Senaatti-kiinteistöt myy virastorakennuksen Hakaniemestä

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt 27.2.2024 tarjouskilpailun Helsingin Hakaniemessä sijaitsevasta virastorakennuksesta. Arkkitehti Kaj Saleniuksen suunnittelema rakennus on valmistunut vuonna 1975 virastokäyttöön, ja se saneerattiin täysin vuonna 2008. Rakennuksen bruttoala on noin 23 000 m2.

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Kiinteistöön jää väliaikaisesti neljä valtiovuokralaista. Valtion toimitilastrategian mukaisesti vuokralaiset tulevat siirtymään nykyisistä vajaakäyttöisistä tiloista yhteisiin työympäristöihin, minkä myötä rakennus vapautuu valtion käytöstä. Kiinteistöön jää myös ravintolavuokralainen ja parkkipaikkaoperaattori.

Myytävä rakennus sijaitsee osoitteessa Hakaniemenranta 6, aivan Helsingin keskustan vieressä. Hakaniementori ja Hakaniemen kauppahalli muodostavat alueen kaupallisen ja toiminnallisen sydämen. Torin ympäristöön sijoittuu useita päivittäistavarakauppoja, ravintoloita, erikoiskauppoja, hotellitoimintaa, kulttuuri- ja urheilupalveluita sekä muita palveluita.

Tontti on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi. Alueen asemakaavamuutos toimistoalueeksi on vireillä.

Hakaniemen alue kehittyy voimakkaasti 2020-luvulla. Alueelle suunnitellaan uutta julkista rantaa sekä alueen kaupunkirakenteen tiivistämistä täydennysrakentamalla, mikä tulee parantamaan myös alueen palveluita entisestään. Uusi siltayhteys vahvistaa alueen roolia joukkoliikenteen solmukohtana.

Valtion virastot siirtyvät yhteisiin työympäristöihin eri puolilla Suomea

Tulevaisuudessa osa valtion virastoista työskentelee yhteiskäyttötiloissa saman katon alla. Samalla myös asiointi virastoissa hoituu yhdellä käynnillä, kun valtion palvelut kootaan julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Taustalla on valtion uusi toimitilastrategia, jonka tavoitteena on, että neljännes valtion henkilöstöstä työskentelee yhteisissä työympäristöissä vuoteen 2030 mennessä.

Pasilan virastokeskus. Kuva: Senaatti

Valtakunnallisen verkoston rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa. Ensimmäiset yhteiset työympäristöt valmistuivat Joensuuhun ja Poriin vuonna 2023. Lahdessa ja Lappeenrannassa yhteiset palvelupisteet avautuivat kesällä 2023, ja yhteiset toimistotilat valmistuvat keväällä 2024. Yhteisten työympäristöjen hankkeita on suunnitteilla ja käynnissä myös mm. Turussa, Kouvolassa, Mikkelissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä.

Helsingissä osa valtion yhteisistä työympäristöistä toteutetaan Pasilan virastokeskukseen ja Sörnäisten rantatie 13:n toimistokiinteistöön, joissa tulisi työskentelemään noin 6000 valtion virastojen ja laitosten työntekijää. Myös Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen oma henkilöstö siirtyy yhteisiin työympäristöihin. Ensimmäisten käyttäjien on tarkoitus muuttaa tiloihin vuoden 2025 aikana.

Pääkaupunkiseudun kiinteistökauppojen markkina hyydyksissä viime vuonna

Vuoden 2023 kiinteistökauppa­volyymi putosi selvästi vuoteen 2022 verrattuna, selvisi tuoreesta Helsingin kaupungin­kanslian ja KTI Kiinteistötieto Oy:n tutkimus­julkaisusta Toimitila­markkinat Helsingissä ja pääkaupunki­seudulla 2023–2024. 

Kuva: Janne Hirvonen/Helsinki Partners

Nouseva korkotaso ja talous­tilanteen epävarmuus leimasivat vuoden 2023 kiinteistö­markkinoita. Kiinteistökauppa­volyymi putosi yli 60 prosenttia edellisen vuoden tasosta jääden 2,6 miljardiin euroon. Kauppa­volyymit hiljenivät jyrkästi kaikilla kiinteistösektoreilla.

