AFRY ja Peab yhteistyöhön AFRYn uuden Suomen pääkonttorin kehittämiseksi Espoon Leppävaaraan

Havainnekuva aulasta. Kuva: AFRY Ark Studio

AFRY Group Finland Oy ja Peab Kiinteistökehitys Oy ovat solmineet aiesopimuksen toimistotilojen vuokraamisesta AFRYn Suomen pääkonttorin käyttöön. AFRYn Suomen uutta pääkonttoria suunnitellaan Espoon Leppävaaraan uudiskohteeseen.

Peab on saanut Espoon kaupungilta suunnitteluvarauksen AFRYn käyttöön suunnitellulle pääkonttorille osalle kiinteistöä 49-51-8-1. Varausalue rajoittuu Leppävaarassa Kehä I:een, Majurinpolkuun ja Kersantinpolkuun. Varausalue on osa vireillä olevaa Luutnantinkuja-nimistä asemakaavamuutoksen aluetta. Asemakaavamuutoksella on tarkoitus mahdollistaa kaavamuutosalueelle muun muassa työpaikkarakentamista. 

Suunniteltu toimistorakennus olisi tarkoitus suunnitella yhteensopivaksi Leppävaaran yrityspuistokeskittymän kanssa alueen historiaa kunnioittaen, mikä varmistettaisiin korkeatasoisella arkkitehtuurilla, teknologialla ja kestävän kehityksen ratkaisuilla sekä hyvällä yhteistyöllä Espoon kaupungin kanssa. 

AFRYn tavoitteena on, että suunniteltu toimistorakennus olisi ratkaisuiltaan kestävän kehityksen lippulaiva. Rakennukselle haetaan sekä LEED- että WELL-sertifikaattia. LEED-luokitus (Leadership in Energy and Environmental Design) on maailman käytetyin globaali rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmä. WELL Building Standard on kiinteistöjen sertifiointijärjestelmä, joka ohjaa käyttäjien hyvinvointia tukeviin ratkaisuihin.

AFRYn nykyinen Suomen pääkonttori sijaitsee Vantaankoskella Vantaalla. Mikäli hanke etenee suunnitellusti, AFRY voisi siirtyä Leppävaaran pääkonttoriin kesällä 2028.

Varte toteuttaa Heikkinen Yhtiöiden uuden toimistotalon

Varte Oy ja Heikkinen Invest Oy:n ovat allekirjoittaneen KVR-sopimuksen Vantaalle rakennettavan toimistotalon toteutuksesta. Varte rakentaa Heikkinen Yhtiöiden käyttöön tulevan toimistotalon Vantaalle osoitteeseen Koivuhaantie 21. Rakennus toteutetaan Heikkinen Yhtiöiden nykyisten toimitilojen kanssa samalle tontille. Hankkeen laajuus on noin 1 200 k-m².

Kuva: Varte

Olemme erittäin iloisia, että pääsemme toteuttamaan pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme kanssa heille uudet toimitilat. Yhteistyö kumppanin kanssa on sujunut hyvin, kertoo Varten toimitilarakentamisen johtaja Mikko Sirviö.

Työt tontilla käynnistyvät tontilla kesän 2024 aikana ja hanke valmistuu vuoden 2025 alkupuolella.

Turun virastotaloon toteutetaan 16 valtion toimijan yhteinen työympäristö ja palvelupiste

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt uudistaa Turun virasto­talon tilat 16 valtion toimijan yhteiseksi työ­ympäristöksi. Virastojen omat moni­tilat muutetaan yhteiseksi työ­ympäristöksi, ja muutos­työt ovat vain pieniä ja välttämättömiä. Virasto­talon ensimmäiseen kerrokseen toteutetaan yhteinen käyntiasiointi­palvelu, joka tuo valtion palvelut keskitetysti kansalaisten lähelle. Muutos­työt alkavat ensi syksynä, ja tilat valmistuvat vaiheittain kesän ja alkusyksyn 2025 aikana.

