Jyväskylän oikeustaloon toteutetaan peruskorjaus ja -parannus sekä uudisosat 

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt käynnistää Jyväskylän oikeustaloon peruskorjauksen ja -parannuksen sekä kahden laajennusosan rakentamisen. Uusittu oikeustalo kokoaa yhteen oikeusministeriön hallinnonalan toimijat ja tarjoaa käyttäjilleen nykyisten vaatimusten mukaiset tilat. Rakennustyöt alkavat tämänhetkisen aikataulun mukaan huhtikuussa, ja uusien tilojen odotetaan valmistuvan keväällä 2026.

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Vuonna 1998 rakennettuun Jyväskylän oikeustaloon osoitteessa Vapaudenkatu 54 toteutetaan noin 7 700 bruttoneliön perusparannus ja 800 bruttoneliön laajennusosat. Uudisosaan rakennetaan sisäänkäynti turvatarkastuksineen sekä kuusi istuntosalia, minkä jälkeen oikeustalossa on istuntosaleja yhteensä 16. Kaikki salit varustetaan uusilla laitteilla ja järjestelmillä, mikä mahdollistaa täysimääräiset sähköiset oikeudenkäynnit.

Tavoitteena on toteuttaa toimivat, terveelliset ja turvalliset oikeushallinnon työympäristö- ja toimitilakonseptin ja valtion toimitilastrategian mukaiset työympäristöt. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on yhteensä noin 21,9 miljoonaa euroa. Projektinjohtourakoitsijaksi on valittu P2V Rakennus Oy.

Hankkeen myötä tyhjillään olevat tilat Jyväskylän oikeustalossa saadaan oikeusministeriön hallinnonalan pitkäaikaiseen käyttöön. Uudistuksen jälkeen saman katon alle sijoittuvat Keski-Suomen käräjäoikeus ja Vaasan hovioikeus sekä Syyttäjälaitoksen ja Ulosottolaitoksen Jyväskylän toimipisteet. Oikeustalon kiinteistössä toimii myös Sisä-Suomen poliisiasema, joten toimijoiden kokoaminen samaan taloon ja tilojen sijoittuminen välittömästi poliisiaseman yhteyteen luo synergiaetuja, vähentää siirtymiä ja pienentää hiilijalanjälkeä.

Senaatti-kiinteistöt kehittää poliisi- ja oikeustalon kiinteistöä niin, että oikeustalon A-osa eriytetään omaksi rakennuksekseen ja mahdollistetaan kohteen myynti. Lisäksi väistötilana toimiva Cygnaeustalo valmistellaan myyntiä varten.

Keski-Suomen Käräjäoikeus ja Syyttäjälaitos toimivat väistötiloissa valtion omistamassa Cygnaeustalossa, ja Ulosottolaitos siirtyy toiminnassa olevasta oikeustalon A-osasta Cygnaeustalolle väistöön rakennustöiden alkaessa.

Uudistuva Elielinaukio 5 saa kaksi merkittävää uutta vuokralaista

Kotimaisen sijoitus- ja varainhoitoyhtiön omistama Elielinaukio 5 Helsingin ydinkeskustassa on vuokrattu lähes täyteen. Paraikaa modernisoitava toimistotalo saa kaksi uutta merkittävää vuokralaista Foodorasta tunnetusta Delivery Hero Finland Oy:stä ja Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Kuva: Exilion

Helsingin Rautatieaseman vieressä sijaitseva Elielinaukio 5 avautuu remontoituna kesän aikana. Uudistettuihin tiloihin valmistuu pääkonttoritilat Suomen Asiakastieto Oy:lle ja Delivery Hero Finland Oy:lle.

Enento Groupiin kuuluva digitaalisten yritys- ja kuluttajatietopalveluiden tarjoaja Suomen Asiakastieto siirtää pääkonttorinsa Kalasatamasta Helsingin ydinkeskustaan. Henkilöstöjohtaja Sari Ek-Petroff kertoo, että keskeinen sijainti ja tilojen toiminnallisuus ratkaisivat päätöksen Elielinaukio 5:en hyväksi.

– Elielinaukio 5 palvelee erinomaisella saavutettavuudellaan koko Suomen Asiakastiedon henkilöstöä ja mahdollistaa henkilöstön hyvinvointia ja hybridityötä tukevan työympäristön luomisen. Tilat suunnitellaan täysin meitä varten ja näin voimme tarjota henkilöstöllemme työympäristön, joka tarjoaa houkuttelevan, viihtyisän ja sujuvan arjen, Ek-Petroff sanoo.