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurin sektori on tällä hetkellä vuokra-asunto­kiinteistöt, jonka osuus koko kiinteistö­sijoitus­markkinoiden arvosta nousee yli kolmannekseen. Asuntokiinteistö­sektori oli myös kiinteistökauppa­markkinoiden vaihdetuin sektori vuoden 2023 ammattimaisilla kiinteistösijoitus­markkinoilla. Asunto­kiinteistöjen osuus vuoden 2023 matalaksi jääneestä kokonaiskauppa­volyymistä oli 27 prosenttia. Euro­määräisesti asunto­kiinteistöjenkin kauppa­volyymi jäi kuitenkin murto-osaan muutaman edellisen vuoden lukemista.

Toimistot ovat monina vuosina olleet kiinteistökauppa­markkinoiden vaihdetuin sektori, mutta vuonna 2023 niiden osuus kokonais­volyymistä jäi 17 prosenttiin. Euro­määräisesti vuoden 2023 toimisto­kiinteistöjen reilun 400 miljoonan euron kauppa­volyymi oli toiseksi matalin kautta aikain.

Liikekiinteistöjen kauppa­volyymit ovat pysytelleet niiden suhteellista markkina­osuutta matalampina viimeisten viiden vuoden ajan. Vuosi 2023 ei tuonut muutosta tilanteeseen, vaikka ihmisten lisääntynyt liikkuminen on kasvattanut kävijä­määriä kauppa­keskuksissa ja kaupunkien keskustoissa. Koko vuoden liike­kiinteistö­kauppa­volyymi jäi reilusti alle 300 miljoonaan euroon, joka on matalin lukema seurannassa kautta aikain.

Taloustilanteen epävarmuus heikentää myös toimitilojen vuokra­markkinoita. Pääkaupunki­seudun toimisto­tiloja jo pitkään vaivannut vajaa­käyttö pahenee entisestään, kun pienenevä tila­kysyntä kohdistuu pääosin hyvä­sijaintisiin ja laadukkaisiin tiloihin. Vuoden lopussa pääkaupunki­seudun keskeisten toimisto­alueiden tiloista 14,6 prosenttia oli tyhjillään.

Liiketilavuokrien kehitys­odotukset painuivat lähes kaikilla alueilla jälleen negatiivisiksi vuoden 2023 alkupuolella. Haasteista huolimatta liike­tilojen käyttö­asteet ovat kuitenkin pysytelleet melko korkeina. Kaikkien liike­tilojen keski­määräinen käyttö­aste oli pääkaupunki­seudulla 93,5 prosenttia syyskuussa 2023.

Pääkaupunkiseudun kiinteistökauppa­volyymi putosi 1,2 miljardiin euroon vuonna 2023, joka oli matalin lukema sitten vuoden 2012. Pääkaupunki­seudun kiinteistö­markkina-aktiviteetti pieneni myös suhteellisesti, kun koko maan volyymistä 46 prosenttia kohdistui Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Pääkaupunki­seudun rooli Suomen kiinteistösijoitus­markkinoilla pysyttelee kuitenkin varsin vahvana. 

Goforen pääkaupunki­­seudun toimisto Siltasaari 10:een

Konsulttiyhtiö Goforen toimisto pää­kaupunki­­­seudulla muuttaa Haka­niemessä sijaitsevaan Siltasaari 10 -kiinteistöön. Muutto tapahtuu vaiheittain vuoden 2025 alkuun mennessä. Haka­niemeen muuton myötä yhtiö luopuu Helsingin Kampin ja Espoon Keilaniemen toimistoistaan. 

Goforen pääkaupunkiseudun toimisto siirtyy Siltasaari 10 -kiinteistöön Helsingin Hakaniemessä. Kuva: Martin Sommerschield

Siltasaari 10:ssä sijaitsevat tilat toteutetaan Goforen toimitila- ja työ­ympäristö­konseptin mukaisesti. Tilojen pitää palvella yksilöllisesti erilaisten työn­tekijä­ryhmien ja laajemman yhteisön, asiakkaiden ja sidos­ryhmien tarpeita sekä edistää kohtaamisia ja hybridi­työskentelyä. Kestävä rakentaminen ja hyvä saavutettavuus ovat keskeisiä kriteerejä.