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Tilamuutokset pyritään tekemään mahdollisimman paljon olemassa olevia monitila­ympäristöjä hyödyntäen. Uudistus koskee pääosin käynti­asiointipalvelua, pienehköjä tila­muutoksia, ääni­eristyksen parantamista ja uusia pistäytymis­tiloja. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota ympäristö­ystävällisiin ratkaisuihin, ja kalustamisessa hyödynnetään lähes täysin olemassa olevia toimisto­kalusteita. Uudistus parantaa myös tilojen turvallisuutta ja varautumista erilaisiin häiriö­tilanteisiin. Muutostyöt koskevat noin 10 000 neliön aluetta, ja hankkeen kokonaiskustannus­arvio on noin viisi miljoonaa euroa.

Yhteinen työympäristö tukee vuoro­vaikutusta valtion eri toimijoiden välillä ja edistää näin hallinnon­alojen välistä yhteistyötä. Nykyaikaiset työtila­ratkaisut ja yhteis­käyttö parantavat myös tilan­käytön tehokkuutta, mikä pienentää valtion hiili­jalanjälkeä ja tuo valtiolle kustannus­säästöjä. Valtion tila- ja palvelu­kustannukset vähenevät yhteensä yli miljoona euroa vuodessa.

– Toimijoiden siirtyminen yhteisiin tiloihin pienentää valtion tilan­tarvetta kokonaisuudessaan noin 6 000 neliötä. Yksityisiltä vuokran­antajilta vuokrattavien tilojen tarve vähenee melkein 7 000 neliötä, kun kokoamme toimintaa valtion kohteeseen. Lisäksi yhteisiin tiloihin siirtyminen vapauttaa virasto­taloon tilaa, joten tulevaisuudessa taloon mahtuu vielä lisää toimijoita, kertoo Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Sinikka Selänne.

Muutostyöt alkavat alustavan aika­taulun mukaan syksyllä 2024 ja valmistuvat kesän ja alkusyksyn 2025 aikana. Toiminta yhteisessä työ­ympäristössä on mahdollista aloittaa kesän 2025 aikana, ja yhteinen käynti­asiointipalvelu avautuu syyskuun 2025 alussa. Tarvittavat muutostyöt toimisto­kerroksissa toteutetaan kerroksittain ja vaiheittain siten, että nykyiset talon käyttäjät voivat tarpeen tullen väistää talon sisällä ja omissa tiloissaan.

Uudistuksen jälkeen yhteiseen työ­ympäristöön virasto­talon nykyisistä käyttäjistä siirtyvät Varsinais-Suomen ELY-keskus, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Maanmittauslaitos, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Business Finland, Fimea, Taiteen edistämiskeskus (Taike), Ruokavirasto, Traficom, Väylävirasto ja Senaatti-kiinteistöt. Uusina käyttäjinä taloon sijoittuvat Puolustuskiinteistöt, Verohallinto, Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus kesällä 2025. Rikosseuraamus­laitos aloittaa virasto­talossa 1.1.2026. Yhteensä virasto­talon yhteisessä työ­ympäristössä tulee työskentelemään noin 1 500 henkilöä.

Senaatti-kiinteistöt omistaa vuonna 1967 valmistuneen virasto­talon, jonka ovat suunnitelleet arkkitehdit Risto-Veikko Luukkonen ja Helmer Stenroos. Rakennukseen on tehty mittava perus­korjaus ja perus­parannus 2010-luvulla, ja rakennukseen on valmistunut kerroksittain nykyaikainen monitila­ympäristö vuosina 2016–2023.

Tutkimus: Yritykset kokevat toimiston roolin edelleen merkittäväksi

Toimiston merkitys yrityksille on jopa kasvanut, selviää Technopoliksen läpi vuoden käynnissä olevasta asiakastutkimuksesta. Yritykset kaipaavat toimistoiltaan etenkin hyvää sijaintia sekä yrityksen tarpeisiin vastaamista.

Kuva: Technopolis

Kyselytutkimukseen vastanneet arvottivat toimistotilojen merkityksen yrityskulttuurille ja liiketoiminnalle asteikolla 1–5 keskimäärin tasolle 4,1. Kysymykseen vastasi vuoden 2023 aikana yhteensä 1 076 Technopoliksen asiakasta. Asiakastutkimus lähetetään toimitila-asiakkaiden päätöksentekijöille ja käytännön yhteyshenkilöille, ja tutkimuksen Technopolikselle toteuttaa Innolink.

