Tulevaisuudessa osa valtion virastoista työskentelee yhteiskäyttötiloissa saman katon alla. Samalla myös asiointi virastoissa hoituu yhdellä käynnillä, kun valtion palvelut kootaan julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Taustalla on valtion uusi toimitilastrategia, jonka tavoitteena on, että neljännes valtion henkilöstöstä työskentelee yhteisissä työympäristöissä vuoteen 2030 mennessä.
Pasilan virastokeskus. Kuva: Senaatti
Valtakunnallisen verkoston rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa. Ensimmäiset yhteiset työympäristöt valmistuivat Joensuuhun ja Poriin vuonna 2023. Lahdessa ja Lappeenrannassa yhteiset palvelupisteet avautuivat kesällä 2023, ja yhteiset toimistotilat valmistuvat keväällä 2024. Yhteisten työympäristöjen hankkeita on suunnitteilla ja käynnissä myös mm. Turussa, Kouvolassa, Mikkelissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä.
Helsingissä osa valtion yhteisistä työympäristöistä toteutetaan Pasilan virastokeskukseen ja Sörnäisten rantatie 13:n toimistokiinteistöön, joissa tulisi työskentelemään noin 6000 valtion virastojen ja laitosten työntekijää. Myös Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen oma henkilöstö siirtyy yhteisiin työympäristöihin. Ensimmäisten käyttäjien on tarkoitus muuttaa tiloihin vuoden 2025 aikana.
Turun Teknologiakiinteistöt Oy toteuttaa Turun Vesihuollolle uudet, noin 2400 neliömetrin tilat. AkvaCityksi nimetty toimisto- ja hallikokonaisuus valmistuu vuonna 2025.
Havainnekuva: Sigge Arkkitehdit
Turun Vesihuolto asettuu AkvaCityn vuokralaiseksi 25 vuoden sopimuksella. AkvaCityyn tulee Turun Vesihuollon pääkonttorin lisäksi kaikki yhtiön toiminnot, myös asiakaspalvelu. Kokonaisuuteen kuuluu kaksi erillistä rakennusta, joista toiseen tulee toimisto- ja sosiaalitiloja ja toiseen teolliseen toimintaan soveltuvaa tilaa.
– Uusissa tiloissa toteutuu toiveemme saada kaikki toiminnot saman katon alle, ja erityisesti asiakaspalvelupisteen saaminen samaan kiinteistöön muun toiminnan kanssa on hyvä asia, Turun Vesihuollon toimitusjohtaja Irina Nordman sanoo.
AkvaCity on Teknologiakiinteistöjen ensimmäinen kokonaan puusta rakennettava kiinteistö. Päärakennusmateriaali on CLT.
– AkvaCityssä kaikki, mihin voidaan vaikuttaa, tehdään mahdollisimman hiilineutraalisti. Tämän mahdollistaa esimerkiksi puun kyky sitoa hiiltä sekä sen hyvä kierrätettävyys. Pyrimme siihen, että rakentamisen aikaiset hiilipäästöt eivät ylitä rakennuksen ilmastohyötyjä, jolloin hiilijalanjälki ja -kädenjälki ovat yhtä suuret, Teknologiakiinteistöjen suunnittelupäällikkö, arkkitehti Anniina Savisalo kertoo.
AkvaCity tulee näkyvälle paikalle Itäharjuun Turun sisääntuloväylän varteen, mikä on vaikuttanut arkkitehtuuriin. AkvaCityn on suunnitellut Sigge Arkkitehdit, ja sen pääsuunnittelija on Jani Vahala.
Hankkeen toteutus käynnistetään keväällä 2024, ja rakennus valmistuu alkukesällä 2025. AkvaCityn urakoitsija on Jatke Länsi-Suomi Oy. Turun Teknologiakiinteistöt Oy on Turun Tiedepuiston alueella toimiva kiinteistösijoitusyhtiö, jonka omistavat Hemsö TTP, Turun kaupunki ja Turun ammattikorkeakoulu.
Senaatti-kiinteistöt ja VR-Yhtymä Oyj ovat visioineet omistamalleen Turun Tavara-aseman alueelle uutta kaupunkikeskustan laajennusta. Visiotyö on tehty yhteistyössä Turun kaupungin sekä Väyläviraston kanssa. Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia asuin-, toimisto- ja palvelurakentamiseen sekä virkistyskäyttöön.
Havainnekuva: Senaatti-kiinteistöt
Valtaosa Tavara-aseman alueesta on valtion omistuksessa ja hallinnassa. Alueen junarataan rajautuva eteläosa tarvitaan rautatieliikenteen tarpeisiin toistaiseksi, ja sinne siirtyy toimintoja Turun ratapihalta. Tämänkin jälkeen suurin osa alueesta jää käyttämättömäksi.