– Kiinnitämme erityistä huomiota saavutettavuuteen, esteettömyyteen ja siihen, miten tilat tukevat henkilöstömme hyvin­vointia ja jaksamista. Panostamme aivo­ystävällisiin ratkaisuihin, kuten keskittymistä ja palautumista tukeviin tiloihin, valaistukseen ja akustiikkaan. Toimi­tilamme huomioivat myös ihmisten neuro­moni­muotoisuuden, jonka ymmärtämiseen ja edistämiseen olemme yhteisönä sitoutuneet. Haluamme tukea työn­tekijöidemme yksilöllisiä tarpeita monin tavoin, sanoo Goforen henkilöstö­johtaja Sanna Hildén.

Siltasaari 10 -kiinteistön omistaa Antilooppi. Newsec toimi Goforen kumppanina toimi­tilan haussa, ja yhteis­työ jatkuu tilojen toteutuksessa ja käyttöönotossa.

Siltasaari 10:lle on myönnetty LEED Platinum -ympäristö­sertifikaatti sekä WELL-sertifiointi Gold-tasolla, jolla voidaan osoittaa tilan­käyttäjien hyvin­voinnin huomiointi.

VillageWorks avaa lippulaivakohteen Trevianin hallinnoimaan Erottaja2:een

VillageWorks avaa viisikerroksisen yli 1 700 neliötä kattavan toimistohotellin Erottaja2:n kiinteistöön Helsingin ydinkeskustaan. Työskentelytilakokonaisuus tarjoaa Erottaja2:ssa yksityisiä ja yhteisöllisiä toimistotiloja niin perinteisiä toimitilaratkaisuja kuin hybridimallia hyödyntäville yrityksille. VillageWorksin toimistohotelli avautuu käyttäjille maaliskuussa 2024. Erottaja2-toimistorakennuksen omistaa BlackRock, jonka suomalainen yhteistyökumppani Trevian Asset Management vastaa kiinteistön kehittämisestä ja vuokraamisesta.

Kuva: Trevian

Kolmesta rakennuksesta koostuvan Erottaja2-kokonaisuuden omistaa kansainvälinen varainhoitoyhtiö BlackRock. Erottaja2:n valinneisiin yrityksiin kuuluvat muun muassa kansainvälisestä designista tunnettu Skanno, terveysalan konserni Cor Group, sijoitusyhtiöt Oras Invest ja Takoa Invest sekä Trevian Asset Management, joka toimii myös BlackRockin paikallisena varainhoitajana.

– Uusi toimistohotellimme Erottaja 2:ssa avaa pienten yritysten ja yksityisyrittäjien käyttöön yhden Helsingin kauneimmista toimistorakennuksista. Haluamme tarjota paikan, jossa työskentely on paitsi tehokasta myös mukavaa ja jossa työntekijät voivat hyvin. Panostamme yhteisömme hyvinvointiin ja hyvään työympäristöön, kertoo VillageWorksin toimitusjohtaja Khuong Le.

– On hienoa olla mukana kehittämässä tätä konseptia yhdessä maineikkaan toimijan kanssa. Hybridityö on omalta osaltaan kiihdyttänyt kiinnostusta joustaviin tilaratkaisuihin, ja ydinkeskusta sijaintina on pysynyt edelleen vetovoimaisena. Toimistohotellit tarjoavat mahdollisuuden itsenäisille ammatinharjoittajille, pienille firmoille ja freelancereille olla osa isompaa yhteisöä, ja ne palvelevat myös isompia yrityksiä hubina tai lisäkapasiteettina. Yhteistyö VillageWorksin kanssa täydentää Erottaja2:n tila- ja palveluvalikoimaa. Erottaja2 pystyy nyt palvelemaan myös pienempiä yrityksiä, kertoo Trevianin Head of Office Leasing Helena Kangas.

CapMan Social Real Estate -rahasto sijoittaa päiväkoti- ja koulukiinteistöön Helsingin Hietalahdessa

Vasta perustettu yhteiskunta­kiinteistöihin sijoittava CapMan Social Real Estate -rahasto (CMSRE) tekee ensimmäisen sijoituksensa sijoittaessaan kahteen päivä­koti- ja yhteen koulu­kiinteistöön Helsingin keskustassa. Kahdessa rakennuksista toimii Ranskalainen Jules Verne -koulu ja leikki­koulu, ja yksi rakennuksista tulee remontin valmistuttua toimimaan tilana Helsingin kaupungin päivä­kodille. Kaikissa kolmessa rakennuksessa on pitkä­aikaiset vuokra­sopimukset. Rakennuksiin hankitaan energia­todistukset, jolloin kiinteistöistä tulee EU-taksonomian mukaisia. Ensimmäisen investointinsa jälkeen rahasto jatkaa varain­hankintaa tavoitellen 500 miljoonan euron sijoitus­sitoumuksia ja lähes 1 miljardin euron kokonais­sijoitus­kapasiteettia tulevina vuosina.

