Sodexo ja Finnlines syventävät yhteistyötään – tavoitteena kehittyvä yrityspuisto Gatehouse-toimistotornissa Vuosaaressa

Sodexo ja Finnlines ovat solmineet yhteistyösopimuksen, joka kattaa ruokapalvelut Gatehouse-toimistotornissa Helsingin Vuosaaren satamassa. Toiminta on käynnistynyt 4. elokuuta 2025, ja sopimus on voimassa toistaiseksi.

Gatehouse ei ole vain sataman tunnusmerkki – se on kehittyvä yrityspuisto, jonka elävää ja monipuolista tilakokonaisuutta tukevat Sodexon tuottamat palvelut. Kumppanuus nousee nyt uudelle tasolle: palveluntuottajasta tulee strateginen kehityskumppani, jonka kanssa rakennetaan asiakaslähtöistä, toimivaa ja houkuttelevaa kokonaisuutta alueen käyttäjille.

Gatehouse tarjoaa hienot puitteet työskentelyyn ja kohtaamisiin. 13-kerroksisesta tornista avautuvat näkymät satamaan, logistiikka-alueelle ja avomerelle. Ylimmän kerroksen sauna- ja kokoustiloista voi seurata Finnlinesin laivojen matkaa kohti Travemundea.

Sodexo tulee panostamaan palveluiden jatkuvaan parantamiseen ja monipuolisiin ratkaisuihin, jotka palvelevat sekä yrityspuiston toimijoita että sataman matkustajaliikennettä. Myös matkustajat voivat poiketa nauttimaan aamiaista tai lounasta ennen matkaa.

Gatehouse kehittyy kohti monikäyttöistä ja elämyksellistä tilaa, jossa voidaan järjestää erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Tavoitteena on luoda elinvoimainen kokonaisuus, joka tuo arvoa niin vuokralaisille, matkustajille kuin koko alueelle.

Kauppakeskus Ruoholahden nimi muuttuu – kolme kiinteistöä muodostaa jatkossa yhden korttelikeskuksen

Keväällä remonttiin mennyt kauppakeskus Ruoholahti ja sitä ympäröivät toimistokiinteistöt Porkkalankatu 20:ssä ja 22:ssa muodostavat jatkossa Ruohis-nimisen korttelikeskuksen. Ruohiksen liikkeet julkistetaan kesän aikana.

Kauppakeskus Ruoholahti ja sitä ympäröivät toimistokiinteistöt muodostavat jatkossa yhden Ruohis-nimisen korttelikeskuksen. 

Alkuperäiseen kauppakeskus-kiinteistöön yhdistyy syksyllä valmistuvan remontin myötä Porkkalankatu 20:n ja 22:n toimistotalot. 
 
Tällä hetkellä kolme vierekkäistä kiinteistöä yhdistyy toisiinsa parkkihallin kautta. Remontin myötä Ruohiksen toiseen kerrokseen puhkaistaan sisäänkäynti Porkkalankatu 20:n, johon kiinteistön omistaja Antilooppi avaa syksyllä joustavia työskentely-, kokous- ja tapahtumatiloja tarjoavan POOLin. 

–Haluamme, että ihmisten työympäristö ja palvelut muodostuvat korttelikeskuksessa yhdeksi, sujuvaksi kokonaisuudeksi. Ruohiksessa kaikki arjen asiat voi hoitaa helposti työpäivän lomassa, toteaa Antiloopin konsepti- ja markkinointijohtaja Johanna Sarekoski
 
Sarekoski perustelee kauppakeskus-nimen muuttamista korttelikeskukseksi sillä, ettei kauppakeskus kuvasta riittävästi kiinteistöjen monipuolisuutta ja dynaamista käyttöä. Korttelikeskuksessa yhdistyvät hänen mukaansa työ, elämä ja työelämä, sekä tietysti monipuoliset palvelut.

