Varma rakennuttaa Pasilaan Suomen korkeimman toimistotalon – 32-kerroksinen toimitila käynnistää Keski-Pasilan tornialueen kehityksen

Varma rakennuttaa Helsingin Pasilaan uuden tornitalon, joka valmistuessaan tulee olemaan Suomen korkein toimistorakennus. Keski-Pasilaan kauppakeskus Triplan läheisyyteen nouseva tornitalo The Node vahvistaa Pasilan vetovoimaa urbaanina asuin- ja toimistoalueena.

Näyttävään, Pasilan silhuettia muuttavaan toimitilarakennukseen tulee 32 kerrosta, ja se nousee 130 metrin korkeuteen. Uuteen toimistorakennukseen sijoitetaan mm. yli 3000 toimistotyöpistettä.

Valmistuessaan rakennus on Suomen korkein toimistorakennus.

 – Nykyaikaisille toimitiloille on kysyntää. Yritykset arvostavat laadukkaita tiloja, jotka tarjoavat parhaat puitteet työskentelylle. Erikoisuutena on panoraamamaisema, joka avautuu yli etelään kohti Helsingin vanhaa keskustaa ja aina merelle asti. On ilahduttavaa, että pääsemme tällaisena aikana aloittamaan merkittävän rakennushankkeen, Varman rakennuttajapäällikkö Ville Häyrinen sanoo.

Ankkurivuokralaiseksi tulossa Elisa

Ankkurivuokralaiseksi on tulossa Elisa. Rakennuksen nimi, The Node eli solmu, viittaa Pasilaan liikenteen solmukohtana, mutta myös Elisan liiketoimintaan: tietoliikenteessä noodi tarkoittaa verkossa olevaa solmua tai yksikköä.

Elisan tilojen jälkeen vuokrattavaa toimitilaa on 18 000 m2. Tornitaloon on tulossa myös ravintola- ja kahvilatiloja kiinteistöjen vuokralaisten ja muiden alueella liikkuvien käyttöön.

Rakentaminen alkaa syksyllä. Ensi kevääseen asti tontilla tehdään maanrakennustöitä ja rakennuksen perustuksia. Rakennuksen runko nousee vähitellen Teollisuuskadun tasolle ja sen yli vuonna 2025. Lopullisesti rakennuksen torniosan harjakorkeus saavutetaan vuoden 2027 alussa.

Toimistorakennuksen suunnittelussa huomioidaan Varman ympäristövastuullisuustavoitteet ja rakentamisen kiertotalousohjeet. Rakennukselle haetaan kiinteistöjen BREEAM-ympäristösertifikaattia eli BREEAM Excellent -ympäristöluokitusta.

Pasila vahvistaa asemaansa Helsingin keskustamaisena alueena

Pasila on paitsi Helsingin, myös valtakunnallisen liikenteen solmukohta ja Helsingin toimitilarakentamisen avainalue.

Tornitalo on osa Helsingin kaupungin kaavoittamaa laajempaa (Keski-Pasilan tornialue) tornitaloista koostuvaa, tiivistä ja urbaania asuin- ja työpaikka-aluetta. Pasila on yksi alueista, joilla Helsingin kaupunki on linjannut korkeiden tornitalojen rakentamisen mahdolliseksi. The Node on ensimmäinen Keski-Pasilan tornialueelle nouseva tornitalo.

Hankkeen myötä Pasilan asema toimisto- ja asuinkeskittymänä vahvistuu Helsingin keskustamaisena alueena. Alueelle on laadittu liikennesuunnitelma, joka toisi uuden jalankulkuyhteyden Veturitallien alueelta Pasilansillalle ja sen joukkoliikenneterminaaliin.

Varman Pasilan tornitalon on suunnitellut JKMM Arkkitehdit.  Varma voitti tammikuussa 2022 Senaatti-kiinteistöjen ja Helsingin kaupungin järjestämän suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun Keski-Pasilan tontin käytöstä. Helsingin kaupunki hyväksyi Pasilan tornialueen keskiosan asemakaavan ja kaavamuutoksen lokakuussa 2023.

