Uusi hotelli ja toimistorakennus rakennetaan täyttömaalle. Kuva: Snøhetta ja Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy
Espoon kaupunki vuokraa hotelli-, liike- ja toimistokorttelin osto-oikeudella AB Invest AS:lle. Tontille rakennetaan hotelli- ja kongressikeskus, jonka yhteyteen valmistuu myös toimistorakennus. Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päättää vuokraamisesta kokouksessaan maanantaina 2.12.
Hankkeen kehittäminen lähti liikkeelle lokakuussa 2019, kun Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto varasi tontin norjalaiselle AB Investille. Kortteli sijoittuu Keilaniemessä Keilarannan kadun eteläpuoliselle alueelle Keilaniemen metroaseman ja pikaraitiotien päätepysäkin läheisyyteen.
Kortteliin rakennettavaan 34-kerroksiseen hotelliin on suunnitteilla noin 500 huonetta. Hotellin länsipuolelle suunnitellun puurakenteisen kahdeksankerroksisen toimistorakennuksen kerrosala on noin 15 000 kerrosneliömetriä. Vuokrattavan tontin kokonaisrakennusoikeus on 42 300 kerrosneliömetriä.
Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt alueen asemakaavan alkuvuodesta 2024 ja se on nyt lainvoimainen.
Tontin vuokra-aika on 30 vuotta. Vuokralaisella on myös oikeus ostaa tontti.
Tavoitteena on, että alue olisi valmis vuonna 2029. Työt alkavat ruoppaus- ja täyttötöillä.
–Keilarantaan valmistuva hotelli- ja kongressikeskus on osa Keilaniemen laajempaa kehittämistä. Valmistuttuaan hotellista tulee Keilaniemen korkein rakennus. Hanke vahvistaa merkittävästi alueen vetovoimaisuutta, toteaa Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo.
Valtioneuvostokorttelin rakennuksia peruskorjataan ja ne käyvät läpi huomattavan taloteknisen uusimisen.
Valtioneuvoston linnan kortteli ja sen viereinen valtioneuvostokortteli ovat tulleet peruskorjausikään. Korttelien rakennukset peruskorjataan ja uudistetaan vaiheittain. Ensimmäinen vaihe käsittää valtioneuvostokorttelin eli Kirkkokatu 12:n ja 14:n, Pihapaviljongin, Snellmaninkatu 7:n sekä Hallituskatu 3:n rakennukset. Työt korttelissa käynnistyvät loppuvuodesta 2024. Ensimmäisen vaiheen pääurakoitsijana toimii YIT ja hankkeen rakennuttajana valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt.
Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan valtioneuvostokorttelin rakennuksia peruskorjataan ja ne käyvät läpi huomattavan taloteknisen uusimisen. Rakennusten turvallisuutta, energiatehokkuutta ja esteettömyyttä parannetaan ja lisäksi tehdään sisäpihaan ja logistisiin yhteyksiin liittyviä rakennustöitä. Peruskorjauksen yhteydessä työtilat uudistetaan ja tiloihin toteutetaan valtioneuvoston konseptin mukainen monitilatyöympäristö valtioneuvoston tarpeisiin. Kortteli on rakennushistoriallisesti merkittävä osa Helsingin keskustakortteleita ja koostuu useasta eri aikakauden rakennuksesta, joista vanhimmat rakennukset on rakennettu 1840-luvulla ja uusimmat 1980-luvulla. Uudistukset toteutetaan rakennusten historiallisia arvoja kunnioittaen.
Pitkäaikaiset ja vastuulliset ratkaisut
Nyt alkava ensimmäinen vaihe on osa laajempaa valtioneuvoston toimitilojen uudistamishanketta eli ns. Korttelihanketta, jossa valtioneuvoston toiminnot ja ministeriöiden toimitilat keskitetään jatkossa pääosin Valtioneuvoston linnan kortteleihin ja niiden välittömään läheisyyteen.
Tulevat tilaratkaisut ovat paitsi tehokkaat myös muunneltavat, joten ne taipuvat valtioneuvoston tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin. Työtilojen monipuolinen yhteiskäyttö säästää kustannuksia, tukee modernia työskentelyä ja on myös ekologisesti kestävää.
