Valtion kiinteistöjen ylläpitokustannukset yli 20 % alan keskiarvoa edullisemmat

KTI Kiinteistötiedon toteuttaman kiinteistöalan vertailun mukaan valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-kiinteistöt pystyy toteuttamaan rakennusten ylläpidon yli 20 % edullisemmin kuin alan toimijat keskimäärin. Senaatti panostaa tilojen kunnossapitoon ja korjauksiin lähes 50 % enemmän, mutta korjauskustannukset huomioidenkin Senaatin kustannukset jäävät keskiarvon alle.

Kiinteistöjen ylläpito sisältää niiden käytön mahdollistavat palvelut ja toiminnot, kuten kiinteistönhoidon ja -huollon, ulkoalueiden hoidon, energia- ja jätehuollon jne.  Puolueettoman kiinteistöalan asiantuntijan KTI:n vuosittain tekemän vertailun mukaan toimistokiinteistöissä Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2024 ylläpitokulut ilman kunnossapitokustannuksia ovat 23 % KTI-vertailuaineistoa matalammat. 

Senaatin ylläpitokustannukset ovat viimeisen kymmenen vuoden ajan nousseet keskimäärin 1,1 % vuodessa, kun KTI:n vertailuaineiston ylläpitopalveluiden kustannukset ovat nousseet samaan aikaan 2,5 % vuodessa. Senaatti hankkii ylläpidon palvelut markkinoilta alan yrityksiltä, joiden kanssa tehdyissä sopimuksissa on asetettu tavoitteita muun muassa työn laadulle ja asiakastyytyväisyydelle.  

–Hyvien tulosten taustalla on uskoakseni tavoitteellisesti kehitetyt kumppanuudet alan toimijoiden kanssa ja onnistunut huollon-, korjausten ja isompien investointien synkronointi. Olemme pystyneet hyödyntämään valtiolla mittakaavaetuja palveluiden ostamisessa ja saaneet yhdessä kumppaneiden kanssa säästöjä muun muassa energiakustannuksissa, sanoo Senaatin ylläpitoprosessin johtaja Pasi Haataja.

Nousupainetta Senaatin ylläpitokustannuksiin tuo yleisen kustannusnousun lisäksi valmiuteen ja varautumiseen tehdyt panostukset valtion kiinteistöissä sekä markkinaa selvästi isommat panostukset kiinteistöjen kunnossapitoon.

Kunnossapitokorjauksia ja muita toimia on kohdistettu ennakoiden erityisesti kohteisiin, joissa saattaisi ajan kuluessa syntyä sisäolosuhteisiin vaikuttavia korjaustarpeita. Senaatti käyttää kunnossapitoon noin 50 % enemmän kuin KTI-vertailuaineiston alan muut toimijat. 

Senaatti-kiinteistöt vastaa keskitetysti valtion tiloista, niiden ylläpidosta ja rakentamisesta. Valtion omakustannusperusteisessa vuokrajärjestelmässä Senaatti järjestää valtion virastojen ja laitosten tarvitsemat tilat, ja virastot maksavat vuokraa, jolla katetaan kiinteistöistä aiheutuvat kustannukset.  

Kauppakeskus Ruoholahden nimi muuttuu – kolme kiinteistöä muodostaa jatkossa yhden korttelikeskuksen

Keväällä remonttiin mennyt kauppakeskus Ruoholahti ja sitä ympäröivät toimistokiinteistöt Porkkalankatu 20:ssä ja 22:ssa muodostavat jatkossa Ruohis-nimisen korttelikeskuksen. Ruohiksen liikkeet julkistetaan kesän aikana.

Kauppakeskus Ruoholahti ja sitä ympäröivät toimistokiinteistöt muodostavat jatkossa yhden Ruohis-nimisen korttelikeskuksen. 

Alkuperäiseen kauppakeskus-kiinteistöön yhdistyy syksyllä valmistuvan remontin myötä Porkkalankatu 20:n ja 22:n toimistotalot. 
 