Suomen Asiakastiedon noin 1000 neliömetrin laajuinen pääkonttori sijoittuu rakennuksen kuudenteen kerrokseen, josta aukeaa upeat näkymät sekä Elielinaukion että ratapihan suuntaan.

Delivery Hero Finland Oy:n käyttöön valmistuu 800 neliömetriä modernia toimistotilaa rakennuksen viidenteen kerrokseen. Yhtiö toimi aiemmin Pasilassa.

– Korostimme uusien toimitilojen valinnassa keskeistä sijaintia, hyviä julkisen liikenteen kulkuyhteyksiä ja vastuullisuutta. Meille oli tärkeää, että viihtyisien, työnteon eri muotoihin sopivien tilojen lisäksi kiinteistössä on huomioitu niin erinomaiset työskentelyolosuhteet kuin ympäristökin. Tämä toteutuu hienosti Elielinaukio 5:ssä, joka on energiankäytön osalta hiilineutraali ja talossa on aktiivinen energia- ja olosuhdehallinta, Head of HR Anna-Eliisa Wotherspoon sanoo.

Elielinaukion kiinteistöllä on BREEAM In-Use -ympäristösertifiointi tasolla Very Good (Part 1, Part 2).

Elielinaukio 5:ssä jatkaa myös kiinteistön pitkäaikainen vuokralainen Azets Finland Holding Oy.

NCC ja Luhta-Kiinteistöt yhteistoiminta­sopimukseen hankekehi­tyksestä Lahdessa

NCC ja Luhta-Kiinteistöt ovat solmineet yhteistoiminta­sopimuksen Luhdan omistaman keskusta­korttelin kehittämisestä Lahdessa. Kortteli­kokonaisuus on laaja, ja Lahden keskustaa uudistavana hankkeena moni­puolinen ja merkittävä.

Kuva: Cederqvist Jäntti Arkkitehdit

Hanke sisältää yhteensä viisi erillistä tonttia sekä kiinteistöä ja kattaa yhteensä noin 37 000 kerros­neliötä. Luhta-Kiinteistöjen tavoitteena on myydä kohteet kyseisessä korttelissa, missä voimassa oleva asema­kaava mahdollistaa liike-, toimisto- ja asuinrakentamista.

Suunniteltu hanke­kokonaisuus sisältää kortteliin sijoittuvan uuden hotellin, asunto­rakentamista sekä toimisto­rakennuksen peruskorjauksen.

NCC toimii Luhta-Kiinteistöjen hanke­kehitys­kumppanina hotelli­hankkeen edistämisessä ja asunto­rakentamisen kaupallistamisessa, sekä vastaa toteuttavien kohteiden rakentamisesta. 

– Lahdessa järjestettävät vuotuiset tapahtumat jo itsessään asettavat olemassa olevan hotelli­kapasiteetin riittävyyden koetukselle. Toinen merkittävä tekijä hotelli­kapasiteetin kehittämiselle on yliopiston ja yritys­elämän vaativien kokous- ja majoitus­tilojen tarpeen kasvu. Luhdan korttelin kokonais­valtainen kehittäminen tuo kaupunki­kuvaan merkittävän kokonaisuuden jatkaen Paavolan uudistumista, sanoo Juha Heijala, hankekehitysjohtaja, NCC.

– Olemme tyytyväisiä nyt solmitusta yhteis­toiminta­sopimuksesta NCC:n kanssa ja uskomme, että NCC:n kansain­välisyys sekä laaja-alainen ammatti­taito hanke­kehityksessä auttavat hankkeemme eteenpäin viemisessä. Alueen purku­työt ovat edistyneet erin­omaisesti ja olemme valmiita seuraavaan vaiheeseen, kertoo Luhta-Kiinteistöjen hallituksen puheen­johtaja Tiina Luhtanen.

Kohteella on voimassa oleva rakennus­lupa, joten rakentaminen voi käynnistyä nopeastikin lopullisten sopimusten alle­kirjoittamisen jälkeen. Aikaisintaan hotelli voisi valmistua arviolta vuoden 2027 alku­puolella, jolloin Lahden hotelli­kapasiteetti kasvaisi mahdollisia hiihdon maailman­mestaruus­kisoja 2029 silmällä pitäen.