Rakennushankkeessa noudatetaan Senaatti-kiinteistöjen ohjeita hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Peruskorjauksissa Senaatin tavoitteena 15 % pienempi hiilijalanjälki tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna. Tässä hankkeessa tavoitteeksi on asetettu 24 % pienempi hiilijalanjälki. Kiertotaloustavoitteet ovat vahvasti mukana rakennushankkeessa ja esimerkiksi rakentamisen aikana käytetty energia tuotetaan ympäristöystävällisesti. Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa Senaatti-kiinteistöt hyödyntää suomalaista Rakennustiedon ympäristöluokitustyökalua (RTS), joka on kehitetty erityisesti Suomen olosuhteisiin. Hankkeessa tavoitellaan korkeaa ympäristön laadun tasoa eli neljää tähteä.
Ensimmäisen vaiheen eli valtioneuvostokorttelin laajuus on n. 15 000 neliömetriä ja kustannusarvio 71 milj. euroa. Pääurakoitsijana toimii YIT ja pääsuunnittelijana LPR-arkkitehdit Oy. Työt tontilla alkavat valmistelevilla töillä tämän vuoden lopussa ja varsinaiset rakennustyöt käynnistyvät alkuvuodesta 2025. Rakennustyöt valmistuvat loppuvuodesta 2026.
Suomen ensimmäinen toimistopilvenpiirtäjä Kalasataman Horisontti Helsingissä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yrityksille, jotka etsivät moderneja ja muuntojoustavia toimitiloja. Redin kauppakeskuksen päälle rakennettava Horisontti yhdistää ensiluokkaiset olosuhteet, ainutlaatuiset maisemat merelle ja kaupunkiin sekä erinomaisen sijainnin, joka palvelee niin yrityksen työntekijöitä kuin vierailijoitakin. Pilvenpiirtäjän rakennuttajana toimii SRV ja rakennus on muuttovalmis toukokuussa 2025.
Muuntojoustavat tilat, huippuluokan olosuhteet ja erinomaiset palvelut
Kalasataman Horisontti tarjoaa monipuolisia ja helposti räätälöitäviä toimitiloja niin pienille parinkymmenen hengen yrityksille kuin isommillekin toimijoille. Yksi kerros on noin 500 neliömetriä, ja se voidaan jakaa pienemmiksi tiloiksi tai yhdistää useampi kerros yhden yrityksen käyttöön. Tämä tekee Horisontista erinomaisen vaihtoehdon sekä pienille että suurille yrityksille, jotka haluavat joustavat tilat muuttuviin tarpeisiin.
Uudiskohteena Horisontti tarjoaa vuokralaisille mahdollisuuden vaikuttaa toimitilojen suunnitteluun ja toteutukseen jo rakennusvaiheessa. Seinät, tilojen jaot ja sisustus voidaan mukauttaa yrityksen toiveiden mukaan varmistaen, että lopputulos tukee yrityksen toimintoja ja kulttuuria.
Horisontin talotekniikka on suunniteltu viimeisintä teknologiaa hyödyntäen: valaistus, lämpötilan hallinta, viilennys ja akustiikka ovat kaikki huippuluokkaa. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota työympäristön mukavuuteen; akustiikka on optimoitu siten, etteivät tilat kaiu tai kopise, ja lämpötilan hallinta pitää työtilat aina miellyttävinä vuodenajasta tai ulkolämpötilasta riippumatta.
Toimisto Horisontissa helpottaa yrityksen vastuullisuustoimintaa
Rakennus täyttää LEED Platinum -sertifioinnin kriteerit, mikä takaa korkean energiatehokkuuden ja vastuulliset ratkaisut sekä helpottaa samalla yritysten omia vastuullisuusraportointeja.
Toimistotyön arkea helpottavat Redin kauppakeskuksen kattavat palvelut, kuten ravintolat, kaupat ja kuntosalit, jotka ovat aivan toimistopilvenpiirtäjän sisäänkäynnin tuntumassa. 24. kerroksessa sijaitseva Horisontin laadukas ravintola tarjoaa upeat näkymät Helsingin ylle. Ravintola on avoinna myös muille kuin rakennuksen työntekijöille. Horisontin palveluihin kuuluu tämän lisäksi oma tasokas aulapalvelu, joka varmistaa esimerkiksi vierailujen sujuvuuden.
Kuva: SRV
Kalasataman Horisontin valtteina sijainti ja saavutettavuus
Kalasataman Horisontin sijainti on yksi sen vahvimmista valteista. Pääovet avautuvat suoraan Redin sisätiloihin, ja metroasema on vain muutaman askeleen päässä pääaulasta. Horisontilla on myös oma tasokas aulapalvelu, joka varmistaa esimerkiksi vierailujen sujuvuuden. Toimistokäyttäjillä on käytössään Redin parkkihallin lähes 2000 parkkipaikkaa – saapuminen on siis helppoa niin julkisilla kuin omalla autolla.