Loihde valitsi toimitilat Helsingin sydämestä – Aleksi 15 valikoitui it-yhtiön toimipaikaksi henkilöstön toiveiden kautta

Keskeinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet ja soveltuvuus erilaisiin työskentelytapoihin painoivat vaakakupissa, kun Loihde valitsi henkilöstön toiveiden mukaista toimistotilaa.

Turvallisuuden ja digitalisaation asiantuntijayhtiö Loihde on vuokrannut uudet toimitilat Helsingin Aleksanterinkadulla sijaitsevasta Aleksi 15:stä. Yhtiö muuttaa ydinkeskustan historialliseen arvokiinteistöön loppusyksystä. Kiinteistön toimisto- ja liiketilojen vuokrauksesta vastaa Trevian Asset Management.

Loihteen perusperiaatteisiin kuuluu “ihmiset edellä”, minkä mukaisesti henkilöstöä kuunneltiin uuden toimiston etsinnässä tarkalla korvalla. Yhtiön lähes 900 työntekijästä noin puolet asuu pääkaupunkiseudulla.

“Ydinkeskusta nousi selväksi suosikiksi, kun kysyimme ihmisiltämme, missä he haluaisivat mieluiten työskennellä. Lisäksi analysoimme henkilöstön osoitetietojen pohjalta, mitkä sijainnit ovat parhaiten saavutettavissa julkisella liikenteellä tai omalla autolla kulkiessa”, HR Partner Emma Elsayed Loihteelta sanoo.

Etä- ja hybridityöskentelyn yleistyminen korostaa entisestään toimiston viihtyisyyden ja sijainnin merkitystä. Jos henkilöstön halutaan tulevan toimistolle, puitteiden täytyy olla kunnossa ja tarjota niin yhteistyöhön kuin keskittymiseenkin sopivia tiloja. Nykypäivän tietotyö on varsin moninaista ja vaativaa, ja toimitilojen tulee osaltaan tukea ihmisten työhyvinvointia.

Loihteella suuri osa henkilöstöstä työskentelee osan viikosta kotona tai asiakkaan luona. Yhteisöllisyys, työkavereiden kohtaaminen kasvokkain ja ergonomiset työskentelyolot ovat tärkeimpiä syitä tulla toimistolle – unohtamatta myös muita palveluita, kuten lounasmahdollisuuksia.

”Hienoa saada näin merkittävä yritys vuokralaiseksi taloon. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten moderni teknologia ja klassinen rakennus kohtaavat. Aleksi 15 palvelee juuri keskeisen sijaintinsa, hyvän saavutettavuuden ja tilojen monipuolisuuden ansiosta tämän päivän toimistokäyttäjiä. Vastuullisesti remontoitu ja modernisoitu talo houkuttelee toimijoita, joille vastuullisuusasiat ovat keskiössä”, kertoo Aleksi 15:n vuokrauksesta vastaava johtaja Helena Kangas Trevianista.

Historiallisen liikerakennuksen uudistaminen moderniksi toimisto- ja liiketaloksi on toteutettu ekologisesti kestävin ja vastuullisin materiaalein. Uudistetut tilat on suunniteltu vastaamaan nykyaikaisen työn vaatimuksia, ja ne mukautuvat joustavasti eri yritysten tarpeisiin.

BOWA Legal muutti Technopoliksen Ruoholahden kampukselle

Ilmakuva Technopolis Ruoholahdesta.
Ilmakuva Technopolis Ruoholahdesta.

Lakitoimisto BOWA Legal muutti keväällä 2024 Technopoliksen Ruoholahden kampukselle Salmisaareen.