Liikkeet julki kesän aikana

Korttelikeskuksessa keväällä alkaneen remontin on määrä valmistua yleisten tilojen osalta elokuun aikana. Virallisia avajaisia vietetään lokakuussa. Remontin myötä Ruohis saa uuden logon ja opastukset, lattian ja alakaton. Lisäksi osa lasiseinistä uusitaan. 
 
Kaikki korttelikeskuksen liikkeet palvelevat normaalisti remontin ajan. Ruohiksen uudet liikkeet julkistetaan kesän aikana.

Vallan tornin uusi aikakausi – milleniumin toimistotalosta modernin työelämän edelläkävijä

Vallan tornin huipulla oleva hirsisauna
Vallan tornin huipulla oleva hirsisauna säilyy. Kuva: Exilion Management

Vallan Tornin uudistus osoittaa, kuinka visionäärisesti suunniteltu toimistorakennus voi edelleen säilyttää ajankohtaisuutensa ja mukautua muuttuvan työelämän tarpeisiin.

2000-luvun alun nousukaudella kaupunkien paraatipaikoille nousi toimistorakennuksia, jotka edustivat aikansa arkkitehtonista huippua. Yksi näistä on arkkitehti Pekka Helinin suunnittelema 12-kerroksinen Valla Helsingin Ruoholahden paraatipaikalla. Rakennus käy parhaillaan läpi mittavaa uudistusta, jossa sen alkuperäiset vahvuudet kuitenkin säilytetään.

–Vaikka työelämä on muuttunut 25 vuodessa, Vallan arkkitehtuurin perusperiaatteet ovat yhä ajankohtaisia. Rakennus mukautuu luontevasti uusiin tarpeisiin, mikä on ollut sen vahvuus alusta lähtien, uudistuksen pääsuunnittelija, arkkitehti Aleksi Niemeläinen Futudesign Oy:stä kertoo.

Ajaton arkkitehtuuri tukee modernia työelämää

Milleniumin ajan huippuarkkitehtuurissa yhdistyivät innovatiiviset materiaalit ja uudenlaiset tekniset ratkaisut. Vallassa tämä näkyy erityisesti kaksoislasijulkisivussa ja CorTen-teräksessä, jotka ovat edelleen ajankohtaisia kestävyyden ja energiatehokkuuden näkökulmasta.

Aikakauden edistyksellisimmille toimistorakennuksille ominaista olivat myös muunneltavuus, avoimuus ja runsas luonnonvalo – periaatteet, jotka ovat Vallassa vahvasti läsnä.

–Vaikka termiä ”muuntojoustavuus” ei aikanaan käytetty yhtä laajasti kuin nykyään, Vallan selkeä ja joustava tilakonsepti mahdollistaa monipuolisen käytön ja tilojen muokkaamisen eri tarpeisiin, Niemeläinen toteaa.

Atrium on Vallan sydän

Yksi Vallan merkittävimmistä tilaratkaisuista on sen sydämessä sijaitseva suuri atrium. Alun perin näyttelykäyttöön suunniteltu tila on vuosien varrella palvellut monenlaisia tarkoituksia, kuten läpikulkuväylänä Espoosta saapuville matkustajille ja päivittäistavarakaupan myymälänä. Nyt atrium syntyy uudelleen – yhdeksi selkeäksi ja yhtenäiseksi tilaksi, joka toimii rakennuksen keskipisteenä ja kohtaamispaikkana.

–Tämän kaltaisia avaria ja näyttäviä yhteistiloja ei juuri enää toteuteta toimitila-arkkitehtuurissa. Atrium tekee Vallasta erityisen houkuttelevan yrityksille, jotka etsivät laadukasta ja inspiroivaa työympäristöä, Niemeläinen kertoo.