Lähistö tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia ulkoiluun – esimerkiksi Mustikkamaan ja Korkeasaaren luonnonkauniit maisemat tuovat toimistoarkeen vaikkapa viihtyisän kävelypalaveripaikan keskeltä kaupunkikuvaa. Läheisyys Teurastamon alueeseen ja sen ravintola- ja kulttuuritarjontaan tuo myös hieman rosoisempaa ympäristöä vanhempine arkkitehtuureineen aivan naapurustoon.
Kalasataman Horisontti pähkinänkuoressa:
Suomen ensimmäinen toimistopilvenpiirtäjä upeilla näkymillä jokaiseen ilmansuuntaan
Uudiskohde, jonka toimistotilojen suunnitteluun tuleva vuokralainen voi osallistua
Erinomaiset olosuhteet ja moderni teknologia
Muuntojoustavat tilapohjat, jotka on suunniteltu taipumaan moniin tarpeisiin
Kaikki arjen palvelut ovat saatavilla samassa rakennuskompleksissa Redissä
Helppo saavutettavuus sekä julkisilla että autolla
Mikäli yrityksesi etsii modernia, kestävää ja muuntojoustavaa toimitilaa Helsingin sykkeessä, Kalasataman Horisontti on erinomainen valinta. Muuttovalmiit tilat odottavat yrityksiä toukokuussa 2025. Horisontissa otetaan sovittaessa myös mielellään vastaan vierailijoita työmaakierroksille.
Helsingin keskusta-alueen korkeinta toimistorakennusta Ruoholahden Itämerentorilla kunnostetaan tämän päivän työelämän tarpeisiin. Rakennukseen tulee modernit toimitilat noin 2000 asiantuntijalle. Uudistus alkaa alkuvuodesta 2025.
Vuonna 2000 valmistunut arkkitehti Pekka Helinin suunnittelema toimistorakennus on vuosituhannen vaihteen arkkitehtuurinen taidonnäyte. Kiinteistön uudistuksessa keskitytään erityisesti ilmavan atriumin ja matalan osan suurten kerrospohjien uudistamiseen. Ylemmän osan toimistokerrokset ovat kerrosalaltaan pienempiä, mikä lisää tilojen joustavuutta ja muunneltavuutta.
–Kiinteistö uudistetaan vastaamaan tämän päivän työelämän tarpeita. Etätyö mullisti työn tekemisen tavat, ja nyt sille tarvitaan vastavoima. Monikäyttöiset, muunneltavat ja työ- ja yrityshyvinvointia tukevat tilat ja toimivat palvelut ovat lähityön arvostuksen palautuksessa avainasemassa, sanoo investointipäällikkö Jussi Ojamo kiinteistön omistavalta Exilionilta.
Atrium kokee kokonaisvaltaisen muodonmuutoksen
Rakennuksen sydän, atrium, on vuosikymmenten saatossa muodostunut lännestä Helsingin keskustaan suuntaaville sadoille työmatkalaisille ja paikallisille keskeiseksi läpikulkuväyläksi metrolle ja Ruoholahden palveluiden pariin.
–Porkkalankadun ja Itämerenkadun välinen tila kiinteistössä uudistetaan, mikä parantaa sen toiminnallisuutta ja viihtyisyyttä. Atrium luo yhteisöllisyyttä, kun sinne saneerataan tilat muun muassa kolmelle ravintolalle ja nykyaikaisille toimistopalveluille. Atriumiin ja sen ympärille tulee Ruoholahden parhaalle paikalle elävä, lähityön kulttuuria vahvistava keskus”, Ojamo kertoo.
Historiallinen hirsisauna Helsingin kattojen yllä säilytetään
Kiinteistöön saneerataan teknistäydellinen kokouskeskus, pukuhuonetilat saunoineen ja monipuoliset palvelut autoilijoille ja pyöräilijöille. Myös kuntosalialueen koko kaksinkertaistuu nykyisestä. 60-metrin korkeudessa sijaitseva hirsisauna säilytetään uudistuksessa. 16. kerroksen kattoterassin saunan ikkunasta avautuu näkymät Suomenlahdelle, Lauttasaareen ja Espooseen.