– Toimiston merkitys on edelleen paljon keskustelua herättävä teema. Tutkimuksemme osoittaa, että yritykset näkevät toimiston olevan edelleen merkityksellinen niin yrityskulttuurille kuin liiketoiminnalle. Jotta toimisto voi tukea organisaation menestymistä, sen pitää vastata niin yrityksen kuin työntekijöiden tarpeisiin ja nykyajan työn tekemisen tapoihin, kertoo asiakaskokemuksesta vastaava Technopoliksen CMO Karri Hautanen.

Toimitilojen merkitys yrityksille kasvoi edellisvuoden tuloksesta (3,9) 0,2 pistettä. Technopoliksen toimintamaista toimiston merkitys arvioitiin korkeimmaksi Ruotsissa, mutta erot maiden välillä olivat pieniä.

Sijainti, sijainti, sijainti

Kyselyn tuloksista käy ilmi, että tärkein tekijä työympäristöön liittyen on toimistotilan sijainti, jonka valitsi tärkeimmäksi 31 % kyselyyn vastanneista.

– Sijainti on ollut tärkein työympäristöön vaikuttava tekijä läpi tutkimuksemme historian. Sijaintiin liittyy olennaisesti saavutettavuus, joka tarkoittaa hyviä ja monipuolisia liikenneyhteyksiä sekä esimerkiksi riittävää parkkipaikkojen määrää ja pyöräparkkia, kertoo Technopoliksen Hautanen.

Yli viidennes kyselyyn vastanneista piti tärkeimpänä tekijänä sitä, että toimistotila vastaa yrityksen tarpeisiin.

– Jokainen yritys on erilainen ja jokaisella yrityksellä on myös omat uniikit tarpeensa toimistoon liittyen. Hybridityön vakiintumisen myötä yrityksissä on havahduttu entistä vahvemmin siihen, että tilasuunnittelun tulee lähteä yrityksen ja työn tekemisen tapojen tarpeiden huomioimisesta. Kyselyssämme tilojen hinta-laatusuhde arvioitiin selvästi vähemmän tärkeäksi tekijäksi kuin sijainti ja tarpeisiin vastaaminen, Hautanen toteaa.

Työvoiman houkutteleminen ja pitäminen edelleen yrityksille suurin haaste

Kyselyssä kartoitetaan myös haasteita, joita yritykset kohtaavat. Yritysten päätöksentekijöistä 28 % näki vuonna 2023 suurimpana haasteenaan osaavan työvoiman houkuttelemisen ja pitämisen.

– Osaavan työvoiman houkutteleminen ja pitäminen on noussut jo vuosia kyselyssämme yritysten ykköshaasteeksi. Toimivalla ja käyttäjälähtöisellä toimitilasuunnittelulla on mahdollista vaikuttaa yrityksen veto- ja pitovoimaan, joten pystymme auttamaan asiakkaitamme tämän haasteen kanssa, kertoo Hautanen Technopolikselta.

Toiseksi suurimmaksi haasteeksi vastaajien joukossa nousi toimintaympäristön muutosten ennalta-arvaamattomuus (19 %).

– Globaalin toimintaympäristön epävakaus haastaa laajasti eri alojen yrityksiä, ja se näkyi myös tutkimuksessamme. Meille on tärkeää ymmärtää asiakkaitamme ja siksi kartoitamme myös tällä läpi vuoden jatkuvalla tutkimuksellamme sitä, minkälaisia haasteita he arjessaan näkevät, korostaa Hautanen.

Toimivalla ilmanvaihdolla miellyttävä sisäilma kiinteistöön

Kuva: Adobe Stock

Maapallon keskilämpötila nousee, ja ääriolosuhteet voimistuvat. Kesän hellejaksot pahenevat. Nykyään aurinkosuojaus otetaan huomioon uudisrakennusten arkkitehtuurissa, mutta vanhassa talokannassa tästä ei ole hyötyä. Ilmanvaihdon toimivuus on yhä tärkeämpää. 

