Toimitilasuunnitteluun, arkkitehti- ja sisustussuunnitteluun erikoistunut Suunnittelemo Oy avaa joulukuussa ensimmäisenä tamperelaistoimistona toimipisteen ja showroomin Helsinkiin.
Suunnittelemon toimipiste ja showroom avautuvat Helsingin Punavuoressa. Kuva: Suunnittelemo
Suunnittelemo Oy on vuonna 2014 perustettu suunnittelutoimisto, jonka tilat ovat Tampereen ydinkeskustassa Kyttälässä. Yritys toimii ympäri Suomea ja on vastannut muun muassa juuri valmistuneen Goforen pääkonttorin tilakonseptista ja sisustussuunnittelusta sekä Alma Median uudistuneiden Finlaysonin tilojen arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta.
Yrityksen joulukuun puolivälissä avattava Helsingin toimipiste osoitteessa Punanotkonkatu 2 toimii myös kehitysalustana ja showroomina. Toimitusjohtaja Milla Lindroosin visiossa paikalla kehitetään omia sisustus- ja tilasuunnittelun tuotteita, joita voidaan myöhemmin soveltaa asiakastöissä.
– Katutason liiketilaan “Punanotkoon” voi poiketa matalalla kynnyksellä, inspiroitua ja saada ideoita. Lisäksi näemme, että asiakkaiden ja työkaverien kohtaaminen kasvotusten on tärkeää. Ikkunapintaa riittää, joten piilossa emme ainakaan ole.
Milla Lindroosin mukaan Suunnittelemo haluaa Punavuoren toimipisteellään palvella yhä paremmin asiakkaita, joilla on kiinteistöjä ja liiketoimintaa Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla.
Ylva ja Spacent aloittavat yhteistyön tarjotakseen ketterän tavan hyödyntää toimitiloja Helsingin keskustassa. Spacentin teknologia mahdollistaa tilojen tehokkaamman käytön ja usean organisaation pääsyn tiloihin ydinkeskustan paraatipaikalla.
Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan Armaan kulman 2. kerroksen tilat holvikaarineen. Kuva: Ylva
Ylva omistaa Armas Lindgrenin suunnitteleman vuonna 1914 valmistuneen arvokiinteistön Mannerheimintien ja Kaivokadun risteyksessä, osoitteessa Kaivokatu 12. Suunnittelijansa mukaan nimetyssä Armaan kulmassa sijaitseva toimistotilakokonaisuus on koko pääkaupunkiseudun mittakaavassa ainutlaatuinen kohde.
Nordean yrityspankin toiminnan jälkeen Armaan kulman tilat olivat ympäröivän työmaan aikana vailla käyttäjää, mutta nyt osa tiloista avataan yhteiskäyttöön. Kokeilun tavoitteina on tuoda markkinaan vaihtoehtoinen, joustavampi vuokrausmalli, tukea ja edistää tilojen jakamistalouden periaatteita sekä kannustaa yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään.
Uusi toimintamalli kannustaa ympäristöystävällisempään tapaan käyttää toimitiloja, lisää joustavuutta käyttäjälle ja vähentää samalla rakennusten ja tilojen hukkakäyttöä.
Kumppanuuden myötä Armaan kulma avaa ovensa noin 14 000 Spacentin käyttäjälle. Yritykset voivat esimerkiksi vuokrata Armaan kulmasta käyttöönsä sopivan määrän tilaa tai hyödyntää tiloja nykyisen kotipesänsä ohella hybridityön tarpeisiin.
Karkeasti arvioiden yhteiskäyttöisten toimistojen käyttö mahdollistaa sen, että työntekijäkohtainen hiilijalanjälki voi pienentyä jopa 30 prosenttia.
– On kiehtovaa, kun historiallinen arvokkuus kohtaa modernin teknologian. Avaamme Armaan kulman eeppiset puitteet tuhansille käyttäjille helppokäyttöisen sovelluksen kautta varattaviksi. Pyrimme kumppanuudella tarjoamaan joustoa yritysten kulloistenkin toimitilatarpeiden mukaan mahdollisimman vähäpäästöisesti, Ylvan Chief Impact Leader Eelis Rytkönen kertoo.
