Tutkimus: Yritykset kokevat toimiston roolin edelleen merkittäväksi

Toimiston merkitys yrityksille on jopa kasvanut, selviää Technopoliksen läpi vuoden käynnissä olevasta asiakastutkimuksesta. Yritykset kaipaavat toimistoiltaan etenkin hyvää sijaintia sekä yrityksen tarpeisiin vastaamista.

Kuva: Technopolis

Kyselytutkimukseen vastanneet arvottivat toimistotilojen merkityksen yrityskulttuurille ja liiketoiminnalle asteikolla 1–5 keskimäärin tasolle 4,1. Kysymykseen vastasi vuoden 2023 aikana yhteensä 1 076 Technopoliksen asiakasta. Asiakastutkimus lähetetään toimitila-asiakkaiden päätöksentekijöille ja käytännön yhteyshenkilöille, ja tutkimuksen Technopolikselle toteuttaa Innolink.

– Toimiston merkitys on edelleen paljon keskustelua herättävä teema. Tutkimuksemme osoittaa, että yritykset näkevät toimiston olevan edelleen merkityksellinen niin yrityskulttuurille kuin liiketoiminnalle. Jotta toimisto voi tukea organisaation menestymistä, sen pitää vastata niin yrityksen kuin työntekijöiden tarpeisiin ja nykyajan työn tekemisen tapoihin, kertoo asiakaskokemuksesta vastaava Technopoliksen CMO Karri Hautanen.

Toimitilojen merkitys yrityksille kasvoi edellisvuoden tuloksesta (3,9) 0,2 pistettä. Technopoliksen toimintamaista toimiston merkitys arvioitiin korkeimmaksi Ruotsissa, mutta erot maiden välillä olivat pieniä.

Sijainti, sijainti, sijainti

Kyselyn tuloksista käy ilmi, että tärkein tekijä työympäristöön liittyen on toimistotilan sijainti, jonka valitsi tärkeimmäksi 31 % kyselyyn vastanneista.

– Sijainti on ollut tärkein työympäristöön vaikuttava tekijä läpi tutkimuksemme historian. Sijaintiin liittyy olennaisesti saavutettavuus, joka tarkoittaa hyviä ja monipuolisia liikenneyhteyksiä sekä esimerkiksi riittävää parkkipaikkojen määrää ja pyöräparkkia, kertoo Technopoliksen Hautanen.

Yli viidennes kyselyyn vastanneista piti tärkeimpänä tekijänä sitä, että toimistotila vastaa yrityksen tarpeisiin.

– Jokainen yritys on erilainen ja jokaisella yrityksellä on myös omat uniikit tarpeensa toimistoon liittyen. Hybridityön vakiintumisen myötä yrityksissä on havahduttu entistä vahvemmin siihen, että tilasuunnittelun tulee lähteä yrityksen ja työn tekemisen tapojen tarpeiden huomioimisesta. Kyselyssämme tilojen hinta-laatusuhde arvioitiin selvästi vähemmän tärkeäksi tekijäksi kuin sijainti ja tarpeisiin vastaaminen, Hautanen toteaa.

Työvoiman houkutteleminen ja pitäminen edelleen yrityksille suurin haaste

Kyselyssä kartoitetaan myös haasteita, joita yritykset kohtaavat. Yritysten päätöksentekijöistä 28 % näki vuonna 2023 suurimpana haasteenaan osaavan työvoiman houkuttelemisen ja pitämisen.

– Osaavan työvoiman houkutteleminen ja pitäminen on noussut jo vuosia kyselyssämme yritysten ykköshaasteeksi. Toimivalla ja käyttäjälähtöisellä toimitilasuunnittelulla on mahdollista vaikuttaa yrityksen veto- ja pitovoimaan, joten pystymme auttamaan asiakkaitamme tämän haasteen kanssa, kertoo Hautanen Technopolikselta.

Toiseksi suurimmaksi haasteeksi vastaajien joukossa nousi toimintaympäristön muutosten ennalta-arvaamattomuus (19 %).

– Globaalin toimintaympäristön epävakaus haastaa laajasti eri alojen yrityksiä, ja se näkyi myös tutkimuksessamme. Meille on tärkeää ymmärtää asiakkaitamme ja siksi kartoitamme myös tällä läpi vuoden jatkuvalla tutkimuksellamme sitä, minkälaisia haasteita he arjessaan näkevät, korostaa Hautanen.

Työterveyslaitos: Työtiloja ei saa tiivistää hyvinvoinnin kustannuksella

Lisääntynyt etätyö ja tarve säästää tilakuluissa lisäävät tarvetta työympäristön muutoksille. Työterveyslaitoksen mukaan tilaratkaisuissa pitäisi ottaa huomioon nykyistä paremmin vaikutukset työhön, toimintaan ja hyvinvointiin.

Kuvituskuva. Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

– Tilat ovat organisaatioille usein yksi suurimmista kiinteistä kustannuksista henkilöstökulujen ohella. Tehokkaaseen tilankäyttöön kannustaa myös vastuullisuusnäkökulma, sillä tyhjien tilojen ylläpitäminen tarkoittaa resurssien tuhlaamista, sanoo vanhempi asiantuntija Suvi Hirvonen Työterveyslaitoksesta.

Tutkijoiden viesti työpaikoille on, että työympäristömuutos on monimutkainen prosessi, jossa on aina kyse muustakin kuin tiloista.

– On tärkeää ymmärtää, miten paljon tilamuutos vaikuttaa toimintaan. Lisäksi kannattaa ennakoida, miten työ muuttuu tulevaisuudessa. Näin tilaratkaisut palvelevat työnteon tarpeita pitkään, sanoo vanhempi asiantuntija Pia Sirola Työterveyslaitoksesta.

– Työympäristömuutokset menevät valitettavan usein pieleen siinä, että suunnitellaan pelkästään tilojen muutosta ja unohdetaan työn muutos. Pahimmillaan tuloksena on työhön ja toimintaan sopimattomat tilat, joissa henkilöstö ei voi hyvin, sanoo Suvi Hirvonen.

Muutosvastarintaa ja muutoksesta aiheutuvaa kuormitusta voidaan ehkäistä johtamalla muutosta aktiivisesti, viestimällä avoimesti ja kuuntelemalla henkilöstöä.

Työterveyslaitoksen Onnistu työympäristömuutoksessa -oppaan mukaan hyvinvointia edistävä työympäristö tukee esimerkiksi työn sujuvuutta ja työn imua sekä edistää vuorovaikutusta, yhteistyötä ja fyysistä aktiivisuutta. Oppaan materiaalit pohjautuvat Työterveyslaitoksen pitkäaikaiseen tutkimus- ja kehittämistyöhön työtilojen parissa.