Tällä hetkellä kolme vierekkäistä kiinteistöä yhdistyy toisiinsa parkkihallin kautta. Remontin myötä Ruohiksen toiseen kerrokseen puhkaistaan sisäänkäynti Porkkalankatu 20:n, johon kiinteistön omistaja Antilooppi avaa syksyllä joustavia työskentely-, kokous- ja tapahtumatiloja tarjoavan POOLin. 

–Haluamme, että ihmisten työympäristö ja palvelut muodostuvat korttelikeskuksessa yhdeksi, sujuvaksi kokonaisuudeksi. Ruohiksessa kaikki arjen asiat voi hoitaa helposti työpäivän lomassa, toteaa Antiloopin konsepti- ja markkinointijohtaja Johanna Sarekoski
 
Sarekoski perustelee kauppakeskus-nimen muuttamista korttelikeskukseksi sillä, ettei kauppakeskus kuvasta riittävästi kiinteistöjen monipuolisuutta ja dynaamista käyttöä. Korttelikeskuksessa yhdistyvät hänen mukaansa työ, elämä ja työelämä, sekä tietysti monipuoliset palvelut.

Liikkeet julki kesän aikana

Korttelikeskuksessa keväällä alkaneen remontin on määrä valmistua yleisten tilojen osalta elokuun aikana. Virallisia avajaisia vietetään lokakuussa. Remontin myötä Ruohis saa uuden logon ja opastukset, lattian ja alakaton. Lisäksi osa lasiseinistä uusitaan. 
 
Kaikki korttelikeskuksen liikkeet palvelevat normaalisti remontin ajan. Ruohiksen uudet liikkeet julkistetaan kesän aikana.

Helkama-Kiinteistöt Oy sijoittaa Tampereelle

Helkama-Kiinteistöt Oy on ostanut BRAND toimitilat Oy:ltä tuotanto- ja toimistokiinteistön Tampereen Vehmaisista, Vehmaistenkadulta. Kiinteistö on valmistunut 2024 ja siinä on 2 327 m² vuokrattavaa pinta-alaa.

Kiinteistö on laadukkaasti rakennettu ja optimoitu käyttäjän tarpeisiin ja soveltuu erinomaisesti Helkama-Kiinteistöjen sijoitussalkkuun. Kiinteistö on kokonaisuudessaan vuokrattu Adwatec Oy:lle.

BRAND toimitilat Oy:n toimitusjohtaja Jouko Pannula on tyytyväinen, että kiinteistö löysi uuden hyvän kodin:

– On hienoa, että rakentamamme toimitilakohteen omistus siirtyi perinteikkäälle suomalaiselle perheyhtiölle. Meillä on parhaillaan käynnissä useita toimitilahankkeita ympäri Suomen, ja jatkamme aktiivisesti uusien kohteiden kehittämistä, kertoo Pannula.

Helkama-Kiinteistöjen toimitusjohtaja Juha Kekkonen odottaa hedelmällistä ja pitkää yhteistyötä ostetun kohteen arvostetun vuokralaisen kanssa.

Helkama-Kiinteistöt Oy sijoittaa aktiivisesti uuden strategiansa mukaisesti jatkossa kestävän kehityksen periaatteilla rakennettuihin uudehkoihin kiinteistökohteisiin ja myös kestävän kehityksen teknologiaa ja palveluita edistäviin proptech-yrityksiin.

Vallan tornin uusi aikakausi – milleniumin toimistotalosta modernin työelämän edelläkävijä

Vallan tornin huipulla oleva hirsisauna
Vallan tornin huipulla oleva hirsisauna säilyy. Kuva: Exilion Management

Vallan Tornin uudistus osoittaa, kuinka visionäärisesti suunniteltu toimistorakennus voi edelleen säilyttää ajankohtaisuutensa ja mukautua muuttuvan työelämän tarpeisiin.

