Goforen pääkaupunkiseudun toimisto Siltasaari 10:een

Konsulttiyhtiö Goforen toimisto pääkaupunkiseudulla muuttaa Hakaniemessä sijaitsevaan Siltasaari 10 -kiinteistöön. Muutto tapahtuu vaiheittain vuoden 2025 alkuun mennessä. Hakaniemeen muuton myötä yhtiö luopuu Helsingin Kampin ja Espoon Keilaniemen toimistoistaan.

*Goforen pääkaupunkiseudun toimisto siirtyy Siltasaari 10 -kiinteistöön Helsingin Hakaniemessä. Kuva: Martin Sommerschield*

Siltasaari 10:ssä sijaitsevat tilat toteutetaan Goforen toimitila- ja työympäristökonseptin mukaisesti. Tilojen pitää palvella yksilöllisesti erilaisten työntekijäryhmien ja laajemman yhteisön, asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeita sekä edistää kohtaamisia ja hybridityöskentelyä. Kestävä rakentaminen ja hyvä saavutettavuus ovat keskeisiä kriteerejä.

– Kiinnitämme erityistä huomiota saavutettavuuteen, esteettömyyteen ja siihen, miten tilat tukevat henkilöstömme hyvinvointia ja jaksamista. Panostamme aivoystävällisiin ratkaisuihin, kuten keskittymistä ja palautumista tukeviin tiloihin, valaistukseen ja akustiikkaan. Toimitilamme huomioivat myös ihmisten neuromonimuotoisuuden, jonka ymmärtämiseen ja edistämiseen olemme yhteisönä sitoutuneet. Haluamme tukea työntekijöidemme yksilöllisiä tarpeita monin tavoin, sanoo Goforen henkilöstöjohtaja Sanna Hildén.

Siltasaari 10 -kiinteistön omistaa Antilooppi. Newsec toimi Goforen kumppanina toimitilan haussa, ja yhteistyö jatkuu tilojen toteutuksessa ja käyttöönotossa.

Siltasaari 10:lle on myönnetty LEED Platinum -ympäristösertifikaatti sekä WELL-sertifiointi Gold-tasolla, jolla voidaan osoittaa tilankäyttäjien hyvinvoinnin huomiointi.

05

helmi 2024

Mehiläinen siirtää pääkonttorinsa Arkadia 6:een

Terveys- ja sosiaalipalveluja tarjoava Mehiläinen muuttaa konsernitoimintonsa ja liiketoimintojensa johdon alkuvuodesta 2024 Helsingin Kamppiin, Spondan omistamaan Arkadiankatu 6:een noin 2500 neliön tiloihin. Rakennuksessa on ollut jo aiemmin muita Mehiläisen toimintoja.

*Kuva: Sponda. Projektiuutiset esitteli Arkadia 6:n peruskorjauksen marraskuussa 2020, lue artikkeli:* https://www.projektiuutiset.fi/arkadia-no-6-peruskorjattu-1970-lukulainen-kiinnostaa/

Vuonna 2020 uudistettuun Arkadia 6:een suunnitellaan Mehiläisen yrityskulttuuria sekä tiimityötä ja kohtaamisia tukevat tilat.

– Mehiläisen IT- ja digipalvelut sekä tytäryhtiömme Beehealthy ovat toimineet Arkadiankadun kiinteistössä jo useiden vuosien ajan. Päätös toimintojemme yhdistämisestä samaan rakennukseen oli luonteva, sillä uusi sijainti on keskeinen ja lähellä yrityksemme juuria Töölössä. Uuden sijainnin ansiosta henkilökuntamme voi entistä helpommin hyödyntää joukkoliikenteen palveluja. Muuton myötä voimme myös parantaa työntekijöidemme työkokemusta ja edistää vastuullisuustavoitteitamme, Mehiläisen henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas sanoo.

– Yritykset painottavat toimitilavalinnoissaan nykyään yhä enemmän keskeistä sijaintia, henkilöstön hyvinvointia ja yrityskulttuurin kehittämistä. Vallitsevan trendin mukaisesti ne hakeutuvat ydinkeskustaan, jossa sijainnin tarjoama helppo saavutettavuus ja laadukkaat palvelut toimiston läheisyydessä houkuttelevat sekä työntekijöitä että asiakkaita ja edesauttavat rekrytointia. Keskeisen sijainnin merkitys näkyy korkeampina toimistojen käyttöasteina, mikä on pitkälti linjassa Euroopan pääkaupungeissa voimakkaasti kasvavan trendin kanssa, Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal kertoo.

Spondan mukaan Arkadia 6:n etuihin sijainnin lisäksi kuuluvat oma pysäköintihalli latauspisteineen, talossa toimiva ravintola Farang sekä kiinteistöä ympäröivät Kampin palvelut.

Arkadia 6 -kiinteistö on sertifioitu BREEAM In-Use Excellent-tason ympäristösertifikaatilla.

13

joulu 2023

NCC: Peruskorjatun toimistorakennuksen päästöt noin 40 % uudisrakennuksen päästöistä

NCC kehitti entisestä KY-talosta Helsingin Kampissa tiloiltaan modernin toimistorakennuksen. Nykyisen Kulma21-kiinteistön hiilijalanjälki laskettiin todellisen toteutuman mukaan ja sitä verrattiin vastaavaan uuteen rakennukseen, mikä samalle paikalle olisi ollut mahdollista rakentaa. Tulokseksi saatiin kiinnostavaa dataa kysymykseen, kannattaako vanha rakennus purkaa vai korjata.