–Ruoholahden keskeisimmällä paikalla sijaitseva kiinteistö on erinomaisesti saavutettavissa niin autolla, pyörällä, jalan kuin julkisellakin liikenteellä, ja tämä on huomioitu palveluissa esimerkiksi niin, että kellarikerrokseen tulee noin 300 pyöräpaikkaa ja sähköauton latauspisteitä yli puolet koko autopaikkakapasiteetista, noin 180 kappaletta, mikä on merkittävä määrä nykyparkkihalleissa”, Ojamo jatkaa.
Ensimmäisen vaiheen töissä maantasokerroksen ja kellaritilojen osittainen uudistus alkaa alkuvuodesta 2025 ja tämän vaiheen on määrä valmistua ensi syksynä. Toinen vaihe alkaa 2027 alussa, ja koko hanke on valmis arviolta vuoden 2028 aikana. Matalan osan ja torniosan toimistokerrokset ovat vuokralaisten normaalissa käytössä koko uudistuksen ajan.
Maailmanlaajuisesti suurin sisäympäristöongelma avoimissa toimistoissa on kollegojen melu. Ongelma voidaan kuitenkin ratkaista satsaamalla huoneakustiikkaan ja äänieristettyihin toimistokoppeihin.
– Yhä useammat esihenkilöt miettivät nykyään, miten työntekijät saataisiin takaisin toimistolle. Siksi viritimme laajan projektikokonaisuuden vastaamaan kysymykseen, miten toimistoista tehdään houkuttelevampia, tutkimuksen vetäjä, dosentti Valtteri Hongisto avaa.
Turun ammattikorkeakoulun Rakennustekniikan tutkimusryhmä kartoitti pohjaselvitykseksi maailmanlaajuisesti, miten erilaisten toimistotyyppien, kuten avotoimistojen tai työhuoneiden, koetaan soveltuvan toimistotyöhön. Lisäksi tarkasteltiin, miten eri toimistotyypeissä melu, valaistus, ilmanlaatu tai lämpöolot koetaan. Kymmenissä maissa toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi yli 85 000 työntekijää. Yleisin tyytymättömyyttä aiheuttava tekijä oli lämpöolot. Sen jälkeen tuli melu. Lämpöolo-ongelmat olivat samat eri toimistotyypeissä, kun taas meluongelmat korostuivat avoimissa toimistoissa.
– Avoimissa toimistoissa tulee siis panostaa akustiikkaan ja tilojen käyttötapoihin niin, että meluhaitat saadaan kuriin, Hongisto tiivistää.
Löydöksen vuoksi tutkittiin suomalaisia toimistoja. Uudet toimistot Suomessa ovat usein monitilatoimistoja, jossa erilaisille työtehtäville on tarjolla erilaisia tiloja. Avotoimistojen ohessa on yleensä erikseen varattavia huoneita tai toimistokoppeja. Tutkimus tehtiin neljässä yrityksessä, jotka muuttivat monitilatoimistoon. Yrityksissä oli noin 1000 työntekijää ja ne sijaitsivat Turussa, Helsingissä ja Lempäälässä. Tyytyväisyys työympäristöön oli suurempi, jos henkilö oli tyytyväinen ääniympäristöön, visuaaliseen yksityisyyteen, tilan määrään, vuorovaikutuksen ja tilanvaihdon helppouteen, laitteiden toimivuuteen ja tilan puhtauteen. Naiset olivat tyytyväisempiä työympäristöönsä kuin miehet. Myös esihenkilöt olivat tyytyväisempiä työtilaansa kuin muut. Tyytyväisyys ääniympäristöön selitti lähes puolet työympäristötyytyväisyydestä.
– Koska melu on keskeinen ongelma sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa, teimme lisäksi laboratoriokokeita, jotta saisimme selville eri meluntorjuntakeinojen vaikutukset ihmisten työtehoon ja hyvinvointiin, sanoo Hongisto.
Toimistokopeilla taitetaan loputkin meluongelmat
Kokeissa havaittiin, että huoneakustiikka tulisi suunnitella vähintään samaan tasoon, kuin suomalaiset määräykset edellyttävät, koska tätä huonompi huoneakustiikka heikentää työtehoa. Sama tulos saatiin myös Saksassa, jossa toteutettiin puolet kokeista. Lisäksi määräyksiä parempi huoneakustiikka paransi selvästi työskentelykokemusta. Hyvä huoneakustiikka tarkoittaa, että ääntä imevien materiaalien määrä huonepinnoilla ja sermeissä on mahdollisimman suuri, tilassa on riittävästi puheenpeittoääntä ja lattialla on pehmeä tekstiilimatto. Näillä vähennetään puheäänen häiritsevyyttä avotoimistoissa radikaalisti.
