Pääpostitalon peruskorjaus on valmis – tilat uudistettiin modernin työelämän tarpeisiin

Helsingin paraatipaikalla sijaitsevan ikonisen Postitalon laaja Jatkeen urakoima peruskorjaus on valmistunut. Saneerauksessa on kunnioitettu vuonna 1938 rakennetun Postitalon alkuperäistä henkeä, mutta tiloja on uudistettu vastaamaan paremmin nykyaikaisen toimistotyön vaatimuksiin.

Postitalon yli 7 200 neliömetriä sisätilaa saneerattiin alkuperäistä ilmettä kunnoittaen. Kuva: Jatke Toimitilat Oy

Postitalon peruskorjaus valmistui ja uudistetut tilat avautuivat vuokralaisten käyttöön loka-marraskuun vaihteessa 2025. Kunnostettavaa sisätilaa on ollut yhteensä yli 7200 m². Uusittujen tilojen arkkitehtuurissa on kunnioitettu vahvasti alkuperäistä ilmettä, mutta tiloista on tehty avarammat ja muuntojoustavammat tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen.

Jatke Toimitilat Oy:n Ilmariselle toteuttama saneerausurakka on pitänyt sisällään eteläsiiven sisätilojen peruskorjauksen sekä julkisivun ja ikkunoiden uusimisen. Länsi- ja itäsiipeen on uusittu yläpohja- sekä vesikattorakenteet ja tehty iv-konehuoneiden laajennus. Kellarikerrokseen on myös tehty massiivisia sähkötöitä, kun kiinteistön sähkön pääjakelujärjestelmä on vaihdettu uuteen. Ainoastaan talon keskisiipi jätettiin saneerauksessa ennalleen. 

Hanke käynnistyi vuoden 2023 lokakuussa ja rakentaminen aloitettiin maaliskuussa 2024. Työt sujuivat läpi urakan suunnitellusti ja kaikki työvaiheet valmistuivat aikataulussaan. 

”Käytössä olevan kiinteistön korjaaminen vilkkaassa Helsingin keskustassa on vaatinut yhteistä tahtotilaa, ja sen edellytys on ollut loistava yhteistyö Ilmarisen, suunnittelijoiden, käyttäjien ja viranomaisten kanssa koko projektin ajan. Lopputuloksen korkealuokkainen viimeistely osoittaa, että Jatkeella on kyvykkyyttä toteuttaa hyvin vaativia peruskorjauksia”, kommentoi Jatke Toimitilat Oy:n yksikönjohtaja Reima Liikamaa.  

Vastuullista uudistamista historiaa kunnioittaen

Peruskorjaus on toteutettu vahvasti kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Purkamisen uusiokäytön prosessit ovat olleet poikkeuksellisen edistyksellisiä ja remontin kierrätysaste on kivunnut yli 85 prosenttiin. Muun muassa kaikki vanhat ikkunat ja vesikattojen kuparit kierrätettiin uusiokäyttöön saneerauksen aikana.

Pääpostitalo on Helsingissä historiallinen maamerkki ja yksi Suomen tunnetuimmista rakennuksista. Kulttuurihistoriallisesti merkittävän ja vahvasti suojellun Postitalon peruskorjausta on tehty tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon ja rakennusvalvonnan kanssa. Rakennuksella on suojelumerkintä SR1, eli se kuuluu vaativimpaan suojeluluokkaan, mitä Suomessa on. 

Uudistuksen myötä rakennus palaa takaisin nimensä veroiseksi ja alkuperäisille juurilleen, kun Postin pääkonttori ja sen 600 henkilökunnan jäsentä siirtyy takaisin vanhaan toimipisteeseensä. Muita vuokralaisia uusituissa tiloissa tulevat olevaan muun muassa kirjakauppa Sivullinen sekä ohjelmistoyritys Smartly.

Raaseporiin rakennetaan 5000 neliömetrin liikekiinteistö

Tekova on allekirjoittanut kehittämänsä liikekiinteistön myyntiä koskevan sopimuksen kiinteistöyhtiö Prisma Propertiesin kanssa. Kahden käyttäjän tarpeisiin kehitetty reilun 5000 m²:n liikekiinteistö rakennetaan Raaseporiin, Helsingin ja Hangon välisen vilkasliikenteisen valtatie 25:n varrelle. Kyseessä on Tekovan omakehitteinen hankekehityshanke.