Kulma21 sijaitsee Pohjoisen Rautatiekadun ja Fredrikinkadun kulmassa. Kuva: NCC

Kulma21:n laajasta peruskorjauksesta tehtiin hiilijalanjälkilaskenta toteutuneen työn mukaisesti, jota verrattiin uuden, määräystason mukaisen ja ulkoarkkitehtuuriltaan sekä laajuudeltaan vastaavan toimistorakennuksen rakentamiseen. Tässä tapauksessa uudisrakentamisessa huomioitiin myös vanhan rakennuksen purkaminen uuden alta pois.

Tulokseksi saatiin, että peruskorjatun Kulma21:n päästöt olivat noin 40 % uudisrakennuksen päästöistä lyhyellä aikavälillä (1–5 vuotta). Viidenkymmenen vuoden elinkaaritarkastelujakson aikana Kulma21:n kumulatiivinen hiilijalanjälki on noin 15 % pienempi kuin se olisi ollut uudisrakennuksella. Itse peruskorjauksen päästövaikutukset ovat noin 44 % pienemmät kuin uuden rakentamisen.

Huomioitavaa on, että rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki riippuu merkittävästi tuotantovaiheen päästöistä (vuosi 0) ja energiatehokkuudesta, jonka vaikutus pienenee käyttövuosien myötä. Vanhan rakennuksen purku kasvattaa uudisrakentamisen vertailuvaihtoehdon hiilijalanjälkeä elinkaaren alussa.

– Edes 50 vuoden tarkastelujakso ei riitä kompensoimaan uudisrakennuksen aiheuttamaan hiilijalanjälkeä siitäkään huolimatta, että uudisrakennettu kohde kuluttaa vähemmän energiaa kuin korjauskohde. Tämä on merkittävä fakta, kun mietimme parasta ratkaisua vanhoille kiinteistöille jo rakennetussa ympäristössä, kuten esimerkiksi kantakaupungissa, NCC:n korjausrakentamisen toimialajohtaja Jarkko Heinonen toteaa.

Kulma 21 on hyvä esimerkki siitä, miten kehnokuntoisesta ja vajaakäytöllä olevasta kiinteistöstä voidaan kehittää toimiva ja käyttäjiä kiinnostava kiinteistö.

– Kiinteistön käyttötarkoitusta voidaan usein muuttaa tarpeita vastaavaksi ongelmalliseksikin todetuissa kohteissa. Se vaatii kuitenkin paljon monialaista osaamista suunnittelijoilta ja korjausrakentajilta sekä joustavampaa kaavoitusta, jota toivottavasti tulemme ainakin Helsingissä tulevaisuudessa saamaan.

03

marras 2023

Kampin asemakaavat päivitetään

Helsingin kantakaupungin vanhojen asemakaavojen ajantasaistaminen on käynnissä, ja Kampin asemakaavan muutoksella aloitetaan. Kaavamuutos mahdollistaa ullakkorakentamista olemassa oleviin rakennuksiin sekä palvelujen sijoittamista entistä joustavammin.

*Kalevankatu. Kuva: Sakke Somerma/Helsinki Partners*

Kampissa ja Leppäsuon korttelissa Etu-Töölössä on voimassa 115 erityyppistä asemakaavaa 1800-luvulta 2000-luvulle. Kaupungin mukaan monet asemakaavat eivät vastaa todellista toteutunutta rakentamista. Alueella on voimassa rakennuskieltoja, jotka poistuvat, kun asemakaavat päivitetään. Asemakaavan muutos ei koske erillisiä täydennysrakentamis- tai kehityshankkeita.

Kampin alue on kaupungin mukaan koko Suomen mittakaavassa taloudellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta.

Kaavamuutos mahdollistaa olemassa olevissa rakennuksissa ullakkorakentamista sekä muun muassa erilaisten palveluiden nykyistä joustavampaa sijoittamista soveltuviin kohteisiin.

Muutosten yhteydessä vaaditaan ilmastokestävyyden parannuksia kuten pihojen vehreyttämistä ja kestäviä, vähähiilisiä ratkaisuja. Kaavassa myös rajoitetaan tarpeetonta purkamista. Merkittävät muutokset ja täydennysrakentaminen vaativat jatkossakin erillisen asemakaavan muutoksen.

Kaavamuutoksessa kaavamerkinnät ja -määräykset yhdenmukaistetaan. Muun muassa kiinteistöjen rakennusoikeudet, rakennusalat ja käyttötarkoitukset on päivitetty vastaamaan paremmin voimassa olevien rakennuslupien ja toteutuneen rakentamisen mukaista tilannetta. Vuosien varrella moniin rakennuksiin on myös tehty muutostöitä kaupungin myöntämillä poikkeusluvilla. Nämä muutokset on nyt päivitetty uuteen asemakaavaan.

Kaavassa täydennetään ja yhtenäistetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten, puistojen, puurivien ja kaupunkikuvallisten kokonaisuuksien suojelua. Alueella on nykyisin arvokkaita, jopa 1800-luvulta peräisin olevia rakennuksia ja historiallisia puistoja vailla suojelumerkintää.

Annankadun ja Kansakoulukadun risteyksessä oleva alue muuttuu virallisesti puistoksi ja saa nimen Annanpuistikko.

Kaavaehdotusta käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa 31.10.2023. Sen jälkeen ehdotus laitetaan julkisesti nähtäville, ja siihen on mahdollisuus jättää muistutuksia. Lopullisesti asemakaavamuutoksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

27

loka 2023