Catena laajentaa toimintaansa Suomessa päättäväisesti. Otettuaan ensimmäisen askeleen merkittävän kaupan kautta toimitusjohtaja Jör Eriksson esittelee yrityksen kasvusuunnitelmaa uusille tuloksista.

Jörgen Eriksson, Catenan toimitusjohtaja. Kuva: Catena

Catena teki torstaina 19.2.2026 merkittävän vaikutuksen ilmoittaessaan ostaneensa Urban Partnersilta noin 8,8 miljardin Ruotsin kruunun arvoisen logistiikkakiinteistöportfolion.

Portfolioon kuuluu 20 kiinteistöä, joista suurin osa sijaitsee Ruotsissa. Noin 2,1 miljardia Ruotsin kruunua kiinteistöjen arvosta ja 152 500 neliömetrin vuokrattava pinta-ala sijaitsee Suomessa. Tämä merkitsee Catenan pääsyä sen kolmannelle markkina-alueelle.

“Näemme merkittävän mahdollisuuden perustaa toimintaa Suomeen ja aloittaa kasvumatka, samalla tavalla kuin olemme tehneet Tanskassa viimeisen vuoden aikana”, Eriksson sanoo transaktiosta Catenan vuoden 2025 tulosjulkistuksen yhteydessä.

Suomeen tulo tarkoittaa, että osana suunniteltua laajentumista Catena perustaa paikallisen organisaation tanskalaisen organisaationsa mallin mukaisesti.

“Rekrytoimme suomalaisen organisaation samalla tavalla kuin teimme Tanskassa, mikä tarkoittaa yhtä tai kahta henkilöä.”

Nyt ensimmäisen askeleen ottamisen jälkeen on tarkoitus jatkaa laajentumista Suomessa. Ei ole olemassa nimenomaista numeerista tavoitetta; laajentuminen riippuu syntyvistä mahdollisuuksista.

”Meillä ei ole tarkkaa lukua, mutta näemme arvoa kasvaessamme yli kahden miljardin Ruotsin kruunun, jonka saamme tämän yritysoston kautta. Kuten olemme aiemmin todenneet, olemme lähteneet kasvumatkalle Tanskassa ja odotamme tekevämme saman myös Suomessa. Se, onko tämä useita miljardeja kruunuja tulevina vuosina, riippuu pitkälti syntyvistä mahdollisuuksista”, Eriksson sanoo.

”Kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan odotamme kasvavamme enemmän Suomessa kuin Ruotsissa, mutta ei voi koskaan olla varma.”

Kysyttäessä, pitäisikö Catenan sijoituskapasiteetin olla suurempi kuin raportissa ilmoitettu 2,5–3 miljardia Ruotsin kruunua, ottaen huomioon yhtiön laina-arvosuhteen, Eriksson vastasi, että tilapäisille korotuksille on tilaa.

”Catena ei ole tunnettu liiallisten riskien ottamisesta. Jos vahva tilaisuus ilmenee, saatamme ajoittain ylittää rahoituspolitiikkamme jonkin verran, mutta emme pitkällä aikavälillä. Pysymme mieluummin alle 50 prosentin laina-arvosuhteen kuin sen yläpuolella.”

“Meidän on harkittava käytettävissä olevia mahdollisuuksia, mutta siitä huolimatta meillä on taloudellista joustavuutta ja voimme tehdä lisätransaktioita.”

Lähde: nordicpropertynews.com

Balder on aloittanut vuoden ostamalla kahdeksan modernia varasto- ja tuotantokiinteistöä Suomessa.

Erik Selin, Balderin toimitusjohtaja. Kuva: Balder

Balder on aloittanut vuoden ostamalla kahdeksan modernia varasto- ja tuotantokiinteistöä. Energiatehokkaat kiinteistöt sijaitsevat pääasiassa meille jo ennestään tutuilla alueilla eri puolilla Suomea. Pääkaupunkiseutua vahvistettiin entisestään kahdella uudella kiinteistöllä tässä segmentissä.