Yhteistyö mahdollistaa yrityksille ja ammattilaisille mahdollisuuden vuokrata työtiloja juuri heidän tarpeisiinsa sopivalla tavalla. Tämä vähentää toimistotilojen hukkakäyttöä ja säästää resursseja.
– Toimistojen käyttöasteet ovat kokemuksemme mukaan toimistoaikoina noin 30 prosenttia. Tämän nostaminen 40 prosenttiin vaikuttaa merkittävästi tarvittavan tilan määrään nyt sekä uudisrakentamisen tarpeeseen tulevaisuudessa. Osa yrityksistä on jo aloittanut omien toimistotilojensa vähentämisen, ja meidän tavoitteenamme on tarjota tarvittavaa puskuria, jotta yritykset uskaltavat ottaa itselleen sopivan määrän tilaa ja tätä kautta nostaa omien toimistojensa käyttöastetta, Spacentin toimitusjohtaja Eetu Ristaniemi sanoo.
Spacent ja Ylva uskovat, että yhteistyömalli voi toimia esimerkkinä muille organisaatioille, jotka etsivät tapoja hyödyntää olemassa olevia tilojaan kestävällä tavalla.
Turun kansainvälinen koulu saa uudet tilat Kupittaalta Hemsön omistamasta kiinteistöstä. Hemsö tekee rakennukseen useita tilamuutoksia ja uudistaa piha-alueen. Uudet tilat on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2026. Samalla myös rakennuksen nykyisen vuokralaisen Turun ammattikorkeakoulun tiloja uudistetaan.
Turun kansainvälinen koulu muuttaa Hemsön omistamaan Lemminkäisenkatu 30:n kiinteistöön. Myös Turun ammattikorkeakoulu jatkaa vuokralaisena rakennuksessa. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio
Turun kaupunki on valinnut yhteiskuntakiinteistösijoittaja Hemsön toteuttamaan uudet tilat Turun kansainväliselle koululle. Koulu muuttaa Kupittaalle Tiedepuiston alueelle Hemsön omistamaan Lemminkäisenkatu 30:n kiinteistöön, jonka vanhin osa valmistunut 1952 Tunturin polkupyörätehtaaksi ja matala osa on 1970-luvulta. Rakennus saneerattiin opetuskäyttöön vuosituhannen vaihteessa. Hemsön omistuksessa kiinteistö on ollut vuodesta 2013.
Tilamuutoshankkeessa Lemminkäisenkadulle toteutetaan tilat 450:lle kansainvälisen koulun oppilaalle ja 90:lle englanninkielisen varhaiskasvatuksen lapselle. Rakennukseen tehdään uutena muun muassa liikuntasali, musiikin, kuvaamataidon, kotitalouden, käsitöiden ja luonnontieteiden opetustilat sekä palvelukeittiö ruokailutiloineen. Kokonaisuuden laajuus on noin 6 500 neliömetriä.
Rakennusvaihe on tarkoitus aloittaa vuoden 2024 lopulla ja tilojen on määrä valmistua keväällä 2026. Hemsön investointi on yli 11 miljoonaa euroa.
Hemsö ja Turun kaupunki ovat allekirjoittaneet 20 vuoden vuokrasopimuksen. Hemsö vastaa rakennuksesta ja sen ylläpidosta koko vuokrakauden ajan.
Hemsö on myös sopinut tilamuutoksista kiinteistön nykyisen vuokralaisen, Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Ammattikorkeakoulun käytössä on jatkossa noin 10 000 neliötä, joissa opiskelee 1 500 oppilasta.