– Kerros- ja rivitalojenkin asukkaat investoivat joka kesä erilaisiin jäähdytyslaitteisiin, kuten ilmalämpöpumppuun tai siirrettäviin jäähdytyslaitteisiin, ja kesähelteillä kaupoissa tuotteet on myyty loppuun. Jäähdytyslaitteiden hankinnan sijaan tukalan lämpimiä sisäolosuhteita voidaan helpottaa ilmanvaihdon avulla, muistuttaa asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta. 

Hyvin toimiva ilmanvaihto poistaa kosteutta sisätiloista, jolloin erillisen kosteudenpoiston tarve vähenee ja rakenteet pysyvät kuivempina.

– Sisäilma myös tuntuu silloin viileämmältä. Kostean lämmin ilma tuntuu tukalammalta ja lisää jäähdytystarvetta, Virtanen jatkaa. 

Apua yötuuletuksesta

Yötuuletuksella voidaan viilentää sisäilmaa ennen päivän kuumimpia hetkiä sekä jäähdyttää rakenteita, jolloin myös viilennystarve vähenee. Pitkillä hellekausilla kiinteistön rakenteet voivat varata huomattavan määrän lämpöä.

– Jos ilmanvaihto on ollut pois päältä tai hyvin pienellä yöaikaan, yötuuletuksella voidaan myös rakennusperäiset epäpuhtaudet poistaa tehokkaasti ennen päivän alkua. Tämä pätee erityisesti  palvelurakennuksiin. Asuinrakennuksissa pitäisi olla yöaikaan mieluummin tehostettu ilmanvaihto, koska asukkaat ovat paikalla, asiantuntija Minna Tolvanen Motivasta toteaa. 

Yötuuletus ja ilmanvaihdon tehostus ovat kannattavia, kun ulkoilman lämpötila on alle 16 celsiusastetta. Tuloilman lämpötilan pitäisi olla myös kesäkaudella matalampi kuin huonelämpötilan, jotta ilmanvaihto varmasti toimii suunnitellusti. Kannattaa myös tarkistaa, onko omassa koneellisessa ilmanvaihdossa mahdollista hyödyntää lämmöntalteenottoa myös viilentämään tuloilmaa tai pitääkö lämmöntalteenotto ohittaa kokonaan, ettei tuloilmaa turhaan ensin lämmitetä.

Automaatioasetuksilla energiatehokas ilmanvaihto

Automaatioasetukset ovat tärkeässä roolissa, kun halutaan varmistaa ilmanvaihdon energiatehokkuus. Ilmanvaihdon on oltava riittävä mutta ei ylimitoitettu. Ilmanvaihdon osuus rakennuksen sähköenergian kokonaiskulutuksesta voi olla 30–50 prosenttia ilmanvaihdon tyypin mukaan.  Joka tapauksessa ilmanvaihto kuluttaa sähköä yllättävänkin paljon. Siksi sen toiminta kannattaa optimoida myös kesäolosuhteisiin sopivaksi. 

– Oikein säädetty ja suunnattu sekä tasapainoinen ilmanvaihto takaavat miellyttävät sisäolosuhteet. Samalla vältytään vedontunteelta ja tarpeettomalta viilennykseltä, Tolvanen sanoo.

Tulo-poistoilmanvaihdon asetusarvot kannattaa kevään ja kesän edetessä tarkistaa, sillä kesäaikaan voidaan pitää sisätilaa lämpimämpänä kuin 21–22 celsiusastetta. Noin 25 celsiusastetta on vielä monelle mukava lämpötila, jos kosteutta ei ole liikaa. Lämmön sietokyky on toki yksilöllistä. Vanhemmat asukkaat saattavat sietää lämpöä vähemmän kuin nuoremmat.