”Moderni, energiatehokkaasti toteutettu liikerakennus tulee palvelemaan tulevien käyttäjien tarpeita erinomaisesti pitkälle tulevaisuuteen”, kommentoi Tekovan liiketoimintajohtaja Jussi Lahtinen.

“Projektin valmistuttua tämä laadukkaan tason kiinteistö ei ole vain erinomainen lisä Suomen salkkuumme, vaan se vastaa myös Prismalle tärkeitä korkeita ESG-tavoitteita”, kommentoi Prisma Propertiesin Head of Transactions Tom Hagen.

Liikekiinteistön rakentamisen arvioidaan käynnistyvän vielä vuoden 2025 aikana ja valmistuvan vuoden 2026 toisella vuosipuoliskolla.

Kiinteistöyhtiön kaupan lopullinen täytäntöönpano tapahtuu hankkeen valmistumisen yhteydessä. Hankkeeseen liittyy normaaleja epävarmuustekijöitä.

Tilojen vuokralaiset tiedottavat sijoittumisestaan omien aikataulujensa mukaisesti.

Spondan Helsingin ydinkeskustaan rakennuttama Signe-toimitilarakennus harjakorkeudessa

Kiinteistösijoitusyhtiö Spondan rakennuttaman Signe-toimitalon rakennustyöt etenevät aikataulussaan, ja toimitilarakennus on nyt harjakorkeudessa. Uudishanke Helsingin keskustassa, osoitteessa Mannerheimintie 14 käynnistyi syksyllä 2023 ja talo valmistuu suunnitelmien mukaan vuoden 2026 lopulla. Toimisto- ja liiketilakiinteistöön valmistuu noin 17 000 neliömetriä korkealaatuista ja vastuullista toimitilaa. Talon vuokralaisiksi tulevat konsultointi- ja tilintarkastusyhtiö PwC sekä asianajotoimisto Bird & Bird.

Huolellinen suunnittelu, tehokas työmaan johtaminen ja rakentajien vahva sitoutuminen ovat vieneet hanketta vakaasti eteenpäin. Työmaa, jonka pääurakoitsijana toimii Jatke Toimitilat, sai lokakuussa Rakennuslehden Vuoden työmaa 2025 -tunnustuksen. Perusteluissa kiitettiin erityisesti osapuolten yhteistyötä, työmaan selkeyttä sekä vastuullista toimintaa kaikissa rooleissa. 

Panostus hyvinvointiin luo kysyntää 

Korkeimpien ympäristöstandardien mukaisesti suunniteltu Signe on yksi Helsingin keskustan näkyvimmistä kiinteistökehityshankkeista ja valmistuessaan se tuo uutta eloa Helsingin ydinkeskustaan. Vetovoimaiset toimitilat houkuttelevat alueelle uusia toimijoita ja vahvistavat keskustan elinvoimaa. Kiinnostus on ollut suurta jo rakennusvaiheessa, ja toimistotilat ovat lähes kokonaan vuokrattu. 

”Yritykset panostavat yhä vahvemmin työympäristöihin, jotka tukevat henkilöstön hyvinvointia, oppimista ja työnteon sujuvuutta. Modernit, vastuullisesti suunnitellut toimitilat ovat keskeinen osa tätä kehitystä. Sponda vastaa yritysten muuttuviin tarpeisiin investoimalla aktiivisesti kiinteistöjensä kehittämiseen. Signe-hanke on tästä erinomainen esimerkki – se tuo Helsingin ydinkeskustaan korkealaatuista toimitilaa, joka tukee modernin työelämän vaatimuksia ja vahvistaa samalla kaupunkikuvan elävyyttä”, Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal sanoo. 

Signe on suunniteltu korkeimpien ympäristöstandardien mukaisesti, ja se tavoittelee LEED Platinum -ympäristösertifikaattia, A-energialuokitusta, WELL Gold -tason sertifiointia ja EU-taksonomian mukaisuutta. Hankkeessa panostetaan vahvasti vähähiilisyyteen – materiaalien osalta päästöt ovat yli 30 prosenttia pienemmät kuin tavanomaisessa rakentamisessa.

Toimistotilojen lisäksi Signen avoimeen ja korkeaan katutasokerrokseen valmistuu liike- ja ravintolatiloja.