2000-luvun alun nousukaudella kaupunkien paraatipaikoille nousi toimistorakennuksia, jotka edustivat aikansa arkkitehtonista huippua. Yksi näistä on arkkitehti Pekka Helinin suunnittelema 12-kerroksinen Valla Helsingin Ruoholahden paraatipaikalla. Rakennus käy parhaillaan läpi mittavaa uudistusta, jossa sen alkuperäiset vahvuudet kuitenkin säilytetään.

–Vaikka työelämä on muuttunut 25 vuodessa, Vallan arkkitehtuurin perusperiaatteet ovat yhä ajankohtaisia. Rakennus mukautuu luontevasti uusiin tarpeisiin, mikä on ollut sen vahvuus alusta lähtien, uudistuksen pääsuunnittelija, arkkitehti Aleksi Niemeläinen Futudesign Oy:stä kertoo.

Ajaton arkkitehtuuri tukee modernia työelämää

Milleniumin ajan huippuarkkitehtuurissa yhdistyivät innovatiiviset materiaalit ja uudenlaiset tekniset ratkaisut. Vallassa tämä näkyy erityisesti kaksoislasijulkisivussa ja CorTen-teräksessä, jotka ovat edelleen ajankohtaisia kestävyyden ja energiatehokkuuden näkökulmasta.

Aikakauden edistyksellisimmille toimistorakennuksille ominaista olivat myös muunneltavuus, avoimuus ja runsas luonnonvalo – periaatteet, jotka ovat Vallassa vahvasti läsnä.

–Vaikka termiä ”muuntojoustavuus” ei aikanaan käytetty yhtä laajasti kuin nykyään, Vallan selkeä ja joustava tilakonsepti mahdollistaa monipuolisen käytön ja tilojen muokkaamisen eri tarpeisiin, Niemeläinen toteaa.

Atrium on Vallan sydän

Yksi Vallan merkittävimmistä tilaratkaisuista on sen sydämessä sijaitseva suuri atrium. Alun perin näyttelykäyttöön suunniteltu tila on vuosien varrella palvellut monenlaisia tarkoituksia, kuten läpikulkuväylänä Espoosta saapuville matkustajille ja päivittäistavarakaupan myymälänä. Nyt atrium syntyy uudelleen – yhdeksi selkeäksi ja yhtenäiseksi tilaksi, joka toimii rakennuksen keskipisteenä ja kohtaamispaikkana.

–Tämän kaltaisia avaria ja näyttäviä yhteistiloja ei juuri enää toteuteta toimitila-arkkitehtuurissa. Atrium tekee Vallasta erityisen houkuttelevan yrityksille, jotka etsivät laadukasta ja inspiroivaa työympäristöä, Niemeläinen kertoo.

Kestävää kehitystä ja vastuullisia valintoja

Vallan uudistusprojekti osoittaa, kuinka kestävällä suunnittelulla voidaan pidentää rakennuksen elinkaarta. Vallan kohdalla tämä on erityisen tärkeää, sillä kyseessä on jo valmiiksi laadukas ja arkkitehtonisesti merkittävä rakennus. Samalla rakennuksen hiilijalanjälki pysyy huomattavasti pienempänä verrattuna kokonaan uuteen toimistorakennukseen.

–Vallasta tulee työpaikka, joka tarjoaa enemmän kuin etätyö tai kotiolot – inspiroivan ja ekologisesti kestävän ympäristön, jossa työ ja muu elämä sen rinnalla nivoutuvat yhteen parhaalla mahdollisella tavalla, Niemeläinen summaa.

Peruskorjaus tuo lisää elämää ja uutta kaupunkitilaa Gaselli-kortteliin – tarjolla myös toimistotilaa

Havainnekuva: JKMM Arkkitehdit

Historiallinen, työeläkevakuuttaja Kevan omistama Pohjoisesplanadi 37 avautuu uudessa loistossaan heinäkuussa.

