Helsinki-Vantaa maailman 24 kauneimman lentoaseman joukossa

Finavian Helsinki-Vantaan terminaalin vuonna 2021 valmistunut laajennus on valittu yhdeksi maailman kauneimmista lentoasemista arkkitehtuurin ja designin kansainvälisessä Prix Versailles 2023 -kisassa. Prix Versaillesin mukaan valitut edustavat poikkeuksellista arkkitehtuuria ja designia ja sopivat siksi esimerkeiksi koko maailmalle.

*Helsinki-Vantaan tuloaula. Kuva: Finavia*

– Olemme ylpeitä siitä, että Helsinki-Vantaan suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu saavat tunnustusta maailmalla. Lentoasema on monille matkustajille ensimmäinen kosketus Suomeen, ja se toimii näyteikkunana maamme osaamiseen ja innovaatioihin. On hienoa, että Finavialla on osa Suomen positiivisen mielikuvan luomisessa, Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ulla Serlenius sanoo.

Prix Versailles -arkkitehtuurikilpailu järjestetään vuosittain. Tänä vuonna mukana oli ensimmäistä kertaa kategoria kauneimmille lentoasemille. Myöntämisperusteina tunnustukselle olivat innovaatio, luovuus, ekologisuus sekä paikallisen luonnon ja kulttuuriperinnön huomioon ottaminen suunnittelussa.

Maailman kauneimpien lentoasemien listalle pääsi 24 asemaa eri puolilta maailmaa. Listalla on muiden muassa neljä asemaa Kiinasta, kuusi Yhdysvalloista ja kaksi Kreikasta.

Finavian mukaan Helsinki-Vantaan uuden terminaalin suunnittelua ja toteutusta ovat ohjanneet suomalaisuus ja vastuulliset valinnat.

– Suomalainen luonto on inspiroinut terminaalin sisätilojen suunnittelua. Tuloaulan Luoto-viherrakennelma toivottaa matkustajat tervetulleiksi Suomeen välittömästi heidän astuessaan ulos matkatavara-aulasta. Lähtöaulan näyttävä puukatto taas luo rauhallisen tunnelman heti matkan alkumetreillä. Puukatto on valmistettu täysin kotimaisena käsityönä suomalaisesta kuusesta, Serlenius kertoo.

Terminaalin laajennusosa avattiin vuonna 2021 osana Helsinki-Vantaan lentoaseman vuonna 2023 päättynyttä kehitysohjelmaa.

05

joulu 2023

YIT kyseli toimistotoiveita: hybridityö tuli jäädäkseen

YIT:n teettämän Kestävät kaupunkiympäristöt -kyselyn mukaan etätyötä tekevien osuus on vakiintunut. Päätetyötä tekevistä 53 % työskentelee etänä 3–5 päivää viikossa ja 52 % päätetyötä tekevistä haluaa tehdä mahdollisimman paljon etätöitä. Coworking-tilat ovat menettäneet suosiotaan.

*Etätyötä tekevistä 89 % haluaisi, että voisi itse päättää missä ja milloin tekevät työtä. Kuva on tekoälyn näkemys kotityöpisteestä. Kuva: lumbridgecity/Pixabay*

Kyselyyn vastanneiden mukaan työnantajien etätyölinjaukset eivät ole tiukentuneet viime vuodesta. Kolmannes päätetyöntekijöistä saa tehdä etätyötä jatkuvasti. Joka neljäs päätetyötä tekevistä kertoo työnantajan selvästi rajanneen etätyön määrää. Joka kolmannessa organisaatiossa etä- ja toimistopäivistä sovitaan tiimitasolla.

89 % etätyötä viikoittain tekevistä haluaa, että he voivat jatkossa itse määritellä, milloin ja missä työnsä tekevät.

– Etätyön tekeminen on selkeästi vakiintunut, ja hybridityöstä on tullut uusi normaali. Barometrin mukaan valta työn tekemisen paikasta näyttäisi siirtyneen enemmän työntekijälle, ja etenkin naiset hyödyntävät etätyömahdollisuutta. Töissä kannattaa kuitenkin sopia pelisäännöt, milloin ollaan toimistolla, jotta lähityöskentelystä ja kohtaamisista saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä, YIT:n myyntijohtaja Tuula Klemetti sanoo.