Rakli: Toimistojen ja tuotannollisten kiinteistöjen markkina kaipaisi suhdanteen tukea – hotellimarkkinassa piristymistä

Taloudellinen ja geopoliittinen epävarmuus on hidastanut toimistomarkkinan toipumista. Halutuimmissa toimistokiinteistöissä vuokrien nousu on kuitenkin vahvaa ja käyttöasteet korkealla. Liiketilasektorilla polarisaatio syvenee ja menestyjät erottuvat joukosta. Tuotannollisissa kiinteistöissä tilankysyntä on vaisua, mutta näkymät ovat valoisat. Suomen hotellimarkkina on piristynyt ja matkailijamäärän kasvun odotetaan jatkuvan. Monessa kaupungissa hotellien huonekäyttöasteet ovat pysyneet edelleen alle koronaa edeltävien vuosien.

Toimistotilojen kysyntä väheni – talouskasvusta ei tullut toivottua tukea toimistomarkkinaan

Odotettua heikompi talouskasvu ja heikkenevä työllisyystilanne vähentävät toimistotilojen kysyntää tänä vuonna. Prime-toimistojen osalta vuokrausmarkkina on piristynyt ja näissä kiinteistöissä tilankysynnän, vuokrien ja käyttöasteiden kehitys on vahvaa. Sen sijaan heikommilla sijainneilla tai heikompikuntoisissa tiloissa vuokraus on haasteellista ja vajaakäyttö korkealla.  Pääkaupunkiseudulla toimistotilojen vajaakäyttö kasvoi edelleen kolmannella kvartaalin lopussa. Kuitenkin Grade A -toimistotilojen vajaakäyttö on huomattavasti alhaisempaa.  

Liiketilojen kiinteistökauppavolyymi kasvussa 

Liiketilasektorilla polarisaatio syvenee ja menestyjät, kuten välttämättömyyshyödykkeitä, kauneuden ja hyvinvoinnin sekä kuntoilun ja urheilun palveluita tarjoavat, erottuvat edukseen. Liiketilojen vajaakäyttö on pysynyt matalalla. Liiketilatransaktioiden määrä on kasvanut selvästi alkuvuoden aikana. Sijoittajakysyntä tällä sektorilla kohdistuu eniten päivittäistavarakauppa- ja halpakauppavetoisiin kohteisiin sekä kauppakeskuksiin.  
 
Tuotannollisten kiinteistöjen markkina odottaa myös suhdannetilanteen kohentumista, mutta lyhyen ja pitkän aikavälin näkymät ovat valoisat. Yritysten tavoitteet optimoida toimitusketjuja tukevat erityisesti modernien logistiikkakiinteistöjen kysyntää. Suurissa kaupungeissa vajaakäyttöasteet ovat nousseet vuodentakaiseen verrattuna, mutta vajaakäyttö on pysynyt verrattain matalalla tasolla.  

Suomen hotellimarkkina piristynyt ja matkailijamäärän kasvun odotetaan jatkuvan

Hotelliyöpymisten määrä kasvoi Suomessa alkuvuoden aikana ja kasvun odotetaan jatkuvan. Erityisesti Euroopasta, Aasiasta ja Amerikasta tulevien matkailijoiden yöpyminen on ollut selkeästi kasvussa. Kysyntä on piristynyt erityisesti Helsingissä, mutta huonehintojen ja käyttöasteiden kehitystä jarruttaa lisääntynyt tarjonta. Helsingissä hotellien keskimääräinen käyttöaste jäi kuluvan vuoden toisella kvartaalilla selvästi alle muiden Pohjoismaisten pääkaupunkien. Monessa kaupungissa hotellihuoneiden hinnat, liikevaihto per huone ja käyttöaste ovat edelleen alle koronaa edeltävien vuosien tason, vaikka kuluvana vuonna kehitys on ollut myönteistä. Kaupungeista poikkeuksen tekee Rovaniemi, jossa markkina on huomattavasti tasapainoisempi ja huoneiden hinnat sekä liikevaihto per huone ovat selkeästi muita matkailukaupunkeja korkeammalla.  

Metsähallitus luopuu Kuhmon luontokeskus- ja toimitilakiinteistöstä

Metsähallituksen Luontopalvelut myy Kuhmon luontokeskus- ja toimitilakiinteistön, osana valtakunnallista 2 400 rakennuksen kattavaa selvitystä. Myytävä kokonaisuus sisältää neljä rakennusta: Petolan, tutkimuskeskuksen, majoitusrakennuksen ja toimistorakennuksen.