BOWA Legal muutti Technopolis Ruoholahdessa aluksi väliaikaiseen toimistoon, kun yrityksen uutta tilaa vielä remontoitiin. Remontti valmistui odotettua nopeammin ja BOWA pääsi muuttamaan uusiin toimitiloihinsa kesäkuussa. BOWA:n noin 160 neliön tila sijaitsee Ruoholahti 3 -rakennuksen kahdeksannessa kerroksessa, ja sieltä on huippunäköalat niin merelle kuin yli Helsingin kaupungin.

BOWA:lle ensisijainen kriteeri toimitilan vaihtoon oli sijainti. Helsingin Kaartinkaupungista Salmisaareen muuttaneelle BOWA:lle Ruoholahden kampuksen helppo saavutettavuus ja Helsingin oikeustalon läheisyys olivat merkittäviä tekijöitä päätöksessä. BOWA oli aiemmin Technopoliksen asiakas yrityksen aikanaan tarjoamissa coworking-tiloissa Keilaniemessä ja muutto Ruoholahden kampukselle oli paluu hyvien yhteyksien ja palveluiden ääreen.

BOWA Legal on kokenut Technopoliksen palveluvalikoiman helpottavan arkea.

”Meidän ei tarvitse miettiä jokaista pientä asiaa, koska saamme palvelut näppärästi Technopolikselta. On mukavaa, kun voimme aina kysyä aulapalvelusta apua, ja aulapalvelu tuo myös lisää turvallisuutta. Palvelut tekevät arjestamme helppoa ja sujuvaa. Lisäksi alakerran sushiravintola on petollisen hyvä”,  BOWA Legalin perustajaosakas Paula Bock kertoo.

Myös BOWA Legalin tytäryhtiö Crime Legal on Technopoliksen tiloissa. Tytäryhtiön toimisto sijaitsee Technopoliksen Aviapoliksen kampuksella Vantaalla.

”Vantaan toimiston sijainti Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden vieressä palvelee tytäryhtiömme tarpeita erittäin hyvin. On näppärää, että pääsemme hyödyntämään toimitiloja myös ristiin ja sitä kautta toimimme sieltä, mikä on asiakkaalle helpoin”, Crime Legalin osakas Emilia Mattila toteaa.

Amer Sports muutti Antiloopin Siltasaari 10 -kiinteistöön

Amer Sportsin uusi osoite on löytynyt toukokuusta alkaen Antiloopin historiallisesta Siltasaari 10:stä. ”Hakaniemen helmeen” yhtiön houkutteli sijainnin lisäksi poikkeuksellisen korkea vastuullisuuden taso, joka on varmennettu LEED Platinum- ja WELL Gold -sertifikaatein.

Arvostetuista urheilu- ja ulkoilubrändeistään tunnettu Amer Sports on vuokrannut uudet toimitilansa kiinteistöomistaja Antiloopilta. Pitkään Vallilan Konepajan alueella toiminut urheilubränditalo halusi löytää vaatimuksiaan paremmin vastaavat tilat hyvältä sijainnilta. Hakaniemessä sijaitseva, vuonna 2021 täydellisesti saneerattu Siltasaari 10 -toimistokiinteistö herätti yhtiön mielenkiinnon paitsi laadukkailla puitteillaan, myös vastuullisuudellaan.

Siltasaari 10 sai ansaitsemaansa tunnustusta vuonna 2022, kun se palkittiin Platinum-tason LEED v4 -ympäristösertifikaatilla, Suomen korkeimmalla pistemäärällä. Vuonna 2023 rakennus saavutti Suomessa verraten harvinaisen WELL Gold -sertifioinnin, joka keskittyy kiinteistön käyttäjien hyvinvointiin.

Siltasaari 10:ssä vastuullisuus näkyy konkreettisesti esimerkiksi energiatehokkuudessa, vähähiilisissä ratkaisuissa, laadukkaassa sisäilmassa sekä arjen sujuvuutta tukevissa palveluissa, kuten 400 pyörän parkissa ja tasokkaissa sosiaalitiloissa. Raitiovaunupysäkit ja Hakaniemen metroasema sijaitsevat vieressä ja kulkuyhteydet keskustaan sekä muualle pääkaupunkiseudulle ovat erinomaiset.