Helsingin keskustaan, Pohjoisesplanadi 37:ssä sijaitsevaan Gaselli-kortteliin on syntynyt aivan uutta kaupunkitilaa osana mittavaa peruskorjaus- ja täydennysrakentamishanketta.

Yli 180-vuotias arvokiinteistö on kokenut merkittävän muodonmuutoksen, kun viime vuodet lähinnä muutaman auton pysäköintipaikkana toiminut sisäpiha on saanut lasikatteen ja muuttunut kaikkia kaupunkilaisia viihdyttäväksi keitaaksi.

Tilojen suunnittelussa tunnelmaa lähdettiin hakemaan Euroopan suurten metropolien, kuten Pariisin ja Milanon ravintola- ja kahvilakulttuureista. Kohteen ylemmissä kerroksissa on tarjolla nykyaikaiset vaatimukset täyttävää toimistotilaa. Rakennukseen tehdyt muutokset vahvistavat ydinkeskustan vetovoimaa vapaa-aikaan, kaupunkikulttuuriin ja ihmisten kohtaamisiin liittyvänä paikkana.

Kiinnostus ravintola- ja kahvilatiloihin sekä Jardin-konseptiin on ollut poikkeuksellisen hyvä. Keskikesällä avaavat ravintola- ja kahvilatoimijat ovat:

  • Hans Välimäen johtama ranskalaisvaikutteinen Brasserie Lionne (avattu 30.4.)
  • Uudistunut ja legendaarinen kahvila Café Esplanad
  • Kreikkalainen ravintola Papa Andreas. Ravintoloitsijana toimii Andreas Andreou, joka on Oulussa Ravintola Crecianin perustaja – palkittu Vuoden Yrittäjänä (Pohjois-Suomi) ja äänestetty Suomen parhaaksi kreikkalaiseksi ravintolaksi.
  • Aasialainen ravintola Hua-Du
  • Cocktail baari Lillet

Peruskorjaus- ja täydennysrakentamishankkeen pääsuunnittelijana on toiminut JKMM Arkkitehdit Oy.

– Pohjoisesplanadi 37 on rakentunut vaihe kerrallaan parinsadan vuoden historiansa aikana ja nyt siihen lisätään jälleen uusi kerrostuma sisäpihan käyttöönoton myötä. Näin jatketaan vanhan arvokiinteistön tarinaa ja kehitetään uutta elävää kaupunkikulttuuria Helsingin ydinkeskustaan, sanoo arkkitehti Asmo Jaaksi JKMM Arkkitehdeistä.

Pohjoisesplanadi 37 on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus, ja se edustaa vanhimmilta osiltaan alueen varhaisinta rakennuskantaa. Rakennus kuuluu Museoviraston määrittämään valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY) Esplanadi-Bulevardi Helsingin keskustassa.

Peruskorjauksen projektinjohdosta, rakennuttamisesta ja toteutuksesta on vastannut Rakennustoimisto O. Hämäläinen Oy.

Pelson entinen vankila-alue myyntiin – valmis maatalousympäristö ja kehityspotentiaalia uuteen käyttöön

Kuva Pelson vankilasta.
Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt tarjouskilpailun Vaalan Pelson entisestä vankila-alueesta. Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt tarjouskilpailun Vaalan Pelson entisestä vankila-alueesta. Noin 2 500 hehtaarin kokoinen alue on poikkeuksellisen monipuolinen kokonaisuus. Laajat peltoalueet, olemassa oleva maatilainfra sekä lukuisat rakennukset tukevat erityisesti maaseutuelinkeinojen ja tuotantotoiminnan jatkamista.

Kiinteistöllä sijaitsee 30 rakennusta, joista merkittävimpiä ovat hallinto- ja keskusrakennus, vankiselliosastot I ja II, navettarakennus, lampola, korjaamo- ja puuteollisuushalli sekä autotallirakennus. Myytävän alueen pelloilla on viljelty heinää ja viljaa.

