Skanska rakentaa sairaalahankkeen toisen vaiheen Turkuun

Skanska on allekirjoittanut sopimuksen Varsinais-Suomen hyvinvointipalveluiden maakunnan kanssa sairaalahankkeen toisen vaiheen toteuttamisesta Turussa. Sopimuksen arvo on 50 miljoonaa euroa eli noin 540 miljoonaa Ruotsin kruunua, ja se sisältyy Pohjoismaiden vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen tilauskantaan.

Skanska rakentaa Turun sairaalahankkeen toisen vaiheen.

Skanska rakentaa Turun sairaalahankkeen toisen vaiheen.

Toinen vaihe käsittää kaksi erillistä sairaalasiipeä, jotka nousevat kuuteen ja yhdeksään kerrokseen ja joiden kokonaispinta-ala on noin 24 000 neliömetriä. Skanska rakentaa myös yhteydet, jotka yhdistävät uudet siivet ensimmäisen vaiheen sairaalarakennukseen. Hankkeeseen kuuluu myös sisäisiä muutoksia olemassa olevien sairaalarakennusten liitoskohtiin.

Hanke laajentaa Turun yliopistollisen sairaalan pääsairaalan aluetta ja palvelee psykiatrista hoitoa. Skanska toimitti hankkeen ensimmäisen vaiheen vuonna 2024.

Toisen vaiheen rakentamisen on määrä alkaa vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä ja sen odotetaan valmistuvan vuoden 2028 aikana.

Lähde: nordicpropertynews.com

Skanska rakentaa vuokra-asuntoja Helsinkiin

Skanska on allekirjoittanut Helsingin kaupungin kanssa sopimuksen vuokra-asuntojen rakentamisesta Helsinkiin. Sopimuksen arvo on 32 miljoonaa euroa, ja se sisältyy Pohjoismaiden vuoden 2025 neljännen neljänneksen tilauskantaan.

Skanska rakentaa Helsingissä. Kuva: ONE Architects

Hanke koostuu kahdesta kuusi- ja kahdeksankerroksisesta asuinrakennuksesta. Kohteeseen tulee 182 vuokra-asuntoa, joista 20 on suunniteltu erityistarpeisten asukkaiden tarpeisiin. Asuntoala on yhteensä noin 11 900 neliömetriä.

Hanke tavoittelee kolmen tähden ympäristöluokitusta Rakennustiedon ympäristöluokituksessa, joka asettaa standardit energiatehokkuudelle, sisäilman laadulle ja kestävälle toiminnalle työmaalla.

Rakentamisen oli määrä alkaa vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä, ja sen odotetaan valmistuvan syksyyn 2027 mennessä.

Lähde: nordicpropertynews.com

YIT aloittaa projektin Turussa

YIT käynnistää Turussa Kupittaa Core -kumppanuushankkeen Taiton kampus- ja infrastruktuurihankkeen toteutusvaiheen – hankkeen arvo YIT:lle on noin 150 miljoonaa euroa.

Kupittaan ydin. Kuva: YIT

YIT ja Turun kaupunki ovat allekirjoittaneet Kupittaa Core -kumppanuushankkeen toteutusvaiheen sopimukset Taiton kampuksen ja infrastruktuurihankkeen rakennusvaiheen käynnistämiseksi. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi siirtymisen hankkeen toteutusvaiheeseen 17. marraskuuta 2025. Rakentaminen alkaa vuoden 2026 alussa, ja hankekokonaisuuden arvo YIT:lle on noin 150 miljoonaa euroa. Taiton kampuksen ja infrastruktuurihankkeen odotetaan valmistuvan vuoden 2028 loppuun mennessä. Kokonaisuus sisältää myös toimisto- ja asuntorakennusoikeudet, jotka mahdollistavat YIT:lle tulevaisuudessa omaperusteisten hankkeiden toteuttamisen alueella.

Kupittaan ydinkumppanuushanke on yksi Turun kaupungin tärkeimmistä kaupunkikehityshankkeista, ja se yhdistää Kupittaan ja Itäharjun kaupunginosat keskustamaiseksi alueeksi. Hanke vahvistaa Turun tiedepuiston asemaa yhtenä Suomen merkittävimmistä kasvukeskuksista.