Toimistokiinteistö Ruoholahdessa viilenee v. 2025 ympäristölle ystävällisemmäksi kiinteistöautomaation ja jäähdytysratkaisun modernisoinnilla

Lämmitysenergian säästöksi on arvioitu yli 50 prosenttia, kun kiinteistön jäähdytyksen hukkalämpö otetaan talteen ja hyödynnetään lämmitykseen. Samalla kiinteistössä siirrytään CO2-kylmäaineisiin, mikä vastaa kiristyvän kylmäainelain vaatimuksiin ja kuormittaa ympäristöä vähemmän.

”Itämerenkatu 9 on rakennettu neljännesvuosisata sitten, ja tässä ajassa teknologia on mennyt valtavasti eteenpäin. Kumppanimme Caverion toteuttaa kiinteistöön integroidun kylmän ja lämmön tuotannon, mikä säästää kustannuksia, pienentää ympäristövaikutuksia merkittävästi ja lisää myös loppukäyttäjien tyytyväisyyttä”, sanoo Toni Pekonen, toimitilajohtaja Varmalta.

Caverion vastaa kiinteistöautomaation ja jäähdytysratkaisun suunnittelusta ja toteutuksesta. Caverion modernisoi kiinteistön hyödyntämään energiatehokkaita ratkaisuja, kuten lämpöpumppuratkaisua luonnonmukaisella CO2-kylmäaineella. Modernisointiprojekti valmistuu vuoden 2025 alussa.

”Suomalaisissa kiinteistöissä on valtavasti potentiaalia hyödyntää jäähdytyksen hukkalämpöä lämmityksessä. Ilmastonmuutos tulee lisäämään kiinteistöjen jäähdytystarpeita, minkä vuoksi esimerkiksi hukkalämmön hyödyntäminen on jatkossa yhä kriittisempi tekijä kiinteistöjen energiatehokkuuden ja kestävyyden näkökulmasta”, sanoo Laura Karotie, kiinteistöjohtamisen liiketoimintajohtaja Caverionilta.

Hines nimitti Trevianin kehittämään vuokraustoimintaa Helsingin keskustassa 

Hines on nimittänyt Trevian Asset Management Oy:n kehittämään Kasarmikatu 21 toimisto­talon vuokraus­toimintaa Kaartinkaupungissa. LEED Platinum -ympäristösertifioidun arvo­rakennuksen suurimmat yritys­vuokralaiset ovat Roschier ja Danske Bank. Helsingin keskeisimmän bisnes­alueen vuosi­tuhannen ensimmäinen uusi toimisto­rakennus on houkutellut erityisesti rahoitus- ja varainhoito­alaa sekä asianajotoimistoja.

Kuva: Trevian

Hines on yksi maailman suurimmista yksityisomistuksessa olevista kiinteistösijoittajista, -kehittäjistä ja -varainhoitajista ja hallinnoi 93,2 miljardin USD:n varallisuutta. Kasarmikatu 21 oli vuonna 2017 amerikkalaisyhtiön ensimmäinen kohde Suomen markkinoilla. 7-kerroksinen noin 16 000 neliömetriä kattava toimistorakennus on rakennettu LEED Platinum -sertifioinnin mukaisesti ja se oli ydinkeskusta-alueen ensimmäinen uusi toimistorakennus kolmeen vuosikymmeneen.

Kasarmikatu 21 arvo­rakennuksen suurimmat vuokralaiset ovat Roschier Asianajotoimisto Oy ja Danske Bank, jonka toimi­paikoista Kaartinkaupungin kohteen tilat ovat Suomen toiseksi suurimmat. Toimisto­talossa pää­toimipaikkaansa pitävät myös mm. pörssi­listattu pohjois­mainen pääoma­rahastoyhtiö Taaleri Oyj sekä kotimainen pääomasijoittaja Sentica Partners Oy.

