Peruskorjaus tuo lisää elämää ja uutta kaupunkitilaa Gaselli-kortteliin – tarjolla myös toimistotilaa

Historiallinen, työeläkevakuuttaja Kevan omistama Pohjoisesplanadi 37 avautuu uudessa loistossaan heinäkuussa.

Helsingin keskustaan, Pohjoisesplanadi 37:ssä sijaitsevaan Gaselli-kortteliin on syntynyt aivan uutta kaupunkitilaa osana mittavaa peruskorjaus- ja täydennysrakentamishanketta.

Yli 180-vuotias arvokiinteistö on kokenut merkittävän muodonmuutoksen, kun viime vuodet lähinnä muutaman auton pysäköintipaikkana toiminut sisäpiha on saanut lasikatteen ja muuttunut kaikkia kaupunkilaisia viihdyttäväksi keitaaksi.

Tilojen suunnittelussa tunnelmaa lähdettiin hakemaan Euroopan suurten metropolien, kuten Pariisin ja Milanon ravintola- ja kahvilakulttuureista. Kohteen ylemmissä kerroksissa on tarjolla nykyaikaiset vaatimukset täyttävää toimistotilaa. Rakennukseen tehdyt muutokset vahvistavat ydinkeskustan vetovoimaa vapaa-aikaan, kaupunkikulttuuriin ja ihmisten kohtaamisiin liittyvänä paikkana.

Kiinnostus ravintola- ja kahvilatiloihin sekä Jardin-konseptiin on ollut poikkeuksellisen hyvä. Keskikesällä avaavat ravintola- ja kahvilatoimijat ovat:

Hans Välimäen johtama ranskalaisvaikutteinen Brasserie Lionne (avattu 30.4.)
Uudistunut ja legendaarinen kahvila Café Esplanad
Kreikkalainen ravintola Papa Andreas. Ravintoloitsijana toimii Andreas Andreou, joka on Oulussa Ravintola Crecianin perustaja – palkittu Vuoden Yrittäjänä (Pohjois-Suomi) ja äänestetty Suomen parhaaksi kreikkalaiseksi ravintolaksi.
Aasialainen ravintola Hua-Du
Cocktail baari Lillet

Peruskorjaus- ja täydennysrakentamishankkeen pääsuunnittelijana on toiminut JKMM Arkkitehdit Oy.

– Pohjoisesplanadi 37 on rakentunut vaihe kerrallaan parinsadan vuoden historiansa aikana ja nyt siihen lisätään jälleen uusi kerrostuma sisäpihan käyttöönoton myötä. Näin jatketaan vanhan arvokiinteistön tarinaa ja kehitetään uutta elävää kaupunkikulttuuria Helsingin ydinkeskustaan, sanoo arkkitehti Asmo Jaaksi JKMM Arkkitehdeistä.

Pohjoisesplanadi 37 on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus, ja se edustaa vanhimmilta osiltaan alueen varhaisinta rakennuskantaa. Rakennus kuuluu Museoviraston määrittämään valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY) Esplanadi-Bulevardi Helsingin keskustassa.

Peruskorjauksen projektinjohdosta, rakennuttamisesta ja toteutuksesta on vastannut Rakennustoimisto O. Hämäläinen Oy.

Jun 2025

Säätytalon peruskorjaus loppusuoralla: restauroidut julkisivut paljastuvat

Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Säätytalon syksyllä 2023 alkanut peruskorjaus ja restaurointityö on loppusuoralla.

Työt ovat edenneet siihen vaiheeseen, että sääsuojia ja telineitä on alettu purkaa ja niiden alta paljastuvat uusittu peltikatto ja kunnostetut julkisivut. Peltikatto jää vielä muutamaksi vuodeksi hapettumaan ennen maalausta, mutta julkisivut ovat jo saaneet takaisin historiallista ilmettään. Julkisivujen kunnostukseen kuului rappaus- ja maalaustöiden lisäksi rikkaiden kipsikoristeiden uusiminen ja ikkunoiden kunnostus.