Korpivankilasta osaksi suomalaisen maaseudun historiaa

Pelson vankila perustettiin vuonna 1935 Vaalan kuntaan Pohjois-Pohjanmaalle. Vankila toimi alun perin niin kutsuttuna korpivankilana, jossa hyödynnettiin vankityövoimaa laajojen suoalueiden kuivattamiseen ja raivaamiseen viljelykäyttöön. Tuloksena syntyi merkittävä määrä peltomaata, ja alueelle kehittyi oma kyläyhteisönsä.

Vankila oli suljettu laitos, jossa oli noin 120 vankipaikkaa sekä osasto naisvangeille. Erityisen merkittävä osa vankilan toimintaa oli maatila, jossa hoidettiin pohjoissuomenkarjaa eli lapinlehmää. Pelso toimi tärkeänä geenipankkina rodun säilyttämiseksi.

Pelson vankilan toiminta päättyi vuonna 2025, kun uusi, nykyaikainen Vaalan vankila otettiin käyttöön noin 30 kilometrin päässä entisestä sijainnista. Uusi satapaikkainen vankila tarjoaa turvalliset ja terveelliset tilat vangeille ja henkilöstölle.

Logian ja YIT solmineet merkittävän yhteistyösopimuksen Tuusulan Sammonmäen kehityksestä

Havainnekuva uudesta teollisuusalueesta ilmasta käsin.
Logianin kohteen erinomainen sijainti lentokentän läheisyydessä.

Tuusulan Sammonmäkeen, osana lentokentän pohjoispuolen Tuusulan Focus-alueen laajaa kehitystä, käynnistetään Logianin ja YIT Oyj:n kehityshanke, jossa toteutetaan laajuudeltaan 35 000 m2 tilat teollisuus- tai logistiikkayrityksille. YIT:n omistama alue sijaitsee strategisella paikalla Tuusulanväylän ja suunnitteilla olevan Kehä IV:n risteyksessä, vain noin 10 minuutin ajomatkan päässä Helsinki-Vantaan lentoasemasta ja noin 30 minuuttia Helsingin keskustasta.

Logian ja YIT ovat solmineet aiesopimuksen osakekannan kaupan ja urakkasopimuksen osalta.  Lisäksi on sovittu yhteistyöstä tilojen vuokrauksen osalta. Osakekannan kauppaa ja toteutusta koskevat lopulliset sopimukset  allekirjoitetaan, kun kaava on vahvistunut ja tilojen vuokrasopimus on allekirjoitettu.

Kasvua ja kilpailuetua lentoaseman kyljessä

Sammonmäen ainutlaatuinen sijainti yhdistää sujuvat liikenneyhteydet, kehittyvän ympäristön ja vahvan vetovoiman, tarjoten harvinaisen mahdollisuuden sijoittua alueelle, jonka kaltaisia on tarjolla vain poikkeuksellisen harvoin. Alueen keskeinen asema pääväylien varrella sekä suunnitteilla oleva Kehä IV tukevat tehokasta tavaraliikennettä ja mahdollistavat nopean yhteyden koko pääkaupunkiseudulle, lentokentälle ja satamiin.

Logianin strategian kulmakiviä on kehittää ja omistaa kiinteistöjään vastuullisesti ja kestävästi. Suunnittelussa huomioidaan energiatehokkuus, uusiutuvan energian mahdollisuudet sekä alueiden ja infrastruktuurin kehittäminen pitkälle tulevaisuuteen. Kunnianhimoinen kaavoitus- ja yhteistyö kunnan sekä alueen maanomistajien kanssa mahdollistavat Sammonmäen sujuvan hankekehityksen ja räätälöidyt ratkaisut. Näin myös alueelle sijoittuvat yritykset voivat hyötyä yhteistyömahdollisuuksista, toistensa tarjoamista palveluista ja alueen lisääntyvästä näkyvyydestä.