Turun ammatti-instituutin Taiton kampus (noin 22 000 bruttomm²) on palvelualojen koulutukselle tarkoitettu kampusrakennus noin 3 000 opiskelijalle ja 300 henkilökunnan jäsenelle. Rakennus on alueen maamerkki ja vauhdittaa Kupittaan ydinalueen kehittymistä elinvoimaiseksi kaupunkiympäristöksi. Se on vetovoimainen keskittymä, jonka korkealaatuiset sisä- ja ulkotilat toimivat uutena kohtaamispaikkana paikallisille asukkaille. Taiton kampuksen tavoitteena on edistää vähähiilistä rakentamista, energiatehokkuutta ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Valmistuttuaan se on yksi Turun ensimmäisistä oppilaitoksista, joka on saanut Rakennustiedon ympäristöluokituksen, 4 tähteä.

Infrastruktuurihankkeeseen kuuluu Helsinginkadun ja rautatien ylittävän joukkoliikennekannen rakentaminen, pysäköintilaitos (noin 630 paikkaa), liikkumiskeskus, kannelle tuleva julkinen aukio (Vipusenaukio) ja paviljonki, joka toimii kulkureittinä kannen alla sijaitseville aktiviteeteille. Kansi yhdistää Kupittaan ja Itäharjun alueet mahdollistaen sujuvat joukkoliikenne-, kävely- ja pyöräilyyhteydet. Kannen alla sijaitsevat pysähdyspaikat ja huoltopihat lisäävät alueen toimivuutta ja turvallisuutta. Ratkaisut parantavat myös alueen saavutettavuutta ja kestävää liikkumista sekä edistävät Taiton kampuksen käyttöönottoa. Hankkeessa suositaan vähähiilisiä ja kiertotalousratkaisuja, ja toteutus tukee Turun hiilineutraaliustavoitteiden ja EU:n taksonomian kestävyyskriteerien saavuttamista.

Kupittaan kumppanuushanke on poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen, sisältäen toimitila- ja infrastruktuurihankkeita sekä kaupunkikehitystä osana alueen kaavoitusviitesuunnitelman valmistelua. Hanke toteutetaan Turun kaupungin, YIT:n, Lundén Architecture -toimiston ja Renell Käppi Arkkitehtitoimiston allianssina. Turun kaupungin edustajana hankkeessa toimii Turun teknologia- ja tiedepuisto Oy.

Kupittaan Coren kehittäminen etenee vaiheittain. Alueen asemakaava laaditaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen suunnitelma tuli lainvoimaiseksi 15. marraskuuta 2025. Toisen vaiheen suunnittelu etenee ja kaavaehdotus jätetään keväällä 2026. Turun kaupunki päättää kaavoituksen etenemisestä erikseen varmistaakseen, että kehittäminen etenee suunnitellusti ja tavoitteiden mukaisesti.

”Turun tiedepuiston visiota toteuttava Kupittaan Coren kumppanuushanke on yksi Turun merkittävimmistä kaupunkikehityshankkeista. Tiedepuiston kaupunkirakenteeseen tehtävät investoinnit vahvistavat Turun kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Turun elinvoima hyötyy osaamisen, työpaikkojen, asumisen ja palveluiden keskittymisestä alueelle, joka toimii myös merkittävänä liikenteen solmukohtana. Kehittyvät yhteydet integroivat tiedepuiston entisestään Suomen kasvukolmioon ja vahvistavat Turun roolia porttina Länsi-Eurooppaan”, sanoi Turun kaupungin pormestari Piia Elo.

”Kupittaa Core on erinomainen esimerkki siitä, miten YIT:n kaupunkikehitysosaaminen, kestävä rakentaminen ja pitkäjänteinen yhteistyö toteutuvat. Olemme ylpeitä voidessamme olla mukana kehittämässä ja toteuttamassa Turun tiedepuiston uutta ydintä – elinvoimaista, kestävää ja toiminnallisesti monimuotoista kaupunkiympäristöä”, sanoo Juha Kostiainen, YIT:n kaupunkikehityksestä ja ESG:stä vastaava johtaja.