Kuva: CapMan Real Estate

Kaikki kolme historiallista rakennusta on vuokrattu pitkillä vuokrasopimuksilla. Rakennukset sijaitsevat samassa korttelissa Helsingin keskustassa Hietalahdentorin lähellä erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Kaksi rakennusta remontoitiin vastikään modernien standardien mukaisesti ja ne on vuokrattu pitkäaikaisella sopimuksella ranskalaiselle Jules Verne -koululle ja leikkikoululle. Kolmas, Helsingin kaupungin päiväkotikäyttöön tarkoitettu rakennus, käy parhaillaan läpi perusteellista remonttia, jonka odotetaan valmistuvan vuonna 2025. Rakennuksissa on tilat noin 350:lle ympäröivillä alueilla asuvalle lapselle. 

Rakennuksissa tehdään energiansäästötoimia ja esteettömyyteen liittyviä parannuksia. Jokaiselle rakennukselle hankitaan energiatodistus, minkä jälkeen kiinteistöt ovat EU-taksonomian mukaisia. Kiinteistöt tavoittelevat LEED ympäristöluokitusjärjestelmän mukaisia Gold -tason sertifiointeja (olemassa olevat rakennukset, käyttö ja kunnossapito, koulut, rakennussuunnittelu ja rakentaminen).

– Olemme erittäin iloisia voidessamme sijoittaa näihin kolmeen keskeisellä paikalla sijaitsevaan kiinteistöön, jotka ovat Social Real Estate -rahastomme ensimmäinen sijoitus. Opetuskäyttöön tarkoitetut kiinteistöt ovat yksi CMSRE-rahaston pääasiallisista kohdesektoreista, ja kiinteistöt sopivat hyvin rahaston sijoituskriteereihin ja strategiaan. Odotamme, että pääsemme tekemään pitkäaikaista yhteistyötä kiinteistöissä varhaiskasvatuksen alalla toimivien kahden vuokralaisen kanssa ja tarjoamaan hienot ja toimivat tilat lapsille ja henkilökunnalle. Ympäröivän Hietalahden alueen odotetaan kehittyvän suotuisasti tulevaisuudessa, mikä parantaa kohteiden laatua entisestään, sanoo CapMan Real Estaten sijoitusjohtaja Aleksi Konsti.

CapMan osti kiinteistöt HGR Property Partnersilta.

The Hotel Maria on avattu Kruununhaassa

The Hotel Maria Helsingin Kruununhaassa on kiinteistökehityshanke, jossa 1800-luvun lopun rakennuksiin on luotu ylellinen hotelli. Puolet hotellihuoneista on nyt valmiina, loput valmistuvat kesällä 2024.

Hotellin kylpyläosasto. Kuva: The Hotel Maria

Hotellissa on yhteensä 117 huonetta, joista sviittejä on 38. Keskimääräinen huonekoko on 43 neliömetriä. Hotellin ensimmäinen vaihe on nyt valmis alkuperäisen aikataulun mukaisesti, kun Mariankadun puoleinen päärakennus ja keskirakennus piha-alueineen ovat kunnossa. Toinen vaihe sisältää Liisankadun ja Maneesikadun puoleisten rakennusten sisätyöt, jotka valmistuvat kesällä 2024.

Hotellin mukaan huoneiden varustelutaso on huipputasoa; huoneteknologiassa on hyödynnetty luksusristeilijöissä nähtyä laivanrakennusosaamista.

– Hotellista löytyy erillinen Maria Spa & Wellness. Spa-elämystä ei silti tarvitse lähteä hakemaan oman huoneen ulkopuolelta, sillä suunnittelussa on panostettu tilaviin kylpyhuoneisiin, joista myös löytyy huonekategorian mukaan saunoja, höyryhuoneita, ylellisiä kylpyammeita ja lepotuoleja, hotellin kaupallinen johtaja Heli Mende kertoo.

Hotellissa on kaksi ravintolaa, fine dining -ravintola Lilja sekä brasserie-tyylinen Garden Terrace. Hotellissa on myös kaksi baaria, design-tuotteita myyvä kauppa ja kappeli. Kesäkaudelle avataan ulkotilat terasseineen sekä kuntosali ja juhlatilat.

