Uutiset

Sodexo ja Finnlines syventävät yhteistyötään – tavoitteena kehittyvä yrityspuisto Gatehouse-toimistotornissa Vuosaaressa

Sodexo ja Finnlines ovat solmineet yhteistyösopimuksen, joka kattaa ruokapalvelut Gatehouse-toimistotornissa Helsingin Vuosaaren satamassa. Toiminta on käynnistynyt 4. elokuuta 2025, ja sopimus on voimassa toistaiseksi.

Gatehouse ei ole vain sataman tunnusmerkki – se on kehittyvä yrityspuisto, jonka elävää ja monipuolista tilakokonaisuutta tukevat Sodexon tuottamat palvelut. Kumppanuus nousee nyt uudelle tasolle: palveluntuottajasta tulee strateginen kehityskumppani, jonka kanssa rakennetaan asiakaslähtöistä, toimivaa ja houkuttelevaa kokonaisuutta alueen käyttäjille.

Gatehouse tarjoaa hienot puitteet työskentelyyn ja kohtaamisiin. 13-kerroksisesta tornista avautuvat näkymät satamaan, logistiikka-alueelle ja avomerelle. Ylimmän kerroksen sauna- ja kokoustiloista voi seurata Finnlinesin laivojen matkaa kohti Travemundea.

Sodexo tulee panostamaan palveluiden jatkuvaan parantamiseen ja monipuolisiin ratkaisuihin, jotka palvelevat sekä yrityspuiston toimijoita että sataman matkustajaliikennettä. Myös matkustajat voivat poiketa nauttimaan aamiaista tai lounasta ennen matkaa.

Gatehouse kehittyy kohti monikäyttöistä ja elämyksellistä tilaa, jossa voidaan järjestää erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Tavoitteena on luoda elinvoimainen kokonaisuus, joka tuo arvoa niin vuokralaisille, matkustajille kuin koko alueelle.

22
Aug 2025

Huittisiin suunnitteilla uusia yritysalueita elinvoiman ja kasvun vahvistamiseksi

Kuvassa Huittisten Huhkolan ja Takkulan yritysaluetta, jonne jo sijoittunut merkittävää elintarviteollisuutta. Takkulan alueella valmiina yritystontteja. Kuva: Huittisten kaupunki / Kuvaaja Petri Äikiä.

Huittisten kaupunki toteutti laajan Invest in Huittinen -selvityksen teollisuuden ja yritystoiminnan kasvun mahdollistamiseksi.

Huittisten kaupunki panostaa tulevaisuuden elinvoimaan ja yritysmyönteiseen kehitykseen kartoittamalla uusia yritysalueita määrätietoisesti ja yhteistyössä. Tavoitteena on edistää yrityskasvua, lisätä työpaikkoja ja vahvistaa kaupungin houkuttelevuutta teollisuuden ja elinkeinoelämän sijoittumiskohteena.

Huittisten investointistrategian tahtotila on vahva: tavoitteena on lisätä teollista toimintaa ja työpaikkoja, mikä tukee alueen elinvoimaa ja kestävää kasvua. Tonttitarjonnassa korostuu tarve sekä suurille että pienille alueille eri puolilla kaupunkia.

Invest in Huittinen -selvityksen ensimmäinen osuus on valmistunut

Selvityksessä löydettiin 5 potentiaalista uutta yritysaluetta, joissa olisi yhteensä 318 ha kaavoitettavaa yritysaluetta. Alueiden kehittämisjärjestys määräytyy maanomistajien halukkuuden, potentiaalisten sijoittujien kiinnostuksen ja kaupungin investointikyvyn mukaan.