Lähde: nordicpropertynews.com

Pääpostitalon peruskorjaus on valmis – tilat uudistettiin modernin työelämän tarpeisiin

Helsingin paraatipaikalla sijaitsevan ikonisen Postitalon laaja Jatkeen urakoima peruskorjaus on valmistunut. Saneerauksessa on kunnioitettu vuonna 1938 rakennetun Postitalon alkuperäistä henkeä, mutta tiloja on uudistettu vastaamaan paremmin nykyaikaisen toimistotyön vaatimuksiin.

Postitalon yli 7 200 neliömetriä sisätilaa saneerattiin alkuperäistä ilmettä kunnoittaen. Kuva: Jatke Toimitilat Oy

Postitalon peruskorjaus valmistui ja uudistetut tilat avautuivat vuokralaisten käyttöön loka-marraskuun vaihteessa 2025. Kunnostettavaa sisätilaa on ollut yhteensä yli 7200 m². Uusittujen tilojen arkkitehtuurissa on kunnioitettu vahvasti alkuperäistä ilmettä, mutta tiloista on tehty avarammat ja muuntojoustavammat tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen.

Jatke Toimitilat Oy:n Ilmariselle toteuttama saneerausurakka on pitänyt sisällään eteläsiiven sisätilojen peruskorjauksen sekä julkisivun ja ikkunoiden uusimisen. Länsi- ja itäsiipeen on uusittu yläpohja- sekä vesikattorakenteet ja tehty iv-konehuoneiden laajennus. Kellarikerrokseen on myös tehty massiivisia sähkötöitä, kun kiinteistön sähkön pääjakelujärjestelmä on vaihdettu uuteen. Ainoastaan talon keskisiipi jätettiin saneerauksessa ennalleen. 

Hanke käynnistyi vuoden 2023 lokakuussa ja rakentaminen aloitettiin maaliskuussa 2024. Työt sujuivat läpi urakan suunnitellusti ja kaikki työvaiheet valmistuivat aikataulussaan. 

”Käytössä olevan kiinteistön korjaaminen vilkkaassa Helsingin keskustassa on vaatinut yhteistä tahtotilaa, ja sen edellytys on ollut loistava yhteistyö Ilmarisen, suunnittelijoiden, käyttäjien ja viranomaisten kanssa koko projektin ajan. Lopputuloksen korkealuokkainen viimeistely osoittaa, että Jatkeella on kyvykkyyttä toteuttaa hyvin vaativia peruskorjauksia”, kommentoi Jatke Toimitilat Oy:n yksikönjohtaja Reima Liikamaa.  

Vastuullista uudistamista historiaa kunnioittaen

Peruskorjaus on toteutettu vahvasti kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Purkamisen uusiokäytön prosessit ovat olleet poikkeuksellisen edistyksellisiä ja remontin kierrätysaste on kivunnut yli 85 prosenttiin. Muun muassa kaikki vanhat ikkunat ja vesikattojen kuparit kierrätettiin uusiokäyttöön saneerauksen aikana.

Pääpostitalo on Helsingissä historiallinen maamerkki ja yksi Suomen tunnetuimmista rakennuksista. Kulttuurihistoriallisesti merkittävän ja vahvasti suojellun Postitalon peruskorjausta on tehty tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon ja rakennusvalvonnan kanssa. Rakennuksella on suojelumerkintä SR1, eli se kuuluu vaativimpaan suojeluluokkaan, mitä Suomessa on. 

Uudistuksen myötä rakennus palaa takaisin nimensä veroiseksi ja alkuperäisille juurilleen, kun Postin pääkonttori ja sen 600 henkilökunnan jäsentä siirtyy takaisin vanhaan toimipisteeseensä. Muita vuokralaisia uusituissa tiloissa tulevat olevaan muun muassa kirjakauppa Sivullinen sekä ohjelmistoyritys Smartly.

Raaseporiin rakennetaan 5000 neliömetrin liikekiinteistö

Tekova on allekirjoittanut kehittämänsä liikekiinteistön myyntiä koskevan sopimuksen kiinteistöyhtiö Prisma Propertiesin kanssa. Kahden käyttäjän tarpeisiin kehitetty reilun 5000 m²:n liikekiinteistö rakennetaan Raaseporiin, Helsingin ja Hangon välisen vilkasliikenteisen valtatie 25:n varrelle. Kyseessä on Tekovan omakehitteinen hankekehityshanke.