Toimistokopit ovat uusi tapa tarjota hiljaisia työtiloja ja lisätä keskustelujen yksityisyyttä mihin tahansa tilaan. Oululaisessa toimistossa tehty kyselytutkimus osoitti, että toimistokoppien lisääminen toimistoon paransi tyytyväisyyttä puheyksityisyyteen. Sen jatkona tehty laboratoriokoe osoitti, että parhaan ääniluokan A kopissa työskenneltäessä työteho oli parempi ja stressitaso alhaisempi kuin jos koppia ei lainkaan olisi.
– Projektimme päätulokset osoittavat, että ääniympäristö on suuri ongelma nykytoimistoissa. Ongelmia voidaan kuitenkin todistettavasti taklata. Monitilatoimistoissa kannattaa käyttää mahdollisimman hyviä meluntorjuntatuotteita, koska vain niillä voidaan aikaansaada merkittäviä parannuksia työtehossa ja kokemuksessa, alleviivaa Hongisto.
Tulokset saatiin aikaan kansainvälisessä ”MOTTI – sisäympäristö ja hyvinvointi toimistoissa” -projektissa, jonka toteutti Turun ammattikorkeakoulunrakennetun ympäristön tutkimusryhmä.
Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt aloittaa merkittävän uudistuksen Mikkelin virastotalossa, jossa 14 valtion toimijaa kootaan yhteen työympäristöön. Samalla kansalaisten virastoasiointi helpottuu, kun valtion toimijoita keskitetään ja uusi yhteinen palvelupiste avataan Mikkelin virastotaloon.
Uudistuksen myötä kansalaiset voivat hoitaa maanmittausasioita, väestötietoja ja monia muita valtion palveluja kätevästi yhdestä paikasta. Virastotaloon avautuu myös mahdollisuus hoitaa verotusasioita etäpalvelupisteellä. Lisäksi valtion toimijoiden keskittäminen tehostaa viranomaisten välistä yhteistyötä. Rakennustyöt alkavat keväällä 2025, ja uudistus valmistuu tammikuussa 2027.
Hanke on osa valtion uudistusta, jossa palvelut ja tilat keskitetään yhteisiin toimipisteisiin eri puolilla Suomea, jotta virastojen välinen yhteistyö tehostuisi ja asiointi olisi kansalaisille helppoa ja sujuvaa. Virastojen yhteistyö lisää palveluiden nopeutta ja tekee asioinnista vaivattomampaa. Useimmat käyntiasiat hoituvat jatkossa sujuvasti Mikkelin virastotalossa Raatihuoneenkadulla.
Uudistuksen myötä yhteisessä palvelupisteessä asiakkaita palvelevat nykyisistä toimijoista Digi- ja väestötietovirasto sekä Ulosottolaitos. Uusina toimijoina mukaan tulevat Maanmittauslaitos ja Rikosseuraamuslaitos. Verohallinto tarjoaa jatkossa etäpalvelua.
-Tavoitteena on, että kansalaiset voivat hoitaa tärkeät käyntiasiat nopeasti ja vaivattomasti yhden luukun periaatteella, kertoo Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Jenni Kokkonen.
Yhteinen palvelupiste sijaitsee virastotalon ensimmäisessä kerroksessa, ja se tarjoaa asiakkaille seitsemän palveluhuonetta sekä mahdollisuuden etäasiointiin.
Keskittämällä säästöjä ja vastuullisuutta
Valtion vuokrakustannuksissa saavutetaan arviolta 800 000 euron säästöt vuodessa, kun toimijoita yhdistetään saman katon alle. Toimipisteiden yhdistäminen ja erillisistä toimipisteistä luopuminen tehostaa tilojen käyttöä ja vähentää kuluja.
-Virastojen keskittäminen samoihin tiloihin parantaa myös niiden välistä yhteistyötä ja tekee palveluista aiempaa sujuvampia. Uudistuksen jälkeen virastotalo tarjoaa entistä paremmat puitteet valtion toimijoille. Lisäksi talossa on vielä vapaata tilaa, joten tulevaisuudessa sinne voidaan mahdollisesti sijoittaa muitakin toimijoita, Kokkonen jatkaa.
Keskitetyt toimitilat tukevat myös ympäristövastuullisuutta, sillä tilankäytön tehostaminen pienentää valtion hiilijalanjälkeä. Lisäksi uudistuksessa hyödynnetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevia monitilaympäristöjä, mikä vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia.