Poissulkemis-periaatteella on kartoitettu yli 10 ha potentiaaliset yritysalueet. Alueiden kartoittamisessa otettiin huomioon mm. olemassa oleva sekä potentiaalinen energian saanti mm. sähköverkko, tuuli- ja aurinkovoima ja vetyputki. Lisäksi huomioitiin puhtaan veden saanti ja jätevesien käsittely sekä jäähdytysvedet ja lauhdevedet. Oleellisena asiana kartoitettiin myös maapohja ja sen nykytilanne esimerkiksi peltoalueet koetaan tärkeänä osana Huittisille arvokasta ruuantuotantoa. Raportissa potentiaalisista alueista on rajattu pois alueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja tai muita rajoitteita. Potentiaaliset sijoittumisalueet julkaistaan vasta maanomistajien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.

Seuraavat askelmerkit

Huittisten kaupunginhallitus käsitteli raporttiaineistoa kokouksessaan 18.8.2025 ja päätti, että Invest In Huittinen -selvitystä jatketaan seuraavilla askelmerkeillä.

Huittisten kaupunki ottaa seuraavaksi yhteyttä kartoitettujen alueiden maanomistajiin ja keskustelee heidän halustaan osallistua alueemme kehittämiseen ja mahdollistaa uusien yritysalueiden rakentaminen esimerkiksi myymällä maata kaupungille.

Kaupunginhallitus päätti aloittaa kaavoituksen valmistelun käytyjen keskustelujen pohjalta ja aloittaa potentiaalisten sijoittujien kontaktoinnin. Tavoitteena on myös saada suunnitteilla olevia alueita näkyville myös parhaillaan valmisteilla olevaan maakuntakaavaan.

Kaupungin tavoitteena on jatkaa määrätietoista kehittämistä ja varmistaa, että Huittinen tarjoaa vetovoimaisen ympäristön sekä nykyisille että uusille yrityksille. Huomioitavaa on, että aluekehittäminen on pitkäjänteistä ja aikaa vievää työtä, jossa katse suunnataan kuukausien ja vuosien päähän.

Invest In Huittinen -projektin etenemistä voi jatkossa seurata Huittisten kaupungin verkkosivuilla, jonne tietoa kootaan keskitetysti: https://www.huittinen.fi/invest-in-huittinen

22
Aug 2025

Jani Huhtaniska kiinteistöpäälliköksi Kirkkopalveluille

Kirkkopalvelut ry on nimittänyt Jani Huhtaniskan kiinteistöpäälliköksi 18.8.2025 alkaen vastaamaan organisaation kiinteistökannan kehittämisestä, ylläpidosta ja projektinhallinnasta. Kirkkopalvelut ry omistaa 53 000 kerrosneliötä. Kiinteistöt ovat mm. oppilaitos-, hoiva- ja myymäläkäytössä sekä toimistotiloina ja asuntoina.

–Tartun innostuneena tähän uuteen haasteeseen. Kirkkopalvelujen kiinteistökannassa on hyvin eri-ikäisiä rakennuksia, useita käyttötarkoituksia ja monenlaisia teknisiä ratkaisuja. On erittäin mielenkiintoista päästä työskentelemään kiinteistöjen parissa organisaatiossa, jonka toiminta on monimuotoista, Jani Huhtaniska sanoo.

Kirkkopalvelut ry on hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottaja ja hyväntekeväisyystoimija sekä evankelisluterilaisten seurakuntien ja järjestöjen valtakunnallinen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Kirkkopalvelujen ylläpitämä STEP-koulutus tarjoaa ammatillista ja kansanopistokoulutusta viidellä omalla kampusalueella Järvenpäässä, Lapualla, Pieksämäellä, Ruokolahdella ja Uudessakaarlepyyssä sekä yli kymmenellä muulla paikkakunnalla ympäri Suomen. Kirkkopalveluihin kuuluvat myös mm. Valona-lastensuojelu- ja Valona-vanhuspalvelujen yksiköt sekä mediayhtiö Sacrum-Kotimaa Oy. STEP-koulutuksen Järvenpään kampuksella sijaitseva massiivipuinen oppilaitosrakennus ”Lastu” sijoittui arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon finaaliin 2024.