Kiinteistöt on suunniteltu yksittäisille käyttäjille, ja niitä vuokraavat tällä hetkellä tunnetut toimijat, kuten Euromaster, Ahlsell ja Doka.

Kauppa vahvistaa Balderin asemaa korkealaatuisten varastokiinteistöjen omistajana Suomessa.

Lähde: nordicpropertynews.com

Muutaman niukan vuoden jälkeen Suomen kiinteistömarkkinat ovat kasvussa ja houkuttelevat kansainvälistä pääomaa vuonna 2026, CBRE:n Suomen kiinteistömarkkinakatsauksen 2026 mukaan. Jussi Niemistö, Pohjoismaiden vanhempi johtaja ja tutkimuspäällikkö, kertoo Nordic Property Newsille käänteen taustalla olevista syistä, Suomen markkinoille kohdistuvasta ulkomaisesta pääomasta sekä siitä, millä segmenteillä ja maantieteellisillä alueilla on kysyntää.

Jussi Niemistö. Kuva on montaasi. Kuva: Istock ja CBRE

Suomen kiinteistömarkkinat ovat matkalla kohti kestävää elpymistä, kun sijoittajien luottamus palautuu vakaan, tulovetoisen sijoitusten kysynnän tukemana, CBRE:n Suomen kiinteistömarkkinakatsauksen 2026 mukaan. Jatkuvasta makrotaloudellisesta epävarmuudesta huolimatta hinnoittelun selkeys ja rahoitusmarkkinoiden likviditeetti tukevat useampia kauppoja. CBRE:n mukaan Suomen kiinteistösijoitusten ennustetaan kasvavan 5–10 prosenttia vuonna 2026.

Miksi tämä siirtymä vakautumisesta laajenemiseen tapahtuu nyt?

“Uskomme, että tämä on osa asteittaista elpymistrendiä, jota olemme nähneet Pohjoismaissa viimeisten 18 kuukauden aikana. Rahoitusmarkkinoiden positiivinen likviditeetti ja hintojen vakautuminen ovat auttaneet lisäämään investointihalua eri sektoreille. Kyse on myös suhteellisen houkuttelevasta arvostuksesta verrattuna suurempiin eurooppalaisiin kilpailijoihin. Voidaan sanoa, että markkinoiden elpyminen on kuromassa umpeen sitä, mitä on tapahtunut ensin suuremmilla markkinoilla ja sen jälkeen Pohjoismaissa ja Suomessa.”

Onko odottamanne 5–10 prosentin kasvu vuonna 2026 notkahdus muutaman hitaan vuoden jälkeen vai näettekö sen tasaisena muutoksena, jossa tällainen kasvu jatkuu vuonna 2027 ja siitä eteenpäin?

”Ennustettu 5–10 prosentin kasvu perustuu odotukseen, että nykyinen positiivinen käänne investointien elpymisessä ja rahoitusmarkkinoiden likviditeetti tukevat edelleen kasvua Suomen markkinoilla. Vuoden 2025 investointivolyymiin, 4,4 miljardiin euroon, sisältyi useita rakenteellisia sopimuksia, kuten Public Property Invest-SBB -kauppa, Finavian Avia Real Estaten enemmistöosuuden osto Nrepiltä ja Pontokselta sekä AMF:n Mercadan 1/3 osuuden myynti K-Kauppiasliitolle. Tämän perusteella näemme 5–10 prosentin kasvun terveenä sijoituslikviditeettitasona vuodelle 2026.”

Tämän seurauksena CBRE ennustaa, että pohjoismainen pääoma- ja listattu kiinteistösektori, erityisesti ruotsalaiset listatut sijoittajat, jatkaa pääoman allokointia Suomen markkinoille.