Suodattimet vaihtoon keväisin

Keväisin tyypillinen ongelma on siite- ja katupölyn suuri määrä. Ilmanvaihdon suodattimet kannattaa vaihtaa keväisin, sillä likainen suodatin lisää tuloilmakoneen paineroa ja näin ollen myös energiankulutusta sen lisäksi, että pölyä pääsee sisäilmaan. Myös poisto- ja painovoimaisessa ilmanvaihdossa on huolehdittava tuloilman suodattimien puhtaudesta. Ilman vaihtuvuutta painovoimaisessa ilmanvaihdossa voi tehostaa asentamalla vedonparantajan tai huonekohtaisen poistopuhaltimen.

Vinkit kiinteistön omistajalle ilmanvaihtotyypeittäin: 

  • Muista ohjeistaa asukkaita ja tilan käyttäjiä energiatehokkaasta viilennyksestä.
  • Koneellisissa laitteissa aseta tehostukset oikea-aikaisiksi säätämällä asetusarvoja.
  • Painovoimainen ilmanvaihto
    • Asenna poistopuhallin tai vedonparantaja.
    • Hyödynnä ristivetoa viilennyksessä.
  • Poistoilmanvaihto
    • Säädä ilmanvaihtokoneen asetusarvot.
    • Hyödynnä ilmanvaihdon tehostusta öisin hellekaudella.
  • Tulo-poistoilmanvaihto
    • Säädä ilmanvaihtokoneen asetusarvot.
    • Hyödynnä ilmanvaihdon tehostusta öisin hellekaudella.
    • Hyödynnä lämmöntalteenottoa myös viileämmän ilman talteenotossa.

Lappeenrannan virastotalon tilamuutos on valmistunut

Lappeenrannan virastotalon tilamuutoshanke Villimiehenkadulla on valmistunut suunnitellusti kokonaisuudessaan. Virastotaloon toteutettiin julkisen hallinnon yhteinen palvelupiste, joka on palvellut asiakkaita vuoden 2023 kesäkuusta lähtien. Nyt käyttöön otetaan uudistetut, henkilöstön työtä tukevat toimistotilat.

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt toteutti vuonna 1980 valmistuneeseen virastotaloon tilamuutoshankeen ja valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen mukaisen tilaratkaisun 16:lle julkisen hallinnon toimijalle ja reilulle 600 henkilölle.

Nykyaikaiset työtilaratkaisut ja yhteiskäyttö parantavat tilankäytön tehokkuutta, mikä pienentää valtion hiilijalanjälkeä ja tuo valtiolle kustannussäästöjä. Hanke säästää valtion virastojen tilakustannuksia noin 720 000 euroa vuodessa.

Nyt valmistuneessa hankkeen viimeisessä vaiheessa virastotalossa uudistettiin toimistotiloja vastaamaan nykyaikaisen työn tarpeita, jossa erilaisiin työtehtäviin käytetään erilaisia tiloja. Tiimityöskentelyyn, kokouksiin ja itsenäiseen, keskittymistä vaativaan työskentelyyn on omat tilansa. Tilojen viihtyisyyteen on panostettu ja työergonomiaan kiinnitetty huomiota.

Lappeenrannan virastotalon hanke toteutettiin ensimmäisten joukossa osana valtion laajempaa palvelu- ja toimitilaverkon uudistusta. Sen tavoitteena on vastata nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin kokoamalla käyntiasiointia julkisen hallinnon yhteisiin palvelupisteisiin ja tiivistämällä valtionhallinnon toimitilaverkkoa.

Yhteisessä palvelupisteessä asiakkaita palvelevat Kela, Kaakkois-Suomen TE-toimisto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ulosottolaitos, Kaakkois-Suomen oikeusapu ja edunvalvonta, Verohallinto, Digi- ja väestötietovirasto, Maanmittauslaitos, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen työelämäpalvelut (TYP), Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Traficom, Rikosseuraamuslaitos ja Business Finland. Viranomaisten omien asiantuntijoiden lisäksi yhteisessä palvelupisteessä työskentelee kaksi palveluneuvojaa, jotka neuvovat asiakkaita viranomaisasiointiin liittyvissä asioissa ja tarjoavat tukea sähköiseen asiointiin.