Kestävää kehitystä ja vastuullisia valintoja

Vallan uudistusprojekti osoittaa, kuinka kestävällä suunnittelulla voidaan pidentää rakennuksen elinkaarta. Vallan kohdalla tämä on erityisen tärkeää, sillä kyseessä on jo valmiiksi laadukas ja arkkitehtonisesti merkittävä rakennus. Samalla rakennuksen hiilijalanjälki pysyy huomattavasti pienempänä verrattuna kokonaan uuteen toimistorakennukseen.

–Vallasta tulee työpaikka, joka tarjoaa enemmän kuin etätyö tai kotiolot – inspiroivan ja ekologisesti kestävän ympäristön, jossa työ ja muu elämä sen rinnalla nivoutuvat yhteen parhaalla mahdollisella tavalla, Niemeläinen summaa.

Peruskorjaus tuo lisää elämää ja uutta kaupunkitilaa Gaselli-kortteliin – tarjolla myös toimistotilaa

Havainnekuva: JKMM Arkkitehdit

Historiallinen, työeläkevakuuttaja Kevan omistama Pohjoisesplanadi 37 avautuu uudessa loistossaan heinäkuussa.

Helsingin keskustaan, Pohjoisesplanadi 37:ssä sijaitsevaan Gaselli-kortteliin on syntynyt aivan uutta kaupunkitilaa osana mittavaa peruskorjaus- ja täydennysrakentamishanketta.

Yli 180-vuotias arvokiinteistö on kokenut merkittävän muodonmuutoksen, kun viime vuodet lähinnä muutaman auton pysäköintipaikkana toiminut sisäpiha on saanut lasikatteen ja muuttunut kaikkia kaupunkilaisia viihdyttäväksi keitaaksi.

Tilojen suunnittelussa tunnelmaa lähdettiin hakemaan Euroopan suurten metropolien, kuten Pariisin ja Milanon ravintola- ja kahvilakulttuureista. Kohteen ylemmissä kerroksissa on tarjolla nykyaikaiset vaatimukset täyttävää toimistotilaa. Rakennukseen tehdyt muutokset vahvistavat ydinkeskustan vetovoimaa vapaa-aikaan, kaupunkikulttuuriin ja ihmisten kohtaamisiin liittyvänä paikkana.

Kiinnostus ravintola- ja kahvilatiloihin sekä Jardin-konseptiin on ollut poikkeuksellisen hyvä. Keskikesällä avaavat ravintola- ja kahvilatoimijat ovat:

  • Hans Välimäen johtama ranskalaisvaikutteinen Brasserie Lionne (avattu 30.4.)
  • Uudistunut ja legendaarinen kahvila Café Esplanad
  • Kreikkalainen ravintola Papa Andreas. Ravintoloitsijana toimii Andreas Andreou, joka on Oulussa Ravintola Crecianin perustaja – palkittu Vuoden Yrittäjänä (Pohjois-Suomi) ja äänestetty Suomen parhaaksi kreikkalaiseksi ravintolaksi.
  • Aasialainen ravintola Hua-Du
  • Cocktail baari Lillet

Peruskorjaus- ja täydennysrakentamishankkeen pääsuunnittelijana on toiminut JKMM Arkkitehdit Oy.

– Pohjoisesplanadi 37 on rakentunut vaihe kerrallaan parinsadan vuoden historiansa aikana ja nyt siihen lisätään jälleen uusi kerrostuma sisäpihan käyttöönoton myötä. Näin jatketaan vanhan arvokiinteistön tarinaa ja kehitetään uutta elävää kaupunkikulttuuria Helsingin ydinkeskustaan, sanoo arkkitehti Asmo Jaaksi JKMM Arkkitehdeistä.

Pohjoisesplanadi 37 on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus, ja se edustaa vanhimmilta osiltaan alueen varhaisinta rakennuskantaa. Rakennus kuuluu Museoviraston määrittämään valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY) Esplanadi-Bulevardi Helsingin keskustassa.

Peruskorjauksen projektinjohdosta, rakennuttamisesta ja toteutuksesta on vastannut Rakennustoimisto O. Hämäläinen Oy.