– Trevianille Kasarmikatu 21 on uudenlainen kohde keskusta-alueen toimisto­portfolioon: Siinä yhdistyvät arvokkuus ja modernius täydessä harmoniassa ympäristön historiallisten ja vanhojen arvo­kiinteistöjen kanssa. Nyky­aikaisuus näkyy erityisesti vastuullisuuteen liittyvissä ominaisuuksissa – kiinteistölle on mm. myönnetty korkein LEED-ympäristösertifikaatti Platinum-tasolla, kertoo Trevianin liiketoiminta­johtaja Elisa Loitto

– Otamme innolla vastaan yhteistyön Hinesin kanssa keskusta­kohteen kehittämiseksi entisestään. Keskusta-alue on säilyttänyt asemansa toimitila­kysynnän kärjessä. Kasarmikatu 21 on toiminta­ympäristöön sulautuva arvokas rakennus, joka on suunniteltu toimisto­käyttäjien tämän päivän tarpeet huomioiden tarjoten yritysten vastuullisuus­kriteereihin vastaavat muunto­joustavat, avarat ja valoisat toimi­tilat, sanoo kohteesta vastaava kiinteistö­varainhoitaja Outi Kymäläinen Trevianilta.

Kasarmikatu 21 on vastuullisesti rakennettu toimisto­talo, jonka julkisivu erottuu ydin­keskustan ympäristössä. Julkisivu on luonnon­kivestä valmistettu ja suunniteltu kestämään aikaa ja käyttöä. Aikaa kestävät, laadukkaat materiaalit toistuvat rakennuksen sisä­tiloissa – sisä­tiloihin on kivi­materiaalin lisäksi käytetty myös puuta, joka on valikoitunut sen kestävyyden ja ympäristö­ystävällisyyden ansiosta. Toimisto­talossa on suosittu oma lounas­ravintola ja kahvila upeassa valo­pihassa sekä kattavat aula- ja kokous­palvelut ydin­keskustan businessalueella.

Senaatti-kiinteistöt myy virastorakennuksen Hakaniemestä

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt 27.2.2024 tarjouskilpailun Helsingin Hakaniemessä sijaitsevasta virastorakennuksesta. Arkkitehti Kaj Saleniuksen suunnittelema rakennus on valmistunut vuonna 1975 virastokäyttöön, ja se saneerattiin täysin vuonna 2008. Rakennuksen bruttoala on noin 23 000 m2.

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Kiinteistöön jää väliaikaisesti neljä valtiovuokralaista. Valtion toimitilastrategian mukaisesti vuokralaiset tulevat siirtymään nykyisistä vajaakäyttöisistä tiloista yhteisiin työympäristöihin, minkä myötä rakennus vapautuu valtion käytöstä. Kiinteistöön jää myös ravintolavuokralainen ja parkkipaikkaoperaattori.

Myytävä rakennus sijaitsee osoitteessa Hakaniemenranta 6, aivan Helsingin keskustan vieressä. Hakaniementori ja Hakaniemen kauppahalli muodostavat alueen kaupallisen ja toiminnallisen sydämen. Torin ympäristöön sijoittuu useita päivittäistavarakauppoja, ravintoloita, erikoiskauppoja, hotellitoimintaa, kulttuuri- ja urheilupalveluita sekä muita palveluita.

Tontti on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi. Alueen asemakaavamuutos toimistoalueeksi on vireillä.

Hakaniemen alue kehittyy voimakkaasti 2020-luvulla. Alueelle suunnitellaan uutta julkista rantaa sekä alueen kaupunkirakenteen tiivistämistä täydennysrakentamalla, mikä tulee parantamaan myös alueen palveluita entisestään. Uusi siltayhteys vahvistaa alueen roolia joukkoliikenteen solmukohtana.