The Hotel Marialla on kansainvälinen Preferred Hotels & Resorts Legend Collection -brändimerkki. Sen saadakseen hotellin täytyy Heli Menden mukaan täyttää 500 eri kriteeriä, joista 70 % liittyy palvelun tasoon ja 30 % puitteisiin.

– Uskon, että Helsingin hotellitarjonnan monipuolistuminen The Hotel Marian myötä luo uutta kysyntää ja kasvattaa kokonaismarkkinaa positiivisesti kaikkien kannalta. Pääkaupunkiseudun hotelleilla on kullakin omat kohderyhmänsä, ja siten mahdollisuudet menestyä niin yhdessä kuin kukin omassa segmentissään, The Hotel Marian hallituksen puheenjohtaja Samppa Lajunen toteaa.

Mehiläinen siirtää pääkonttorinsa Arkadia 6:een

Terveys- ja sosiaalipalveluja tarjoava Mehiläinen muuttaa konsernitoimintonsa ja liiketoimintojensa johdon alkuvuodesta 2024 Helsingin Kamppiin, Spondan omistamaan Arkadiankatu 6:een noin 2500 neliön tiloihin. Rakennuksessa on ollut jo aiemmin muita Mehiläisen toimintoja.

Kuva: Sponda. Projektiuutiset esitteli Arkadia 6:n peruskorjauksen marraskuussa 2020, lue artikkeli: https://www.projektiuutiset.fi/arkadia-no-6-peruskorjattu-1970-lukulainen-kiinnostaa/

Vuonna 2020 uudistettuun Arkadia 6:een suunnitellaan Mehiläisen yrityskulttuuria sekä tiimityötä ja kohtaamisia tukevat tilat.

– Mehiläisen IT- ja digipalvelut sekä tytäryhtiömme Beehealthy ovat toimineet Arkadiankadun kiinteistössä jo useiden vuosien ajan. Päätös toimintojemme yhdistämisestä samaan rakennukseen oli luonteva, sillä uusi sijainti on keskeinen ja lähellä yrityksemme juuria Töölössä. Uuden sijainnin ansiosta henkilökuntamme voi entistä helpommin hyödyntää joukkoliikenteen palveluja. Muuton myötä voimme myös parantaa työntekijöidemme työkokemusta ja edistää vastuullisuustavoitteitamme, Mehiläisen henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas sanoo.

– Yritykset painottavat toimitilavalinnoissaan nykyään yhä enemmän keskeistä sijaintia, henkilöstön hyvinvointia ja yrityskulttuurin kehittämistä. Vallitsevan trendin mukaisesti ne hakeutuvat ydinkeskustaan, jossa sijainnin tarjoama helppo saavutettavuus ja laadukkaat palvelut toimiston läheisyydessä houkuttelevat sekä työntekijöitä että asiakkaita ja edesauttavat rekrytointia. Keskeisen sijainnin merkitys näkyy korkeampina toimistojen käyttöasteina, mikä on pitkälti linjassa Euroopan pääkaupungeissa voimakkaasti kasvavan trendin kanssa, Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal kertoo.

Spondan mukaan Arkadia 6:n etuihin sijainnin lisäksi kuuluvat oma pysäköintihalli latauspisteineen, talossa toimiva ravintola Farang sekä kiinteistöä ympäröivät Kampin palvelut.

Arkadia 6 -kiinteistö on sertifioitu BREEAM In-Use Excellent-tason ympäristösertifikaatilla.

Helsingin seudun kauppakamari: Yritysten näkymät heikentyneet elokuusta

409 toimitusjohtajaa vastasi Helsingin seudun kauppakamarin suhdannekyselyyn. Vastanneet arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät, liikevaihdon, kannattavuuden ja työvoimatarpeiden kehityksen heikoiksi. Rakennusalan näkymät ovat muita heikommat.

Kaavio: Helsingin seudun kauppakamari/Kaupunkitutkimus Oy

– Näkymät ovat kokonaisuudessaan synkentyneet elokuusta myös työllisyyden osalta. Kuluttajien ostovoiman heikkeneminen, korkeat korot ja energian hinnan vaihtelut painavat yritysten odotuksia alaspäin, mutta esimerkiksi informaatio- ja viestintäala näyttää pärjäävän muita aloja paremmin, vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista kertoo.