Metsähallituksen Luontopalvelut kehittää rakennuskantaansa tiivistämällä sitä tarkoituksenmukaiseksi ja kustannustehokkaaksi. Työ kohdistuu Luontopalvelujen hallinnassa oleviin noin 2 400 rakennukseen ympäri Suomen. Tavoitteena on löytää keinoja rakennuskannan omistamisesta ja ylläpidosta aiheutuvien korkeiden kustannusten vähentämiseen ja samalla mahdollistaa resurssien kohdentaminen Luontopalvelujen ydintehtäviin.

Kuhmon luontokeskus- ja toimitilakiinteistö rakennuksineen sijaitsee omarantaisella tontilla Lammasjärven ja Tönölänlammen välisellä kannaksella, niin sanotulla Tönölänniemellä, osoitteessa Lentiirantie 342, Kuhmo. Koko kiinteistön pinta-ala on noin 1,2 hehtaaria. Asemakaavassa tontilla on rakennusoikeutta kaikkiaan 3 800 kerrosneliömetriä, josta olemassa olevaan rakennuskantaan on käytetty noin 2 600 kerrosneliömetriä.

Luontokeskus- ja toimitilakiinteistö on monipuolinen kokonaisuus.

–Kainuun alue vetää puoleensa sekä kotimaisia että kansainvälisiä vierailijoita, jotka etsivät autenttisia luontokokemuksia ja rauhaa. Luontokeskus- ja toimitilakokonaisuus tarjoaa loistavan mahdollisuuden kehittää palveluja niin luontoharrastajille ja matkailijoille kuin paikallisille toimijoille, sanoo erityisasiantuntija Jukka-Pekka Friman Metsähallituksen Luontopalveluista.

Valtio myy kiinteistöomistuksiaan usealla paikkakunnalla

Senaatti-kiinteistöt myy Rovaniemen keskustassa sijaitsevan ns. Lääninhallituksen korttelin valtion omistamien maa-alueiden ja rakennusten osalta. Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Valtion kiinteistöomaisuudesta vastaava Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt usean kohteen tarjouskilpailut. Myytävänä on kiinteistöjä muun muassa Helsingissä, Oulussa, Rovaniemellä ja Kauniaisissa. Kohteiden joukossa on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, kuten Rovaniemen Lääninhallituksen kortteli, entinen Arkkitehtuurimuseo Helsingissä sekä Oulun vanha vankila.

Myyntien taustalla on valtion organisaatioiden toiminnalliset muutokset ja tilankäytön tehostaminen. Muutosten myötä Senaatin hallinnoimalle valtion kiinteistöomaisuudelle ei ole enää käyttöä ja tarpeettomaksi jäävät kiinteistöt myydään. Kiinteistöihin sidotut pääomat ohjataan Valtionvarainministeriön kautta valtion muihin tarpeisiin.

Helsingissä myynnissä arvokohteita

Helsingissä myynnissä on useita merkittäviä kohteita, joista yksi sijaitsee Katajanokalla osoitteessa Laivastokatu 3. Kohde toimii nykyisin toimistokäytössä, mutta rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista asuinkäyttöön selvitetään. Hakaniemestä puolestaan myydään täysin saneerattu toimistokiinteistö, jossa toimii useita valtion organisaatioita. Viikinmäellä Lahdenväylän varrelta myynnissä on rakentamiskelpoinen toimitilatontti.

Myytäviin kohteisiin kuuluu myös Kasarmikadulla sijaitseva entinen Arkkitehtuurimuseo, jonka myynti käynnistetään myöhemmin syksyllä. Rakennus valmistui vuonna 1899 tieteellisten seurojen kokoontumistilaksi ja on ollut museokäytössä vuodesta 1980. Kohteelle on tutkittu mahdollisia uusia käyttötarkoituksia, kuten opetus-, kulttuuri- tai toimitilakäyttöä. Rakennuksen käyttötarpeet muuttuvat, kun uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon toteuttaminen etenee.

Historiallisesti arvokkaita kohteita Rovaniemellä ja Oulussa

Rovaniemen keskustassa, Kemijoen rannalla sijaitseva Koskenrannan alue muodostuu puistomaisesta alueesta sekä useista rakennuksista, ja se on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueella on toiminut vuosikymmenten ajan valtionhallinnon eri toimijoita. Nyt käynnissä olevan tarjouskilpailun tavoitteena on löytää kohteelle uusi omistaja, joka kehittää aluetta sen kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot säilyttäen.