– Olemme tyytyväisiä, että pääsemme kehittämään Lemminkäisenkadun tiloja yhdessä pitkäaikaisen kumppanimme Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Seuraavaksi jatkamme suunnittelua rakennuslupaa ja toteutusta varten kaupungin ja ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä, Hemsön maajohtaja Jarkko Leinonen kertoo.
Turun kansainvälisen koulun tilat tehdään monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi niin, että ne soveltuvat monenlaisiin opetustilanteisin ja erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Myös aistiesteettömyys on huomioitu, sanoo hankkeesta Hemsöllä vastaava projektipäällikkö Heini Jokinen.
– Esimerkiksi valaistus, äänieristys ja akustiikka on suunniteltu niin, että aistit kuormittuvat mahdollisimman vähän. Sisäpihalle rakennamme viihtyisän ja aktivoivan alueen, jossa on tilaa monipuoliseen liikkumiseen ja leikkiin mutta yhtä lailla paikkoja rauhallisempaan oleiluun, Jokinen kertoo.
Turun kansainväliselle koululle on etsitty uusia tiloja pitkään ja elokuussa 2022 kaupunki hyväksyi päivitetyn tilatarveselvityksen ja esisopimuksen tilojen suunnittelun edistämisestä Hemsön kanssa.
– Olemme tehneet Hemsön kanssa vuosien ajan hyvää yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelurakennusten osalta. Huolellisen valmistelun lopputuloksena pääsemme ratkaisemaan kansainvälisen koulun tilakysymyksen yhdessä luotettavaksi osoittautuneen kumppanin kanssa, Turun tilapalvelujohtaja Leevi Luoto sanoo.
Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila sanoo, että kansainvälisen koulun muutto ammattikorkeakoulun naapuriksi tukee ammattikorkeakoulun jatkuvasti kansainvälistyvää toimintaympäristöä.
Peab toteuttaa KOY Haukipurontielle (Keva) Original Sokos Hotel Vantaan osittaisen peruskorjauksen. Urakkasumma on 13,5 miljoonaa euroa. Työt aloitetaan joulukuussa 2023 ja kohde luovutetaan helmikuussa 2025.
Hotelli Vantaa sijaitsee keskeisellä paikalla junaradan ja Tikkurilan kauppakeskuksen vieressä. Kuva: Original Sokos Hotel Vantaa
Saneerattava kohde on vuonna 1991 valmistunut seitsemänkerroksinen hotellirakennus, johon on tehty laajennus vuonna 2003. Hotellihuoneita on yhteensä 271 kappaletta.
Urakka pitää sisällään tilojen ja talotekniikan osittaisen peruskorjauksen. Vanhemman rakennusosan talotekniikka kunnostetaan melko laajasti, sisätiloihin tehdään rajallisesti muutoksia sekä vesikattojen ja parvekkeiden lattiapintojen korjauksia. Metallirakenteiset kylpyhuoneet puretaan ja uudet kylpyhuoneet toteutetaan samoille paikoille levyrakenteisina. Myös IV-konehuoneet modernisoidaan ja puuttuva jäähdytys lisätään.
Rakennuksen uudempaan osaan tehdään hotellihuoneiden ja käytävien pintakorjauksia. Hotellihuoneiden kylpyhuonetiloihin ei kohdistu juurikaan toimenpiteitä, mutta viemäreitä kunnostetaan sukitustekniikalla.
– Meillä Peabilla on vahva osaaminen hotellien korjaushankkeista. Projektinjohtourakka on erinomainen toteutusmalli kohteen kaltaisiin peruskorjauksiin, joissa saadaan aidosti kaikkien osapuolien ammattitaito hyödynnettyä hankkeen eduksi, aluejohtaja Ilkka Laakeristo sanoo.
SRV tiedotti toukokuussa 2023 päässeensä yhteisymmärrykseen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen sekä HGR Property Partners Oy:n muodostaman konsortion kanssa projektijohtourakkasopimuksen pääehdoista liittyen merkittävän kokoisen toimistotornin rakentamiseen Keilaniemeen.