Säätytalon peruskorjaus loppusuoralla: restauroidut julkisivut paljastuvat

Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Säätytalon syksyllä 2023 alkanut peruskorjaus ja restaurointityö on loppusuoralla.

Työt ovat edenneet siihen vaiheeseen, että sääsuojia ja telineitä on alettu purkaa ja niiden alta paljastuvat uusittu peltikatto ja kunnostetut julkisivut. Peltikatto jää vielä muutamaksi vuodeksi hapettumaan ennen maalausta, mutta julkisivut ovat jo saaneet takaisin historiallista ilmettään. Julkisivujen kunnostukseen kuului rappaus- ja maalaustöiden lisäksi rikkaiden kipsikoristeiden uusiminen ja ikkunoiden kunnostus. 

Julkisivut perustuvat aikakaudelle tyypilliseen jäljittelyyn

Säätytalon julkisivut perustuvat kolmen kivilajin jäljittelyyn. Pohjakerroksessa on haettu graniitin sävyjä ja karheaksi hakattua pintaa. Julkisivun harkotettu kalkkimaalattu peruspinta matkii punertavaa hiekkakiveä ja kaikki listoitukset marmoria. Runsaissa kipsikoristeissa on sekä marmorin että patinoituneen pronssin sävyjä.

Julkisivujen paljastuminen kahden vuoden kunnostustöiden jälkeen on Senaatin rakennuttajapäällikkö Selja Flinkin mukaan jännittävää, sillä maalausta ei ole telineiltä päässyt näkemään kokonaisuutena.

–Rakennus tulee kuitenkin näyttämään tutulta Säätytalolta. Selkein muutos on siinä, että pääjulkisivun neljä valkoiseksi 1950-luvulla muutettua monumentaalipylvästä palautetaan jälleen hiekkakiven sävyisiksi, toteaa Flink.  

Säätytalon peruskorjaus jatkuu vielä sisätiloissa

Säätytalon edellisestä peruskorjauksesta on jo yli 30 vuotta. Rakennuksen julkisivujen kunnostamisen lisäksi sisäpintojen runsaalle maalauskoristelulle on tehty laajamittaisia konservointitoimenpiteitä ja rakennuksen talotekniikka uudistettu. Samassa yhteydessä on parannettu myös rakennuksen esteettömyyttä ja energiatehokkuutta. Säätytalon korjaukset ovat työllistäneet monia restauroinnin ja konservoinnin erityisosaajia.  Rakennuttamisesta vastaa valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt. Pääurakoitsijana toimii Rakennus Oy Antti J. Ahola ja hankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Freese Oy. 

Julkisivutyöt on toteuttanut Rakennusentisöintiliike Ukri Oy:n työryhmä Anni Hassin johdolla. Ikkunat on kunnostanut Restaurointiosuuskunta Kymen Karmiini ja peltikaton uusimisesta vastaa Pellista Oy.

Julkisivun valmistumisen jälkeen konservointityöt jatkuvat vielä kesän ajan sisätiloissa. Rakennus luovutetaan valtioneuvoston kanslialle syksyllä 2025. Puistikon kunnostus ja Helsingin kaupungin rakentama leikkipaikka valmistuvat loppuvuodesta.

Avain Yhtiöt toteuttaa uuden korttelin Keski-Pasilaan

Kotimainen asuntotoimija Avain Yhtiöt on ostanut Senaatti-kiinteistöiltä Keski-Pasilassa sijaitsevan ratapihakorttelin, joka muuttuu lähivuosina moderniksi asuin- ja toimitilakokonaisuudeksi. Kortteliin nousee kolme 13–16-kerroksista asuintornitaloa ja toimitiloja. Kokonaisuuden laajuus on yhteensä 23 400 neliömetriä. Kaupan arvo on noin 22 miljoonaa euroa.