Valtion virastot siirtyvät yhteisiin työympäristöihin eri puolilla Suomea

Tulevaisuudessa osa valtion virastoista työskentelee yhteiskäyttötiloissa saman katon alla. Samalla myös asiointi virastoissa hoituu yhdellä käynnillä, kun valtion palvelut kootaan julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Taustalla on valtion uusi toimitilastrategia, jonka tavoitteena on, että neljännes valtion henkilöstöstä työskentelee yhteisissä työympäristöissä vuoteen 2030 mennessä.

Pasilan virastokeskus. Kuva: Senaatti

Valtakunnallisen verkoston rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa. Ensimmäiset yhteiset työympäristöt valmistuivat Joensuuhun ja Poriin vuonna 2023. Lahdessa ja Lappeenrannassa yhteiset palvelupisteet avautuivat kesällä 2023, ja yhteiset toimistotilat valmistuvat keväällä 2024. Yhteisten työympäristöjen hankkeita on suunnitteilla ja käynnissä myös mm. Turussa, Kouvolassa, Mikkelissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä.

Helsingissä osa valtion yhteisistä työympäristöistä toteutetaan Pasilan virastokeskukseen ja Sörnäisten rantatie 13:n toimistokiinteistöön, joissa tulisi työskentelemään noin 6000 valtion virastojen ja laitosten työntekijää. Myös Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen oma henkilöstö siirtyy yhteisiin työympäristöihin. Ensimmäisten käyttäjien on tarkoitus muuttaa tiloihin vuoden 2025 aikana.

Pääkaupunkiseudun kiinteistökauppojen markkina hyydyksissä viime vuonna

Vuoden 2023 kiinteistökauppa­volyymi putosi selvästi vuoteen 2022 verrattuna, selvisi tuoreesta Helsingin kaupungin­kanslian ja KTI Kiinteistötieto Oy:n tutkimus­julkaisusta Toimitila­markkinat Helsingissä ja pääkaupunki­seudulla 2023–2024. 

Kuva: Janne Hirvonen/Helsinki Partners

Nouseva korkotaso ja talous­tilanteen epävarmuus leimasivat vuoden 2023 kiinteistö­markkinoita. Kiinteistökauppa­volyymi putosi yli 60 prosenttia edellisen vuoden tasosta jääden 2,6 miljardiin euroon. Kauppa­volyymit hiljenivät jyrkästi kaikilla kiinteistösektoreilla.

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurin sektori on tällä hetkellä vuokra-asunto­kiinteistöt, jonka osuus koko kiinteistö­sijoitus­markkinoiden arvosta nousee yli kolmannekseen. Asuntokiinteistö­sektori oli myös kiinteistökauppa­markkinoiden vaihdetuin sektori vuoden 2023 ammattimaisilla kiinteistösijoitus­markkinoilla. Asunto­kiinteistöjen osuus vuoden 2023 matalaksi jääneestä kokonaiskauppa­volyymistä oli 27 prosenttia. Euro­määräisesti asunto­kiinteistöjenkin kauppa­volyymi jäi kuitenkin murto-osaan muutaman edellisen vuoden lukemista.

Toimistot ovat monina vuosina olleet kiinteistökauppa­markkinoiden vaihdetuin sektori, mutta vuonna 2023 niiden osuus kokonais­volyymistä jäi 17 prosenttiin. Euro­määräisesti vuoden 2023 toimisto­kiinteistöjen reilun 400 miljoonan euron kauppa­volyymi oli toiseksi matalin kautta aikain.

Liikekiinteistöjen kauppa­volyymit ovat pysytelleet niiden suhteellista markkina­osuutta matalampina viimeisten viiden vuoden ajan. Vuosi 2023 ei tuonut muutosta tilanteeseen, vaikka ihmisten lisääntynyt liikkuminen on kasvattanut kävijä­määriä kauppa­keskuksissa ja kaupunkien keskustoissa. Koko vuoden liike­kiinteistö­kauppa­volyymi jäi reilusti alle 300 miljoonaan euroon, joka on matalin lukema seurannassa kautta aikain.