Espoon Keilaniemeen suunnitellun toimistotornin rakentaminen viivästyy. Havainnekuva Keilaniemenrannasta: HGR
Kohteen rakennustöiden aloittaminen oli ehdollinen kiinteistökehityshankkeelle tavanomaisten investointiedellytysten toteutumiselle ja tilaajakonsortion lopullisen hankepäätöksen syntymiselle.
Tilaajakonsortio vahvisti SRV:lle, että edellytyksiä hankkeen aloittamiselle ei ole saavutettu tavoitellussa aikataulussa ja siten hanke ei etene suunnitellusti.
– Teimme laajan tornirakentamisen kokemuksemme pohjalta yhteistyössä tilaajakonsortion kanssa merkittävän kehitystyön tukeaksemme hankkeen aloitusedellytysten toteutumista. Markkinatilanteesta johtuen kohteen aloitusedellytykset eivät ainakaan tässä vaiheessa toteudu suunnitellusti ja tavoitellussa aikataulussa, SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola sanoo.
Helsingin seudun opiskelija‑asuntosäätiön Hoasin rakennuttama Huippu nousee Keski‑Pasilaan. Kolmeen 7‑kerroksiseen lamellitaloon ja kolmeen 14‑17‑kerroksiseen tornitaloon rakennetaan lähes 400 opiskelija‑asuntoa ja Hoasin uusi pääkonttori. Pääkaupunkiseudun solmukohtaan sijoittuva Huippu tarjoaa opiskelijoille heidän toivomiaan yksiöitä sekä Pasilan palvelut ja liikenneyhteydet.
Huippuun rakennetaan kolme 14–17-kerroksista ja kolme 7-kerroksista lamellitaloa sekä välialueiden matalampia rakennusmassoja. Etelän suuntaan avautuvat 5-kerroksisten rakennusten kattopihat ovat viheralueita. Kuva: Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy
Helsingin Keski-Pasilaan nousevan opiskelijoiden asuintalon rakentaminen on alkanut. Helsingin seudun opiskelija‑asuntosäätiön rakennuttama Huippu on Hoasin suurin yksittäinen hanke ja hybridirakennuksena ainutlaatuinen.
Kolmesta 14‑17‑kerroksisesta tornista ja kolmesta matalammasta lamellitalosta rakentuvaan kokonaisuuteen tulee kaikkiaan lähes 400 opiskelija‑asuntoa, pääosin yksiöitä. Koko Huippu‑korttelin laajuus on 16 000 kerrosneliömetriä.
– Opiskelija‑asuntojen soluaika on ohi. Kun Huipun toteutussuunnittelu aloitettiin vuonna 2019, asunnoistamme 70 prosenttia oli soluja, mutta opiskelijat halusivat vain yksiöitä tai kaksioita, Hoasin hankepäällikkö Anneli Keränen kertoo.
Ensimmäiset opiskelijat pääsevät muuttamaan Huippuun kahden vuoden kuluttua marraskuussa 2025. Rakennus valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2026.
Huippu‑korttelin kokonaisuus nousee Kauppakeskus Triplan pohjoispuolelle. Huipun pää‑ ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa A‑Insinöörit‑konserniin kuuluva Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy, joka oli mukana hankkeessa jo kaavan viitesuunnitteluvaiheessa 2015–2018 yhdessä Hoasin ja Helsingin kaupungin kanssa. Suunnittelua on tehty yhdessä A‑Insinöörien rakenne‑ ja akustiikkasuunnittelijoiden kanssa. Hankkeen urakoi Hartela.
Rakennuksen alimpiin kerroksiin tulee Hoasin uusi pääkonttori.
– Viidenteen kerrokseen asti ei voi raideliikenteen ja vilkasliikenteisen Veturikadun vuoksi rakentaa asuntoja, ja siksi alimmat kerrokset ovat toimistoja ja liiketilaa. Huippu onkin monimuotoinen hybridirakennus, jonka alakerroksissa on monia erilaisia toimintoja ja isoja toimistoja, ja näiden päällä paljon pieniä opiskelija‑asuntoja, pääsuunnittelija J‑P Lehtinen B & M Oy:stä kertoo.