”Ruotsalaisilla sijoittajilla ja listatulla sektorilla on pitkä historia sijoittamisesta Suomen markkinoille, ja useat heistä tuntevat Suomen markkinat erittäin hyvin joko nykyisistä tai historiallisista sijoituksista. Olemme nähneet erityisesti teollisuus-, vähittäiskauppa- ja sosiaalisen infrastruktuurin sektoreita aktiivisimpina sektoreina. Odotamme joukkovelkakirjamarkkinoiden positiivisen momentumin lisäävän ostotoimintaa listatulla sektorilla.”

Mistä näette pohjoismaisten ulkopuolisten kansainvälisten sijoittajien tulevan?

”Odotamme Keski-Euroopan instituutioiden olevan aktiivisempia ja pohjoisamerikkalaisten sijoittajien jatkavan toisena aktiivisena sijoittajaryhmänä.”

Onko olemassa lukua siitä, kuinka suuren osan transaktiovolyymista odotatte tulevan ulkomaisilta toimijoilta vuonna 2026?

”Odotamme, että rajat ylittävä osuus kokonaisinvestoinneista pysyy korkealla tasolla. Historiallisesti yli 50 prosenttia Suomen sijoitusvolyymista on tullut kansainvälisestä pääomasta.”

Mikä siis on kuumaa vuonna 2026? Sektoreittain tarkasteltuna kysyntää on useita, maantieteellisesti pääkaupunkiseutu pysyy edelleen veturina.

Yleisesti ottaen, mitkä segmentit herättävät eniten ja vähiten kiinnostusta?

“Näemme suurta kiinnostusta asuin-, teollisuus- ja logistiikkasektoreihin, mikä perustuu myös viimeisimmän pohjoismaisen sijoittajien aikomuksia koskevan tutkimuksen 2026 tuloksiin. Sänkyjen ja varastojen kysynnän huipun takana on vahva kysyntä mukavuusvetoisessa vähittäiskaupassa (suuret liiketilat, liikekeskukset, päivittäistavarakauppaan keskittyvät kiinteistöt) ja sosiaalisessa infrastruktuurissa (vanhustenhoito, päivähoito, terveyskeskukset jne.). Datakeskukset ovat nouseva sektori, jonka kiinnostus kasvaa valtavasti, kun Suomesta on tullut datakeskusten “seuraavan aallon” sijaintipaikka.”

Ja maantieteellisesti, mitkä kaupungit ja alueet ovat eniten haluttuja?

”Kaiken kaikkiaan yli puolet Suomen investointivolyymista kohdistuu pääkaupunkiseudulle, mutta toimialojen välillä on eroja. Esimerkiksi kätevyysvetoinen vähittäiskauppasektori osoittaa paljon aktiivisuutta eri puolilla Suomea valtakunnallisesti, kun taas teollisuus- ja logistiikkasektori, jolla on useita aktiivisia alasektoreita logistiikkakeskuksista kevyen teollisuuden kiinteistöihin, näkee vahvinta kiinnostusta pääkaupunkiseudulla, joka on sen keskipiste. Suomen ”kasvukolmio”, johon kuuluvat pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku kolme suurinta aluetta, tulee näkemään leijonanosan aktiivisuudesta vuonna 2026.”

Lähde: nordicpropertynews.com

Skanska on allekirjoittanut sopimuksen Varsinais-Suomen hyvinvointipalveluiden maakunnan kanssa sairaalahankkeen toisen vaiheen toteuttamisesta Turussa. Sopimuksen arvo on 50 miljoonaa euroa eli noin 540 miljoonaa Ruotsin kruunua, ja se sisältyy Pohjoismaiden vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen tilauskantaan.

Skanska rakentaa Turun sairaalahankkeen toisen vaiheen.