Julkisivut perustuvat aikakaudelle tyypilliseen jäljittelyyn

Säätytalon julkisivut perustuvat kolmen kivilajin jäljittelyyn. Pohjakerroksessa on haettu graniitin sävyjä ja karheaksi hakattua pintaa. Julkisivun harkotettu kalkkimaalattu peruspinta matkii punertavaa hiekkakiveä ja kaikki listoitukset marmoria. Runsaissa kipsikoristeissa on sekä marmorin että patinoituneen pronssin sävyjä.

Julkisivujen paljastuminen kahden vuoden kunnostustöiden jälkeen on Senaatin rakennuttajapäällikkö Selja Flinkin mukaan jännittävää, sillä maalausta ei ole telineiltä päässyt näkemään kokonaisuutena.

–Rakennus tulee kuitenkin näyttämään tutulta Säätytalolta. Selkein muutos on siinä, että pääjulkisivun neljä valkoiseksi 1950-luvulla muutettua monumentaalipylvästä palautetaan jälleen hiekkakiven sävyisiksi, toteaa Flink.

Säätytalon peruskorjaus jatkuu vielä sisätiloissa

Säätytalon edellisestä peruskorjauksesta on jo yli 30 vuotta. Rakennuksen julkisivujen kunnostamisen lisäksi sisäpintojen runsaalle maalauskoristelulle on tehty laajamittaisia konservointitoimenpiteitä ja rakennuksen talotekniikka uudistettu. Samassa yhteydessä on parannettu myös rakennuksen esteettömyyttä ja energiatehokkuutta. Säätytalon korjaukset ovat työllistäneet monia restauroinnin ja konservoinnin erityisosaajia. Rakennuttamisesta vastaa valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt. Pääurakoitsijana toimii Rakennus Oy Antti J. Ahola ja hankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Freese Oy.

Julkisivutyöt on toteuttanut Rakennusentisöintiliike Ukri Oy:n työryhmä Anni Hassin johdolla. Ikkunat on kunnostanut Restaurointiosuuskunta Kymen Karmiini ja peltikaton uusimisesta vastaa Pellista Oy.

Julkisivun valmistumisen jälkeen konservointityöt jatkuvat vielä kesän ajan sisätiloissa. Rakennus luovutetaan valtioneuvoston kanslialle syksyllä 2025. Puistikon kunnostus ja Helsingin kaupungin rakentama leikkipaikka valmistuvat loppuvuodesta.

May 2025

Peab toteuttaa toimistorakennuksen peruskorjauksen Helsingin Panuntiellä

Peab ja Nordisk Renting ovat sopineet Kiinteistö Oy Helsingin Panuntie 6:n peruskorjauksesta ja rakenteiden osittaisesta uusimisesta. Peruskorjattavaan rakennukseen tulee tilat mm. Työterveyslaitokselle.

Hanke pitää sisällään 11.000 bruttoneliön kokoisen, 8-kerroksisen toimistorakennuksen peruskorjauksen ja nykyisen kylmän sisäänkäyntikerroksen muuttamisen lämpimiksi sisätiloiksi. Lisäksi rakennuksen runkoa korjataan ja vahvistetaan.

Hankkeessa koko rakennuksen talotekniset järjestelmät peruskorjataan uutta vastaaviksi.

Rakennukselle toteutetaan myös uusi pääsisäänkäynti sekä sisäänkäyntikatos luoteisjulkisivulle.

–Lähdemme peruskorjaamaan 90-luvun alussa valmistunutta toimistorakennusta, jonka korjaamista ohjaavat korkealle asetut vastuullisuustavoitteet niin työturvallisuuden kuin ympäristötavoitteidenkin osalta, kertoo korjausrakentamisen yksikönjohtaja Vesa Ahlroos Peabilta.

Hanke käynnistyy tammikuussa 2025 ja se valmistuu alkuvuodesta 2026.

Jan 2025

Valtioneuvoston toimitilojen peruskorjauksen ja uudistamisen ensimmäinen vaihe käynnistyy

Valtioneuvostokorttelin rakennuksia peruskorjataan ja ne käyvät läpi huomattavan taloteknisen uusimisen.