Nyt kaavoitettavaksi esitettävälle alueelle voisi tulla asuntorakentamista noin 1000 asukkaalle ja 700 työpaikkaa. Visiotyön laadinnan yhteydessä on jo tehty alueen kaupallinen selvitys, luontoselvitys ja rakennushistoriallinen selvitys.
Asuntojen ja työpaikkojen lisäksi alueelle syntyisi uusi metsäpuisto. Puiston reunalla sijaitsisi päiväkoti. Puistoalue mahdollistaisi turvallisen reitin jalankulkijoille ja pyöräilijöille sekä yhdistäisi Kirstinpuiston, tavara-aseman ja Pukkilan asuinalueet raiteiden yli kulkevalla siltayhteydellä.
Turun kansainvälinen koulu saa uudet tilat Kupittaalta Hemsön omistamasta kiinteistöstä. Hemsö tekee rakennukseen useita tilamuutoksia ja uudistaa piha-alueen. Uudet tilat on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2026. Samalla myös rakennuksen nykyisen vuokralaisen Turun ammattikorkeakoulun tiloja uudistetaan.
Turun kansainvälinen koulu muuttaa Hemsön omistamaan Lemminkäisenkatu 30:n kiinteistöön. Myös Turun ammattikorkeakoulu jatkaa vuokralaisena rakennuksessa. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio
Turun kaupunki on valinnut yhteiskuntakiinteistösijoittaja Hemsön toteuttamaan uudet tilat Turun kansainväliselle koululle. Koulu muuttaa Kupittaalle Tiedepuiston alueelle Hemsön omistamaan Lemminkäisenkatu 30:n kiinteistöön, jonka vanhin osa valmistunut 1952 Tunturin polkupyörätehtaaksi ja matala osa on 1970-luvulta. Rakennus saneerattiin opetuskäyttöön vuosituhannen vaihteessa. Hemsön omistuksessa kiinteistö on ollut vuodesta 2013.
Tilamuutoshankkeessa Lemminkäisenkadulle toteutetaan tilat 450:lle kansainvälisen koulun oppilaalle ja 90:lle englanninkielisen varhaiskasvatuksen lapselle. Rakennukseen tehdään uutena muun muassa liikuntasali, musiikin, kuvaamataidon, kotitalouden, käsitöiden ja luonnontieteiden opetustilat sekä palvelukeittiö ruokailutiloineen. Kokonaisuuden laajuus on noin 6 500 neliömetriä.
Rakennusvaihe on tarkoitus aloittaa vuoden 2024 lopulla ja tilojen on määrä valmistua keväällä 2026. Hemsön investointi on yli 11 miljoonaa euroa.
Hemsö ja Turun kaupunki ovat allekirjoittaneet 20 vuoden vuokrasopimuksen. Hemsö vastaa rakennuksesta ja sen ylläpidosta koko vuokrakauden ajan.
Hemsö on myös sopinut tilamuutoksista kiinteistön nykyisen vuokralaisen, Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Ammattikorkeakoulun käytössä on jatkossa noin 10 000 neliötä, joissa opiskelee 1 500 oppilasta.
– Olemme tyytyväisiä, että pääsemme kehittämään Lemminkäisenkadun tiloja yhdessä pitkäaikaisen kumppanimme Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Seuraavaksi jatkamme suunnittelua rakennuslupaa ja toteutusta varten kaupungin ja ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä, Hemsön maajohtaja Jarkko Leinonen kertoo.
Turun kansainvälisen koulun tilat tehdään monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi niin, että ne soveltuvat monenlaisiin opetustilanteisin ja erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Myös aistiesteettömyys on huomioitu, sanoo hankkeesta Hemsöllä vastaava projektipäällikkö Heini Jokinen.
– Esimerkiksi valaistus, äänieristys ja akustiikka on suunniteltu niin, että aistit kuormittuvat mahdollisimman vähän. Sisäpihalle rakennamme viihtyisän ja aktivoivan alueen, jossa on tilaa monipuoliseen liikkumiseen ja leikkiin mutta yhtä lailla paikkoja rauhallisempaan oleiluun, Jokinen kertoo.
Turun kansainväliselle koululle on etsitty uusia tiloja pitkään ja elokuussa 2022 kaupunki hyväksyi päivitetyn tilatarveselvityksen ja esisopimuksen tilojen suunnittelun edistämisestä Hemsön kanssa.
– Olemme tehneet Hemsön kanssa vuosien ajan hyvää yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelurakennusten osalta. Huolellisen valmistelun lopputuloksena pääsemme ratkaisemaan kansainvälisen koulun tilakysymyksen yhdessä luotettavaksi osoittautuneen kumppanin kanssa, Turun tilapalvelujohtaja Leevi Luoto sanoo.
Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila sanoo, että kansainvälisen koulun muutto ammattikorkeakoulun naapuriksi tukee ammattikorkeakoulun jatkuvasti kansainvälistyvää toimintaympäristöä.
Turun Teknologiakiinteistöjen rakennuttaman GeneCity-rakennuksen peruskivi muurattiin torstaina 2. marraskuuta. GeneCity on lääketehdas, jonka Teknologiakiinteistöt toteuttaa biologisten lääkkeiden sopimusvalmistaja Biovian Oy:lle.
GeneCity nousee Turun Itäharjulle. Rakennuksen on määrä valmistua vuoden 2024 lopussa. Kuva: Teknologiakiinteistöt
Noin 6300 neliömetrin kokoinen GeneCity toteutetaan Itäharjulle osoitteeseen Teollisuuskatu 42. Hanke käsittää yksikerroksisen tuotantolaitoksen, kolmeen kerrokseen sijoittuvia aula- ja toimistotiloja sekä rakennuksen kellarikerrokseen tulevia sosiaali-, varasto- ja aputiloja. Rakennus valmistuu vuoden 2024 lopussa.
GeneCityn tuleva käyttäjä Biovian on yksi Turun alueen merkittävimmistä bioalan toimijoista, ja se työllistää lähes 200 ihmistä. Tällä hetkellä Biovian toimii Teknologiakiinteistöjen asiakkaana BioCityssä, PharmaCityssä ja ElectroCityssä, joissa sillä on noin 5 100 neliömetriä tuotanto- ja toimistotiloja.
GeneCityn arkkitehtisuunnittelun on tehnyt Sigge Arkkitehdit Oy. Rakennuksen puhdastilan on suunnitellut Elomatic Solutions Oy, joka myös vastaa tilan toteutuksesta. Hankkeen urakoitsijana toimii Rakennustoimisto Lundén Oy. Rakennus toteutetaan Leed-sertifikaatin v4-version Platina-tason mukaisesti, mikä tarkoittaa, että kiinteistön aiheuttama ympäristökuormitus ja energiankulutus pyritään minimoimaan koko sen elinkaaren ajan.
Hartelan rakentaman Astra-kampusrakennuksen peruskivi muurattiin 31. lokakuuta Turussa. Vastuullisuus huomioidaan läpi rakennusprosessin. Hankkeen tavoitteena on saada neljän tähden RTS-luokitus.
Astra-rakennus sijaitsee lähellä Turun tuomiokirkkoa. Kuva: Sigge Arkkitehdit
Åbo Akademin kampusalueella Tähtikortteliin rakentuva Astra-kiinteistö korvaa Gadolinia-kiinteistön osoitteessa Porthaninkatu 3–5. Rakennustyöt alkoivat tänä syksynä ja rakennus valmistuu syksyllä 2025. Hankkeen kokonaisala on 13 382 neliömetriä.
Astra-kampusrakennuksesta tulee Åbo Akademin opiskelijoiden ja henkilökunnan kohtaamispaikka. Astraan tulee muun muassa tuki- ja kirjastopalveluita, ravintola, kahvila sekä tiloja opetusta, ryhmätyöskentelyä ja itsenäistä opiskelua varten. Rakennusta tulee käyttämään myös Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Astrasta suunnitellaan myös turkulaisten kohtaamispaikka, jonka auditorio tarjoaa hienot puitteet esimerkiksi konferensseille.
Hankkeen tavoitteena on saavuttaa neljän tähden RTS-sertifikaatti, joka huomioi Suomen olosuhteet ympäristöasioiden näkökulmasta.
– On ratkaisevaa, että rakentamisessa otetaan vastuu ympäristöstä ja yhteiskunnasta, ja me Åbo Akademin säätiössä haluamme olla edelläkävijöitä tässä suhteessa. Tavoitteenamme on luoda Astraan parhaimmat tilat oppimiselle ja opetukselle samalla, kun minimoimme ympäristövaikutukset. Myös alihankkijoiden on sitouduttava hiilineutraaleihin suunnitelmiin, Åbo Akademin säätiön kiinteistöpäällikkö Mika Soinio kertoi.
– Astrassa rakennetaan kestävää pohjaa tulevaisuuden koulutukselle. Projekti on saanut vahvan startin ja toistaiseksi emme ole kohdanneet suuria yllätyksiä, vaikka työmaa sijaitsee vaativassa ympäristössä Turun tuomiokirkon naapurissa. Kaikki tähänastiset haasteet on ratkaistu aktiivisessa vuorovaikutuksessa tilaajan kanssa, Hartela Länsi-Suomen aluejohtaja Lauri Piitari kertoo.