Toinen vaihe käsittää kaksi erillistä sairaalasiipeä, jotka nousevat kuuteen ja yhdeksään kerrokseen ja joiden kokonaispinta-ala on noin 24 000 neliömetriä. Skanska rakentaa myös yhteydet, jotka yhdistävät uudet siivet ensimmäisen vaiheen sairaalarakennukseen. Hankkeeseen kuuluu myös sisäisiä muutoksia olemassa olevien sairaalarakennusten liitoskohtiin.

Hanke laajentaa Turun yliopistollisen sairaalan pääsairaalan aluetta ja palvelee psykiatrista hoitoa. Skanska toimitti hankkeen ensimmäisen vaiheen vuonna 2024.

Toisen vaiheen rakentamisen on määrä alkaa vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä ja sen odotetaan valmistuvan vuoden 2028 aikana.

Lähde: nordicpropertynews.com

Skanska on allekirjoittanut Helsingin kaupungin kanssa sopimuksen vuokra-asuntojen rakentamisesta Helsinkiin. Sopimuksen arvo on 32 miljoonaa euroa, ja se sisältyy Pohjoismaiden vuoden 2025 neljännen neljänneksen tilauskantaan.

Skanska rakentaa Helsingissä. Kuva: ONE Architects

Hanke koostuu kahdesta kuusi- ja kahdeksankerroksisesta asuinrakennuksesta. Kohteeseen tulee 182 vuokra-asuntoa, joista 20 on suunniteltu erityistarpeisten asukkaiden tarpeisiin. Asuntoala on yhteensä noin 11 900 neliömetriä.

Hanke tavoittelee kolmen tähden ympäristöluokitusta Rakennustiedon ympäristöluokituksessa, joka asettaa standardit energiatehokkuudelle, sisäilman laadulle ja kestävälle toiminnalle työmaalla.

Rakentamisen oli määrä alkaa vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä, ja sen odotetaan valmistuvan syksyyn 2027 mennessä.

Lähde: nordicpropertynews.com

YIT käynnistää Turussa Kupittaa Core -kumppanuushankkeen Taiton kampus- ja infrastruktuurihankkeen toteutusvaiheen – hankkeen arvo YIT:lle on noin 150 miljoonaa euroa.

Kupittaan ydin. Kuva: YIT

YIT ja Turun kaupunki ovat allekirjoittaneet Kupittaa Core -kumppanuushankkeen toteutusvaiheen sopimukset Taiton kampuksen ja infrastruktuurihankkeen rakennusvaiheen käynnistämiseksi. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi siirtymisen hankkeen toteutusvaiheeseen 17. marraskuuta 2025. Rakentaminen alkaa vuoden 2026 alussa, ja hankekokonaisuuden arvo YIT:lle on noin 150 miljoonaa euroa. Taiton kampuksen ja infrastruktuurihankkeen odotetaan valmistuvan vuoden 2028 loppuun mennessä. Kokonaisuus sisältää myös toimisto- ja asuntorakennusoikeudet, jotka mahdollistavat YIT:lle tulevaisuudessa omaperusteisten hankkeiden toteuttamisen alueella.

Kupittaan ydinkumppanuushanke on yksi Turun kaupungin tärkeimmistä kaupunkikehityshankkeista, ja se yhdistää Kupittaan ja Itäharjun kaupunginosat keskustamaiseksi alueeksi. Hanke vahvistaa Turun tiedepuiston asemaa yhtenä Suomen merkittävimmistä kasvukeskuksista.

Turun ammatti-instituutin Taiton kampus (noin 22 000 bruttomm²) on palvelualojen koulutukselle tarkoitettu kampusrakennus noin 3 000 opiskelijalle ja 300 henkilökunnan jäsenelle. Rakennus on alueen maamerkki ja vauhdittaa Kupittaan ydinalueen kehittymistä elinvoimaiseksi kaupunkiympäristöksi. Se on vetovoimainen keskittymä, jonka korkealaatuiset sisä- ja ulkotilat toimivat uutena kohtaamispaikkana paikallisille asukkaille. Taiton kampuksen tavoitteena on edistää vähähiilistä rakentamista, energiatehokkuutta ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Valmistuttuaan se on yksi Turun ensimmäisistä oppilaitoksista, joka on saanut Rakennustiedon ympäristöluokituksen, 4 tähteä.