Fira aloittaa automaattivaraston rakentamisen Nurmijärvellä

Rakentamisen palveluyhtiö Fira on sopinut Stén & Co -konserniin kuuluvan teräs- ja alumiinitukkuri Kimet Oy:n kanssa 2600-paikkaisen automaattivaraston sekä erillisen käsittelyhallin rakentamisesta Nurmijärven Ilvesvuoreen.

Varsinainen urakka sisältää 2000 neliömetrin laajennuksen olemassa olevaan varastorakennuksen sekä 1000 neliömetriä uutta, korkeaa automaattivarastotilaa, johon Fira rakentaa perustukset sekä seinärakenteet automaattivarastojärjestelmälle.

Hankekehitysvaihetta on tehty tiiviissä yhteistyössä Kimetin ja Firan välillä, ja mahdolliset ongelmat ratkaistiin jo tarjousvaiheessa. Hankkeessa on myös varmistettu tarkalla yhteensovituksella työmaatoimintojen ja tilaajan varastotoimintojen sekä logistiikan katkeamaton toiminta. 

Ilvesvuori on kehittyvä teollisuus- ja logistiikkakeskittymä Nurmijärvellä, valtatie kolmen varrella. Kimetin varastorakennuksen rakentaminen etenee nopealla aikataululla käynnistyen kevään 2025 aikana, ja automaattivarasto otetaan käyttöön talvella 2026.

Säätytalon peruskorjaus loppusuoralla: restauroidut julkisivut paljastuvat

Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Säätytalon syksyllä 2023 alkanut peruskorjaus ja restaurointityö on loppusuoralla.

Työt ovat edenneet siihen vaiheeseen, että sääsuojia ja telineitä on alettu purkaa ja niiden alta paljastuvat uusittu peltikatto ja kunnostetut julkisivut. Peltikatto jää vielä muutamaksi vuodeksi hapettumaan ennen maalausta, mutta julkisivut ovat jo saaneet takaisin historiallista ilmettään. Julkisivujen kunnostukseen kuului rappaus- ja maalaustöiden lisäksi rikkaiden kipsikoristeiden uusiminen ja ikkunoiden kunnostus. 

Julkisivut perustuvat aikakaudelle tyypilliseen jäljittelyyn

Säätytalon julkisivut perustuvat kolmen kivilajin jäljittelyyn. Pohjakerroksessa on haettu graniitin sävyjä ja karheaksi hakattua pintaa. Julkisivun harkotettu kalkkimaalattu peruspinta matkii punertavaa hiekkakiveä ja kaikki listoitukset marmoria. Runsaissa kipsikoristeissa on sekä marmorin että patinoituneen pronssin sävyjä.

Julkisivujen paljastuminen kahden vuoden kunnostustöiden jälkeen on Senaatin rakennuttajapäällikkö Selja Flinkin mukaan jännittävää, sillä maalausta ei ole telineiltä päässyt näkemään kokonaisuutena.

–Rakennus tulee kuitenkin näyttämään tutulta Säätytalolta. Selkein muutos on siinä, että pääjulkisivun neljä valkoiseksi 1950-luvulla muutettua monumentaalipylvästä palautetaan jälleen hiekkakiven sävyisiksi, toteaa Flink.  

Säätytalon peruskorjaus jatkuu vielä sisätiloissa

Säätytalon edellisestä peruskorjauksesta on jo yli 30 vuotta. Rakennuksen julkisivujen kunnostamisen lisäksi sisäpintojen runsaalle maalauskoristelulle on tehty laajamittaisia konservointitoimenpiteitä ja rakennuksen talotekniikka uudistettu. Samassa yhteydessä on parannettu myös rakennuksen esteettömyyttä ja energiatehokkuutta. Säätytalon korjaukset ovat työllistäneet monia restauroinnin ja konservoinnin erityisosaajia.  Rakennuttamisesta vastaa valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt. Pääurakoitsijana toimii Rakennus Oy Antti J. Ahola ja hankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Freese Oy. 

