Pääkaupunkiseudun kiinteistökauppojen markkina hyydyksissä viime vuonna

Vuoden 2023 kiinteistökauppa­volyymi putosi selvästi vuoteen 2022 verrattuna, selvisi tuoreesta Helsingin kaupungin­kanslian ja KTI Kiinteistötieto Oy:n tutkimus­julkaisusta Toimitila­markkinat Helsingissä ja pääkaupunki­seudulla 2023–2024. 

Kuva: Janne Hirvonen/Helsinki Partners

Nouseva korkotaso ja talous­tilanteen epävarmuus leimasivat vuoden 2023 kiinteistö­markkinoita. Kiinteistökauppa­volyymi putosi yli 60 prosenttia edellisen vuoden tasosta jääden 2,6 miljardiin euroon. Kauppa­volyymit hiljenivät jyrkästi kaikilla kiinteistösektoreilla.

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurin sektori on tällä hetkellä vuokra-asunto­kiinteistöt, jonka osuus koko kiinteistö­sijoitus­markkinoiden arvosta nousee yli kolmannekseen. Asuntokiinteistö­sektori oli myös kiinteistökauppa­markkinoiden vaihdetuin sektori vuoden 2023 ammattimaisilla kiinteistösijoitus­markkinoilla. Asunto­kiinteistöjen osuus vuoden 2023 matalaksi jääneestä kokonaiskauppa­volyymistä oli 27 prosenttia. Euro­määräisesti asunto­kiinteistöjenkin kauppa­volyymi jäi kuitenkin murto-osaan muutaman edellisen vuoden lukemista.

Toimistot ovat monina vuosina olleet kiinteistökauppa­markkinoiden vaihdetuin sektori, mutta vuonna 2023 niiden osuus kokonais­volyymistä jäi 17 prosenttiin. Euro­määräisesti vuoden 2023 toimisto­kiinteistöjen reilun 400 miljoonan euron kauppa­volyymi oli toiseksi matalin kautta aikain.

Liikekiinteistöjen kauppa­volyymit ovat pysytelleet niiden suhteellista markkina­osuutta matalampina viimeisten viiden vuoden ajan. Vuosi 2023 ei tuonut muutosta tilanteeseen, vaikka ihmisten lisääntynyt liikkuminen on kasvattanut kävijä­määriä kauppa­keskuksissa ja kaupunkien keskustoissa. Koko vuoden liike­kiinteistö­kauppa­volyymi jäi reilusti alle 300 miljoonaan euroon, joka on matalin lukema seurannassa kautta aikain.

Taloustilanteen epävarmuus heikentää myös toimitilojen vuokra­markkinoita. Pääkaupunki­seudun toimisto­tiloja jo pitkään vaivannut vajaa­käyttö pahenee entisestään, kun pienenevä tila­kysyntä kohdistuu pääosin hyvä­sijaintisiin ja laadukkaisiin tiloihin. Vuoden lopussa pääkaupunki­seudun keskeisten toimisto­alueiden tiloista 14,6 prosenttia oli tyhjillään.

Liiketilavuokrien kehitys­odotukset painuivat lähes kaikilla alueilla jälleen negatiivisiksi vuoden 2023 alkupuolella. Haasteista huolimatta liike­tilojen käyttö­asteet ovat kuitenkin pysytelleet melko korkeina. Kaikkien liike­tilojen keski­määräinen käyttö­aste oli pääkaupunki­seudulla 93,5 prosenttia syyskuussa 2023.

Pääkaupunkiseudun kiinteistökauppa­volyymi putosi 1,2 miljardiin euroon vuonna 2023, joka oli matalin lukema sitten vuoden 2012. Pääkaupunki­seudun kiinteistö­markkina-aktiviteetti pieneni myös suhteellisesti, kun koko maan volyymistä 46 prosenttia kohdistui Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Pääkaupunki­seudun rooli Suomen kiinteistösijoitus­markkinoilla pysyttelee kuitenkin varsin vahvana. 