Erityisen synkkinä suhdannenäkymiä arvioivat rakentamisen alan yritykset. Alueen rakentamisen alan suhdannenäkymien saldoluku on -42, kun se alueen kaikkien alojen yrityksissä on -30. Saldoluku saadaan vähentämällä kielteisten vastausten prosenttiosuus myönteisten vastausten prosenttiosuudesta.

Suhdannekyselyssä tarkasteltiin erikoisteemana Helsingin seudun asuin- ja toimitilarakentamista.

Asuinrakennuksia valmistui lähes 1,7 miljoonaa kerrosneliömetriä vuoden 2022 4. kvartaalin alusta tämän vuoden 3. kvartaalin loppuun. Asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien volyymi on pudonnut kauppakamarin mukaan lähes puoleen vuoden 2021 huipputasosta.

– Uudet asuinrakennusten luvitukset ja aloitukset ovat tämän vuoden aikana pudonneet jyrkästi, joten vuoden 2024 asuntotuotannon määrät Helsingin seudulla jäävät kauas MAL-suunnitelmassa olevasta 16 500 asunnon vuosituotannon määristä, sanoo Markku Lahtinen. MAL-sopimukset ovat maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevia sopimuksia, joita valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa niiden pitkäjännitteistä kehittämistä varten.

– Asuntorakentaminen elpyy, kun myymättömien uudisasuntojen määrä sekä vapaiden vuokra-asuntojen määrä pienenee ja uusille asunnoille syntyy tarvetta ja kun korkotaso laskee nykyisestä, Saton liiketoimintajohtaja Arto Aalto toteaa.

Toimitila- ja palvelurakentamisen määrä pysyy maltillisena vuoden 2024 aikana.

– Toimitilojen rakentaminen on vähäisempää, ja isoja kauppakeskuksia ei tällä hetkellä ole käynnissä. Toisaalta logistiikka- ja palvelurakentaminen, esimerkiksi isot sairaalahankkeet, jatkuvat edelleen. Myös teollisuudessa on investointeja suunnitteilla, Rambollin kiinteistöt ja rakentaminen -toimialan johtaja Annina Peisa sanoo.

Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssi-kyselyyn vastasi 409 Helsingin seudun jäsenyritysten toimitusjohtajaa. Kysely tehtiin 28.11.–5.12.2023. Helsingin seudun kauppakamarin toiminta-alue kattaa 21 kuntaa Uudenmaan alueella. Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssi toteutetaan kolme kertaa vuodessa.

Raide-Jokeri on valmis, nyt lähestyy Länsi-Helsingin raitiotien toteutus

Länsi-Helsingin raitiotiehanke sisältää uuden pikaraitiolinjan keskustasta Munkkiniemen ja Haagan kautta Kannelmäkeen sekä kantakaupungin uudet raitiotieosuudet Töölössä ja Kampissa. Suunnittelun on tarkoitus alkaa vuonna 2024 ja toteutuksen 2026. Hinta on tässä vaiheessa 310 miljoonaa euroa.

Havainnekuva Kaupintieltä Lassilassa. Kuvassa Pohjois-Haagan pysäkki. Havainnekuva: Voima Graphics Oy

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee 5.12.2023 raitiotie- ja katuhankkeen käsittävää hankesuunnitelmaa, jota esitetään raitiotiehankkeen toteutuksen ohjeeksi. Hankesuunnitelmassa määritellään hankkeen laajuus, aikataulu ja toteutustapa. Hankkeen toteutusmuodoksi esitetään allianssimallia, joka on havaittu hyväksi jo muilla suurilla raitiotiehankkeilla.

Mikäli lautakunta päättää esityksen mukaisesti, käynnistävät Helsingin kaupunki ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy vuoden 2024 kevään aikana hankintavaiheen, jossa valitaan kumppanit hankkeen suunnitteluun ja rakentamiseen. Tavoitteena on rakentamisvaiheen alkaminen vuonna 2026. 

Uusien raitioteiden lisäksi hankkeessa rakennetaan runsaasti kaupunkikehityksen edellyttämiä katualueita, kunnallistekniikkaa ja muuta infrastruktuuria.  Arvio kokonaisuuden kustannuksista on noin 310 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 yleissuunnitelman käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hankkeen toteutuksen.