Säätytalon peruskorjaus loppusuoralla: restauroidut julkisivut paljastuvat

Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Säätytalon syksyllä 2023 alkanut peruskorjaus ja restaurointityö on loppusuoralla.

Työt ovat edenneet siihen vaiheeseen, että sääsuojia ja telineitä on alettu purkaa ja niiden alta paljastuvat uusittu peltikatto ja kunnostetut julkisivut. Peltikatto jää vielä muutamaksi vuodeksi hapettumaan ennen maalausta, mutta julkisivut ovat jo saaneet takaisin historiallista ilmettään. Julkisivujen kunnostukseen kuului rappaus- ja maalaustöiden lisäksi rikkaiden kipsikoristeiden uusiminen ja ikkunoiden kunnostus. 

Julkisivut perustuvat aikakaudelle tyypilliseen jäljittelyyn

Säätytalon julkisivut perustuvat kolmen kivilajin jäljittelyyn. Pohjakerroksessa on haettu graniitin sävyjä ja karheaksi hakattua pintaa. Julkisivun harkotettu kalkkimaalattu peruspinta matkii punertavaa hiekkakiveä ja kaikki listoitukset marmoria. Runsaissa kipsikoristeissa on sekä marmorin että patinoituneen pronssin sävyjä.

Julkisivujen paljastuminen kahden vuoden kunnostustöiden jälkeen on Senaatin rakennuttajapäällikkö Selja Flinkin mukaan jännittävää, sillä maalausta ei ole telineiltä päässyt näkemään kokonaisuutena.

–Rakennus tulee kuitenkin näyttämään tutulta Säätytalolta. Selkein muutos on siinä, että pääjulkisivun neljä valkoiseksi 1950-luvulla muutettua monumentaalipylvästä palautetaan jälleen hiekkakiven sävyisiksi, toteaa Flink.  

Säätytalon peruskorjaus jatkuu vielä sisätiloissa

Säätytalon edellisestä peruskorjauksesta on jo yli 30 vuotta. Rakennuksen julkisivujen kunnostamisen lisäksi sisäpintojen runsaalle maalauskoristelulle on tehty laajamittaisia konservointitoimenpiteitä ja rakennuksen talotekniikka uudistettu. Samassa yhteydessä on parannettu myös rakennuksen esteettömyyttä ja energiatehokkuutta. Säätytalon korjaukset ovat työllistäneet monia restauroinnin ja konservoinnin erityisosaajia.  Rakennuttamisesta vastaa valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt. Pääurakoitsijana toimii Rakennus Oy Antti J. Ahola ja hankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Freese Oy. 

Julkisivutyöt on toteuttanut Rakennusentisöintiliike Ukri Oy:n työryhmä Anni Hassin johdolla. Ikkunat on kunnostanut Restaurointiosuuskunta Kymen Karmiini ja peltikaton uusimisesta vastaa Pellista Oy.

Julkisivun valmistumisen jälkeen konservointityöt jatkuvat vielä kesän ajan sisätiloissa. Rakennus luovutetaan valtioneuvoston kanslialle syksyllä 2025. Puistikon kunnostus ja Helsingin kaupungin rakentama leikkipaikka valmistuvat loppuvuodesta.

Valtion rakennusinvestoinnit ennätyskorkealla

Valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-konserni investoi kuluvana vuonna ennätyksellisen paljon ja rakennuttaa tiloja erityisesti turvallisuusviranomaisten käyttöön. Kokonaisuutena investointien ennustetaan nousevan yli 600 miljoonaan euroon, mikä on kaksinkertainen määrä pidemmän aikavälin keskiarvoon verrattuna.

Senaatti-kiinteistöjen suurimpiin hankkeisiin lukeutuu muun muassa Suojelupoliisin uudet toimitilat. Kuva: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, Senaatti-kiinteistöt

Senaatti-konsernissa on parhaillaan käynnissä 277 rakennushanketta eri puolilla Suomea. Investoinnit painottuvat erityisesti turvallisuustoimijoiden kohteisiin.   

Senaatti-kiinteistöjen suurimpia rakennus­hankkeita ja kokonaisuuksia ovat mm. Suojelupoliisin uudet toimi­tilat, Oulun pääpoliisiasema ja Oulun vankila, Vantaan vankilan lisä­rakennus, Itä-Uudenmaan uusi pääpoliisiasema, Kansallismuseon lisärakennus ja perus­korjaus sekä Säätytalon laaja perus­korjaus. Lisäksi käynnissä on useita rakennus­projekteja Rajavartiolaitokselle ja Poliisille.  

Puolustushallinnon tiloista vastaavan Puolustuskiinteistöjen merkittävimpiä hanke­kokonaisuuksia ovat F‑35-infrahankkeet ja Merivoimille toteutettavat infra­hankkeet, suoja­tilojen modernisointi­ohjelman toteutus sekä Puolustusvoimien kasarmien modernisoinnit yhteisen suunnitelman mukaisesti. 

Valtion rakennuttaminen jatkuu poikkeuksellisen vahvana lähi­vuodet. Vuosina 2024 ja 2025 investointien ennustetaan nousevan vuosi­tasolla jopa 750 miljoonaan euroon. Tämän jälkeen palataan takaisin maltillisemmalle, noin 500 miljoonan euron vuosi­tasolle. Rakentaminen painottuu jatkossakin korkean turvallisuus­tason kohteisiin ja valtion virastojen varautumiseen liittyviin investointeihin.  

Senaatti-kiinteistöjen investoinnit olivat 2010-luvulla keskimäärin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Erityisesti turvallisuus­viranomaisten tiloihin on investoitu voimakkaasti 2020-luvulla. Rakennus- ja kiinteistö­investoinnit olivat vuonna 2022 noin 490 miljoonaa euroa ja 2021 noin 420 miljoonaa euroa.   

Rakennusalan markkinatilanne heijastuu valtion rakennuttamiseen.  

– Muutos on ollut hyvin nopea. Vielä vuosi sitten markkina oli erittäin kuumentunut ja hintataso nousi rajusti. Eri puolilla Suomea oli vaikea saada ylipäätään tarjouksia. Nyt urakoiden hintataso on tullut huippu­tasolta selkeästi alas­päin ja tarjous­halukkuus kasvanut merkittävästi, rakennuttamis­johtaja Jonni Laitto Senaatti-kiinteistöistä sanoo. 

Senaatti-konsernin hankkeiden työllisyys­vaikutus on arviolta noin 9 000 henkilötyövuotta. Hankkeet toteutetaan eri puolilla Suomea pää­asiassa paikallisten yritysten voimin. Korkean turva­luokan rakentaminen asettaa vaatimuksia käytettäville materiaaleille ja edellyttää mm. turvallisuus­selvityksiä kaikilta työ­maalla työskenteleviltä.