Luhta-konserni ja NCC-konserni ovat molemmat sitoutuneet UN Global Compact -yritysvastuu­aloitteeseen. Korttelin kehittämisessä ja toteuttamisessa keskeisenä tekijänä on kestävän kehityksen toteuttaminen osa­puolten ja tulevien yhteistyö­kumppaneiden tavoitteiden mukaisesti. Rakentamisen osalta lähtö­kohtana on ympäristö­sertifikaatin, esim. BREEAM Excellent, suoritus­taso ja EU:n taksonomian­mukaisuus. Lisäksi NCC on sitoutunut oma­perusteisissa hankkeissa vuosittain laskevaan hiilijalanjälki­tasoon.

Senaatti-kiinteistöt myy virastotalon Jyväskylän keskustasta

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt 7.3.3034 tarjouskilpailun Jyväskylän keskustassa sijaitsevasta virastotalokiinteistöstä. Myytävä kohde rajautuu Cygnaeuksenkatuun ja Hannikaisenkatuun.

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

– Valtiolla toimistotilan tarve on vähentynyt valtakunnallisesti merkittävästi viime vuosina. Jyväskylän virastotalon kaltaisia kiinteistöjä tulee varmasti myyntiin tulevina vuosina lisää. Uskon, että näin keskeisellä sijainnilla oleva kohde kiinnostaa kiinteistömarkkinaa, sanoo Senaatin myyntipäällikkö Asko Taskila.

Senaatti-kiinteistöt myy virastorakennuksen Hakaniemestä

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt 27.2.2024 tarjouskilpailun Helsingin Hakaniemessä sijaitsevasta virastorakennuksesta. Arkkitehti Kaj Saleniuksen suunnittelema rakennus on valmistunut vuonna 1975 virastokäyttöön, ja se saneerattiin täysin vuonna 2008. Rakennuksen bruttoala on noin 23 000 m2.

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Kiinteistöön jää väliaikaisesti neljä valtiovuokralaista. Valtion toimitilastrategian mukaisesti vuokralaiset tulevat siirtymään nykyisistä vajaakäyttöisistä tiloista yhteisiin työympäristöihin, minkä myötä rakennus vapautuu valtion käytöstä. Kiinteistöön jää myös ravintolavuokralainen ja parkkipaikkaoperaattori.

Myytävä rakennus sijaitsee osoitteessa Hakaniemenranta 6, aivan Helsingin keskustan vieressä. Hakaniementori ja Hakaniemen kauppahalli muodostavat alueen kaupallisen ja toiminnallisen sydämen. Torin ympäristöön sijoittuu useita päivittäistavarakauppoja, ravintoloita, erikoiskauppoja, hotellitoimintaa, kulttuuri- ja urheilupalveluita sekä muita palveluita.

Tontti on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi. Alueen asemakaavamuutos toimistoalueeksi on vireillä.

Hakaniemen alue kehittyy voimakkaasti 2020-luvulla. Alueelle suunnitellaan uutta julkista rantaa sekä alueen kaupunkirakenteen tiivistämistä täydennysrakentamalla, mikä tulee parantamaan myös alueen palveluita entisestään. Uusi siltayhteys vahvistaa alueen roolia joukkoliikenteen solmukohtana.

Valtion virastot siirtyvät yhteisiin työympäristöihin eri puolilla Suomea

Tulevaisuudessa osa valtion virastoista työskentelee yhteiskäyttötiloissa saman katon alla. Samalla myös asiointi virastoissa hoituu yhdellä käynnillä, kun valtion palvelut kootaan julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Taustalla on valtion uusi toimitilastrategia, jonka tavoitteena on, että neljännes valtion henkilöstöstä työskentelee yhteisissä työympäristöissä vuoteen 2030 mennessä.

Pasilan virastokeskus. Kuva: Senaatti

Valtakunnallisen verkoston rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa. Ensimmäiset yhteiset työympäristöt valmistuivat Joensuuhun ja Poriin vuonna 2023. Lahdessa ja Lappeenrannassa yhteiset palvelupisteet avautuivat kesällä 2023, ja yhteiset toimistotilat valmistuvat keväällä 2024. Yhteisten työympäristöjen hankkeita on suunnitteilla ja käynnissä myös mm. Turussa, Kouvolassa, Mikkelissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä.