Oulun keskustan tuntumassa sijaitseva vanha lääninvankila on ainutlaatuinen myynti- ja kehityskohde, jolla on merkittävää kulttuurihistoriallista arvoa. Punatiilisen päärakennuksen arkkitehtuuri on ollut olennainen osa Oulun kaupunkikuvaa jo vuosien ajan. Alueen vankilatoiminnot siirtyvät rakenteilla olevaan Ruskonselän uuteen vankilaan, jonka vuoksi vanha vankila alueineen myydään.

Uudistuva asema-alue Kauniaisissa

Kauniaisten rautatieaseman alueella sijaitseva suojeltu asemarakennus ja uusi kerrostalotontti muodostavat kokonaisuuden, josta järjestetään suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu.

Kilpailussa alueelle etsitään korkeatasoista ja monipuolista ratkaisua, joka yhdistää uudet asuin-, liike- ja palvelutilat sekä toiminnaltaan uudistetun historiallisen asemarakennuksen. Samalla jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä selkeytetään ja yleisten alueiden viihtyisyyttä parannetaan, jotta asemanseudusta muodostuu entistä houkuttelevampi osa keskustaa

Jyväskylään valmistui moderni yhteinen työympäristö valtion toimijoille

Jyväskylän Suomi-pisteen odotustila. Kuva: Senaatti-kiinteistöt.

Jyväskylän Sinetin uudistaminen nykyaikaiseksi, valtion yhteiseksi työympäristöksi on kokonaisuudessaan valmistunut. Vapaudenkatu 58:n Sinetin virastotalo on uudistettu 16 valtion organisaation yhteiseksi monitilaympäristöksi ja julkisen hallinnon Suomi-pisteeksi. Valtion toimitiloista vastaavan Senaatti-kiinteistöjen toteuttama hanke on osa laajempaa valtion palvelu- ja toimitilaverkko-
uudistusta.

Sinetin virastotalon noin 4 700 neliömetrin tilat Jyväskylän keskustassa palvelevat jatkossa yli 600 valtion työntekijää ja 16 organisaatiota. Uudistus parantaa palveluiden saavutettavuutta, lisää viranomaisten yhteistyötä ja tuo säästöjä valtion toimitilakustannuksiin. 

Muutostöissä päivitettiin kokous- ja neuvotteluhuoneiden tekniikkaa, parannettiin äänieristystä, turvallisuutta ja valmiutta häiriötilanteisiin sekä hyödynnettiin aiempia olemassa olevia kalusteita ja ratkaisuja, mikä pienensi sekä kustannuksia että ympäristövaikutuksia.

Tilamuutoksen tavoitteena on ollut vastata sekä työntekijöiden että asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Yhteinen työympäristö tiivistää valtion toimitilaverkkoa ja mahdollistaa viranomaisten joustavan yhteistyön. Jyväskylän hanke on osa valtakunnallista uudistusta, jossa valtion organisaatioita kootaan saman katon alle eri puolilla Suomea.

Uudistuksen myötä Sinetin virastotaloon sijoittuu laaja joukko valtion organisaatioita. Nykyisistä käyttäjistä mukana ovat Verohallinto, Maanmittauslaitos, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Ruokavirasto, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi), Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Tulli, Taiteen edistämiskeskus (Taike), Traficom, Puolustuskiinteistöt ja Senaatti-kiinteistöt. Uusina toimijoina taloon tulevat Keski-Suomen ELY-keskus, Business Finland, Metsähallitus ja Siemen Forelia Oy. Yhteisen työympäristön ulkopuolisilla organisaatioilla säilyy omat työ- ja asiakaspalvelutilansa.

Loviisan virastotalolle etsitään uutta omistajaa

Senaatti-kiinteistöt myy huutokaupalla Loviisan keskustassa sijaitsevan historiallisesti arvokkaan virastotalon ja siihen kuuluvan autotallirakennuksen. Kohde tarjoaa tulevalle omistajalleen ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää suojeltua rakennusta uuteen käyttöön keskeisellä paikalla.

Vuonna 1905 rakennettu päärakennus on alun perin toiminut asuin- ja liiketilakäytössä, ja myöhemmin se on muutettu toimistokäyttöön. Tuomas Uusheimo KEKSI

Myytävä kokonaisuus sijaitsee erinomaisella paikalla Loviisan keskustassa, aivan torin, linja-autoaseman ja muiden palveluiden läheisyydessä.