Valtioneuvoston linnan kortteli ja sen viereinen valtioneuvostokortteli ovat tulleet peruskorjausikään. Korttelien rakennukset peruskorjataan ja uudistetaan vaiheittain. Ensimmäinen vaihe käsittää valtioneuvostokorttelin eli Kirkkokatu 12:n ja 14:n, Pihapaviljongin, Snellmaninkatu 7:n sekä Hallituskatu 3:n rakennukset. Työt korttelissa käynnistyvät loppuvuodesta 2024. Ensimmäisen vaiheen pääurakoitsijana toimii YIT ja hankkeen rakennuttajana valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt.

Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan valtioneuvostokorttelin rakennuksia peruskorjataan ja ne käyvät läpi huomattavan taloteknisen uusimisen. Rakennusten turvallisuutta, energiatehokkuutta ja esteettömyyttä parannetaan ja lisäksi tehdään sisäpihaan ja logistisiin yhteyksiin liittyviä rakennustöitä. Peruskorjauksen yhteydessä työtilat uudistetaan ja tiloihin toteutetaan valtioneuvoston konseptin mukainen monitilatyöympäristö valtioneuvoston tarpeisiin. Kortteli on rakennushistoriallisesti merkittävä osa Helsingin keskustakortteleita ja koostuu useasta eri aikakauden rakennuksesta, joista vanhimmat rakennukset on rakennettu 1840-luvulla ja uusimmat 1980-luvulla. Uudistukset toteutetaan rakennusten historiallisia arvoja kunnioittaen.

Pitkäaikaiset ja vastuulliset ratkaisut

Nyt alkava ensimmäinen vaihe on osa laajempaa valtioneuvoston toimitilojen uudistamishanketta eli ns. Korttelihanketta, jossa valtioneuvoston toiminnot ja ministeriöiden toimitilat keskitetään jatkossa pääosin Valtioneuvoston linnan kortteleihin ja niiden välittömään läheisyyteen.

Tulevat tilaratkaisut ovat paitsi tehokkaat myös muunneltavat, joten ne taipuvat valtioneuvoston tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin. Työtilojen monipuolinen yhteiskäyttö säästää kustannuksia, tukee modernia työskentelyä ja on myös ekologisesti kestävää.

Rakennushankkeessa noudatetaan Senaatti-kiinteistöjen ohjeita hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Peruskorjauksissa Senaatin tavoitteena 15 % pienempi hiilijalanjälki tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna. Tässä hankkeessa tavoitteeksi on asetettu 24 % pienempi hiilijalanjälki. Kiertotaloustavoitteet ovat vahvasti mukana rakennushankkeessa ja esimerkiksi rakentamisen aikana käytetty energia tuotetaan ympäristöystävällisesti. Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa Senaatti-kiinteistöt hyödyntää suomalaista Rakennustiedon ympäristöluokitustyökalua (RTS), joka on kehitetty erityisesti Suomen olosuhteisiin. Hankkeessa tavoitellaan korkeaa ympäristön laadun tasoa eli neljää tähteä.

Ensimmäisen vaiheen eli valtioneuvostokorttelin laajuus on n. 15 000 neliömetriä ja kustannusarvio 71 milj. euroa. Pääurakoitsijana toimii YIT ja pääsuunnittelijana LPR-arkkitehdit Oy. Työt tontilla alkavat valmistelevilla töillä tämän vuoden lopussa ja varsinaiset rakennustyöt käynnistyvät alkuvuodesta 2025. Rakennustyöt valmistuvat loppuvuodesta 2026.

Nov 2024

Rovaniemen virastotaloon Lähteentiellä toteutetaan peruskorjaus ja -parannus sekä laajennus

Kuvituskuva, jossa etualalla rakennuskypärä työmaalla. — Rovaniemen virastotaloon toteutetaan peruskorjaus la laajennus. Kuvituskuva. Kuva: Ümit Yildirim / Unsplash

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt toteuttaa 1978–1980 rakennettuun kiinteistöön peruskorjauksen ja -parannuksen sekä laajennuksen. Hankkeen myötä nykyinen huonetoimistoihin perustuva toimistorakennus Lähteentiellä muuttuu moderniksi viiden toimijan monitilaympäristöksi.

Tontilla on aloitettu valmistelevat työt tontin raivaamisella, ja rakennustyöt alkavat elokuun puolivälin jälkeen ja valmistuvat aikataulun mukaan tammikuussa 2026.