”Moderni, energiatehokkaasti toteutettu liikerakennus tulee palvelemaan tulevien käyttäjien tarpeita erinomaisesti pitkälle tulevaisuuteen”, kommentoi Tekovan liiketoimintajohtaja Jussi Lahtinen.

“Projektin valmistuttua tämä laadukkaan tason kiinteistö ei ole vain erinomainen lisä Suomen salkkuumme, vaan se vastaa myös Prismalle tärkeitä korkeita ESG-tavoitteita”, kommentoi Prisma Propertiesin Head of Transactions Tom Hagen.

Liikekiinteistön rakentamisen arvioidaan käynnistyvän vielä vuoden 2025 aikana ja valmistuvan vuoden 2026 toisella vuosipuoliskolla.

Kiinteistöyhtiön kaupan lopullinen täytäntöönpano tapahtuu hankkeen valmistumisen yhteydessä. Hankkeeseen liittyy normaaleja epävarmuustekijöitä.

Tilojen vuokralaiset tiedottavat sijoittumisestaan omien aikataulujensa mukaisesti.

Spondan Helsingin ydinkeskustaan rakennuttama Signe-toimitilarakennus harjakorkeudessa

Kiinteistösijoitusyhtiö Spondan rakennuttaman Signe-toimitalon rakennustyöt etenevät aikataulussaan, ja toimitilarakennus on nyt harjakorkeudessa. Uudishanke Helsingin keskustassa, osoitteessa Mannerheimintie 14 käynnistyi syksyllä 2023 ja talo valmistuu suunnitelmien mukaan vuoden 2026 lopulla. Toimisto- ja liiketilakiinteistöön valmistuu noin 17 000 neliömetriä korkealaatuista ja vastuullista toimitilaa. Talon vuokralaisiksi tulevat konsultointi- ja tilintarkastusyhtiö PwC sekä asianajotoimisto Bird & Bird.

Huolellinen suunnittelu, tehokas työmaan johtaminen ja rakentajien vahva sitoutuminen ovat vieneet hanketta vakaasti eteenpäin. Työmaa, jonka pääurakoitsijana toimii Jatke Toimitilat, sai lokakuussa Rakennuslehden Vuoden työmaa 2025 -tunnustuksen. Perusteluissa kiitettiin erityisesti osapuolten yhteistyötä, työmaan selkeyttä sekä vastuullista toimintaa kaikissa rooleissa. 

Panostus hyvinvointiin luo kysyntää 

Korkeimpien ympäristöstandardien mukaisesti suunniteltu Signe on yksi Helsingin keskustan näkyvimmistä kiinteistökehityshankkeista ja valmistuessaan se tuo uutta eloa Helsingin ydinkeskustaan. Vetovoimaiset toimitilat houkuttelevat alueelle uusia toimijoita ja vahvistavat keskustan elinvoimaa. Kiinnostus on ollut suurta jo rakennusvaiheessa, ja toimistotilat ovat lähes kokonaan vuokrattu. 

”Yritykset panostavat yhä vahvemmin työympäristöihin, jotka tukevat henkilöstön hyvinvointia, oppimista ja työnteon sujuvuutta. Modernit, vastuullisesti suunnitellut toimitilat ovat keskeinen osa tätä kehitystä. Sponda vastaa yritysten muuttuviin tarpeisiin investoimalla aktiivisesti kiinteistöjensä kehittämiseen. Signe-hanke on tästä erinomainen esimerkki – se tuo Helsingin ydinkeskustaan korkealaatuista toimitilaa, joka tukee modernin työelämän vaatimuksia ja vahvistaa samalla kaupunkikuvan elävyyttä”, Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal sanoo. 

Signe on suunniteltu korkeimpien ympäristöstandardien mukaisesti, ja se tavoittelee LEED Platinum -ympäristösertifikaattia, A-energialuokitusta, WELL Gold -tason sertifiointia ja EU-taksonomian mukaisuutta. Hankkeessa panostetaan vahvasti vähähiilisyyteen – materiaalien osalta päästöt ovat yli 30 prosenttia pienemmät kuin tavanomaisessa rakentamisessa.

Toimistotilojen lisäksi Signen avoimeen ja korkeaan katutasokerrokseen valmistuu liike- ja ravintolatiloja.