– Loviisan virastotalo on tärkeä osa kaupungin historiaa. Haluamme löytää sille uuden omistajan, joka arvostaa rakennuksen arkkitehtuuria ja näkee sen mahdollisuudet tulevaisuuden käyttöön, sanoo kohteen myynnistä vastaava Senaatin myyntipäällikkö Sirpa Rouhiainen.

Arvokas ja suojeltu osa Loviisan kaupunkikuvaa

Vuonna 1905 rakennettu päärakennus on alun perin toiminut asuin- ja liiketilakäytössä, ja myöhemmin se on muutettu toimistokäyttöön. Viime vuosikymmeninä kiinteistössä on toiminut Itä-Uudenmaan poliisi. Samalla tontilla sijaitseva 1800–1900-lukujen taitteessa rakennettu autotalli on toiminut muun muassa autokorjaamona ja muuntamorakennuksena.

Kohde kuuluu asemakaava-alueeseen AM 2-16, jossa tontti on osoitettu liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten korttelialueeksi (KY). Rakennuksille on annettu suojelumerkinnät SR ja SU, jotka turvaavat niiden kaupunkikuvallisen ja arkkitehtonisen arvon. Rakennuksia ei saa purkaa, ja muutostöissä tulee säilyttää niiden historiallinen ilme. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY) nimeltä Loviisan Esplanadi.

Lämmityskausi lähestyy: onko kiinteistössä kaikki kunnossa?

Kiinteistön talotekniikan järjestelmät ja automatiikan säädöt kannattaa laittaa ajoissa kuntoon lämmityskauden varalle, vaikka syksy vielä lämpimältä näyttäisikin. Kulutuksen seuranta on yhä tärkeämpää paitsi energian ja kustannusten säästön myös järjestelmien vikaantumisen havaitsemisen vuoksi.

–Syyskauden tarkastuksilla ja huolloilla estetään ongelmien syntyminen. Myöhemmin talvella pitää kuitenkin muistaa varmistaa järjestelmien toimivuus, toteaa asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta.

Järjestelmien testaamisen voi aloittaa lämmitysjärjestelmästä. Sekä vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän että sähkölämmityksen asetusarvot voi nostaa testimielessä ylöspäin ja katsoa, miten lämmitysjärjestelmä seuraa muuttuneita arvoja. Samalla tavalla voidaan testata ilmanvaihtojärjestelmän toiminta. Manuaalisen testaamisen jälkeen on tietysti tärkeää muistaa palauttaa asetukset niiden lähtötasolle.

Termostaatit kuntoon ja kulutus kuriin

Mekaaniset termostaatit, kuten vesikiertoisten pattereiden termostaatit ja niiden ohjaamat venttiilit, saattavat kesän aikana jumiutua. Kun lämmityskausi on alkanut, ja lämmitysjärjestelmä on herännyt lämmittämään tiloja, kannattaa tarkistaa onko patteri tai siihen menevä vesiputki lämmin. Patterin lämpötilan pitäisi muuttua pienellä viiveellä, kun termostaattia pyöritetään auki ja kiinni. Mikäli patteri pysyy kylmänä, voi termostaatin venttiili olla jumissa.

Lämmityksen, sähkön ja veden kulutustietojen seuraaminen on todella tärkeää kaikille kiinteistön omistajille, ja seuranta kannattaa aloittaa heti lämmityskauden alkaessa. Kulutustietoja seuraamalla voidaan havaita ongelma, joka ei muuten paljastuisi edes järjestelmän testaamisella. Mikäli rakennuksessa tehdään energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, kuten ikkunoiden vaihto, voidaan usein pienentää myös vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän säätökäyrää.

–Automaatiota ja toteutunutta energiankulutusta kannattaa seurata säännöllisesti. Erilaisten tarkistuslistojen käyttö auttaa käytännön varmistuksissa, Virtanen lisää.