Rakennuksessa uusitaan sisätilat, kuten väliseinät, talotekniikka ja sähköt. Julkisivu kunnostetaan ja ikkunat sekä vesikatto uusitaan. Lisäksi tontille rakennetaan toimintoja tukeva uudisrakennus. Hankkeen laajuus kokonaisuudessaan on noin 6 200 neliömetriä, ja kustannusarvio on noin 17,5 miljoonaa euroa. Hankkeen urakkamuoto on jaettu urakka, ja pääurakoitsijana toimii Sakela Rakennus Oy.

Uudistuksen myötä virastotalon käyttäjiksi tulevat Geologian tutkimuskeskus (GTK), Traficom, Rajavartiolaitos (RVL), Säteilyturvakeskus (STUK) ja Ilmatieteen laitos (FMI). Rakennuksen olemassa olevat käyttäjät GTK ja STUK muuttavat väistöön remontin ajaksi.

Sisätiloihin toteutetaan valtion toimijoille omat monitilaympäristöt, joissa huomioidaan käyttäjien toimitilakonseptien tavoitteet. Virastotalon nykyisten käyttäjien tilatarpeet ovat vähentyneet, eivätkä toimitilat enää vastaa muuttuneisiin työnteon tapoihin. Yhteiseen käyttöön tehdään aulapalvelu-, kokous-, sosiaali- ja kuntoilutilat sekä työkahvila. Tavoitteena on luoda muuntojoustavia tiloja, joita voidaan helposti muokata käytön tarpeen mukaan esimerkiksi irtokalusteilla. Tavoitteena on turvalliset, terveelliset ja kestävät tilat.

Investointi tuo kustannushyötyjä asiakkaiden toimintaan yhteensä arviolta noin 750 000 euroa vuodessa. Nämä kustannushyödyt saavutetaan muun muassa työajansäästöstä erilaisissa sisäisissä siirtymissä sekä yhteistyön ja työviihtyvyyden parantumisen myötä.

Kohde sijaitsee Rovaniemen kaupungin taajama-alueella Ounasvaaran lounaispuolella osoitteessa Lähteentie 2.

”Hankkeen erityispiirteenä on tontilla sijaitseva saksalaisten omille vangeille tarkoitettu Sicherheitsdientsin sodanaikaisen vankilan jäännökset. Rakennushankkeen takia osa jäännöksistä joudutaan purkamaan. Purkamisesta on pyydetty lausunto Lapin maakuntamuseolta, ja jäännökset dokumentoidaan Museoviraston toimesta”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Kimmo Puttonen.

Hankkeessa noudatetaan Senaatti-kiinteistöjen ohjeita hiilijalanjäljen pienentämiseksi, ja tavoitteena on vähentää hiilijalanjälkeä noin 15 % tavanomaiseen tasoon verrattuna. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja vähentää rakennusten energiankulutusta. Suunnittelussa noudatetaan Senaatin kiertotalouden periaatteita, ja muun muassa materiaalien valinnassa pyritään valitsemaan vähäpäästöisiä tuotteita. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa käytetään suomalaista Rakennustiedon ympäristöluokitustyökalua, joka auttaa arvioimaan ja vähentämään ympäristövaikutuksia.

Aug 2024

Valtion toimijat peruskorjattuun Porin Leijonaan

Kiinteistö Oy Porin Leijonan 8-kerroksiseen toimistorakennukseen on peruskorjattu valtion 12 toimijan yhteinen työympäristö. Aiemmin toimitiloja oli 10 osoitteessa ja vuokrattuja neliöitä oli 4000 enemmän.

Peruskorjaushankkeen laajuus oli 7400 neliömetriä. Porin Postitalona tunnettuun, vuonna 1967 valmistuneeseen rakennukseen toteutettiin yhteisiä toimistotiloja, työkahvila, yhteinen palvelupiste, vihkitilat, yhteiskehittelyalueita ja kokouskeskus. Tilaratkaisu pienentää valtion toimijoiden vuokra-alaa noin 4000 neliötä, mikä Senaatti-kiinteistöjen mukaan säästää valtion vuokrakustannuksissa yli 300 000 euroa vuodessa.