Kyselyssä selvitettiin myös, mitä ihmiset odottavat työpaikaltaan. Vastausten mukaan toimistojen nykytila ei täysin vastaa odotuksia. Päätetyöntekijöiden ihannetoimistolla olisi omat työhuoneet (59 %), hyvä ilmanvaihto ja sopiva lämpötila (38 %) sekä kohtuuhintainen lounas (32 %).

Nykyisessä toimistossa tärkeimpänä pidettiin omiin mittoihin säädettävissä olevaa omaa työpistettä (54 %) sekä laadukkaita työvälineitä (36 %). Työpaikan sijainnissa tärkeintä on, että se on kävely- tai pyörämatkan päässä kotoa (56 %) tai että sinne pääsee helposti julkisilla liikennevälineillä (53 %). Lähes joka neljäs toivoo työsuhde-eduksi joukkoliikennelippua.

Kyselyn vastausten perusteella vuokrattavat etätyötilat herättävät vähemmän kiinnostusta kuin koronavuosina: 78 % etätyöntekijöistä valitsee mieluummin työskentelyn kotona kuin lähistöllä olevassa etätyötilassa. 18 % vastaajista olisi valmis maksamaan 20 000 euroa tai enemmän erillisestä 6–8 neliömetrin työhuoneesta oman asuntonsa yhteydessä. Asunto, jossa olisi erillinen työhuone, kiinnostaa etenkin alle 36-vuotiaita sekä Espoossa ja Vantaalla asuvia.

Kestävät kaupunkiympäristöt -kysely tehtiin Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion asukkaille. Nettipaneelissa oli vastaajia tänä vuonna 1058 + 354 henkeä (toimistotyötä tekevien erillisotos). Kysely tehtiin syys-lokakuun vaihteessa 2023. Prior Konsultointi toteutti tutkimuksen YIT:n toimeksiannosta.

04

joulu 2023

Raide-Jokeri on valmis, nyt lähestyy Länsi-Helsingin raitiotien toteutus

Länsi-Helsingin raitiotiehanke sisältää uuden pikaraitiolinjan keskustasta Munkkiniemen ja Haagan kautta Kannelmäkeen sekä kantakaupungin uudet raitiotieosuudet Töölössä ja Kampissa. Suunnittelun on tarkoitus alkaa vuonna 2024 ja toteutuksen 2026. Hinta on tässä vaiheessa 310 miljoonaa euroa.

*Havainnekuva Kaupintieltä Lassilassa. Kuvassa Pohjois-Haagan pysäkki. Havainnekuva: Voima Graphics Oy*

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee 5.12.2023 raitiotie- ja katuhankkeen käsittävää hankesuunnitelmaa, jota esitetään raitiotiehankkeen toteutuksen ohjeeksi. Hankesuunnitelmassa määritellään hankkeen laajuus, aikataulu ja toteutustapa. Hankkeen toteutusmuodoksi esitetään allianssimallia, joka on havaittu hyväksi jo muilla suurilla raitiotiehankkeilla.

Mikäli lautakunta päättää esityksen mukaisesti, käynnistävät Helsingin kaupunki ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy vuoden 2024 kevään aikana hankintavaiheen, jossa valitaan kumppanit hankkeen suunnitteluun ja rakentamiseen. Tavoitteena on rakentamisvaiheen alkaminen vuonna 2026.

Uusien raitioteiden lisäksi hankkeessa rakennetaan runsaasti kaupunkikehityksen edellyttämiä katualueita, kunnallistekniikkaa ja muuta infrastruktuuria. Arvio kokonaisuuden kustannuksista on noin 310 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 yleissuunnitelman käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hankkeen toteutuksen.