Taloustilanteen epävarmuus heikentää myös toimitilojen vuokra­markkinoita. Pääkaupunki­seudun toimisto­tiloja jo pitkään vaivannut vajaa­käyttö pahenee entisestään, kun pienenevä tila­kysyntä kohdistuu pääosin hyvä­sijaintisiin ja laadukkaisiin tiloihin. Vuoden lopussa pääkaupunki­seudun keskeisten toimisto­alueiden tiloista 14,6 prosenttia oli tyhjillään.

Liiketilavuokrien kehitys­odotukset painuivat lähes kaikilla alueilla jälleen negatiivisiksi vuoden 2023 alkupuolella. Haasteista huolimatta liike­tilojen käyttö­asteet ovat kuitenkin pysytelleet melko korkeina. Kaikkien liike­tilojen keski­määräinen käyttö­aste oli pääkaupunki­seudulla 93,5 prosenttia syyskuussa 2023.

Pääkaupunkiseudun kiinteistökauppa­volyymi putosi 1,2 miljardiin euroon vuonna 2023, joka oli matalin lukema sitten vuoden 2012. Pääkaupunki­seudun kiinteistö­markkina-aktiviteetti pieneni myös suhteellisesti, kun koko maan volyymistä 46 prosenttia kohdistui Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Pääkaupunki­seudun rooli Suomen kiinteistösijoitus­markkinoilla pysyttelee kuitenkin varsin vahvana. 

Goforen pääkaupunki­­seudun toimisto Siltasaari 10:een

Konsulttiyhtiö Goforen toimisto pää­kaupunki­­­seudulla muuttaa Haka­niemessä sijaitsevaan Siltasaari 10 -kiinteistöön. Muutto tapahtuu vaiheittain vuoden 2025 alkuun mennessä. Haka­niemeen muuton myötä yhtiö luopuu Helsingin Kampin ja Espoon Keilaniemen toimistoistaan. 

Goforen pääkaupunkiseudun toimisto siirtyy Siltasaari 10 -kiinteistöön Helsingin Hakaniemessä. Kuva: Martin Sommerschield

Siltasaari 10:ssä sijaitsevat tilat toteutetaan Goforen toimitila- ja työ­ympäristö­konseptin mukaisesti. Tilojen pitää palvella yksilöllisesti erilaisten työn­tekijä­ryhmien ja laajemman yhteisön, asiakkaiden ja sidos­ryhmien tarpeita sekä edistää kohtaamisia ja hybridi­työskentelyä. Kestävä rakentaminen ja hyvä saavutettavuus ovat keskeisiä kriteerejä.

– Kiinnitämme erityistä huomiota saavutettavuuteen, esteettömyyteen ja siihen, miten tilat tukevat henkilöstömme hyvin­vointia ja jaksamista. Panostamme aivo­ystävällisiin ratkaisuihin, kuten keskittymistä ja palautumista tukeviin tiloihin, valaistukseen ja akustiikkaan. Toimi­tilamme huomioivat myös ihmisten neuro­moni­muotoisuuden, jonka ymmärtämiseen ja edistämiseen olemme yhteisönä sitoutuneet. Haluamme tukea työn­tekijöidemme yksilöllisiä tarpeita monin tavoin, sanoo Goforen henkilöstö­johtaja Sanna Hildén.

Siltasaari 10 -kiinteistön omistaa Antilooppi. Newsec toimi Goforen kumppanina toimi­tilan haussa, ja yhteis­työ jatkuu tilojen toteutuksessa ja käyttöönotossa.

Siltasaari 10:lle on myönnetty LEED Platinum -ympäristö­sertifikaatti sekä WELL-sertifiointi Gold-tasolla, jolla voidaan osoittaa tilan­käyttäjien hyvin­voinnin huomiointi.