Uudistetun toimistotalon käyttäjiksi tulevat Satakunnan TE-toimisto, Verohallinto, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Maanmittauslaitos, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset ja Keha-keskus, Palkeet, Lounais-Suomen aluehallintovirasto (AVI) ja aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalvelut (Hake), Ruokavirasto, Valtori, Finnvera, Business Finland ja Porin kaupunki. Muutos koskee noin 480:tä henkilöä.

– Porin Leijonan hanke on ollut vuosia kestänyt projekti sekä meille että asiakasorganisaatioille ja Porin kaupungille. Olemme yhdessä suunnitelleet tiloja ja pohtineet toimintatapojen muutoksia sekä toimisto- että asiakaspalvelutilojen osalta, Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Sinikka Selänne kertoo.

*Palvelupisteet ovat valtion toimijoiden yhteiskäytössä. Kuva: Senaatti-kiinteistöt*

Tilamuutosprojektista sekä tilojen kalustamisesta ja varustamisesta vastasi Senaatti-kiinteistöt, joka tulee toimimaan vuokranantajana kaikille kohteessa toimiville organisaatioille. Senaatti on vuokrannut tilat kiinteistön omistavalta Leijonaverkot Oy:ltä, joka vastasi peruskorjauksesta. Hankkeen päätoteuttajana toimi Prepon Oy. Muutostyöt alkoivat keväällä 2022.

Olemassa olevan rakennuksen peruskorjaaminen on vähähiilinen ja kiertotalouden mukainen ratkaisu. Peruskorjatulle Porin Leijonalle haetaan kolmen tähden RTS-ympäristöluokitusta eli hyvää ympäristölaadun tasoa.

Senaatti-kiinteistöjen mukaan yhteisen palvelupisteen tavoitteena on parantaa asiakkaiden asiointia tarjoamalla viranomaispalveluja samasta paikasta tehokkaasti ja vaivattomasti.

Senaatti järjestää kohteessa kaikki palvelut kuten aula-, puhtaus- ja turvallisuuspalvelut. Lisäksi Senaatti vastaa kohteen turvallisuusjärjestelmistä sekä kokoustilojen ja palvelupisteiden tilavarausjärjestelmistä.

Dec 2023

Peab korjaa Hotelli Vantaan

Peab toteuttaa KOY Haukipurontielle (Keva) Original Sokos Hotel Vantaan osittaisen peruskorjauksen. Urakkasumma on 13,5 miljoonaa euroa. Työt aloitetaan joulukuussa 2023 ja kohde luovutetaan helmikuussa 2025.

*Hotelli Vantaa sijaitsee keskeisellä paikalla junaradan ja Tikkurilan kauppakeskuksen vieressä. Kuva: Original Sokos Hotel Vantaa*

Saneerattava kohde on vuonna 1991 valmistunut seitsemänkerroksinen hotellirakennus, johon on tehty laajennus vuonna 2003. Hotellihuoneita on yhteensä 271 kappaletta.

Urakka pitää sisällään tilojen ja talotekniikan osittaisen peruskorjauksen. Vanhemman rakennusosan talotekniikka kunnostetaan melko laajasti, sisätiloihin tehdään rajallisesti muutoksia sekä vesikattojen ja parvekkeiden lattiapintojen korjauksia. Metallirakenteiset kylpyhuoneet puretaan ja uudet kylpyhuoneet toteutetaan samoille paikoille levyrakenteisina. Myös IV-konehuoneet modernisoidaan ja puuttuva jäähdytys lisätään.

Hotellin pääaulaa ajanmukaistetaan avartamalla tilaa. Hotellin pysäköintikellarien kantavat rakenteet korjataan.

Rakennuksen uudempaan osaan tehdään hotellihuoneiden ja käytävien pintakorjauksia. Hotellihuoneiden kylpyhuonetiloihin ei kohdistu juurikaan toimenpiteitä, mutta viemäreitä kunnostetaan sukitustekniikalla.

– Meillä Peabilla on vahva osaaminen hotellien korjaushankkeista. Projektinjohtourakka on erinomainen toteutusmalli kohteen kaltaisiin peruskorjauksiin, joissa saadaan aidosti kaikkien osapuolien ammattitaito hyödynnettyä hankkeen eduksi, aluejohtaja Ilkka Laakeristo sanoo.

Nov 2023