Rakli: Toimistojen ja tuotannollisten kiinteistöjen markkina kaipaisi suhdanteen tukea – hotellimarkkinassa piristymistä

Taloudellinen ja geopoliittinen epävarmuus on hidastanut toimistomarkkinan toipumista. Halutuimmissa toimistokiinteistöissä vuokrien nousu on kuitenkin vahvaa ja käyttöasteet korkealla. Liiketilasektorilla polarisaatio syvenee ja menestyjät erottuvat joukosta. Tuotannollisissa kiinteistöissä tilankysyntä on vaisua, mutta näkymät ovat valoisat. Suomen hotellimarkkina on piristynyt ja matkailijamäärän kasvun odotetaan jatkuvan. Monessa kaupungissa hotellien huonekäyttöasteet ovat pysyneet edelleen alle koronaa edeltävien vuosien.

Toimistotilojen kysyntä väheni – talouskasvusta ei tullut toivottua tukea toimistomarkkinaan

Odotettua heikompi talouskasvu ja heikkenevä työllisyystilanne vähentävät toimistotilojen kysyntää tänä vuonna. Prime-toimistojen osalta vuokrausmarkkina on piristynyt ja näissä kiinteistöissä tilankysynnän, vuokrien ja käyttöasteiden kehitys on vahvaa. Sen sijaan heikommilla sijainneilla tai heikompikuntoisissa tiloissa vuokraus on haasteellista ja vajaakäyttö korkealla.  Pääkaupunkiseudulla toimistotilojen vajaakäyttö kasvoi edelleen kolmannella kvartaalin lopussa. Kuitenkin Grade A -toimistotilojen vajaakäyttö on huomattavasti alhaisempaa.  

Liiketilojen kiinteistökauppavolyymi kasvussa 

Liiketilasektorilla polarisaatio syvenee ja menestyjät, kuten välttämättömyyshyödykkeitä, kauneuden ja hyvinvoinnin sekä kuntoilun ja urheilun palveluita tarjoavat, erottuvat edukseen. Liiketilojen vajaakäyttö on pysynyt matalalla. Liiketilatransaktioiden määrä on kasvanut selvästi alkuvuoden aikana. Sijoittajakysyntä tällä sektorilla kohdistuu eniten päivittäistavarakauppa- ja halpakauppavetoisiin kohteisiin sekä kauppakeskuksiin.  
 
Tuotannollisten kiinteistöjen markkina odottaa myös suhdannetilanteen kohentumista, mutta lyhyen ja pitkän aikavälin näkymät ovat valoisat. Yritysten tavoitteet optimoida toimitusketjuja tukevat erityisesti modernien logistiikkakiinteistöjen kysyntää. Suurissa kaupungeissa vajaakäyttöasteet ovat nousseet vuodentakaiseen verrattuna, mutta vajaakäyttö on pysynyt verrattain matalalla tasolla.  

Suomen hotellimarkkina piristynyt ja matkailijamäärän kasvun odotetaan jatkuvan

Hotelliyöpymisten määrä kasvoi Suomessa alkuvuoden aikana ja kasvun odotetaan jatkuvan. Erityisesti Euroopasta, Aasiasta ja Amerikasta tulevien matkailijoiden yöpyminen on ollut selkeästi kasvussa. Kysyntä on piristynyt erityisesti Helsingissä, mutta huonehintojen ja käyttöasteiden kehitystä jarruttaa lisääntynyt tarjonta. Helsingissä hotellien keskimääräinen käyttöaste jäi kuluvan vuoden toisella kvartaalilla selvästi alle muiden Pohjoismaisten pääkaupunkien. Monessa kaupungissa hotellihuoneiden hinnat, liikevaihto per huone ja käyttöaste ovat edelleen alle koronaa edeltävien vuosien tason, vaikka kuluvana vuonna kehitys on ollut myönteistä. Kaupungeista poikkeuksen tekee Rovaniemi, jossa markkina on huomattavasti tasapainoisempi ja huoneiden hinnat sekä liikevaihto per huone ovat selkeästi muita matkailukaupunkeja korkeammalla.  