Tontti sijaitsee Keski-Pasilassa kauppakeskus Triplan välittömässä läheisyydessä erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Alue on ollut aiemmin ratapihakäytössä, mutta asemakaavoituksen myötä se muuttuu nykyaikaiseksi asuin- ja toimitilaympäristöksi, joka täydentää Pasilan kehittyvää kaupunkikuvaa.  

Kortteliin tulee noin 200 Avain Asuntojen vuokra-asuntoa, joissa panostetaan asukkaiden viihtyisyyteen. Kokonaisuuden sydämenä toimii jalustarakennus, johon tulee toimitiloja.  

–Pasila on Suomen liikenteellisesti paras sijainti ja Helsingin toimitilarakentamisen keskus. Hankkeemme yhdistää asumisen, työpaikat ja palvelut ainutlaatuisella tavalla. Pasilassa on kova kysyntä moderneille kaupunkiasunnoille, ja olemme olleet alueen kehittämisessä mukana jo pitkään, kertoo Avain Yhtiöiden toimitusjohtaja Perttu Liukku.  

SRV uudistaa KOy Itämerentorin kiinteistön vastaamaan tulevaisuuden työnteon tarpeita

 Muutostyöt keskittyvät kiinteistön maantasokerrokseen, jonka käyttötarkoitusta muutetaan vastaamaan tulevaisuuden työnteon tarpeita.

SRV ja Exilion ovat allekirjoittaneet sopimuksen Helsingissä osoitteessa Itämerentori 2 sijaitsevan kiinteistön muutostöiden toteuttamisesta. Hanke toteutetaan projektinjohtourakkana.

Vuonna 2001 rakennettu, nykyään Valla-nimellä tunnettu kiinteistö koostuu kahdesta osasta, matalasta osasta ja torniosasta. Muutostyöt keskittyvät kiinteistön maantasokerrokseen, jonka käyttötarkoitusta muutetaan vastaamaan tulevaisuuden työnteon tarpeita. Matalan osan ja torniosan toimistotilat ovat käytössä koko hankkeen ajan.

Työt käynnistyvät tammikuussa 2025, ja hankkeen arvioidaan valmistuvan loppuvuodesta 2025. Noin 3 000 neliömetrin maantasokerrokseen rakennetaan kolme ravintolatilaa, kokouskeskus ja auditorio, vastaanottotoiminnot sekä drop-in -työskentelyä tukevat toiminnot. Näiden muutosten ohella SRV toteuttaa kiinteistöön kellarikerrosten rakennus- ja talotekniikkatyöt.

–Kyseessä on keskeinen rakennus Helsingin Ruoholahdessa. Päivitämme kiinteistön tilaajan tarpeiden mukaan vastaamaan nykypäivän standardeja. Olemme toteuttaneet viime vuosina useita vastaavanlaisia muutostyöprojekteja pääkaupunkiseudulla omalla pienkorjaushankkeiden tiimillämme, kertoo SRV:n yksikönjohtaja Kimmo Hyry.

–Valla-hankkeessa kiinteistöön toteutetaan korkeatasoisia palveluita ja tiloja. Tavoitteena on tarjota yrityksille entistä parempi tuki liiketoimintaan ja työntekijöille monipuoliset, viihtyisät mahdollisuudet niin työntekoon kuin palautumiseen, kertoo Exilionin investointipäällikkö Jussi Ojamo.

Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäytön kasvu jatkuu – yli 661 000 neliötä tyhjää toimistotilaa

Helsinki Research Forum on julkaissut arvionsa pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteista. Toimistoalueilla oli joulukuun 2024 lopussa noin 662 000 neliömetriä tyhjillään eli noin 13 000 neliötä enemmän kuin edellisen kvartaalin lopussa.

Helsinki Research Forum päivitti pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteen sekä tarkastelussa olevan toimistokannan. Joulukuun 2024 lopussa tyhjää toimistotilaa oli 662 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edellisen kvartaalin loppuun verrattuna 0,3 prosenttiyksikköä. Vajaakäyttö väheni merkittävästi Pasilan ja Pitäjänmäen alueella ja nousi Sörnäisissä ja Otaniemessä.