Helsingissä osa valtion yhteisistä työympäristöistä toteutetaan Pasilan virastokeskukseen ja Sörnäisten rantatie 13:n toimistokiinteistöön, joissa tulisi työskentelemään noin 6000 valtion virastojen ja laitosten työntekijää. Myös Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen oma henkilöstö siirtyy yhteisiin työympäristöihin. Ensimmäisten käyttäjien on tarkoitus muuttaa tiloihin vuoden 2025 aikana.

Pääkaupunkiseudun kiinteistökauppojen markkina hyydyksissä viime vuonna

Vuoden 2023 kiinteistökauppa­volyymi putosi selvästi vuoteen 2022 verrattuna, selvisi tuoreesta Helsingin kaupungin­kanslian ja KTI Kiinteistötieto Oy:n tutkimus­julkaisusta Toimitila­markkinat Helsingissä ja pääkaupunki­seudulla 2023–2024. 

Kuva: Janne Hirvonen/Helsinki Partners

Nouseva korkotaso ja talous­tilanteen epävarmuus leimasivat vuoden 2023 kiinteistö­markkinoita. Kiinteistökauppa­volyymi putosi yli 60 prosenttia edellisen vuoden tasosta jääden 2,6 miljardiin euroon. Kauppa­volyymit hiljenivät jyrkästi kaikilla kiinteistösektoreilla.

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurin sektori on tällä hetkellä vuokra-asunto­kiinteistöt, jonka osuus koko kiinteistö­sijoitus­markkinoiden arvosta nousee yli kolmannekseen. Asuntokiinteistö­sektori oli myös kiinteistökauppa­markkinoiden vaihdetuin sektori vuoden 2023 ammattimaisilla kiinteistösijoitus­markkinoilla. Asunto­kiinteistöjen osuus vuoden 2023 matalaksi jääneestä kokonaiskauppa­volyymistä oli 27 prosenttia. Euro­määräisesti asunto­kiinteistöjenkin kauppa­volyymi jäi kuitenkin murto-osaan muutaman edellisen vuoden lukemista.

Toimistot ovat monina vuosina olleet kiinteistökauppa­markkinoiden vaihdetuin sektori, mutta vuonna 2023 niiden osuus kokonais­volyymistä jäi 17 prosenttiin. Euro­määräisesti vuoden 2023 toimisto­kiinteistöjen reilun 400 miljoonan euron kauppa­volyymi oli toiseksi matalin kautta aikain.

Liikekiinteistöjen kauppa­volyymit ovat pysytelleet niiden suhteellista markkina­osuutta matalampina viimeisten viiden vuoden ajan. Vuosi 2023 ei tuonut muutosta tilanteeseen, vaikka ihmisten lisääntynyt liikkuminen on kasvattanut kävijä­määriä kauppa­keskuksissa ja kaupunkien keskustoissa. Koko vuoden liike­kiinteistö­kauppa­volyymi jäi reilusti alle 300 miljoonaan euroon, joka on matalin lukema seurannassa kautta aikain.

Taloustilanteen epävarmuus heikentää myös toimitilojen vuokra­markkinoita. Pääkaupunki­seudun toimisto­tiloja jo pitkään vaivannut vajaa­käyttö pahenee entisestään, kun pienenevä tila­kysyntä kohdistuu pääosin hyvä­sijaintisiin ja laadukkaisiin tiloihin. Vuoden lopussa pääkaupunki­seudun keskeisten toimisto­alueiden tiloista 14,6 prosenttia oli tyhjillään.

Liiketilavuokrien kehitys­odotukset painuivat lähes kaikilla alueilla jälleen negatiivisiksi vuoden 2023 alkupuolella. Haasteista huolimatta liike­tilojen käyttö­asteet ovat kuitenkin pysytelleet melko korkeina. Kaikkien liike­tilojen keski­määräinen käyttö­aste oli pääkaupunki­seudulla 93,5 prosenttia syyskuussa 2023.

Pääkaupunkiseudun kiinteistökauppa­volyymi putosi 1,2 miljardiin euroon vuonna 2023, joka oli matalin lukema sitten vuoden 2012. Pääkaupunki­seudun kiinteistö­markkina-aktiviteetti pieneni myös suhteellisesti, kun koko maan volyymistä 46 prosenttia kohdistui Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Pääkaupunki­seudun rooli Suomen kiinteistösijoitus­markkinoilla pysyttelee kuitenkin varsin vahvana. 