Mikkelin virastotalosta moderni valtion palvelukeskittymä
Mikkelin virastotalon uudistaminen kattaa noin 4 200 neliömetrin tilat, ja hanke sisältää sekä teknisen peruskorjauksen että toimistotilojen tavanomaiset remontit. Uusi palvelupiste on olennainen osa hanketta, jonka kokonaiskustannukset ovat arviolta 9,2 miljoonaa euroa.
Uudistuksen jälkeen yhteisessä työympäristössä toimivat nykyisistä toimijoista Aluehallintovirasto, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Ulosottolaitos, Huoltovarmuuskeskus ja Verohallinto. Lisäksi uusina toimijoina virastotaloon tulevat Business Finland, Finnvera, Etelä-Savon ELY-keskus, Kehittämis- ja hankintapalveluiden keskus (KEHA), Maanmittauslaitos (MML), Metsähallitus, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnan palvelukeskus (Palkeet), Rikosseuraamuslaitos (Rise) sekä Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus (Valtori).
Uusissa tiloissa työskentelee yhteensä noin 400 henkilötyövuotta. Kokonaisuudessaan virastotalon käyttäjiksi arvioidaan noin 500 henkilötyövuotta, mikä tekee virastotalosta merkittävän työpaikan alueella.
Vaikka suuri osa toimijoista keskitetään yhteisiin tiloihin, käräjäoikeus, syyttäjälaitos ja poliisin lupapalvelut toimivat jatkossakin erillään. Nämä palvelut sijaitsevat kuitenkin yhteisen asiakaspalvelun läheisyydessä. Poliisin lupapalvelutilojen remontti valmistui lokakuussa 2024.
BRAND toimitilat Oy rakentaa Kotkan alueen elinkeinoelämälle merkittävän uudistuksen: uudet 2100 m² toimitilat nousevat Kotkan keskustan läheisyyteen palvelemaan InCar Oy:n, Aittakorven Auto/Mekonomen Autohuollon ja Kymen Hyvinvointialueen ensihoitopalvelun tarpeita. Tilojen rakentaminen on käynnistynyt elokuussa 2024, ja ne valmistuvat alkuvuodesta 2025. Kiinteistö toteutetaan kokonaisvastuurakentamisen (KVR) mallilla, tilaajana Jyrkilä Oy.
Toimitilojen rakennustyöt etenevät suunnitelmien mukaan: marraskuun alkuun mennessä on asennettu seinä- ja kattoelementit sekä suoritettu lattiavalut. Seuraavaksi aloitetaan sisätilojen rakennustyöt.
Kymenlaakson hyvinvointialueen (Kymen HVA) ensihoitopalvelut saavat Kotkaan 460 neliömetrin tilat, jotka tukevat tehokasta päivystyspalvelua ja sisältävät lepo- ja kokoustilat sekä ambulanssien halli- ja huoltotilat. InCar Oy puolestaan laajentaa alueelle noin 1000 neliömetrin tiloilla, jotka on suunniteltu monipuolisia vauriokorjauspalveluita ja ajoneuvojen automaalauksia varten. InCarin tiloissa on myös vastaanotto- ja sosiaalitilat sekä korjaamo- ja maalaamoympäristö. Lisäksi Aittakorven Auto/Mekonomen Autohuolto tarjoaa asiakkaille laadukkaita huoltopalveluja ja varaosamyymälän 600 neliömetrin tiloissa..
Hanke on Kotkan talousalueelle merkittävä myös ympäristön kannalta, sillä kiinteistö hyödyntää maalämpöä, mikä edistää energiatehokkuutta ja vähentää hiilijalanjälkeä. Tämän lisäksi jokaisen yrityksen toimitilat ovat huolellisesti räätälöity ja suunniteltu siten, että ne tukevat yritysten palveluita ja imagoa, sekä palvelevat käyttäjiään parhaalla mahdollisella tavalla.
Sponda saavutti ykkössijan GRESB-vastuullisuusarvioinnissa.
Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda saavutti Euroopan ykkössijan vastuullisimpana kiinteistöyhtiönä omassa vertailuryhmässään kansainvälisessä GRESB (Global Real Estate Sustainability Benchmark) Real Estate Assessment 2024 -vastuullisuusarvioinnissa.