01

joulu 2023

Tokmannin Moreeni-logistiikkakeskus on valmis

Tokmanni-konsernin uusi 55 000 bruttoneliön Moreeni-niminen logistiikkakeskus on valmistunut Mäntsälään budjetin raameissa ja noin puoli vuotta etuajassa. Tokmanni valmistelee uuden keskuksen pikaista myyntiä asettuakseen itse siihen pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi.

Moreenin valmistuminen poistaa tarpeen yhtiön pitkään käyttämille ulkoisille vuokravarastoille eri puolilla Etelä-Suomea. Enimmillään Tokmannilla oli käytössään kuusi ulkoista varastoa, nyt niiden määrä supistuu yhteen.

– Uusi Moreeni-logistiikkakeskuksemme on erittäin tervetullut, sillä se tukee naapurissa sijaitsevan hallinto- ja logistiikkakeskuksemme toimintaa ja tehostaa toimitusketjuamme merkittävästi. Voimme esimerkiksi optimoida kuljetuksia, välttää varastojemme välisiä siirtoja sekä ensi vuoden alkupuolella luopua viimeisestä käytössämme olevasta ulkoisesta varastosta, Tokmannin myynnistä ja toimitusketjusta vastaava johtaja Timo Heino sanoo.

Moreeni on Heinon mukaan suunniteltu vastaamaan myös myymäläverkoston ja tuotetarjonnan laajentamiseen jatkossa.

– Jo yksin Moreeni-logistiikkakeskuksemme tarjoaa tilaa lähes kolmen eduskunnan päärakennuksen tai kahdeksisen jalkapallokentän verran. Kun mukaan lasketaan noin 15-vuotias hallinto- ja logistiikkakeskuksemme, voi kokonaisuuttamme verrata esimerkiksi lähemmäs seitsemään eduskunnan päärakennukseen tai noin 18 jalkapallokenttään, Heino kertoo.

Moreeni-hanke käynnistyi suunnittelulla vuonna 2021. Rakennustöihin päästiin helmikuussa 2022, ja rakennus valmistui lopulta jo kuluvan vuoden marraskuussa, puoli vuotta alkuperäistä aikataulua edellä.

Moreenin pää- ja rakennesuunnittelijana on toiminut arkkitehti SAFA Jouni Saarinen ja projektiarkkitehtina Tuukka Rautavirta A1 Arkkitehdit Oy:stä. Projektinjohtourakoitsijana on toiminut Fira Oy ja rakennuttajakonsulttina Henri Räikkönen Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:stä.

Tokmanni valmistelee Moreeni-logistiikkakeskuksen myyntiä ja sen takaisinvuokraamista pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Myyntihetken on arvioitu ajoittuvan kuluvan vuoden joulukuulle.

Moreenin lämmönlähteenä on kaukolämmön ja ilma-vesilämpöpumppujen hybridi. Lämpöpumppujen lämmöntuotannon odotetaan kattavan noin 70 % rakennuksen vuotuisesta lämmöntarpeesta. Moreenin katolla on Solarigo Systems Oy:n asentamat kaksi aurinkovoimalaa, joissa on yhteensä 4000 aurinkopaneelia. Teholtaan 1,7 MWp:n kokoisen aurinkovoimalakokonaisuuden odotetaan tuottavan sähköä noin 1,4 GWh vuodessa.

Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa toimivaan Tokmanni Group Oyj:hin kuuluu yli 360 Tokmanni-, Dollarstore-, Big Dollar-, Miny-, Click Shoes- ja Shoe House -myymälää verkkokauppoineen. Vuonna 2022 konsernin liikevaihto oli 1 168 miljoonaa euroa ja liikevoitto 86 miljoonaa euroa.

01

joulu 2023

FIGBC: Mieluummin ongelman ratkaisija kuin pahis

Green Building Council Finland (FIGBC) määrittelee perustehtäväkseen tavoitella nopeaa kestävyysmuutosta rakennetussa ympäristösssä. Yhdistyksellä on nyt 320 yritys- ja yhteisöjäsentä, ja sen hallitusta on juuri uusittu viidellä vaikuttajalla.

Energiamurroksen ja kiertotalouden edistäminen ovat avaimia luonnon ja ilmaston kaksoiskriisin ratkaisuun, FIGBC toteaa.