Goforen pääkaupunki­­seudun toimisto Siltasaari 10:een

Konsulttiyhtiö Goforen toimisto pää­kaupunki­­­seudulla muuttaa Haka­niemessä sijaitsevaan Siltasaari 10 -kiinteistöön. Muutto tapahtuu vaiheittain vuoden 2025 alkuun mennessä. Haka­niemeen muuton myötä yhtiö luopuu Helsingin Kampin ja Espoon Keilaniemen toimistoistaan. 

Goforen pääkaupunkiseudun toimisto siirtyy Siltasaari 10 -kiinteistöön Helsingin Hakaniemessä. Kuva: Martin Sommerschield

Siltasaari 10:ssä sijaitsevat tilat toteutetaan Goforen toimitila- ja työ­ympäristö­konseptin mukaisesti. Tilojen pitää palvella yksilöllisesti erilaisten työn­tekijä­ryhmien ja laajemman yhteisön, asiakkaiden ja sidos­ryhmien tarpeita sekä edistää kohtaamisia ja hybridi­työskentelyä. Kestävä rakentaminen ja hyvä saavutettavuus ovat keskeisiä kriteerejä.

– Kiinnitämme erityistä huomiota saavutettavuuteen, esteettömyyteen ja siihen, miten tilat tukevat henkilöstömme hyvin­vointia ja jaksamista. Panostamme aivo­ystävällisiin ratkaisuihin, kuten keskittymistä ja palautumista tukeviin tiloihin, valaistukseen ja akustiikkaan. Toimi­tilamme huomioivat myös ihmisten neuro­moni­muotoisuuden, jonka ymmärtämiseen ja edistämiseen olemme yhteisönä sitoutuneet. Haluamme tukea työn­tekijöidemme yksilöllisiä tarpeita monin tavoin, sanoo Goforen henkilöstö­johtaja Sanna Hildén.

Siltasaari 10 -kiinteistön omistaa Antilooppi. Newsec toimi Goforen kumppanina toimi­tilan haussa, ja yhteis­työ jatkuu tilojen toteutuksessa ja käyttöönotossa.

Siltasaari 10:lle on myönnetty LEED Platinum -ympäristö­sertifikaatti sekä WELL-sertifiointi Gold-tasolla, jolla voidaan osoittaa tilan­käyttäjien hyvin­voinnin huomiointi.

Kuopioon yhteinen työympäristö viidelle valtion toimijalle

Valtion toimi­tiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt toteuttaa valtion toimitila­strategian mukaisen yhteisen työ­ympäristön valtion toimi­­tiloihin Kallanrantaan. Muutos­­työt aloitetaan helmikuussa 2024, ja tilat otetaan käyttöön elokuussa 2024. 

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Yhteisen työympäristön ensimmäisen vaiheen toteutus alkaa osoitteessa Kallanranta 11. Muutos­työt kohdistuvat rakennuksen vuonna 2012 valmistuneeseen keski­osaan. Tila­muutokset ovat maltillisia, ja hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevia tiloja ja kalusteita. Isoimmat muutokset koskevat uusia pistäytymis­tiloja ja neuvottelu­tiloja, tilaa jakavia lasi­seiniä ja yhteisen työ­kahvilan laajentamista. Muutos­alueen laajuus on noin 790 neliötä.

Yhteisiin tiloihin tulevat työskentelemään Metsähallitus, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Taiteen edistämiskeskus (Taike), Puolustuskiinteistöt ja Senaatti-kiinteistöt. Tilat keskitetään neljästä osoitteesta yhteen osoitteeseen. Näin saadaan tilat käyttöön tehokkaammin ja säästöjä valtion tila­kustannuksiin. Muutoksen myötä valtion käytössä olevat tilat pienenevät yhteensä noin 600 neliötä.

– Kyseessä on yksi vanhimpia hallinnollisia kortteleita Kuopiossa. Hienoa, että yhteisten työ­ympäristöjen kehittäminen Kallanrannan Kampukselle on alkanut ja jatkuu seuraavina vuosina koko kortteliin, kertoo Senaatti-kiinteistöjen projekti­päällikkö Virve Wright.

Ensimmäisen vaiheen muutostyöt valmistuvat aika­taulun mukaan elokuussa 2024. Hankkeen kustannus­arvio on 700 000 euroa, ja pää­urakoitsijaksi on valittu Rakennusliike Konttinen Oy.