Jani Huhtaniskalla on alallaan pitkä ja monipuolinen kokemus: Viimeisimpänä hän on toiminut kauppakeskus Itiksen isojen teknisten hankkeiden projektipäällikkönä CC-Real Finland Oy:ssä. Sitä ennen hän on hoitanut kohdevastuita yrityspuistoissa, toimitilakiinteistöissä ja kauppakeskuksissa mm. Colliers International Finlandin ja Realia Managementin tehtävissä.

22
Aug 2025

Johtajavaihdos BRAND toimitilat Oy:ssä – Mikko Römpötti nimitetty toimitusjohtajaksi

Kuvassa edessä vasemmalla Jouko Pannula ja oikealla Mikko Römpötti, taustalla BRAND toimitilat henkilökuntaa.

Elokuun 2025 alussa BRAND toimitilat Oy:n toimitusjohtajana aloitti Mikko Römpötti. Hän tuo mukanaan vahvan kokemuksen strategisesta johtamisesta, organisaation kehittämisestä sekä yrittäjyydestä. Römpötti on toiminut urallaan vaativissa rooleissa muun muassa puolustussektorilla ja rakentanut menestyksekkään liiketoiminnan tilitoimistoalalla.

– BRANDin asiakaslähtöinen tapa tehdä toimitilarakentamista teki minuun vaikutuksen. Haluan vahvistaa tätä suuntaa entisestään ja kehittää yhdessä tiimin kanssa palveluita, jotka tukevat asiakkaiden liiketoimintaa nyt ja tulevaisuudessa, Römpötti sanoo.

Yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja ja perustajaosakas Jouko Pannula jatkaa hallitustyöskentelyn parissa ja yhtiössä osana ydintiimiä.

Vuonna 2015 perustettu BRAND toimitilat Oy on suomalainen toimitilarakentaja ja kiinteistökehityksen asiantuntija, joka toimii valtakunnallisesti. Yritys suunnittelee ja rakentaa yksilöllisiä, brändättyjä toimitilahankkeita yrityksille sekä tekee aktiivista yhteistyötä kiinteistösijoittajien kanssa.

BRAND tunnetaan tehokkaasta KVR-urakoinnista ja asiakaslähtöisestä toimintatavasta.Yritys on kasvattanut liikevaihtoa merkittävästi kuluneiden vuosien aikana ja on merkittävä toimija alalla. Vuonna 2024 yhtiön liikevaihto oli noin 34 miljoonaa euroa.

22
Aug 2025

Valtion kiinteistöjen ylläpitokustannukset yli 20 % alan keskiarvoa edullisemmat

KTI Kiinteistötiedon toteuttaman kiinteistöalan vertailun mukaan valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-kiinteistöt pystyy toteuttamaan rakennusten ylläpidon yli 20 % edullisemmin kuin alan toimijat keskimäärin. Senaatti panostaa tilojen kunnossapitoon ja korjauksiin lähes 50 % enemmän, mutta korjauskustannukset huomioidenkin Senaatin kustannukset jäävät keskiarvon alle.

Kiinteistöjen ylläpito sisältää niiden käytön mahdollistavat palvelut ja toiminnot, kuten kiinteistönhoidon ja -huollon, ulkoalueiden hoidon, energia- ja jätehuollon jne.  Puolueettoman kiinteistöalan asiantuntijan KTI:n vuosittain tekemän vertailun mukaan toimistokiinteistöissä Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2024 ylläpitokulut ilman kunnossapitokustannuksia ovat 23 % KTI-vertailuaineistoa matalammat. 

Senaatin ylläpitokustannukset ovat viimeisen kymmenen vuoden ajan nousseet keskimäärin 1,1 % vuodessa, kun KTI:n vertailuaineiston ylläpitopalveluiden kustannukset ovat nousseet samaan aikaan 2,5 % vuodessa. Senaatti hankkii ylläpidon palvelut markkinoilta alan yrityksiltä, joiden kanssa tehdyissä sopimuksissa on asetettu tavoitteita muun muassa työn laadulle ja asiakastyytyväisyydelle.  