Metsähallitus luopuu Kuhmon luontokeskus- ja toimitilakiinteistöstä

Metsähallituksen Luontopalvelut myy Kuhmon luontokeskus- ja toimitilakiinteistön, osana valtakunnallista 2 400 rakennuksen kattavaa selvitystä. Myytävä kokonaisuus sisältää neljä rakennusta: Petolan, tutkimuskeskuksen, majoitusrakennuksen ja toimistorakennuksen.

Metsähallituksen Luontopalvelut kehittää rakennuskantaansa tiivistämällä sitä tarkoituksenmukaiseksi ja kustannustehokkaaksi. Työ kohdistuu Luontopalvelujen hallinnassa oleviin noin 2 400 rakennukseen ympäri Suomen. Tavoitteena on löytää keinoja rakennuskannan omistamisesta ja ylläpidosta aiheutuvien korkeiden kustannusten vähentämiseen ja samalla mahdollistaa resurssien kohdentaminen Luontopalvelujen ydintehtäviin.

Kuhmon luontokeskus- ja toimitilakiinteistö rakennuksineen sijaitsee omarantaisella tontilla Lammasjärven ja Tönölänlammen välisellä kannaksella, niin sanotulla Tönölänniemellä, osoitteessa Lentiirantie 342, Kuhmo. Koko kiinteistön pinta-ala on noin 1,2 hehtaaria. Asemakaavassa tontilla on rakennusoikeutta kaikkiaan 3 800 kerrosneliömetriä, josta olemassa olevaan rakennuskantaan on käytetty noin 2 600 kerrosneliömetriä.

Luontokeskus- ja toimitilakiinteistö on monipuolinen kokonaisuus.

–Kainuun alue vetää puoleensa sekä kotimaisia että kansainvälisiä vierailijoita, jotka etsivät autenttisia luontokokemuksia ja rauhaa. Luontokeskus- ja toimitilakokonaisuus tarjoaa loistavan mahdollisuuden kehittää palveluja niin luontoharrastajille ja matkailijoille kuin paikallisille toimijoille, sanoo erityisasiantuntija Jukka-Pekka Friman Metsähallituksen Luontopalveluista.

Valtio myy kiinteistöomistuksiaan usealla paikkakunnalla

Senaatti-kiinteistöt myy Rovaniemen keskustassa sijaitsevan ns. Lääninhallituksen korttelin valtion omistamien maa-alueiden ja rakennusten osalta. Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Valtion kiinteistöomaisuudesta vastaava Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt usean kohteen tarjouskilpailut. Myytävänä on kiinteistöjä muun muassa Helsingissä, Oulussa, Rovaniemellä ja Kauniaisissa. Kohteiden joukossa on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, kuten Rovaniemen Lääninhallituksen kortteli, entinen Arkkitehtuurimuseo Helsingissä sekä Oulun vanha vankila.

Myyntien taustalla on valtion organisaatioiden toiminnalliset muutokset ja tilankäytön tehostaminen. Muutosten myötä Senaatin hallinnoimalle valtion kiinteistöomaisuudelle ei ole enää käyttöä ja tarpeettomaksi jäävät kiinteistöt myydään. Kiinteistöihin sidotut pääomat ohjataan Valtionvarainministeriön kautta valtion muihin tarpeisiin.

Helsingissä myynnissä arvokohteita

Helsingissä myynnissä on useita merkittäviä kohteita, joista yksi sijaitsee Katajanokalla osoitteessa Laivastokatu 3. Kohde toimii nykyisin toimistokäytössä, mutta rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista asuinkäyttöön selvitetään. Hakaniemestä puolestaan myydään täysin saneerattu toimistokiinteistö, jossa toimii useita valtion organisaatioita. Viikinmäellä Lahdenväylän varrelta myynnissä on rakentamiskelpoinen toimitilatontti.

Myytäviin kohteisiin kuuluu myös Kasarmikadulla sijaitseva entinen Arkkitehtuurimuseo, jonka myynti käynnistetään myöhemmin syksyllä. Rakennus valmistui vuonna 1899 tieteellisten seurojen kokoontumistilaksi ja on ollut museokäytössä vuodesta 1980. Kohteelle on tutkittu mahdollisia uusia käyttötarkoituksia, kuten opetus-, kulttuuri- tai toimitilakäyttöä. Rakennuksen käyttötarpeet muuttuvat, kun uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon toteuttaminen etenee.