– Digi- ja väestötietovirasto on erittäin tyytyväinen saadessaan olla mukana etu­joukoissa Kuopion valtion toimijoiden kampus­hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Kuopion hanke on jo kahdes­toista yhteisen työ­ympäristön hanke, jossa olemme mukana, antaen asiakkaillemme tulevaisuudessa mahdollisuuden saada valtion käynti­asiakas­palveluita samasta asiakaspalvelu­tilasta, toteaa Digi- ja väestötieto­viraston Yhteiset tukipalvelut -yksikön johtaja Erja Kronberg.

Uudistuksen vuoksi aiemmin valtion­hallinnon työn­tekijöiden käyttöön tarkoitettu monitila­toimisto Sesam suljettiin 31.12.2023. Tulevina vuosina Kallanrannan Kampus toimii useiden valtion toimijoiden työ­ympäristönä ja tulee olemaan osa valta­kunnallista yhteisten työ­ympäristöjen verkostoa.

Valtion käytössä ollut vanha kasarmi­rakennus Puistokadulta jää tyhjäksi yhteisen työ­ympäristön valmistumisen jälkeen eikä valtiolla ei ole käyttöä tiloille. Taloa valmistellaan myyntiin kuluvan vuoden aikana.

Senaatti-kiinteistöt aloittaa koko Kallanrannan korttelin kehittämisen. Kyseessä on koko Kallanrannan kampuksen kattava hanke sekä noin 20 valtion toimijan kokonaisuus, joka koskee lähes tuhatta henkilötyövuotta.

Hankeselvitys ja neuvottelut valtion toimijoiden kanssa aloitetaan vuoden 2024 aikana, ja suunnitelmat etenevät päätöksiin aikaisintaan vuonna 2025. Suunnittelu pyritään tekemään mahdollisimman pienin muutos­töin ja hyödyntäen olemassa olevia tiloja. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota hiili­­jalanjälkeen. Kokonaisuus voisi valmistua aikaisintaan vuonna 2027.

– Mahdollistamme ennen kaikkea toimisto­asiakkaidemme toimitila­kuluihin säästöjä. Tilojen käyttäjät maksavat vain todellisten tila­tarpeiden mukaista vuokraa ja yli­määräiset tilat voidaan myydä yhteis­­kunnan kannalta muuhun hyödylliseen käyttöön. Säästyy rahaa ja hiili­jalanjälki pienenee, kertoo Senaatti-kiinteistöjen hanke­johtaja Jyrki Reinikainen.

Konepajan Voimalasta Heino Groupille uudet toimitilat

Pasilan konepajalla sijaitsevasta Heino Groupin omistukseen siirtyneestä entisestä voimalarakennuksesta, Konepajan Voimalasta, saneerataan yritykselle uudet toimitilat.

Konepajan Voimala. Havainnekuva: Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy

Rakennus peruskorjataan kokonaisuudessaan. Kaksikerroksisen pannuhuoneen puolelle rakentuu toimisto ja korkeaan kattilahalliin baarilla ja keittiöllä varustettu tapahtumatila Heino Groupin, sen tytäryritysten Kalavapriikin, Brukettin ja Anton & Antonin sekä yhteistyökumppaneiden käyttöön. Monimuotoinen ja inspiroiva tila antaa mahdollisuuden erilaisille työskentelytavoille. Työympäristön suunnittelun pohjana on henkilöstöltä saadut toiveet ja tarpeet.

Heino Group, Brukett ja Anton & Anton siirtyvät nykyisestä Aleksis Kiven kadun toimistostaan Konepajan Voimalaan niin pian kuin mahdollista, arviolta kevään 2025 aikana.

Saneerauksessa rakennuksen alkuperäiseen toimintaan liittyneet teolliset rakenteet säilytetään ja ennallistetaan. Konepajan Voimala on suojeltu SR-1 nimikkeellä, ja sen suojeltuja osia ovat mm. julkisivut alkuperäisine ikkunoineen ja ovineen, savupiippu ja rakennuksessa säilyneet sisä- ja ulkopuoliset teolliset osat.

Käyttötarkoituksen muutos ja hankkeen erityispiirteet tuovat omat haasteensa voimalarakennuksen kunnostukseen ja muun muassa sen tulevaan energiatehokkuuteen. Haitta-aineet poistetaan, vaurioituneet rakenteet korvataan uusilla ja lämmitys ja jäähdytys tullaan hoitamaan jatkossa suurelta osin maalämmöllä.

Hankkeen arkkitehti- ja pääsuunnittelusta sekä sisustussuunnittelusta vastaa Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy ja rakennuttajakonsulttina toimii Lecco Oy.