Strawberryltä Helsinki-Vantaan lentoasemalle uusi hotellikokonaisuus

Kesäkuun alussa Helsinki-Vantaan lento­asemalle aukeaa hotelli­kokonaisuus, joka koostuu kahdesta eri konseptilla toimivasta hotellista – Clarion Hotel Helsinki Airportista ja Comfort Hotel Helsinki Airportista – sekä mittavasta määrästä kokous- ja tapahtuma­tiloja. Ylimmän kerroksen näköala­ravintolasta avautuvat näkymät suoraan kiito­radalle. Uuden hotelli­kokonaisuuden tilat tuovat merkittävän lisäyksen pääkaupunki­seudun tapahtumatila­kapasiteettiin.

Kuva: Sarc Architects

Helsinki-Vantaan lentokenttä­alueen palvelut kokevat mittavan lisäyksen, kun Strawberry Finland avaa terminaali­rakennuksen viereen uuden hotelli­kokonaisuuden kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Samassa rakennuksessa operoivat Clarion Hotel Helsinki Airport ja Comfort Hotel Helsinki Airport tuovat alueelle lisää majoitus­kapasiteettia yhteensä jopa 716 hotellihuoneen verran.

Laadukkaan majoituksen lisäksi kokonaisuus sisältää mittavan määrän myös muita palveluita: tapahtuma­tiloja, Suomen ensimmäisen Brasserie NÒR à la carte -ravintolan, rooftop barin sekä span.

Kokous- ja tapahtuma­tiloista suurimpaan mahtuu jopa yli 800 henkeä. Yhteensä kokoustiloja on 21 kappaletta. 

– Olemme aiemmin kasvaneet voimakkaasti Norjassa ja Ruotsissa, ja nyt katseemme on vahvasti Suomessa. Suomessa sekä majoitus- että etenkin tapahtumatila­kapasiteetin kasvattamiselle on runsaasti tilaa. Täällä ollaan muuhun pohjolaan verrattuna pitkään oltu vähän taka­matkalla ja nyt tätä taka­matkaa kurotaan kiinni, Strawberry Finlandin maajohtaja Erika Ehrnrooth sanoo.

Hotellin ylimpään 12. kerrokseen avautuu korkealle terminaali­kattojen ylle Brasserie NÒR ja sen yhteydessä oleva rooftop bar. Ravintola on Suomen ainoa, jossa kiito­tien maisemia pääsee ihailemaan esteettä ylä­ilmoista. Ravintolan yhteydessä sijaitseva rooftop bar sijaitsee niin ikään hotellin ylimmässä kerroksessa.

NCC ja Luhta-Kiinteistöt yhteistoiminta­sopimukseen hankekehi­tyksestä Lahdessa

NCC ja Luhta-Kiinteistöt ovat solmineet yhteistoiminta­sopimuksen Luhdan omistaman keskusta­korttelin kehittämisestä Lahdessa. Kortteli­kokonaisuus on laaja, ja Lahden keskustaa uudistavana hankkeena moni­puolinen ja merkittävä.

Kuva: Cederqvist Jäntti Arkkitehdit

Hanke sisältää yhteensä viisi erillistä tonttia sekä kiinteistöä ja kattaa yhteensä noin 37 000 kerros­neliötä. Luhta-Kiinteistöjen tavoitteena on myydä kohteet kyseisessä korttelissa, missä voimassa oleva asema­kaava mahdollistaa liike-, toimisto- ja asuinrakentamista.

Suunniteltu hanke­kokonaisuus sisältää kortteliin sijoittuvan uuden hotellin, asunto­rakentamista sekä toimisto­rakennuksen peruskorjauksen.

NCC toimii Luhta-Kiinteistöjen hanke­kehitys­kumppanina hotelli­hankkeen edistämisessä ja asunto­rakentamisen kaupallistamisessa, sekä vastaa toteuttavien kohteiden rakentamisesta. 

– Lahdessa järjestettävät vuotuiset tapahtumat jo itsessään asettavat olemassa olevan hotelli­kapasiteetin riittävyyden koetukselle. Toinen merkittävä tekijä hotelli­kapasiteetin kehittämiselle on yliopiston ja yritys­elämän vaativien kokous- ja majoitus­tilojen tarpeen kasvu. Luhdan korttelin kokonais­valtainen kehittäminen tuo kaupunki­kuvaan merkittävän kokonaisuuden jatkaen Paavolan uudistumista, sanoo Juha Heijala, hankekehitysjohtaja, NCC.