– Meidän visionamme on maapallon kantokyvyn rajoissa menestyvä kiinteistö- ja rakennusala. Näyttöjä kyllä löytyy, toimialalla on tähän osaamista, Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Antti Ruuska sanoo.

Ruuskan mukaan kiinteistö- ja rakennusalalle on pedattu kestävyyshaasteiden ratkaisijan roolia.

– Jos emme tätä roolia lunasta, voi sankarin viitan sijaan tarjolla ollakin pahiksen rooli, Ruuska toteaa.

Sankaruuteen tarvitaan Green Building Council Finlandin mukaan yhteistyötä.

– Green Building Council Finlandin uutta strategiaa on työstetty yhdessä jäsenistön kanssa viidessä eri työpajassa, ja sitä on kommentoinut yli 150 ihmistä. Yhdessä on todettu, että aivan mainiosti tämä toimiala pystyy menestymään maapallon kantokyvyn rajoissa, Ruuska kertoo.

Järjestön 1.1.2024 aloittavaan hallitukseen on uusiksi jäseniksi nimitetty Aalto-yliopiston professori Matti Kuittinen, Taaleri Oyj:n kiinteistökehityksen ja rakennuttamisen johtaja Timo Metsälä, Stora Enso Woodin Head of Sustainability Johanna Pirinen, Y-Säätiön projektipäällikkö, arkkitehti Inari Virkkala ja Nrepin viestintäpäällikkö Jannica Aalto.

Hallituksessa jatkavat Antiloopin Head of Sustainability and Property Management Hannamari Koivula, Pontos Groupin kiinteistösijoitusjohtaja Päivi Tomula, Betolarin EMEA-alueen avainasiakaspäällikkö Mikko Marjalaakso, A-Insinöörien kestävän kehityksen ja uusien palvelujen johtaja Liisa Jäätvuori, Granlundin energiatoimialan johtaja Ville Reinikainen sekä SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen, joka toimii uuden hallituksen puheenjohtajana ja NRC Groupin ympäristöpäällikkö Jukka Viitanen, joka valittiin uuden hallituksen varapuheenjohtajaksi.

01

joulu 2023

Senaatti myi Otaniemestä kaksi kiinteistöä Newil&Baulle ja Kusinkapitalille

Senaatti-kiinteistöt on tehnyt kiinteistökaupan Newil and Bau Oy:n ja Kusinkapital Ab:n hallinnoiman yhtiön kanssa kahdesta kiinteistöstä Otaniemessä. Kiinteistöt muodostavat suuren kehitettävän kokonaisuuden Kivimiehen alueella, jossa on vireillä asemakaavan muutos.

Kaupan kohteena olevat kiinteistöt Kivimiehentie 1 ja 2 sijaitsevat keskeisellä paikalla Otaniemen yliopistokampuksen ja Keilaniemen välissä. Rakennukset ovat toimineet aikaisemmin toimisto-, laboratorio-, opetus- ja majoituskäytössä. Myynnistä järjestettiin viime keväänä tarjouskilpailu.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että tämä vaille valtiokäyttöä jäänyt kiinteistökokonaisuus sai nyt uuden omistajan, joka pääsee saattamaan loppuun käynnissä olevan kaavamuutoksen ja tuo tämän kokonaisuuden kehittämiseen kokemuksensa erityisesti asuntokehittäjän näkökulmasta, Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Emmi Sihvonen sanoo.

Newil&Baun ja Kusinkapitalin suunnitelmana on kehittää korttelia asuinkäyttöön, elävöittää aluetta sekä tuoda sinne lisää palveluita, kuten päiväkoti ja leikkipuisto. Kokonaisuudesta on käynnissä arkkitehtikutsukilpailu, jonka voittaja valitaan alkuvuodesta.

– Tavoitteenamme on luoda kokonaisuudesta Espoon kiehtovin uusi asuinalue, jossa yhdistyvät yksityiskohtiin ulottuva arkkitehtuuri, vehreys, ekologisuus ja arkea helpottavat palvelut, Newil & Baun toimitusjohtaja Petri Ylivuori toteaa.