Spondan rakennuttama toimitilarakennus nousi harjaan Tikkurilassa 

Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda rakennuttaa Tikkurilan juna‑aseman läheisyyteen toimisto‑ ja liiketila­kiinteistöä, joka tarjoaa noin 16 000 kerros­neliömetriä korkea­laatuista ja vastuullista toimitilaa. Lauri Korpisen katu 9:ssä kesällä 2022 käynnistynyt hanke etenee suunnitelmien mukaisesti ja rakennus on harja­korkeudessa. Vuoden­vaihteessa 2024–2025 valmistuvan talon pää­vuokralaiseksi tulee Valmet. 

Energiatehokas toimisto- ja liiketilakiinteistö rakennetaan Lauri Korpisen kadulle lähelle Tikkurilan juna-asemaa. Kuva: Sponda Real Estate

Korkealaatuisen toimitalon suunnittelussa on panostettu tilojen muunto­joustavuuteen ja rakennuksen energia­tehokkuuteen. Suunnittelua on edistetty tiiviissä yhteistyössä Valmetin kanssa, jolle toteutetaan muunneltavat tilat, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla yrityksen liiketoimintaa. 

– Valmet on hyvä esimerkki globaaleista edelläkävijä­yrityksistä, jotka haluavat panostaa vastuullisiin toimi­tiloihin ja henkilökuntansa hyvin­vointiin. Keskeisillä paikoilla sijaitseville, korkea­laatuisille ja muunneltaville toimi­tiloille on vahvaa kysyntää yritysten panostaessa tiloihin, jotka houkuttavat henkilö­kuntaa toimistoille. Toimisto­ympäristössä tapahtuu luontevia kohtaamisia ja yhteis­työn tekeminen on sujuvaa, mikä ruokkii yritys­kulttuurin vahvistamista, työ­hyvin­vointia sekä innovointia, Spondan toimitus­johtaja Christian Hohenthal toteaa. 

Talon päävuokralainen Valmet siirtää Lauri Korpisen kadun toimistoon toimintansa kahdesta eri sijainnista. Rakennuksessa tulee työskentelemään noin 800 henkilöä. 

– Rakenteilla on nyt tiloja, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla toimintaamme ja henkilöstömme työ­hyvin­vointia pitkälle tulevaisuuteen. Uusi toimisto­talo on merkittävä sijoitus henkilöstöömme Suomessa. Meidät valittiin syyskuussa tekniikan alan ammattilaisten keskuudessa ihanteellisimmaksi työn­antajaksi Suomessa. Uskomme, että tämä uusi toimistomme Tikkurilassa on vahva vetovoima­tekijä seuraavina vuosina ja vuosi­kymmeninä, Valmetin kiinteistö­johtaja Kimmo Kohtamäki toteaa. 

Uudisrakennuksessa työskentelevien arkea tukevat talon moni­puoliset palvelut, kuten lounas­ravintola, Lidl‑myymälä, iso pyörä­parkki ja sen yhteydessä olevat sosiaali­tilat sekä parkki­halli sähkö­autojen lataus­pisteineen. Talon omia, arkea helpottavia palveluja täydentää alueen moni­puolinen palvelu­tarjonta. Kiinteistö sijaitsee aivan Tikkurilan juna‑aseman ja kauppa­keskus Dixin välittömässä läheisyydessä. 

– Olemme iloisia, että pääsemme vihdoin avaamaan myymälän Tikkurilan juna‑aseman läheisyyteen, jossa meitä on kaivattu jo pitkään. Tavallisesta Lidl‑konseptista poikkeava myymälä avautuu toimisto‑ ja liike­tilojen yhteyteen ja tulee vastaamaan alueen asukkaiden päivittäis­tavarakaupan tarpeisiin, Lidlin kiinteistö­kehitys­päällikkö Toni Lautala sanoo. 

Kiinteistö tavoittelee energia­tehokkuus­luokka A:ta sekä platinatason LEED‑ympäristö­sertifikaattia. Energia­tehokkuutta parantaa osaltaan ympäristö­ystävällisen maalämpö­järjestelmän käyttö. Talon katolle asennetaan aurinko­paneelit. Rakentamisesta aiheutuva hiili­jalanjälki pyritään minimoimaan, ja tavoitteena on myös täyttää EU‑taksonomian vaatimukset. 