– Olemme tyytyväisiä nyt solmitusta yhteis­toiminta­sopimuksesta NCC:n kanssa ja uskomme, että NCC:n kansain­välisyys sekä laaja-alainen ammatti­taito hanke­kehityksessä auttavat hankkeemme eteenpäin viemisessä. Alueen purku­työt ovat edistyneet erin­omaisesti ja olemme valmiita seuraavaan vaiheeseen, kertoo Luhta-Kiinteistöjen hallituksen puheen­johtaja Tiina Luhtanen.

Kohteella on voimassa oleva rakennus­lupa, joten rakentaminen voi käynnistyä nopeastikin lopullisten sopimusten alle­kirjoittamisen jälkeen. Aikaisintaan hotelli voisi valmistua arviolta vuoden 2027 alku­puolella, jolloin Lahden hotelli­kapasiteetti kasvaisi mahdollisia hiihdon maailman­mestaruus­kisoja 2029 silmällä pitäen.

Luhta-konserni ja NCC-konserni ovat molemmat sitoutuneet UN Global Compact -yritysvastuu­aloitteeseen. Korttelin kehittämisessä ja toteuttamisessa keskeisenä tekijänä on kestävän kehityksen toteuttaminen osa­puolten ja tulevien yhteistyö­kumppaneiden tavoitteiden mukaisesti. Rakentamisen osalta lähtö­kohtana on ympäristö­sertifikaatin, esim. BREEAM Excellent, suoritus­taso ja EU:n taksonomian­mukaisuus. Lisäksi NCC on sitoutunut oma­perusteisissa hankkeissa vuosittain laskevaan hiilijalanjälki­tasoon.

Senaatti-kiinteistöt myy virastotalon Jyväskylän keskustasta

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt 7.3.3034 tarjouskilpailun Jyväskylän keskustassa sijaitsevasta virastotalokiinteistöstä. Myytävä kohde rajautuu Cygnaeuksenkatuun ja Hannikaisenkatuun.

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

– Valtiolla toimistotilan tarve on vähentynyt valtakunnallisesti merkittävästi viime vuosina. Jyväskylän virastotalon kaltaisia kiinteistöjä tulee varmasti myyntiin tulevina vuosina lisää. Uskon, että näin keskeisellä sijainnilla oleva kohde kiinnostaa kiinteistömarkkinaa, sanoo Senaatin myyntipäällikkö Asko Taskila.

Valtion virastot siirtyvät yhteisiin työympäristöihin eri puolilla Suomea

Tulevaisuudessa osa valtion virastoista työskentelee yhteiskäyttötiloissa saman katon alla. Samalla myös asiointi virastoissa hoituu yhdellä käynnillä, kun valtion palvelut kootaan julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Taustalla on valtion uusi toimitilastrategia, jonka tavoitteena on, että neljännes valtion henkilöstöstä työskentelee yhteisissä työympäristöissä vuoteen 2030 mennessä.

Pasilan virastokeskus. Kuva: Senaatti

Valtakunnallisen verkoston rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa. Ensimmäiset yhteiset työympäristöt valmistuivat Joensuuhun ja Poriin vuonna 2023. Lahdessa ja Lappeenrannassa yhteiset palvelupisteet avautuivat kesällä 2023, ja yhteiset toimistotilat valmistuvat keväällä 2024. Yhteisten työympäristöjen hankkeita on suunnitteilla ja käynnissä myös mm. Turussa, Kouvolassa, Mikkelissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä.

Helsingissä osa valtion yhteisistä työympäristöistä toteutetaan Pasilan virastokeskukseen ja Sörnäisten rantatie 13:n toimistokiinteistöön, joissa tulisi työskentelemään noin 6000 valtion virastojen ja laitosten työntekijää. Myös Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen oma henkilöstö siirtyy yhteisiin työympäristöihin. Ensimmäisten käyttäjien on tarkoitus muuttaa tiloihin vuoden 2025 aikana.