Tuloilman asetusarvo säädettävä oikein

Kiinteistön lämmitys voi kokonaisuudessaan koostua useasta rinnakkaisesta lämmitysjärjestelmästä. Tuloilman lämmitys on vain osa kokonaisuutta, yleensä kiinteistön lämmitys tuotetaan pääosin muilla lämmitysjärjestelmillä. Tuloilman asetusarvo määrittää sen, kuinka paljon ilmaa pitää lämmön talteenoton jälkeen vielä lämmittää. Mikäli asetusarvo on liian korkea, ilmaa lämmitetään pahimmillaan niin kuumaksi, ettei se sekoitu kunnolla huoneiston ilmaan. Liian korkea asetusarvo voi johtaa turhan suureen tuloilman jälkilämmitysvastuksen käyttöön, vaikka kiinteistössä olisi käytössä energiatehokkaampiakin lämmitysjärjestelmiä. Tuloilman lämpötila kannattaa säätää noin 16–17 celsiusasteeseen.

Lämmönjakolaitteiston on oltava tasapainossa

Tarkistuksissa löytyneet viat on yleensä syytä korjata pikaisesti. Mikäli huoltotarve ei ole akuutti, se voidaan siirtää kevääseen tai yhdistää johonkin toiseen määräaikaistarkistukseen. Talvikaudella on helppo havaita myös se, onko kiinteistön lämmönjakolaitteisto tasapainossa. Kun lämmönjako toimii oikein ja ylikuumien tilojen lämpötilat on saatu tasoitettua, kiinteistön energiankulutus tyypillisesti pienenee.

Ulkolämpötilan laskiessa myös rakenteiden, ikkunoiden ja tiivisteiden viat tulevat konkreettisesti esille aiheuttaen suurempia lämpöhäviöitä, viihtyisyyden heikkenemistä ja kasvavaa energiankulutusta. Lämpökamerakuvauksella voidaan varmentaa aistinvaraiset epäilyt kylmävuodoista.

Vinkit pähkinänkuoressa:

  • Tarkista LTO-järjestelmän toiminta ja säädä ilmanvaihdon tulolämpötila oikeaksi.
  • Aseta painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilmaventtiilit talviasentoon.
  • Tarkista rinnakkaisten lämmitysjärjestelmien toiminta ja asetusarvot sekä termostaatit.
  • Selvitä lämmitysjärjestelmän huoltotarve ja tilaa tarvittaessa huolto.
  • Selvitä lämmönjaon tasapainotustarve ja tilaa tarvittaessa tasapainotus.
  • Hyödynnä tarvittaessa lämpökamerakuvausta.
  • Seuraa kulutusta ja paikanna viat.

Tutustu eri rakennusten huolto-, ylläpito- ja parannustoimia esitteleviin vuosikelloihin.

Varte toteuttaa Lehtipiste-konsernin logistiikalle uudet toimitilat Tuusulaan

Lehtipiste-konsernin logistiikka saa uudet toimitilat Tuusulasta osoitteessa Amerinkuja 1. Hankkeesta vastaavat yhdessä Varte Oy ja S-Pankki kiinteistövarainhoito.

Uudet toimitilat ovat kooltaan noin 14500 neliömetriä, joista varasto- ja tuotantotilaa on noin 13500 neliömetriä, ja toimisto- ja sosiaalitiloja noin 1000 neliömetriä. Logistiikkakeskuksessa tulee työskentelemään alkuvaiheessa 80 henkilöä.

–Hankekehitystyö Terrierin kanssa sekä suunnitteluvaiheen yhteistyö Lehtipisteen kanssa ovat sujuneet loistavasti ja pääsemme toteuttamaan Lehtipisteelle modernit ja tehokkaat uudet tilat, kiittelee Varten toimitilarakentamisen johtaja Mikko Sirviö.

–Lehtipiste-konsernin sisälogistiikan toimintojen keskittäminen Vantaalta, Jyväskylästä ja Järvenpäästä Tuusulan uusiin toimitiloihin mahdollistaa meille pitkäjänteisen kehityspotentiaalin ja luo hyvän pohjan kasvavalle logistiikkaliiketoiminnallemme, toteaa Timo Värri, Lehtipiste-konsernin logistiikan liiketoimintajohtaja.

–Amerinkujan investointi on S-Pankki kiinteistövarainhoidon hallinnoiman Terrieri Kiinteistöt -rahaston historian toiseksi suurin kiinteistösijoitus. Tämä on meille merkittävä hanke, jota olemme olleet kehittämässä tontinhankinnasta ja luonnossuunnittelusta lähtien, sanoo Terrieri Kiinteistöt Ky:n rahastonhoitaja Eero Ojala.

Tontti on jo esirakennettu kesällä 2024 ja varsinaiset rakennustyöt kohteessa aloitettiin kuluvan vuoden kesäkuussa. Hanke valmistuu syksyllä 2026.