NCC ja Luhta-Kiinteistöt yhteistoimintasopimukseen hankekehityksestä Lahdessa

NCC ja Luhta-Kiinteistöt ovat solmineet yhteistoimintasopimuksen Luhdan omistaman keskustakorttelin kehittämisestä Lahdessa. Korttelikokonaisuus on laaja, ja Lahden keskustaa uudistavana hankkeena monipuolinen ja merkittävä.

Hanke sisältää yhteensä viisi erillistä tonttia sekä kiinteistöä ja kattaa yhteensä noin 37 000 kerrosneliötä. Luhta-Kiinteistöjen tavoitteena on myydä kohteet kyseisessä korttelissa, missä voimassa oleva asemakaava mahdollistaa liike-, toimisto- ja asuinrakentamista.

Suunniteltu hankekokonaisuus sisältää kortteliin sijoittuvan uuden hotellin, asuntorakentamista sekä toimistorakennuksen peruskorjauksen.

NCC toimii Luhta-Kiinteistöjen hankekehityskumppanina hotellihankkeen edistämisessä ja asuntorakentamisen kaupallistamisessa, sekä vastaa toteuttavien kohteiden rakentamisesta.

– Lahdessa järjestettävät vuotuiset tapahtumat jo itsessään asettavat olemassa olevan hotellikapasiteetin riittävyyden koetukselle. Toinen merkittävä tekijä hotellikapasiteetin kehittämiselle on yliopiston ja yrityselämän vaativien kokous- ja majoitustilojen tarpeen kasvu. Luhdan korttelin kokonaisvaltainen kehittäminen tuo kaupunkikuvaan merkittävän kokonaisuuden jatkaen Paavolan uudistumista, sanoo Juha Heijala, hankekehitysjohtaja, NCC.

– Olemme tyytyväisiä nyt solmitusta yhteistoimintasopimuksesta NCC:n kanssa ja uskomme, että NCC:n kansainvälisyys sekä laaja-alainen ammattitaito hankekehityksessä auttavat hankkeemme eteenpäin viemisessä. Alueen purkutyöt ovat edistyneet erinomaisesti ja olemme valmiita seuraavaan vaiheeseen, kertoo Luhta-Kiinteistöjen hallituksen puheenjohtaja Tiina Luhtanen.

Kohteella on voimassa oleva rakennuslupa, joten rakentaminen voi käynnistyä nopeastikin lopullisten sopimusten allekirjoittamisen jälkeen. Aikaisintaan hotelli voisi valmistua arviolta vuoden 2027 alkupuolella, jolloin Lahden hotellikapasiteetti kasvaisi mahdollisia hiihdon maailmanmestaruuskisoja 2029 silmällä pitäen.

Luhta-konserni ja NCC-konserni ovat molemmat sitoutuneet UN Global Compact -yritysvastuualoitteeseen. Korttelin kehittämisessä ja toteuttamisessa keskeisenä tekijänä on kestävän kehityksen toteuttaminen osapuolten ja tulevien yhteistyökumppaneiden tavoitteiden mukaisesti. Rakentamisen osalta lähtökohtana on ympäristösertifikaatin, esim. BREEAM Excellent, suoritustaso ja EU:n taksonomianmukaisuus. Lisäksi NCC on sitoutunut omaperusteisissa hankkeissa vuosittain laskevaan hiilijalanjälkitasoon.

maalis 2024

NCC: Peruskorjatun toimistorakennuksen päästöt noin 40 % uudisrakennuksen päästöistä

NCC kehitti entisestä KY-talosta Helsingin Kampissa tiloiltaan modernin toimistorakennuksen. Nykyisen Kulma21-kiinteistön hiilijalanjälki laskettiin todellisen toteutuman mukaan ja sitä verrattiin vastaavaan uuteen rakennukseen, mikä samalle paikalle olisi ollut mahdollista rakentaa. Tulokseksi saatiin kiinnostavaa dataa kysymykseen, kannattaako vanha rakennus purkaa vai korjata.

Kulma21 sijaitsee Pohjoisen Rautatiekadun ja Fredrikinkadun kulmassa. Kuva: NCC

Kulma21:n laajasta peruskorjauksesta tehtiin hiilijalanjälkilaskenta toteutuneen työn mukaisesti, jota verrattiin uuden, määräystason mukaisen ja ulkoarkkitehtuuriltaan sekä laajuudeltaan vastaavan toimistorakennuksen rakentamiseen. Tässä tapauksessa uudisrakentamisessa huomioitiin myös vanhan rakennuksen purkaminen uuden alta pois.

Tulokseksi saatiin, että peruskorjatun Kulma21:n päästöt olivat noin 40 % uudisrakennuksen päästöistä lyhyellä aikavälillä (1–5 vuotta). Viidenkymmenen vuoden elinkaaritarkastelujakson aikana Kulma21:n kumulatiivinen hiilijalanjälki on noin 15 % pienempi kuin se olisi ollut uudisrakennuksella. Itse peruskorjauksen päästövaikutukset ovat noin 44 % pienemmät kuin uuden rakentamisen.