KTI Kiinteistötieto: Kiinteistökauppa hiljentynyt

Nopeasti muuttunut talous- ja korkoympäristö on hiljentänyt kiinteistö­markkinat. Kuluvan vuoden kiinteistökauppa­volyymi on hyytynyt finanssi­kriisin jälkeisten vuosien tasolle, ilmenee KTI Kiinteistötiedon julkaisemasta markkinakatsauksesta.

Kuva: Kiinteistötieto KTI

KTI Kiinteistötiedon mukaan vuoden 2023 kolmen ensimmäisen vuosi­neljänneksen kiinteistö­kauppa jäi 1,8 miljardiin euroon, eli alle kolmas­osaan viime vuoden vastaavan ajan­jakson 6 miljardista eurosta.

Vuoden 2023 heinä-syyskuussa kiinteistö­kauppaa käytiin noin 370 miljoonan euron arvosta. Näin matalia lukemia on tilastoitu edellisen kerran finanssi­kriisin jälkeisinä vuosina 2009–2013, jolloin kvartaali­volyymi jäi alle 400 miljoonaan euroon muutamana vuosineljänneksenä.

Vuokra-asuntokiinteistöjen kauppa­volyymi oli tammi-syyskuussa noin 600 miljoonaa euroa, mikä on viime vuosien tasoa matalampi. Noin puolet asuntokiinteistö­kaupoista on ulkomaisten sijoittajien tekemiä.

Toimistokiinteistöjen 400 miljoonan euron kauppa­volyymi koostuu pääosin suurehkojen ja hyvä­laatuisten kohteiden kaupoista. Liike‑, yhteis­kunta‑ ja tuotannollisten kiinteistöjen volyymeissä jäätiin tammi‑syyskuussa 200–300 miljoonan euroon. Ulkomaisten sijoittajien osuus tammi‑syyskuun kiinteistö­kaupoista oli 55 prosenttia.

Toimitilavuokramarkkinoilla talouden epä­varmuus painaa etenkin toimisto‑ ja liike­tilojen kysyntää. KTI:n kiinteistötiedon mukaan Helsingin keskustan uusia toimisto­vuokra­sopimuksia kuvaava indeksi nousi 3,7 prosenttia syksyn 2022 ja 2023 välisenä aikana. Toimitila­barometrin vastaajista 75 prosenttia arvioi toimisto­tilojen kokonais­tarpeen vähenevän tulevan kolmen vuoden aikana.

Liiketilamarkkinoiden epävarmuus jatkuu. Liike­tilojen vuokra­odotukset olivat Rakli-KTI Toimitilabarometrissa lähes kaikilla alueilla negatiiviset. Liike­tilojen käyttö­asteet pysyttelevät toistaiseksi vahvoina, mutta vajaa­käytön arvioidaan kasvavan.

Logistiikka-, varasto- ja tuotanto­tilojen kysyntä pysyttelee vahvana. Vuokriin odotetaan nousua kaikilla suurilla kaupunki­seuduilla. Myös käyttöaste­odotukset ovat tuotannollisissa tiloissa positiivisia.

Pääkaupunkiseudun vuokra‑asunto­­markkinoilla on runsaasti tarjontaa, jonka odotetaan sulavan rakentamisen vähenemisen myötä. Uusia asuntovuokra­sopimuksia kuvaavan indeksin nousu hidastui vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttiin. Vuokrien nousu jatkuu pääkaupunki­seudun ulko­puolisissa isoissa kaupungeissa pääkaupunki­seutua vahvempana.

Talouden ja rahoitus­markkinoiden tilanne on hyydyttänyt viime vuosien vilkasta vuokra‑asunto­rakentamista. Vielä tänä vuonna pääkaupunki­seudulle valmistuu ennätys­määrä, lähes 7 500 uutta vuokra‑asuntoa, mutta ensi vuodesta alkaen volyymit putoavat rajusti, ennakoi KTI Kiinteistötiedon markkinakatsaus.