Helsinki Research Forum on julkaissut arvionsa pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteista. Toimistoalueilla oli joulukuun 2024 lopussa noin 662 000 neliömetriä tyhjillään eli noin 13 000 neliötä enemmän kuin edellisen kvartaalin lopussa. Keskimääräinen vajaakäyttöaste oli 15,4 prosenttia, jossa on noin 0,3 prosenttiyksikön verran kasvua edelliseen kvartaaliin verrattuna.

Vajaakäyttöaste väheni merkittävästi Pasilan (-1,95 prosenttiyksikköä) ja Pitäjänmäen alueilla (-1,18 prosenttiyksikköä). Pasilassa laskua selittää ennen kaikkea tyhjillään olevan tilan poistuminen tilakannasta peruskorjauksen seurauksena. Pitäjänmäellä vajaakäytön vähenemistä selittää sen sijaan positiivinen nettokäyttöönotto.

Merkittävimmät negatiiviset muutokset nähtiin Sörnäisissä (+2,75 prosenttiyksikköä) ja Otaniemessä (+1,99 prosenttiyksikköä). Sörnäisissä muutosta selittää ennen kaikkea yksittäisen, lähes tyhjillään olevan kohteen peruskorjauksen valmistuminen, kun taas Otaniemessä muutos on seurausta negatiivisesta nettokäyttöönotosta.

Tarkastelussa olevaa toimistokantaa päivitettiin ja tilakanta kvartaalin lopussa oli noin 4,31 miljoonaa neliömetriä, jossa kasvua nettona noin 9 500 neliömetriä edelliseen kvartaaliin verrattuna. Kvartaalin aikana yksi uudisrakennus ja kahden kohteen peruskorjaus valmistui Vallilassa, Sörnäisissä ja ydinkeskustassa kasvattaen tilakantaa noin 22 000 neliömetriä. Samaan aikaan tilaa poistui markkinoilta peruskorjauksen seurauksena Pasilassa ja ydinkeskustan lähialueella pienentäen tilakantaa noin 12 500 neliömetriä.

Helsinki Research Forumin tuottama tieto julkaistaan osamarkkinatasolla Raklin verkkosivuilla. Joulukuun päivityksen yhteydessä Helsinki Research Forumin aiempien tutkimusten tuloksia päivitettiin sekä vajaakäyttö- että tilakantatietojen osalta.

Peab toteuttaa toimistorakennuksen peruskorjauksen Helsingin Panuntiellä

Havainnekuva: Tengbom

Peab ja Nordisk Renting ovat sopineet Kiinteistö Oy Helsingin Panuntie 6:n peruskorjauksesta ja rakenteiden osittaisesta uusimisesta. Peruskorjattavaan rakennukseen tulee tilat mm. Työterveyslaitokselle.  

Hanke pitää sisällään 11.000 bruttoneliön kokoisen, 8-kerroksisen toimistorakennuksen peruskorjauksen ja nykyisen kylmän sisäänkäyntikerroksen muuttamisen lämpimiksi sisätiloiksi. Lisäksi rakennuksen runkoa korjataan ja vahvistetaan.

Hankkeessa koko rakennuksen talotekniset järjestelmät peruskorjataan uutta vastaaviksi.

Rakennukselle toteutetaan myös uusi pääsisäänkäynti sekä sisäänkäyntikatos luoteisjulkisivulle.

–Lähdemme peruskorjaamaan 90-luvun alussa valmistunutta toimistorakennusta, jonka korjaamista ohjaavat korkealle asetut vastuullisuustavoitteet niin työturvallisuuden kuin ympäristötavoitteidenkin osalta, kertoo korjausrakentamisen yksikönjohtaja Vesa Ahlroos Peabilta.

Hanke käynnistyy tammikuussa 2025 ja se valmistuu alkuvuodesta 2026.