–Hyvien tulosten taustalla on uskoakseni tavoitteellisesti kehitetyt kumppanuudet alan toimijoiden kanssa ja onnistunut huollon-, korjausten ja isompien investointien synkronointi. Olemme pystyneet hyödyntämään valtiolla mittakaavaetuja palveluiden ostamisessa ja saaneet yhdessä kumppaneiden kanssa säästöjä muun muassa energiakustannuksissa, sanoo Senaatin ylläpitoprosessin johtaja Pasi Haataja.

Nousupainetta Senaatin ylläpitokustannuksiin tuo yleisen kustannusnousun lisäksi valmiuteen ja varautumiseen tehdyt panostukset valtion kiinteistöissä sekä markkinaa selvästi isommat panostukset kiinteistöjen kunnossapitoon.

Kunnossapitokorjauksia ja muita toimia on kohdistettu ennakoiden erityisesti kohteisiin, joissa saattaisi ajan kuluessa syntyä sisäolosuhteisiin vaikuttavia korjaustarpeita. Senaatti käyttää kunnossapitoon noin 50 % enemmän kuin KTI-vertailuaineiston alan muut toimijat. 

Senaatti-kiinteistöt vastaa keskitetysti valtion tiloista, niiden ylläpidosta ja rakentamisesta. Valtion omakustannusperusteisessa vuokrajärjestelmässä Senaatti järjestää valtion virastojen ja laitosten tarvitsemat tilat, ja virastot maksavat vuokraa, jolla katetaan kiinteistöistä aiheutuvat kustannukset.  

23
Jun 2025

Kauppakeskus Ruoholahden nimi muuttuu – kolme kiinteistöä muodostaa jatkossa yhden korttelikeskuksen

Keväällä remonttiin mennyt kauppakeskus Ruoholahti ja sitä ympäröivät toimistokiinteistöt Porkkalankatu 20:ssä ja 22:ssa muodostavat jatkossa Ruohis-nimisen korttelikeskuksen. Ruohiksen liikkeet julkistetaan kesän aikana.

Kauppakeskus Ruoholahti ja sitä ympäröivät toimistokiinteistöt muodostavat jatkossa yhden Ruohis-nimisen korttelikeskuksen. 

Alkuperäiseen kauppakeskus-kiinteistöön yhdistyy syksyllä valmistuvan remontin myötä Porkkalankatu 20:n ja 22:n toimistotalot. 
 
Tällä hetkellä kolme vierekkäistä kiinteistöä yhdistyy toisiinsa parkkihallin kautta. Remontin myötä Ruohiksen toiseen kerrokseen puhkaistaan sisäänkäynti Porkkalankatu 20:n, johon kiinteistön omistaja Antilooppi avaa syksyllä joustavia työskentely-, kokous- ja tapahtumatiloja tarjoavan POOLin. 

–Haluamme, että ihmisten työympäristö ja palvelut muodostuvat korttelikeskuksessa yhdeksi, sujuvaksi kokonaisuudeksi. Ruohiksessa kaikki arjen asiat voi hoitaa helposti työpäivän lomassa, toteaa Antiloopin konsepti- ja markkinointijohtaja Johanna Sarekoski. 
 
Sarekoski perustelee kauppakeskus-nimen muuttamista korttelikeskukseksi sillä, ettei kauppakeskus kuvasta riittävästi kiinteistöjen monipuolisuutta ja dynaamista käyttöä. Korttelikeskuksessa yhdistyvät hänen mukaansa työ, elämä ja työelämä, sekä tietysti monipuoliset palvelut.