Sponda on säilyttänyt asemansa kiinteistöalan vastuullisimpien yhtiöiden kärjessä GRESB-arvioinnissa jo kahdentoista peräkkäisen vuoden ajan.
Standing Investments -arvioinnissa yhtiö saavutti vertailuryhmässään (Diversified – Office/Retail) 94 pistettä, mukaan lukien korkeimmat mahdolliset pisteet seuraavissa osiossa: vastuullisuuden johtaminen, toimintamallit, raportointi, riskienhallinta ja sidosryhmäyhteistyö, tavoiteasetanta, yhteistyö vuokralaisten ja yhteisön kanssa sekä datan hallinta ja seuranta. Lisäksi Sponda saavutti täydet pisteet GRESB-arvioinnissa ensimmäistä kertaa pisteytetyissä ilmastoriskien hallinnan sekä nettonollatavoitteiden osioissa.
Development-arvioinnissa Sponda saavutti vertailuryhmässään (Mixed use) täydet 100 pistettä kaikista osioista, mukaan lukien ESG-vaatimuksista, materiaalien käsittelystä, rakennusten sertifioinnista, energian, materiaalien, veden ja jätteen käsittelystä sekä sidosryhmäyhteistyöstä.
–Kestävä kehitys on nykypäivän liiketoiminnassa äärimmäisen merkityksellistä, ja yritykset edellyttävät toimitilojensa vastaavan korkeisiin vastuullisuusvaatimuksiin. Rakennettu ympäristö vastaa noin kolmasosasta maailman kasvihuonekaasupäästöistä, ja vastuullisena kiinteistönomistajana haluamme määrätietoisesti vähentää kiinteistöjemme ympäristövaikutuksia, toteaa Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal.
Spondan huippupisteet Development-arvioinnissa ovat osoitus yhtiön pitkäjänteisestä sitoutumisesta kestävään rakentamiseen. Tämä on nähtävissä yrityksen kiinteistökehityshankkeissa, kuten tämän vuoden GRESB-arvioinnissa mukana olleissa projekteissa Vantaan Tikkurilassa ja Helsingin Mannerheimintie 14:ssä. Sponda tavoittelee johdonmukaisesti LEED Platinum – tai BREEAM Excellent -sertifikaatteja koko kiinteistöportfoliossaan. Yhtiö on myös sitoutunut pienentämään rakennustensa hiilijalanjälkeä koko niiden elinkaaren ajan sekä lisäämään omaa uusiutuvan energian tuotantoaan.
GRESB arvioi kiinteistöalan yritysten ja rahastojen ympäristö- ja sosiaaliseen vastuuseen sekä hallinnointiin liittyvää työtä (ESG) kestävän kehityksen edistämiseksi.
Keskuskauppakamarin auktorisoiduille kiinteistöarvioijille tekemän kyselyn mukaan kiinteistömarkkina on vilkastunut vuoden 2024 aikana hieman. Peräti 50 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioijista kertoi kiinteistömarkkinan elpyneen vuoden aikana, erityisesti elokuusta alkaen. Tämä on merkittävä muutos verrattuna viime vuoden kyselyyn, jossa vastaajat totesivat kiinteistömarkkinoiden hiljentyneen.
Keskuskauppakamarin syksyllä tekemään kyselyyn vastasi 141 auktorisoitua arvioijaa. Vastanneista kiinteistöarvioijista peräti 49 prosenttia katsoo kiinteistömarkkinoiden vilkastuneen hieman kuluvan vuoden aikana ja yksi prosentti vastaajista kertoi markkinoiden vilkastuneen paljon.
Vielä edellisvuoden kyselyssä 84 prosenttia arvioijista kertoi markkinoiden hiljentyneen, eli tilanne näyttää tämän vuoden osalta paremmalta. Tämän vuoden osalta vain 13,4 prosenttia vastaajista sanoi markkinoiden hiljentyneen.
–Kyselyn tulos kertoo siitä, että kiinteistömarkkinoiden alavireisyys on vihdoin taittumassa, vaikka alueelliset ja kohdekohtaiset erot ovatkin vielä suuria. Myös kansainväliset kiinteistösijoittajat ovat hiljalleen palailemassa markkinoille, kertoo pääsihteeri Raisa Harju Keskuskauppakamarista.
Auktorisoidut kiinteistöarvioijat (AKA) ovat Keskuskauppakamarin hyväksymiä kiinteistöjen arvonmäärityksen ammattilaisia. AKA-arvioijia käytetään tyypillisesti vaativissa kiinteistö- ja toimitilakaupoissa, vakuusarvioinneissa, kiinteistösalkkujen arvonmäärityksessä sekä ositus- ja perinnönjakotilanteissa.