Asuntorakennuttaja Newil & Baun asuntomyynti vuonna 2022 oli 80 miljoonaa euroa, ja sopimuksissa oleva hankekanta on yhtiön mukaan yli 400 miljoonaa euroa. Kusinkapitalon yksityinen perheomisteinen sijoitusyhtiö. Omistajat ovat Hartwallin suvun yksi sukuhaara.

30

marras 2023

Namika Areenalle Betonijulkisivu-palkinto

Vuoden 2023 Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinnon on voittanut Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy kohteellaan Namika Areena Helsinki. Areena on Helsingin NMKY:n käytössä, ja lisäksi siellä järjestetään Pakilan peruskoulun liikunnanopetusta.

Tuomariston mukaan Namikan koripalloareena on urheiluhallien joukossa poikkeus, sillä sen arkkitehtuuri on harkittua ja pysyvän oloista. Halli on Kehä 1:n laidassa, tontin korkeimmalla kohdalla. Rakennus on jämäkkä, selkeä ja varmanoloinen, ja sen julkisivut vahvistavat tätä mielikuvaa onnistuneesti, tuomaristo toteaa.

Julkisivujen kolmiulotteinen kuvio on haettu koripallon historiasta, pelin varhaisimmasta korityypistä, jossa kori oli tehty puukapuloista. Julkisivujen punaruskea väritys viittaa nahkaiseen koripalloon. Valittu väri sopii hyvin puiden ympäröimälle tontille eri vuodenaikoina, tuomaristo sanoo.

Elementtijulkisivun saumat on käsitelty samalla Umbra-patinakäsittelyllä kuin betonipinnat, jolloin julkisivun värierot ovat tasaantuneet, ja julkisivu antaa tuomariston mukaan rauhallisen, yksiaineisen vaikutelman. Kokonaisuuden väritys liittyy ympäröiviin oransseilla tehosteväreillä terävöitettyihin musta-valkoisiin ulkokenttiin ja paikoitusalueisiin.

Namika Areenan on suunnitellut Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen. Pääsuunnittelijana on toiminut Hilla Rudanko ja ARK rakennussuunnittelijana Panu Härmävaara. Rakennesuunnittelija on Ideastructura Oy.

Namika Areenan tilaajana on Helsingin NMKY ja toteuttajana NCC Finland Oy. Julkisivun toimitti Betset Oy ja julkisivun Umbra- värjäyksen toteutti ART-Betoni Oy.

Betoniteollisuus ry:n elementtijaoksen yhdeksännen kerran järjestämän Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinnon tarkoituksena on tuoda esiin onnistuneesti toteutettuja betonijulkisivukohteita ja niiden suunnittelijoita. Kilpailussa palkitaan voittaneen julkisivun suunnitellut arkkitehtuuritoimisto 5000 eurolla.

Tänä vuonna tuomaristossa olivat mukana arkkitehti SAFA Aleksi Niemeläinen, arkkitehti SAFA Henna Helander ja arkkitehti SAFA, päätoimittaja Maritta Koivisto. Tuomariston sihteerinä toimi DI, jaospäällikkö Janne Kihula Betoniteollisuus ry:stä.

30

marras 2023

Pikku-Finlandia sai jatkoajan vuodelle 2025

Finlandia-talon perusparannuksen aikaiseksi väistötilaksi rakennettu Pikku-Finlandia jatkaa toimintaansa ainakin vuoden 2025 loppuun saakka.

*Pikku-Finlandia valmistui Finlandia-talon väistötilaksi keväällä 2022. Kuva: Finlandia-talo*

Vuoden 2022 maaliskuussa avautunut Pikku-Finlandia on ollut suosittu tapahtumakeskus ja sen toiminta jatkuu Finlandia-talon uudelleenavajaisten jälkeenkin. Finlandia-talo Oy on anonut Helsingin kaupungilta viiden vuoden lisäaikaa.