Liikkeet julki kesän aikana

Korttelikeskuksessa keväällä alkaneen remontin on määrä valmistua yleisten tilojen osalta elokuun aikana. Virallisia avajaisia vietetään lokakuussa. Remontin myötä Ruohis saa uuden logon ja opastukset, lattian ja alakaton. Lisäksi osa lasiseinistä uusitaan. 
 
Kaikki korttelikeskuksen liikkeet palvelevat normaalisti remontin ajan. Ruohiksen uudet liikkeet julkistetaan kesän aikana.

23
Jun 2025

Helkama-Kiinteistöt Oy sijoittaa Tampereelle

Helkama-Kiinteistöt Oy on ostanut BRAND toimitilat Oy:ltä tuotanto- ja toimistokiinteistön Tampereen Vehmaisista, Vehmaistenkadulta. Kiinteistö on valmistunut 2024 ja siinä on 2 327 m² vuokrattavaa pinta-alaa.

Kiinteistö on laadukkaasti rakennettu ja optimoitu käyttäjän tarpeisiin ja soveltuu erinomaisesti Helkama-Kiinteistöjen sijoitussalkkuun. Kiinteistö on kokonaisuudessaan vuokrattu Adwatec Oy:lle.

BRAND toimitilat Oy:n toimitusjohtaja Jouko Pannula on tyytyväinen, että kiinteistö löysi uuden hyvän kodin:

– On hienoa, että rakentamamme toimitilakohteen omistus siirtyi perinteikkäälle suomalaiselle perheyhtiölle. Meillä on parhaillaan käynnissä useita toimitilahankkeita ympäri Suomen, ja jatkamme aktiivisesti uusien kohteiden kehittämistä, kertoo Pannula.

Helkama-Kiinteistöjen toimitusjohtaja Juha Kekkonen odottaa hedelmällistä ja pitkää yhteistyötä ostetun kohteen arvostetun vuokralaisen kanssa.

Helkama-Kiinteistöt Oy sijoittaa aktiivisesti uuden strategiansa mukaisesti jatkossa kestävän kehityksen periaatteilla rakennettuihin uudehkoihin kiinteistökohteisiin ja myös kestävän kehityksen teknologiaa ja palveluita edistäviin proptech-yrityksiin.

23
Jun 2025

Vallan tornin uusi aikakausi – milleniumin toimistotalosta modernin työelämän edelläkävijä

Vallan tornin huipulla oleva hirsisauna
Vallan tornin huipulla oleva hirsisauna säilyy. Kuva: Exilion Management

Vallan Tornin uudistus osoittaa, kuinka visionäärisesti suunniteltu toimistorakennus voi edelleen säilyttää ajankohtaisuutensa ja mukautua muuttuvan työelämän tarpeisiin.

2000-luvun alun nousukaudella kaupunkien paraatipaikoille nousi toimistorakennuksia, jotka edustivat aikansa arkkitehtonista huippua. Yksi näistä on arkkitehti Pekka Helinin suunnittelema 12-kerroksinen Valla Helsingin Ruoholahden paraatipaikalla. Rakennus käy parhaillaan läpi mittavaa uudistusta, jossa sen alkuperäiset vahvuudet kuitenkin säilytetään.

–Vaikka työelämä on muuttunut 25 vuodessa, Vallan arkkitehtuurin perusperiaatteet ovat yhä ajankohtaisia. Rakennus mukautuu luontevasti uusiin tarpeisiin, mikä on ollut sen vahvuus alusta lähtien, uudistuksen pääsuunnittelija, arkkitehti Aleksi Niemeläinen Futudesign Oy:stä kertoo.

Ajaton arkkitehtuuri tukee modernia työelämää

Milleniumin ajan huippuarkkitehtuurissa yhdistyivät innovatiiviset materiaalit ja uudenlaiset tekniset ratkaisut. Vallassa tämä näkyy erityisesti kaksoislasijulkisivussa ja CorTen-teräksessä, jotka ovat edelleen ajankohtaisia kestävyyden ja energiatehokkuuden näkökulmasta.