Historiallisesti arvokkaita kohteita Rovaniemellä ja Oulussa

Rovaniemen keskustassa, Kemijoen rannalla sijaitseva Koskenrannan alue muodostuu puistomaisesta alueesta sekä useista rakennuksista, ja se on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueella on toiminut vuosikymmenten ajan valtionhallinnon eri toimijoita. Nyt käynnissä olevan tarjouskilpailun tavoitteena on löytää kohteelle uusi omistaja, joka kehittää aluetta sen kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot säilyttäen.

Oulun keskustan tuntumassa sijaitseva vanha lääninvankila on ainutlaatuinen myynti- ja kehityskohde, jolla on merkittävää kulttuurihistoriallista arvoa. Punatiilisen päärakennuksen arkkitehtuuri on ollut olennainen osa Oulun kaupunkikuvaa jo vuosien ajan. Alueen vankilatoiminnot siirtyvät rakenteilla olevaan Ruskonselän uuteen vankilaan, jonka vuoksi vanha vankila alueineen myydään.

Uudistuva asema-alue Kauniaisissa

Kauniaisten rautatieaseman alueella sijaitseva suojeltu asemarakennus ja uusi kerrostalotontti muodostavat kokonaisuuden, josta järjestetään suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu.

Kilpailussa alueelle etsitään korkeatasoista ja monipuolista ratkaisua, joka yhdistää uudet asuin-, liike- ja palvelutilat sekä toiminnaltaan uudistetun historiallisen asemarakennuksen. Samalla jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä selkeytetään ja yleisten alueiden viihtyisyyttä parannetaan, jotta asemanseudusta muodostuu entistä houkuttelevampi osa keskustaa

Jyväskylään valmistui moderni yhteinen työympäristö valtion toimijoille

Jyväskylän Suomi-pisteen odotustila. Kuva: Senaatti-kiinteistöt.

Jyväskylän Sinetin uudistaminen nykyaikaiseksi, valtion yhteiseksi työympäristöksi on kokonaisuudessaan valmistunut. Vapaudenkatu 58:n Sinetin virastotalo on uudistettu 16 valtion organisaation yhteiseksi monitilaympäristöksi ja julkisen hallinnon Suomi-pisteeksi. Valtion toimitiloista vastaavan Senaatti-kiinteistöjen toteuttama hanke on osa laajempaa valtion palvelu- ja toimitilaverkko-
uudistusta.

Sinetin virastotalon noin 4 700 neliömetrin tilat Jyväskylän keskustassa palvelevat jatkossa yli 600 valtion työntekijää ja 16 organisaatiota. Uudistus parantaa palveluiden saavutettavuutta, lisää viranomaisten yhteistyötä ja tuo säästöjä valtion toimitilakustannuksiin. 

Muutostöissä päivitettiin kokous- ja neuvotteluhuoneiden tekniikkaa, parannettiin äänieristystä, turvallisuutta ja valmiutta häiriötilanteisiin sekä hyödynnettiin aiempia olemassa olevia kalusteita ja ratkaisuja, mikä pienensi sekä kustannuksia että ympäristövaikutuksia.

Tilamuutoksen tavoitteena on ollut vastata sekä työntekijöiden että asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Yhteinen työympäristö tiivistää valtion toimitilaverkkoa ja mahdollistaa viranomaisten joustavan yhteistyön. Jyväskylän hanke on osa valtakunnallista uudistusta, jossa valtion organisaatioita kootaan saman katon alle eri puolilla Suomea.

Uudistuksen myötä Sinetin virastotaloon sijoittuu laaja joukko valtion organisaatioita. Nykyisistä käyttäjistä mukana ovat Verohallinto, Maanmittauslaitos, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Ruokavirasto, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi), Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Tulli, Taiteen edistämiskeskus (Taike), Traficom, Puolustuskiinteistöt ja Senaatti-kiinteistöt. Uusina toimijoina taloon tulevat Keski-Suomen ELY-keskus, Business Finland, Metsähallitus ja Siemen Forelia Oy. Yhteisen työympäristön ulkopuolisilla organisaatioilla säilyy omat työ- ja asiakaspalvelutilansa.