Huomioitavaa on, että rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki riippuu merkittävästi tuotantovaiheen päästöistä (vuosi 0) ja energiatehokkuudesta, jonka vaikutus pienenee käyttövuosien myötä. Vanhan rakennuksen purku kasvattaa uudisrakentamisen vertailuvaihtoehdon hiilijalanjälkeä elinkaaren alussa.

– Edes 50 vuoden tarkastelujakso ei riitä kompensoimaan uudisrakennuksen aiheuttamaan hiilijalanjälkeä siitäkään huolimatta, että uudisrakennettu kohde kuluttaa vähemmän energiaa kuin korjauskohde. Tämä on merkittävä fakta, kun mietimme parasta ratkaisua vanhoille kiinteistöille jo rakennetussa ympäristössä, kuten esimerkiksi kantakaupungissa, NCC:n korjausrakentamisen toimialajohtaja Jarkko Heinonen toteaa.

Kulma 21 on hyvä esimerkki siitä, miten kehnokuntoisesta ja vajaakäytöllä olevasta kiinteistöstä voidaan kehittää toimiva ja käyttäjiä kiinnostava kiinteistö.

– Kiinteistön käyttötarkoitusta voidaan usein muuttaa tarpeita vastaavaksi ongelmalliseksikin todetuissa kohteissa. Se vaatii kuitenkin paljon monialaista osaamista suunnittelijoilta ja korjausrakentajilta sekä joustavampaa kaavoitusta, jota toivottavasti tulemme ainakin Helsingissä tulevaisuudessa saamaan.

marras 2023

NCC voitti Vuoden työmaa -kilpailun

NCC:n urakoima Project Boost C5 Helsingin Vallilassa on voittanut Rakennuslehden järjestämän Vuoden työmaa -kilpailun. Nordean käyttöön tulevan toimistorakennuksen tilaaja on globaali kiinteistökehittäjä Pembroke.

*Vuoden työmaa -kilpailun voittaja on NCC:n urakoima Project Boost C5 -toimistorakennus. Kuva: Tengbom*

Project Boost C5 on osa Nordea Campus -korttelia Helsingin Vallilassa. Uudisrakennus, joka on laajuudeltaan 21 000 bruttoneliötä, on arkkitehtonisesti ja rakenteellisesti vaativa kokonaisuus. Sen sijainti muiden rakennusten ympäröimänä on tehnyt projektista myös logistisesti haastavan. Rakenteilla oleva toimistotalo on suunniteltu korkeimman tason LEED Platinum -ympäristöstandardin mukaiseksi.

Vuoden työmaa -kilpailun raati kiinnitti valinnassaan huomiota muun muassa työmaan johtamiseen, työturvallisuuteen, hankkeen vaativuuteen, suunnittelun ohjaukseen, tietomallin ja muiden digitaalisten ohjaustyökalujen hyödyntämiseen, aikataulun ja kustannusten hallintaan sekä laadunvarmistukseen, joka oli tänä vuonna keskiöissä.

– NCC:n työmaalla korostuivat hyvä johtaminen ja toimiva viestintä. Raatiin teki vaikutuksen luova ongelmanratkaisu ja korkeatasoinen laadunhallinta, johon kuuluvat myös työmaan moitteeton turvallisuus ja siisteys, raadin puheenjohtaja, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth sanoo.

– Olemme tehneet tiivisti yhteistyötä tilaajan eli Pembroken kanssa aivan projektin alusta alkaen. Se, että tilaaja tietää tarkasti mitä se haluaa, on auttanut myös meitä työmaalla kehittämään omaa toimintaamme. Olemme panostaneet erityisesti laatuun ja kiinnittäneet normaalia enemmän huomiota aliurakoitsijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin, jotta sama laatutaso ja tavoitteet ovat kirkkaina kaikilla työmaalla työskentelevillä, projektinjohtaja Jaakko Hakala NCC:ltä sanoo.

– Työmaan porukka on loistava esimerkki tiimistä, joka jatkuvasti kehittää työtapojaan. Pitkään yhdessä toimineesta tiimistä on muotoutunut tiivis yhteisö, jonka ideoita hyödynnetään myös muilla NCC:n työmailla, NCC:n Suomen maajohtaja Kati Tauriainen toteaa.

– Pembrokessa olemme iloisia siitä, että NCC:n työmaatiimi on saanut tunnustusta heidän korkeasta laatutasosta ja ammattitaidosta, joita tiimi on osoittanut projektin alusta alkaen. NCC vastasi asetettuihin haasteisiin ja osoitti olevansa avoin uusille ideoille ja ylitti odotukset. Tämän seurauksena myös rakennus ylittää alkuperäiset odotuksemme, Senior Director Dan Perkins Pembrokesta sanoo.

– Nordealla on ollut erittäin hyvä luottamuksellinen yhteistyösuhde sekä Pembrokeen että NCC:hen, ja sen ansiosta nordealaisten työ korttelin muissa rakennuksissa on voinut jatkua normaalisti koko hankkeen ajan. NCC:n työmaa on myös ollut erityisen hyvin järjestetty, mikä on varmasti tuonut tehokkuutta ja edesauttanut hankkeen pysymistä aikataulussa, Nordean toimitiloista Suomessa vastaava johtaja Antti Tainio kertoo.

loka 2023