Tuore tutkimus: Monitilatoimistojen meluongelmat ylikansallisia mutta ratkaistavissa

Maailmanlaajuisesti suurin sisäympäristöongelma avoimissa toimistoissa on kollegojen melu. Ongelma voidaan kuitenkin ratkaista satsaamalla huoneakustiikkaan ja äänieristettyihin toimistokoppeihin.

– Yhä useammat esihenkilöt miettivät nykyään, miten työntekijät saataisiin takaisin toimistolle. Siksi viritimme laajan projektikokonaisuuden vastaamaan kysymykseen, miten toimistoista tehdään houkuttelevampia, tutkimuksen vetäjä, dosentti Valtteri Hongisto avaa. 

Turun ammattikorkeakoulun Rakennustekniikan tutkimusryhmä kartoitti pohjaselvitykseksi maailmanlaajuisesti, miten erilaisten toimistotyyppien, kuten avotoimistojen tai työhuoneiden, koetaan soveltuvan toimistotyöhön. Lisäksi tarkasteltiin, miten eri toimistotyypeissä melu, valaistus, ilmanlaatu tai lämpöolot koetaan. Kymmenissä maissa toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi yli 85 000 työntekijää. Yleisin tyytymättömyyttä aiheuttava tekijä oli lämpöolot. Sen jälkeen tuli melu. Lämpöolo-ongelmat olivat samat eri toimistotyypeissä, kun taas meluongelmat korostuivat avoimissa toimistoissa. 

– Avoimissa toimistoissa tulee siis panostaa akustiikkaan ja tilojen käyttötapoihin niin, että meluhaitat saadaan kuriin, Hongisto tiivistää. 

Löydöksen vuoksi tutkittiin suomalaisia toimistoja. Uudet toimistot Suomessa ovat usein monitilatoimistoja, jossa erilaisille työtehtäville on tarjolla erilaisia tiloja. Avotoimistojen ohessa on yleensä erikseen varattavia huoneita tai toimistokoppeja. Tutkimus tehtiin neljässä yrityksessä, jotka muuttivat monitilatoimistoon. Yrityksissä oli noin 1000 työntekijää ja ne sijaitsivat Turussa, Helsingissä ja Lempäälässä. Tyytyväisyys työympäristöön oli suurempi, jos henkilö oli tyytyväinen ääniympäristöön, visuaaliseen yksityisyyteen, tilan määrään, vuorovaikutuksen ja tilanvaihdon helppouteen, laitteiden toimivuuteen ja tilan puhtauteen. Naiset olivat tyytyväisempiä työympäristöönsä kuin miehet. Myös esihenkilöt olivat tyytyväisempiä työtilaansa kuin muut. Tyytyväisyys ääniympäristöön selitti lähes puolet työympäristötyytyväisyydestä.

– Koska melu on keskeinen ongelma sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa, teimme lisäksi laboratoriokokeita, jotta saisimme selville eri meluntorjuntakeinojen vaikutukset ihmisten työtehoon ja hyvinvointiin, sanoo Hongisto.

Toimistokopeilla taitetaan loputkin meluongelmat

Kokeissa havaittiin, että huoneakustiikka tulisi suunnitella vähintään samaan tasoon, kuin suomalaiset määräykset edellyttävät, koska tätä huonompi huoneakustiikka heikentää työtehoa. Sama tulos saatiin myös Saksassa, jossa toteutettiin puolet kokeista. Lisäksi määräyksiä parempi huoneakustiikka paransi selvästi työskentelykokemusta. Hyvä huoneakustiikka tarkoittaa, että ääntä imevien materiaalien määrä huonepinnoilla ja sermeissä on mahdollisimman suuri, tilassa on riittävästi puheenpeittoääntä ja lattialla on pehmeä tekstiilimatto. Näillä vähennetään puheäänen häiritsevyyttä avotoimistoissa radikaalisti. 

Toimistokopit ovat uusi tapa tarjota hiljaisia työtiloja ja lisätä keskustelujen yksityisyyttä mihin tahansa tilaan. Oululaisessa toimistossa tehty kyselytutkimus osoitti, että toimistokoppien lisääminen toimistoon paransi tyytyväisyyttä puheyksityisyyteen. Sen jatkona tehty laboratoriokoe osoitti, että parhaan ääniluokan A kopissa työskenneltäessä työteho oli parempi ja stressitaso alhaisempi kuin jos koppia ei lainkaan olisi. 

– Projektimme päätulokset osoittavat, että ääniympäristö on suuri ongelma nykytoimistoissa. Ongelmia voidaan kuitenkin todistettavasti taklata. Monitilatoimistoissa kannattaa käyttää mahdollisimman hyviä meluntorjuntatuotteita, koska vain niillä voidaan aikaansaada merkittäviä parannuksia työtehossa ja kokemuksessa, alleviivaa Hongisto.