– Pikku-Finlandian huippuhetkiä ovat olleet kansainväliset kongressit, joihin kokoontui ihmisiä ympäri maailman. Lisäksi Töölönlahti jazz -tapahtumat, erilaiset gaalajuhlat sekä lukuisten uusien lanseerausten tapahtumapaikkana toimiminen ovat jääneet mieleen, Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen kertoo.

Helsingin kaupunki suunnittelee Pikku-Finlandian siirtoa mahdollisesti Tapulikaupunkiin, jossa se palvelisi Helsingin medialukion lisätilana syksystä 2026 alkaen. Ennen lopullista päätöstä tarkastellaan vielä tarkennettua suunnitelmaa ja aikataulua Finlandia-talon ja Töölönlahden alueen kehittämisen osalta.

Pikku-Finlandia on herättänyt kansainvälistäkin huomiota arkkitehtuurillaan. Rakennus syntyi Aalto-yliopiston opiskelijaprojektina puurakentamisen ja rakennussuunnittelun yhteisellä maisteriopintojen kurssilla. Jaakko Torvisen ehdotus Finlandia Forest pääsi jatkokehitettäväksi ja lopulta toteutettavaksi valittiin Jaakko Torvisen, Elli Wendelinin ja Havu Järvelän työ.

Pikku-Finlandiassa on 2 200 neliötä asiakastilaa, kapasiteettia 1 100 henkilölle ja istuvalle illalliselle mahtuu 800 henkilöä. Rakennuksen terassi on 127 metriä pitkä. Pikku-Finlandiassa on vuosina 2022–2023 järjestetty yli 500 tapahtumaa.

Uudistettu Finlandia-talo avataan yleisölle alkuvuodesta 2025.

27

marras 2023

Turun kansainvälinen koulu entisiin Tunturin tiloihin

Turun kansainvälinen koulu saa uudet tilat Kupittaalta Hemsön omistamasta kiinteistöstä. Hemsö tekee rakennukseen useita tilamuutoksia ja uudistaa piha-alueen. Uudet tilat on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2026. Samalla myös rakennuksen nykyisen vuokralaisen Turun ammattikorkeakoulun tiloja uudistetaan.

*Turun kansainvälinen koulu muuttaa Hemsön omistamaan Lemminkäisenkatu 30:n kiinteistöön. Myös Turun ammattikorkeakoulu jatkaa vuokralaisena rakennuksessa. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio*

Turun kaupunki on valinnut yhteiskuntakiinteistösijoittaja Hemsön toteuttamaan uudet tilat Turun kansainväliselle koululle. Koulu muuttaa Kupittaalle Tiedepuiston alueelle Hemsön omistamaan Lemminkäisenkatu 30:n kiinteistöön, jonka vanhin osa valmistunut 1952 Tunturin polkupyörätehtaaksi ja matala osa on 1970-luvulta. Rakennus saneerattiin opetuskäyttöön vuosituhannen vaihteessa. Hemsön omistuksessa kiinteistö on ollut vuodesta 2013.

Tilamuutoshankkeessa Lemminkäisenkadulle toteutetaan tilat 450:lle kansainvälisen koulun oppilaalle ja 90:lle englanninkielisen varhaiskasvatuksen lapselle. Rakennukseen tehdään uutena muun muassa liikuntasali, musiikin, kuvaamataidon, kotitalouden, käsitöiden ja luonnontieteiden opetustilat sekä palvelukeittiö ruokailutiloineen. Kokonaisuuden laajuus on noin 6 500 neliömetriä.

Rakennusvaihe on tarkoitus aloittaa vuoden 2024 lopulla ja tilojen on määrä valmistua keväällä 2026. Hemsön investointi on yli 11 miljoonaa euroa.

Hemsö ja Turun kaupunki ovat allekirjoittaneet 20 vuoden vuokrasopimuksen. Hemsö vastaa rakennuksesta ja sen ylläpidosta koko vuokrakauden ajan.

Hemsö on myös sopinut tilamuutoksista kiinteistön nykyisen vuokralaisen, Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Ammattikorkeakoulun käytössä on jatkossa noin 10 000 neliötä, joissa opiskelee 1 500 oppilasta.