Infrastruktuurihankkeeseen kuuluu Helsinginkadun ja rautatien ylittävän joukkoliikennekannen rakentaminen, pysäköintilaitos (noin 630 paikkaa), liikkumiskeskus, kannelle tuleva julkinen aukio (Vipusenaukio) ja paviljonki, joka toimii kulkureittinä kannen alla sijaitseville aktiviteeteille. Kansi yhdistää Kupittaan ja Itäharjun alueet mahdollistaen sujuvat joukkoliikenne-, kävely- ja pyöräilyyhteydet. Kannen alla sijaitsevat pysähdyspaikat ja huoltopihat lisäävät alueen toimivuutta ja turvallisuutta. Ratkaisut parantavat myös alueen saavutettavuutta ja kestävää liikkumista sekä edistävät Taiton kampuksen käyttöönottoa. Hankkeessa suositaan vähähiilisiä ja kiertotalousratkaisuja, ja toteutus tukee Turun hiilineutraaliustavoitteiden ja EU:n taksonomian kestävyyskriteerien saavuttamista.

Kupittaan kumppanuushanke on poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen, sisältäen toimitila- ja infrastruktuurihankkeita sekä kaupunkikehitystä osana alueen kaavoitusviitesuunnitelman valmistelua. Hanke toteutetaan Turun kaupungin, YIT:n, Lundén Architecture -toimiston ja Renell Käppi Arkkitehtitoimiston allianssina. Turun kaupungin edustajana hankkeessa toimii Turun teknologia- ja tiedepuisto Oy.

Kupittaan Coren kehittäminen etenee vaiheittain. Alueen asemakaava laaditaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen suunnitelma tuli lainvoimaiseksi 15. marraskuuta 2025. Toisen vaiheen suunnittelu etenee ja kaavaehdotus jätetään keväällä 2026. Turun kaupunki päättää kaavoituksen etenemisestä erikseen varmistaakseen, että kehittäminen etenee suunnitellusti ja tavoitteiden mukaisesti.

”Turun tiedepuiston visiota toteuttava Kupittaan Coren kumppanuushanke on yksi Turun merkittävimmistä kaupunkikehityshankkeista. Tiedepuiston kaupunkirakenteeseen tehtävät investoinnit vahvistavat Turun kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Turun elinvoima hyötyy osaamisen, työpaikkojen, asumisen ja palveluiden keskittymisestä alueelle, joka toimii myös merkittävänä liikenteen solmukohtana. Kehittyvät yhteydet integroivat tiedepuiston entisestään Suomen kasvukolmioon ja vahvistavat Turun roolia porttina Länsi-Eurooppaan”, sanoi Turun kaupungin pormestari Piia Elo.

”Kupittaa Core on erinomainen esimerkki siitä, miten YIT:n kaupunkikehitysosaaminen, kestävä rakentaminen ja pitkäjänteinen yhteistyö toteutuvat. Olemme ylpeitä voidessamme olla mukana kehittämässä ja toteuttamassa Turun tiedepuiston uutta ydintä – elinvoimaista, kestävää ja toiminnallisesti monimuotoista kaupunkiympäristöä”, sanoo Juha Kostiainen, YIT:n kaupunkikehityksestä ja ESG:stä vastaava johtaja.

Lähde: nordicpropertynews.com

Helsingin paraatipaikalla sijaitsevan ikonisen Postitalon laaja Jatkeen urakoima peruskorjaus on valmistunut. Saneerauksessa on kunnioitettu vuonna 1938 rakennetun Postitalon alkuperäistä henkeä, mutta tiloja on uudistettu vastaamaan paremmin nykyaikaisen toimistotyön vaatimuksiin.