Tulokset saatiin aikaan kansainvälisessä ”MOTTI – sisäympäristö ja hyvinvointi toimistoissa” -projektissa, jonka toteutti Turun ammattikorkeakoulun rakennetun ympäristön tutkimusryhmä.

Tutkimus: Yritykset kokevat toimiston roolin edelleen merkittäväksi

Toimiston merkitys yrityksille on jopa kasvanut, selviää Technopoliksen läpi vuoden käynnissä olevasta asiakastutkimuksesta. Yritykset kaipaavat toimistoiltaan etenkin hyvää sijaintia sekä yrityksen tarpeisiin vastaamista.

Kuva: Technopolis

Kyselytutkimukseen vastanneet arvottivat toimistotilojen merkityksen yrityskulttuurille ja liiketoiminnalle asteikolla 1–5 keskimäärin tasolle 4,1. Kysymykseen vastasi vuoden 2023 aikana yhteensä 1 076 Technopoliksen asiakasta. Asiakastutkimus lähetetään toimitila-asiakkaiden päätöksentekijöille ja käytännön yhteyshenkilöille, ja tutkimuksen Technopolikselle toteuttaa Innolink.

– Toimiston merkitys on edelleen paljon keskustelua herättävä teema. Tutkimuksemme osoittaa, että yritykset näkevät toimiston olevan edelleen merkityksellinen niin yrityskulttuurille kuin liiketoiminnalle. Jotta toimisto voi tukea organisaation menestymistä, sen pitää vastata niin yrityksen kuin työntekijöiden tarpeisiin ja nykyajan työn tekemisen tapoihin, kertoo asiakaskokemuksesta vastaava Technopoliksen CMO Karri Hautanen.

Toimitilojen merkitys yrityksille kasvoi edellisvuoden tuloksesta (3,9) 0,2 pistettä. Technopoliksen toimintamaista toimiston merkitys arvioitiin korkeimmaksi Ruotsissa, mutta erot maiden välillä olivat pieniä.

Sijainti, sijainti, sijainti

Kyselyn tuloksista käy ilmi, että tärkein tekijä työympäristöön liittyen on toimistotilan sijainti, jonka valitsi tärkeimmäksi 31 % kyselyyn vastanneista.

– Sijainti on ollut tärkein työympäristöön vaikuttava tekijä läpi tutkimuksemme historian. Sijaintiin liittyy olennaisesti saavutettavuus, joka tarkoittaa hyviä ja monipuolisia liikenneyhteyksiä sekä esimerkiksi riittävää parkkipaikkojen määrää ja pyöräparkkia, kertoo Technopoliksen Hautanen.

Yli viidennes kyselyyn vastanneista piti tärkeimpänä tekijänä sitä, että toimistotila vastaa yrityksen tarpeisiin.

– Jokainen yritys on erilainen ja jokaisella yrityksellä on myös omat uniikit tarpeensa toimistoon liittyen. Hybridityön vakiintumisen myötä yrityksissä on havahduttu entistä vahvemmin siihen, että tilasuunnittelun tulee lähteä yrityksen ja työn tekemisen tapojen tarpeiden huomioimisesta. Kyselyssämme tilojen hinta-laatusuhde arvioitiin selvästi vähemmän tärkeäksi tekijäksi kuin sijainti ja tarpeisiin vastaaminen, Hautanen toteaa.

Työvoiman houkutteleminen ja pitäminen edelleen yrityksille suurin haaste

Kyselyssä kartoitetaan myös haasteita, joita yritykset kohtaavat. Yritysten päätöksentekijöistä 28 % näki vuonna 2023 suurimpana haasteenaan osaavan työvoiman houkuttelemisen ja pitämisen.

– Osaavan työvoiman houkutteleminen ja pitäminen on noussut jo vuosia kyselyssämme yritysten ykköshaasteeksi. Toimivalla ja käyttäjälähtöisellä toimitilasuunnittelulla on mahdollista vaikuttaa yrityksen veto- ja pitovoimaan, joten pystymme auttamaan asiakkaitamme tämän haasteen kanssa, kertoo Hautanen Technopolikselta.

Toiseksi suurimmaksi haasteeksi vastaajien joukossa nousi toimintaympäristön muutosten ennalta-arvaamattomuus (19 %).

– Globaalin toimintaympäristön epävakaus haastaa laajasti eri alojen yrityksiä, ja se näkyi myös tutkimuksessamme. Meille on tärkeää ymmärtää asiakkaitamme ja siksi kartoitamme myös tällä läpi vuoden jatkuvalla tutkimuksellamme sitä, minkälaisia haasteita he arjessaan näkevät, korostaa Hautanen.