Asuntomarkkinoiden elpyminen vaatii korkotason laskua ja kuluttajien luottamuksen palautumista
–Kotitalouksien ostohaluja nujertanut korkotason nousu on painanut asuntojen hinnat laskuun, ja samaan aikaan rakennusmateriaalien hinnat ovat kallistuneet merkittävästi. Tämä on vaikuttanut kiinteistömarkkinoiden kehitykseen laajasti. Nyt korkojen selvä lasku alkaa näkyä etenkin asuntokaupassa ja siihen viittaa myös kyselymme, Harju sanoo.
Kysyntää on erityisesti hyväkuntoisista perheasunnoista hyvillä paikoilla. Sen sijaan linjasaneerauksen tarpeessa olevat kerrostalokohteet tai laajaa remonttia kaipaavat omakotitalot eivät kiinnosta ostajakuntaa ja näiden osalta myös rahoituksen saatavuudessa on haasteita.
Vastauksissa kuitenkin korostuu se, että asuntomarkkinoiden umpisolmu ei aukea pelkästään korkojen laskulla – myös kuluttajien luottamuksen palautuminen on keskeisessä roolissa.
Yksi kyselyyn vastanneista arvioijista tiivistää asian: “Vaikka markkinoilla on nähtävissä pieniä merkkejä elpymisestä, ei suunta ole vielä kääntynyt täysin. Tarvitaan selkeämpiä parannuksia korkotasossa sekä kuluttajien uskon vahvistamista taloudelliseen tulevaisuuteen.”
Kiinteistömarkkinoiden elpymistä odotetaan erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvukeskusalueilla viimeistään keväällä 2025. Alueellinen vaihtelu on kuitenkin suurta ja esimerkiksi itärajalla piristyminen vaatisi geopoliittisen tilanteen selkiytymisen.
Kysely toteutettiin 26.9.-3.10.2024 sähköpostikyselynä. Suomessa on 290 kiinteistöarvioinnin auktorisointia ja 49 % auktorisoiduista arvioijista vastasi kyselyyn.
Tontilla sijaitseva vanha rakennus purettiin, ja sen tilalle rakennetaan moderni 29 000 neliömetrin logistiikkakiinteistö. Kuva: Logicenters
Logicenters rakentaa uutta, noin 29 000 neliömetrin kokoista logistiikkahallia Tampereen Hervantaan. Hanke toteutetaan kokonaisvastuurakentamisena (KVR-urakka), jossa ARE toimii talotekniikkakumppanina vastaten kiinteistön lämmitys-, vesi-, ilmanvaihto-, sähkö- ja automaatiojärjestelmistä (LVISA).
Kestävä kehitys on keskeinen osa rakennusprojektia ja yksi tärkeimmistä kriteereistä kumppaneiden valinnassa. Kiinteistöön asennetaan tehokas maalämpöjärjestelmä, joka vastaa lämmityksestä ja pienentää hiilijalanjälkeä. Lisäksi katolle sijoitettavat laajat aurinkopaneelit tuottavat uusiutuvaa energiaa kiinteistön sähkönkulutukseen. Kohteelle tavoitellaan myös BREEAM Excellent-tason ympäristösertifikaattia, joka osoittaa kiinteistön olevan kestävän kehityksen huipulla.
–Rakennuksen energiatehokkuuteen on panostettu huomattavasti, mikä näkyy myös LVISA-järjestelmissä. Automaatiojärjestelmä optimoidaan niin, että energiankäyttö pysyy mahdollisimman tehokkaana ja kiinteistö täyttää tiukat ympäristövaatimukset, ARE:n tuotantopäällikkö Ilkka Koski kertoo.
Rakennustyöt ovat jo käynnissä, ja modernin logistiikkahallin odotetaan valmistuvan alkuvuodesta 2025.
–Uusi kiinteistö nousee logistisesti erinomaiseen paikkaan Tampereen kaupungin ja moottoriteiden läheisyyteen. Sijainnin ohella meillä on tarjota vuokralaisillemme kestävän kehityksen profiilin mukaisesti rakennettu kiinteistö. Rakennusvaiheen talotekniikkakumppanilta kaipasimme vahvaa osaamista ja ammattitaitoa, ja siksi valitsimme ARE:n, Logicentersin projektipäällikkö Antti-Pekka Valli sanoo.