Postitalon peruskorjaus valmistui ja uudistetut tilat avautuivat vuokralaisten käyttöön loka-marraskuun vaihteessa 2025. Kunnostettavaa sisätilaa on ollut yhteensä yli 7200 m². Uusittujen tilojen arkkitehtuurissa on kunnioitettu vahvasti alkuperäistä ilmettä, mutta tiloista on tehty avarammat ja muuntojoustavammat tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen.

Jatke Toimitilat Oy:n Ilmariselle toteuttama saneerausurakka on pitänyt sisällään eteläsiiven sisätilojen peruskorjauksen sekä julkisivun ja ikkunoiden uusimisen. Länsi- ja itäsiipeen on uusittu yläpohja- sekä vesikattorakenteet ja tehty iv-konehuoneiden laajennus. Kellarikerrokseen on myös tehty massiivisia sähkötöitä, kun kiinteistön sähkön pääjakelujärjestelmä on vaihdettu uuteen. Ainoastaan talon keskisiipi jätettiin saneerauksessa ennalleen. 

Hanke käynnistyi vuoden 2023 lokakuussa ja rakentaminen aloitettiin maaliskuussa 2024. Työt sujuivat läpi urakan suunnitellusti ja kaikki työvaiheet valmistuivat aikataulussaan. 

”Käytössä olevan kiinteistön korjaaminen vilkkaassa Helsingin keskustassa on vaatinut yhteistä tahtotilaa, ja sen edellytys on ollut loistava yhteistyö Ilmarisen, suunnittelijoiden, käyttäjien ja viranomaisten kanssa koko projektin ajan. Lopputuloksen korkealuokkainen viimeistely osoittaa, että Jatkeella on kyvykkyyttä toteuttaa hyvin vaativia peruskorjauksia”, kommentoi Jatke Toimitilat Oy:n yksikönjohtaja Reima Liikamaa.  

Vastuullista uudistamista historiaa kunnioittaen

Peruskorjaus on toteutettu vahvasti kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Purkamisen uusiokäytön prosessit ovat olleet poikkeuksellisen edistyksellisiä ja remontin kierrätysaste on kivunnut yli 85 prosenttiin. Muun muassa kaikki vanhat ikkunat ja vesikattojen kuparit kierrätettiin uusiokäyttöön saneerauksen aikana.

Pääpostitalo on Helsingissä historiallinen maamerkki ja yksi Suomen tunnetuimmista rakennuksista. Kulttuurihistoriallisesti merkittävän ja vahvasti suojellun Postitalon peruskorjausta on tehty tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon ja rakennusvalvonnan kanssa. Rakennuksella on suojelumerkintä SR1, eli se kuuluu vaativimpaan suojeluluokkaan, mitä Suomessa on. 

Uudistuksen myötä rakennus palaa takaisin nimensä veroiseksi ja alkuperäisille juurilleen, kun Postin pääkonttori ja sen 600 henkilökunnan jäsentä siirtyy takaisin vanhaan toimipisteeseensä. Muita vuokralaisia uusituissa tiloissa tulevat olevaan muun muassa kirjakauppa Sivullinen sekä ohjelmistoyritys Smartly.

Tekova on allekirjoittanut kehittämänsä liikekiinteistön myyntiä koskevan sopimuksen kiinteistöyhtiö Prisma Propertiesin kanssa. Kahden käyttäjän tarpeisiin kehitetty reilun 5000 m²:n liikekiinteistö rakennetaan Raaseporiin, Helsingin ja Hangon välisen vilkasliikenteisen valtatie 25:n varrelle. Kyseessä on Tekovan omakehitteinen hankekehityshanke.

”Moderni, energiatehokkaasti toteutettu liikerakennus tulee palvelemaan tulevien käyttäjien tarpeita erinomaisesti pitkälle tulevaisuuteen”, kommentoi Tekovan liiketoimintajohtaja Jussi Lahtinen.