Aikakauden edistyksellisimmille toimistorakennuksille ominaista olivat myös muunneltavuus, avoimuus ja runsas luonnonvalo – periaatteet, jotka ovat Vallassa vahvasti läsnä.

–Vaikka termiä ”muuntojoustavuus” ei aikanaan käytetty yhtä laajasti kuin nykyään, Vallan selkeä ja joustava tilakonsepti mahdollistaa monipuolisen käytön ja tilojen muokkaamisen eri tarpeisiin, Niemeläinen toteaa.

Atrium on Vallan sydän

Yksi Vallan merkittävimmistä tilaratkaisuista on sen sydämessä sijaitseva suuri atrium. Alun perin näyttelykäyttöön suunniteltu tila on vuosien varrella palvellut monenlaisia tarkoituksia, kuten läpikulkuväylänä Espoosta saapuville matkustajille ja päivittäistavarakaupan myymälänä. Nyt atrium syntyy uudelleen – yhdeksi selkeäksi ja yhtenäiseksi tilaksi, joka toimii rakennuksen keskipisteenä ja kohtaamispaikkana.

–Tämän kaltaisia avaria ja näyttäviä yhteistiloja ei juuri enää toteuteta toimitila-arkkitehtuurissa. Atrium tekee Vallasta erityisen houkuttelevan yrityksille, jotka etsivät laadukasta ja inspiroivaa työympäristöä, Niemeläinen kertoo.

Kestävää kehitystä ja vastuullisia valintoja

Vallan uudistusprojekti osoittaa, kuinka kestävällä suunnittelulla voidaan pidentää rakennuksen elinkaarta. Vallan kohdalla tämä on erityisen tärkeää, sillä kyseessä on jo valmiiksi laadukas ja arkkitehtonisesti merkittävä rakennus. Samalla rakennuksen hiilijalanjälki pysyy huomattavasti pienempänä verrattuna kokonaan uuteen toimistorakennukseen.

–Vallasta tulee työpaikka, joka tarjoaa enemmän kuin etätyö tai kotiolot – inspiroivan ja ekologisesti kestävän ympäristön, jossa työ ja muu elämä sen rinnalla nivoutuvat yhteen parhaalla mahdollisella tavalla, Niemeläinen summaa.

23
Jun 2025

Peruskorjaus tuo lisää elämää ja uutta kaupunkitilaa Gaselli-kortteliin – tarjolla myös toimistotilaa

Havainnekuva: JKMM Arkkitehdit

Historiallinen, työeläkevakuuttaja Kevan omistama Pohjoisesplanadi 37 avautuu uudessa loistossaan heinäkuussa.

Helsingin keskustaan, Pohjoisesplanadi 37:ssä sijaitsevaan Gaselli-kortteliin on syntynyt aivan uutta kaupunkitilaa osana mittavaa peruskorjaus- ja täydennysrakentamishanketta.

Yli 180-vuotias arvokiinteistö on kokenut merkittävän muodonmuutoksen, kun viime vuodet lähinnä muutaman auton pysäköintipaikkana toiminut sisäpiha on saanut lasikatteen ja muuttunut kaikkia kaupunkilaisia viihdyttäväksi keitaaksi.

Tilojen suunnittelussa tunnelmaa lähdettiin hakemaan Euroopan suurten metropolien, kuten Pariisin ja Milanon ravintola- ja kahvilakulttuureista. Kohteen ylemmissä kerroksissa on tarjolla nykyaikaiset vaatimukset täyttävää toimistotilaa. Rakennukseen tehdyt muutokset vahvistavat ydinkeskustan vetovoimaa vapaa-aikaan, kaupunkikulttuuriin ja ihmisten kohtaamisiin liittyvänä paikkana.