Julkisivutyöt on toteuttanut Rakennusentisöintiliike Ukri Oy:n työryhmä Anni Hassin johdolla. Ikkunat on kunnostanut Restaurointiosuuskunta Kymen Karmiini ja peltikaton uusimisesta vastaa Pellista Oy.

Julkisivun valmistumisen jälkeen konservointityöt jatkuvat vielä kesän ajan sisätiloissa. Rakennus luovutetaan valtioneuvoston kanslialle syksyllä 2025. Puistikon kunnostus ja Helsingin kaupungin rakentama leikkipaikka valmistuvat loppuvuodesta.

Turkuun valmistui ensimmäinen puurakenteinen toimistorakennus

Turun ensimmäinen kokonaan puusta rakennettu toimistorakennus valmistui Turun Tiedepuistoksi muuttuvalle Itäharjulle.

Teknologiakiinteistöjen rakennuttama AkvaCity valmistui huhtikuun lopulla osoitteeseen Teollisuuskatu 46. Kaksikerroksinen, 2400 neliömetrin kokoinen rakennus on kokonaan puuta, ja sen pääasiallinen rakennusmateriaali on ympäristöystävällinen CLT-rakennuslevy.

AkvaCity tulee kokonaisuudessaan Turun Vesihuollon käyttöön ja sinne muuttaa toukokuun aikana Turun Vesihuollon noin 80 työntekijää. Uudet tilat korvaavat Turun Vesihuollon toimitilat Halisissa ja Kaurakadulla sekä asiakaspalvelutilat Logomossa.

– AkvaCityssä toteutuivat loistavasti meidän toiveemme keskeisestä sijainnista ja ympäristötehokkuudesta. Erityisen ilahtuneita olimme puurakenteesta, joka on sekä ympäristöystävällinen että viihtyisä, sanoo Turun Vesihuollon toimitusjohtaja Irina Nordman.

AkvaCityn on suunnitellut Sarc + Sigge Arkkitehdit, ja sen pääsuunnittelija on Jani Vahala. AkvaCityn rakentamisesta vastasi Jatke Länsi-Suomi.

Nyt valmistuneen toimistorakennuksen lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Turun Vesihuollon varikkotoimintaan tuleva halli, joka valmistuu loppukesällä. Lisäksi tonteille tulee parkkipaikkoja sekä vehreä piha-alue ja varastorakennus.

Puurakentaminen mahdollistaa kunnianhimoiset ympäristötavoitteet

AkvaCitylle tullaan hakemaan ympäristösertifioinnin korkeinta tasoa, LEED Platinaa. Hanke on ympäristötavoitteiltaan poikkeuksellisen kunnianhimoinen, ja puurakentaminen on keskeisessä roolissa tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on, että rakennuksen ilmastohyödyt vastaavat rakentamisesta aiheutuneita päästöjä.

– Rakentamisessa on pyritty siihen, että hiilipäästöt eivät ylitä rakennuksen tuottamia ilmastohyötyjä. Puu toimii tehokkaana hiilensitojana ja on materiaalina hyvin kierrätettävää, mikä on merkittävä etu rakennuksen koko elinkaaren näkökulmasta, kertoo Teknologiakiinteistöjen toimitusjohtaja Mikko Lehtinen.

AkvaCityn sijainti näkyvällä paikalla Turun sisääntuloväylän varrella on luonut korkeat kriteerit myös hankkeen ulkonäölle.

– AkvaCity jatkaa Itäharjun muuttumista Turun Tiedepuistoksi ja tuo InfraCityn ja GeneCityn tavoin kaupunginomaista ympäristöä kehittyvälle alueelle. Olemme myös iloisia saadessamme Turun Vesihuollon osaksi Tiedepuiston yhteisöä, sanoo Lehtinen.