiskauppasektori osoittaa paljon aktiivisuutta eri puolilla Suomea valtakunnallisesti, kun taas teollisuus- ja logistiikkasektori, jolla on useita aktiivisia alasektoreita logistiikkakeskuksista kevyen teollisuuden kiinteistöihin, näkee vahvinta kiinnostusta pääkaupunkiseudulla, joka on sen keskipiste. Suomen ”kasvukolmio”, johon kuuluvat pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku kolme suurinta aluetta, tulee näkemään leijonanosan aktiivisuudesta vuonna 2026.”
Lähde: nordicpropertynews.com