– Olemme tyytyväisiä, että pääsemme kehittämään Lemminkäisenkadun tiloja yhdessä pitkäaikaisen kumppanimme Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Seuraavaksi jatkamme suunnittelua rakennuslupaa ja toteutusta varten kaupungin ja ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä, Hemsön maajohtaja Jarkko Leinonen kertoo.

Turun kansainvälisen koulun tilat tehdään monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi niin, että ne soveltuvat monenlaisiin opetustilanteisin ja erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Myös aistiesteettömyys on huomioitu, sanoo hankkeesta Hemsöllä vastaava projektipäällikkö Heini Jokinen.

– Esimerkiksi valaistus, äänieristys ja akustiikka on suunniteltu niin, että aistit kuormittuvat mahdollisimman vähän. Sisäpihalle rakennamme viihtyisän ja aktivoivan alueen, jossa on tilaa monipuoliseen liikkumiseen ja leikkiin mutta yhtä lailla paikkoja rauhallisempaan oleiluun, Jokinen kertoo.

Turun kansainväliselle koululle on etsitty uusia tiloja pitkään ja elokuussa 2022 kaupunki hyväksyi päivitetyn tilatarveselvityksen ja esisopimuksen tilojen suunnittelun edistämisestä Hemsön kanssa.

– Olemme tehneet Hemsön kanssa vuosien ajan hyvää yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelurakennusten osalta. Huolellisen valmistelun lopputuloksena pääsemme ratkaisemaan kansainvälisen koulun tilakysymyksen yhdessä luotettavaksi osoittautuneen kumppanin kanssa, Turun tilapalvelujohtaja Leevi Luoto sanoo.

Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila sanoo, että kansainvälisen koulun muutto ammattikorkeakoulun naapuriksi tukee ammattikorkeakoulun jatkuvasti kansainvälistyvää toimintaympäristöä.

21

marras 2023

Peab korjaa Hotelli Vantaan

Peab toteuttaa KOY Haukipurontielle (Keva) Original Sokos Hotel Vantaan osittaisen peruskorjauksen. Urakkasumma on 13,5 miljoonaa euroa. Työt aloitetaan joulukuussa 2023 ja kohde luovutetaan helmikuussa 2025.

*Hotelli Vantaa sijaitsee keskeisellä paikalla junaradan ja Tikkurilan kauppakeskuksen vieressä. Kuva: Original Sokos Hotel Vantaa*

Saneerattava kohde on vuonna 1991 valmistunut seitsemänkerroksinen hotellirakennus, johon on tehty laajennus vuonna 2003. Hotellihuoneita on yhteensä 271 kappaletta.

Urakka pitää sisällään tilojen ja talotekniikan osittaisen peruskorjauksen. Vanhemman rakennusosan talotekniikka kunnostetaan melko laajasti, sisätiloihin tehdään rajallisesti muutoksia sekä vesikattojen ja parvekkeiden lattiapintojen korjauksia. Metallirakenteiset kylpyhuoneet puretaan ja uudet kylpyhuoneet toteutetaan samoille paikoille levyrakenteisina. Myös IV-konehuoneet modernisoidaan ja puuttuva jäähdytys lisätään.

Hotellin pääaulaa ajanmukaistetaan avartamalla tilaa. Hotellin pysäköintikellarien kantavat rakenteet korjataan.

Rakennuksen uudempaan osaan tehdään hotellihuoneiden ja käytävien pintakorjauksia. Hotellihuoneiden kylpyhuonetiloihin ei kohdistu juurikaan toimenpiteitä, mutta viemäreitä kunnostetaan sukitustekniikalla.

– Meillä Peabilla on vahva osaaminen hotellien korjaushankkeista. Projektinjohtourakka on erinomainen toteutusmalli kohteen kaltaisiin peruskorjauksiin, joissa saadaan aidosti kaikkien osapuolien ammattitaito hyödynnettyä hankkeen eduksi, aluejohtaja Ilkka Laakeristo sanoo.

20

marras 2023

marja_citymark