Senaatti-kiinteistöjen omistamalle alueelle Turun Pihlajaniemen pohjoisosaan kaavoitetaan noin 2 500 asukkaalle urbaania ja merellistä asuinaluetta.Asemakaavamuutoksen tavoitteena on rakentaa uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden. Sweco on Senaatti-kiinteistöjen kumppanina mukana vahvistamassa Turun kaupungin ilmastotavoitteita kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä.
Havainnekuva, Turun Pihlajaniemen Katanpäänpuisto. Kuva: Sweco
Pihlajaniemen pohjoisosan asemakaavamuutoksessa kiinnitetään erityistä huomiota Turun kaupungin ilmastotavoitteiden ja kestävien kulkumuotojen tehokkaaseen kasvattamiseen. Alueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa 2024. Neljään urakkaan jaettu hanke tähtää kokonaisuudessaan valmiiksi 2029.
– Alueen maanomistajana Senaatti-kiinteistöt on vahvasti sitoutunut edistämään hiilineutraalisuutta ja biodiversiteetin kasvattamista Pihlajaniemen alueella. Tavoitteenamme on luoda ilmastoviisas ja luontoarvoja kunnioittava uusi kaupunginosa, joka tukee Turun kaupungin ja valtion ilmastotavoitteita ja edistää kestävien kulkumuotojen käyttöä, Otto Virenius Senaatti-kiinteistöistä kertoo.
Sweco on laatinut asemakaavan pohjalta suunnittelualueelle katu- ja puistosuunnitelmat sekä katujen ja puistojen rakentamissuunnitelmat, jotka käsittävät alueen katujen, vesihuollon, puistojen sekä hulevesien suunnittelun. Rakennesuunnittelijat ja arkkitehdit ovat laatineet suunnitelmat katseluterassista, paviljongista sekä neljästä sillasta, jotka yhdessä jalankulku- ja pyöräilyreittien kanssa muodostavat virkistys-, huolto- ja pelastustiereitistön.
Kaupunkivihreällä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä sen vaikutuksiin varautumisessa. Erityisesti uusia asuinalueita suunnitellessa voidaan alusta asti kiinnittää huomiota kasviston ja viheralueiden määrään ja laatuun. Pihlajaniemen keskeisen viheralueen sekä katuvihreän tavoitteena on varastoida ilmakehän hiilidioksidia, lisätä varjoisia alueita, muokata pienilmastoa miellyttävämmäksi sekä edistää hulevesien hallintaa ja toimia hulevesien tulvatilavuutena.
– Kaupunkivihreällä on muitakin hyötyjä: se tukee ihmisten ja eliöstön hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuutta, josta erityisesti kaupunkialueilla on suuri pula, Swecon maisemasuunnittelun projektipäällikkö Jenni Tuuli kertoo. Tuuli johtaa suunnitteluhankkeessa luonnon monimuotoisuustyötä.
Nykyisellään suunnittelualuetta halkoo avo-oja, johon kerääntyy hulevesiä useamman kilometrin päästä. Hulevesipuistojen ja kosteikkojen suunnittelu osaksi kaupunkirakennetta on yksi keino hallita sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen myötä yleistyneitä rankkasateita ja isojakin vesimassoja.
– Ojan ympärille on suunniteltu vehreä hulevesipuisto, jossa vesi polveilee purossa kerääntyen välillä lampiin ja kosteikkoihin. Samalla vesiä voidaan viivyttää, haihduttaa ja laskeuttaa luonnonmukaisin keinoin, Jenni Tuuli sanoo.
Myös alueen puusto on mietitty uudesta näkökulmasta. Turun kaupungin puuasiantuntija Aki Männistö on mukana hankkeessa laajentamassa Pihlajaniemen alueen puulajivalikoimaa.
– Kaupunkiympäristössä biodiversiteetin kehityksen kulmakiviä on ennakkoluuloton harvinaisten tai vähemmän käytettyjen lajien kokeilu. Alueen sisäisillä tonttikaduilla sekä aluetta halkovan promenadilla ja Pihlajaniemenaukiolla on toteutettu monilajisia ja kerroksellisia istutuksia, Aki Männistö kertoo.
Pölyttäjiä on Pihlajaniemessä pyritty huomioimaan suosimalla hulevesirakenteen reunoilla muun muassa pajuja, leppiä ja pihlajia sekä muita kukkivia lajeja kuten kirsikka- ja koristeomenapuita. Alueelle istutetaan heiniä sekä monilajisia ja -kerroksisia perennaistutuksia. Lisäksi säilytetään luonnontilaisia alueita, joilla kasvaa nuorta lehtimetsikköä sekä kosteaan paikkaan sopivia kasveja.