Oma erityisyytensä ovat korttelin lukuisat kansipihat, joita on matalampien rakennusten katoilla.
– Huipussa on paljon suuria viherkattoja ja maisematerasseja. Tiiviillä tontilla käytännössä kaikki piha‑alueet ovat kansipihojen viheralueita, Lehtinen sanoo.
Huipussa on hyvin huomioitu yleistyneen yksin‑ ja etäopiskelun vastapainoksi tarvittavat yhteistilat. Kuntosalin ja pesulan lisäksi yhteistiloihin kuuluu yhteisopiskeluun tarkoitettu lukusali, asukastoimikuntien käyttöön tarkoitettu workshop‑tila sekä tapahtuma- ja liikuntatila, joka on avoin kaikille Hoasin asukkaille.
Rakennesuunnittelun kannalta haastavinta olivat juuri rakennuksen monet eri käyttötarkoitukset saman rakennusmassan sisällä. Runko toteutetaan teräsbetonirakenteina.
– Korkeiden tornitalojen massojen alla on paljon erilaisia tiloja, joiden vuoksi tornien rakenteet ovat poikkeuksellisen vaativia ja monipuolisia – siellä on muun muassa rakenteellisesti haastavia paikallavalettuja kuormansiirtorakenteita. Kansipihoilla ja terasseilla rakennesuunnittelun kannalta tärkeintä olivat lukuisat vedeneristysdetaljit ja vesien pois ohjaaminen hallitusti, suunnittelujohtaja Sami Moisio A‑Insinööreistä sanoo.
Koska korkeat rakennusmassat avautuvat kohti meluista rata‑ ja tiealuetta, on melun ehkäisyä ja akustiikkaratkaisuja pohdittu samanaikaisesti arkkitehtuuristen valintojen kanssa. Melumallinnuksilla varmistettiin melunsuojaamisen näkökulmasta paras massoittelu. Rakennusten sijoittelu ja mittasuhteet ovat sellaiset, että ne estävät raide‑ ja katumelun pääsyn piha‑alueille.
Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda rakennuttaa Tikkurilan juna‑aseman läheisyyteen toimisto‑ ja liiketilakiinteistöä, joka tarjoaa noin 16 000 kerrosneliömetriä korkealaatuista ja vastuullista toimitilaa. Lauri Korpisen katu 9:ssä kesällä 2022 käynnistynyt hanke etenee suunnitelmien mukaisesti ja rakennus on harjakorkeudessa. Vuodenvaihteessa 2024–2025 valmistuvan talon päävuokralaiseksi tulee Valmet.
Energiatehokas toimisto- ja liiketilakiinteistö rakennetaan Lauri Korpisen kadulle lähelle Tikkurilan juna-asemaa. Kuva: Sponda Real Estate
Korkealaatuisen toimitalon suunnittelussa on panostettu tilojen muuntojoustavuuteen ja rakennuksen energiatehokkuuteen. Suunnittelua on edistetty tiiviissä yhteistyössä Valmetin kanssa, jolle toteutetaan muunneltavat tilat, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla yrityksen liiketoimintaa.
– Valmet on hyvä esimerkki globaaleista edelläkävijäyrityksistä, jotka haluavat panostaa vastuullisiin toimitiloihin ja henkilökuntansa hyvinvointiin. Keskeisillä paikoilla sijaitseville, korkealaatuisille ja muunneltaville toimitiloille on vahvaa kysyntää yritysten panostaessa tiloihin, jotka houkuttavat henkilökuntaa toimistoille. Toimistoympäristössä tapahtuu luontevia kohtaamisia ja yhteistyön tekeminen on sujuvaa, mikä ruokkii yrityskulttuurin vahvistamista, työhyvinvointia sekä innovointia, Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal toteaa.