Kiinnostus ravintola- ja kahvilatiloihin sekä Jardin-konseptiin on ollut poikkeuksellisen hyvä. Keskikesällä avaavat ravintola- ja kahvilatoimijat ovat:

  • Hans Välimäen johtama ranskalaisvaikutteinen Brasserie Lionne (avattu 30.4.)
  • Uudistunut ja legendaarinen kahvila Café Esplanad
  • Kreikkalainen ravintola Papa Andreas. Ravintoloitsijana toimii Andreas Andreou, joka on Oulussa Ravintola Crecianin perustaja – palkittu Vuoden Yrittäjänä (Pohjois-Suomi) ja äänestetty Suomen parhaaksi kreikkalaiseksi ravintolaksi.
  • Aasialainen ravintola Hua-Du
  • Cocktail baari Lillet

Peruskorjaus- ja täydennysrakentamishankkeen pääsuunnittelijana on toiminut JKMM Arkkitehdit Oy.

– Pohjoisesplanadi 37 on rakentunut vaihe kerrallaan parinsadan vuoden historiansa aikana ja nyt siihen lisätään jälleen uusi kerrostuma sisäpihan käyttöönoton myötä. Näin jatketaan vanhan arvokiinteistön tarinaa ja kehitetään uutta elävää kaupunkikulttuuria Helsingin ydinkeskustaan, sanoo arkkitehti Asmo Jaaksi JKMM Arkkitehdeistä.

Pohjoisesplanadi 37 on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus, ja se edustaa vanhimmilta osiltaan alueen varhaisinta rakennuskantaa. Rakennus kuuluu Museoviraston määrittämään valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY) Esplanadi-Bulevardi Helsingin keskustassa.

Peruskorjauksen projektinjohdosta, rakennuttamisesta ja toteutuksesta on vastannut Rakennustoimisto O. Hämäläinen Oy.

23
Jun 2025

Pelson entinen vankila-alue myyntiin – valmis maatalousympäristö ja kehityspotentiaalia uuteen käyttöön

Kuva Pelson vankilasta.
Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt tarjouskilpailun Vaalan Pelson entisestä vankila-alueesta. Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt tarjouskilpailun Vaalan Pelson entisestä vankila-alueesta. Noin 2 500 hehtaarin kokoinen alue on poikkeuksellisen monipuolinen kokonaisuus. Laajat peltoalueet, olemassa oleva maatilainfra sekä lukuisat rakennukset tukevat erityisesti maaseutuelinkeinojen ja tuotantotoiminnan jatkamista.

Kiinteistöllä sijaitsee 30 rakennusta, joista merkittävimpiä ovat hallinto- ja keskusrakennus, vankiselliosastot I ja II, navettarakennus, lampola, korjaamo- ja puuteollisuushalli sekä autotallirakennus. Myytävän alueen pelloilla on viljelty heinää ja viljaa.

Korpivankilasta osaksi suomalaisen maaseudun historiaa

Pelson vankila perustettiin vuonna 1935 Vaalan kuntaan Pohjois-Pohjanmaalle. Vankila toimi alun perin niin kutsuttuna korpivankilana, jossa hyödynnettiin vankityövoimaa laajojen suoalueiden kuivattamiseen ja raivaamiseen viljelykäyttöön. Tuloksena syntyi merkittävä määrä peltomaata, ja alueelle kehittyi oma kyläyhteisönsä.

Vankila oli suljettu laitos, jossa oli noin 120 vankipaikkaa sekä osasto naisvangeille. Erityisen merkittävä osa vankilan toimintaa oli maatila, jossa hoidettiin pohjoissuomenkarjaa eli lapinlehmää. Pelso toimi tärkeänä geenipankkina rodun säilyttämiseksi.

Pelson vankilan toiminta päättyi vuonna 2025, kun uusi, nykyaikainen Vaalan vankila otettiin käyttöön noin 30 kilometrin päässä entisestä sijainnista. Uusi satapaikkainen vankila tarjoaa turvalliset ja terveelliset tilat vangeille ja henkilöstölle.

21
May 2025