“Projektin valmistuttua tämä laadukkaan tason kiinteistö ei ole vain erinomainen lisä Suomen salkkuumme, vaan se vastaa myös Prismalle tärkeitä korkeita ESG-tavoitteita”, kommentoi Prisma Propertiesin Head of Transactions Tom Hagen.

Liikekiinteistön rakentamisen arvioidaan käynnistyvän vielä vuoden 2025 aikana ja valmistuvan vuoden 2026 toisella vuosipuoliskolla.

Kiinteistöyhtiön kaupan lopullinen täytäntöönpano tapahtuu hankkeen valmistumisen yhteydessä. Hankkeeseen liittyy normaaleja epävarmuustekijöitä.

Tilojen vuokralaiset tiedottavat sijoittumisestaan omien aikataulujensa mukaisesti.

Kiinteistösijoitusyhtiö Spondan rakennuttaman Signe-toimitalon rakennustyöt etenevät aikataulussaan, ja toimitilarakennus on nyt harjakorkeudessa. Uudishanke Helsingin keskustassa, osoitteessa Mannerheimintie 14 käynnistyi syksyllä 2023 ja talo valmistuu suunnitelmien mukaan vuoden 2026 lopulla. Toimisto- ja liiketilakiinteistöön valmistuu noin 17 000 neliömetriä korkealaatuista ja vastuullista toimitilaa. Talon vuokralaisiksi tulevat konsultointi- ja tilintarkastusyhtiö PwC sekä asianajotoimisto Bird & Bird.

Huolellinen suunnittelu, tehokas työmaan johtaminen ja rakentajien vahva sitoutuminen ovat vieneet hanketta vakaasti eteenpäin. Työmaa, jonka pääurakoitsijana toimii Jatke Toimitilat, sai lokakuussa Rakennuslehden Vuoden työmaa 2025 -tunnustuksen. Perusteluissa kiitettiin erityisesti osapuolten yhteistyötä, työmaan selkeyttä sekä vastuullista toimintaa kaikissa rooleissa. 

Panostus hyvinvointiin luo kysyntää 

Korkeimpien ympäristöstandardien mukaisesti suunniteltu Signe on yksi Helsingin keskustan näkyvimmistä kiinteistökehityshankkeista ja valmistuessaan se tuo uutta eloa Helsingin ydinkeskustaan. Vetovoimaiset toimitilat houkuttelevat alueelle uusia toimijoita ja vahvistavat keskustan elinvoimaa. Kiinnostus on ollut suurta jo rakennusvaiheessa, ja toimistotilat ovat lähes kokonaan vuokrattu. 

”Yritykset panostavat yhä vahvemmin työympäristöihin, jotka tukevat henkilöstön hyvinvointia, oppimista ja työnteon sujuvuutta. Modernit, vastuullisesti suunnitellut toimitilat ovat keskeinen osa tätä kehitystä. Sponda vastaa yritysten muuttuviin tarpeisiin investoimalla aktiivisesti kiinteistöjensä kehittämiseen. Signe-hanke on tästä erinomainen esimerkki – se tuo Helsingin ydinkeskustaan korkealaatuista toimitilaa, joka tukee modernin työelämän vaatimuksia ja vahvistaa samalla kaupunkikuvan elävyyttä”, Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal sanoo. 

Signe on suunniteltu korkeimpien ympäristöstandardien mukaisesti, ja se tavoittelee LEED Platinum -ympäristösertifikaattia, A-energialuokitusta, WELL Gold -tason sertifiointia ja EU-taksonomian mukaisuutta. Hankkeessa panostetaan vahvasti vähähiilisyyteen – materiaalien osalta päästöt ovat yli 30 prosenttia pienemmät kuin tavanomaisessa rakentamisessa.

Toimistotilojen lisäksi Signen avoimeen ja korkeaan katutasokerrokseen valmistuu liike- ja ravintolatiloja.

Taloudellinen ja geopoliittinen epävarmuus on hidastanut toimistomarkkinan toipumista. Halutuimmissa toimistokiinteistöissä vuokrien nousu on kuitenkin vahvaa ja käyttöasteet korkealla. Liiketilasektorilla polarisaatio syvenee ja menestyjät erottuvat joukosta. Tuotannollisissa kiinteistöissä tilankysyntä on vaisua, mutta näkymät ovat valoisat. Suomen hotellimarkkina on piristynyt ja matkailijamäärän kasvun odotetaan jatkuvan. Monessa kaupungissa hotellien huonekäyttöasteet ovat pysyneet edelleen alle koronaa edeltävien vuosien.

Toimistotilojen kysyntä väheni – talouskasvusta ei tullut toivottua tukea toimistomarkkinaan

Odotettua heikompi talouskasvu ja heikkenevä työllisyystilanne vähentävät toimistotilojen kysyntää tänä vuonna. Prime-toimistojen osalta vuokrausmarkkina on piristynyt ja näissä kiinteistöissä tilankysynnän, vuokrien ja käyttöasteiden kehitys on vahvaa. Sen sijaan heikommilla sijainneilla tai heikompikuntoisissa tiloissa vuokraus on haasteellista ja vajaakäyttö korkealla.  Pääkaupunkiseudulla toimistotilojen vajaakäyttö kasvoi edelleen kolmannella kvartaalin lopussa. Kuitenkin Grade A -toimistotilojen vajaakäyttö on huomattavasti alhaisempaa.  

Liiketilojen kiinteistökauppavolyymi kasvussa 

Liiketilasektorilla polarisaatio syvenee ja menestyjät, kuten välttämättömyyshyödykkeitä, kauneuden ja hyvinvoinnin sekä kuntoilun ja urheilun palveluita tarjoavat, erottuvat edukseen. Liiketilojen vajaakäyttö on pysynyt matalalla. Liiketilatransaktioiden määrä on kasvanut selvästi alkuvuoden aikana. Sijoittajakysyntä tällä sektorilla kohdistuu eniten päivittäistavarakauppa- ja halpakauppavetoisiin kohteisiin sekä kauppakeskuksiin.  
 
Tuotannollisten kiinteistöjen markkina odottaa myös suhdannetilanteen kohentumista, mutta lyhyen ja pitkän aikavälin näkymät ovat valoisat. Yritysten tavoitteet optimoida toimitusketjuja tukevat erityisesti modernien logistiikkakiinteistöjen kysyntää. Suurissa kaupungeissa vajaakäyttöasteet ovat nousseet vuodentakaiseen verrattuna, mutta vajaakäyttö on pysynyt verrattain matalalla tasolla.  

Suomen hotellimarkkina piristynyt ja matkailijamäärän kasvun odotetaan jatkuvan

Hotelliyöpymisten määrä kasvoi Suomessa alkuvuoden aikana ja kasvun odotetaan jatkuvan. Erityisesti Euroopasta, Aasiasta ja Amerikasta tulevien matkailijoiden yöpyminen on ollut selkeästi kasvussa. Kysyntä on piristynyt erityisesti Helsingissä, mutta huonehintojen ja käyttöasteiden kehitystä jarruttaa lisääntynyt tarjonta. Helsingissä hotellien keskimääräinen käyttöaste jäi kuluvan vuoden toisella kvartaalilla selvästi alle muiden Pohjoismaisten pääkaupunkien. Monessa kaupungissa hotellihuoneiden hinnat, liikevaihto per huone ja käyttöaste ovat edelleen alle koronaa edeltävien vuosien tason, vaikka kuluvana vuonna kehitys on ollut myönteistä. Kaupungeista poikkeuksen tekee Rovaniemi, jossa markkina on huomattavasti tasapainoisempi ja huoneiden hinnat sekä liikevaihto per huone ovat selkeästi muita matkailukaupunkeja korkeammalla.