Talon päävuokralainen Valmet siirtää Lauri Korpisen kadun toimistoon toimintansa kahdesta eri sijainnista. Rakennuksessa tulee työskentelemään noin 800 henkilöä.
– Rakenteilla on nyt tiloja, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla toimintaamme ja henkilöstömme työhyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen. Uusi toimistotalo on merkittävä sijoitus henkilöstöömme Suomessa. Meidät valittiin syyskuussa tekniikan alan ammattilaisten keskuudessa ihanteellisimmaksi työnantajaksi Suomessa. Uskomme, että tämä uusi toimistomme Tikkurilassa on vahva vetovoimatekijä seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä, Valmetin kiinteistöjohtaja Kimmo Kohtamäki toteaa.
Uudisrakennuksessa työskentelevien arkea tukevat talon monipuoliset palvelut, kuten lounasravintola, Lidl‑myymälä, iso pyöräparkki ja sen yhteydessä olevat sosiaalitilat sekä parkkihalli sähköautojen latauspisteineen. Talon omia, arkea helpottavia palveluja täydentää alueen monipuolinen palvelutarjonta. Kiinteistö sijaitsee aivan Tikkurilan juna‑aseman ja kauppakeskus Dixin välittömässä läheisyydessä.
– Olemme iloisia, että pääsemme vihdoin avaamaan myymälän Tikkurilan juna‑aseman läheisyyteen, jossa meitä on kaivattu jo pitkään. Tavallisesta Lidl‑konseptista poikkeava myymälä avautuu toimisto‑ ja liiketilojen yhteyteen ja tulee vastaamaan alueen asukkaiden päivittäistavarakaupan tarpeisiin, Lidlin kiinteistökehityspäällikkö Toni Lautalasanoo.
Kiinteistö tavoittelee energiatehokkuusluokka A:ta sekä platinatason LEED‑ympäristösertifikaattia. Energiatehokkuutta parantaa osaltaan ympäristöystävällisen maalämpöjärjestelmän käyttö. Talon katolle asennetaan aurinkopaneelit. Rakentamisesta aiheutuva hiilijalanjälki pyritään minimoimaan, ja tavoitteena on myös täyttää EU‑taksonomian vaatimukset.
Vantaan tunnetuin hotelli Original Sokos Hotel Vantaa uudistetaan vuoden 2024 aikana. Hotellihuoneista ja kokousmaailmasta tehdään entistä tasokkaammat ja paremmin nykyajan vaatimuksia vastaaviksi. Myös ravintoloihin on luvassa uutta. Uudistuksen ensimmäinen vaihe valmistuu syksyllä 2024 ja toinen keväällä 2025.
Hotellin värimaailmaan ja ilmeeseen on tuotu elementtejä muun muassa alueen kulttuurista ja luonnosta. Kuva: Vallila Interiors
Original Sokos Hotel Vantaan, tutummin Hotelli Vantaan uudistuksessa hotellihuoneet saavat valoisamman ja modernimman ilmeen. Koko ensimmäinen kerros vastaanotto- ja neuvottelutiloineen sekä ravintoloineen saneerataan paremmin asiakkaita ja heidän monipuolisia tarpeitaan palveleviksi.
– Hotellimme on ollut jo vuosikymmenten ajan kaupunkilaisten sekä matkailijoiden viihtymisen ytimessä. Haluammekin tarjota myös seuraavina vuosikymmeninä huippuluokkaista palvelua ja rentoa viihtymistä entistä tasokkaammissa tiloissa hotellin perinteitä kunnioittaen. Haluamme, että lähestyttävyys ja ainutlaatuinen tunnelma sekä ensiluokkainen asiakaspalvelu säilyvät jatkossakin, hotellinjohtaja Martin Andergård kertoo.
Vuodesta 1991 toimineen Original Sokos Hotel Vantaan sijainti junaradan ja Tikkurilan kauppakeskuksen vieressä vetää niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaita puoleensa. Tikkurila on Vantaan kovimpia kasvukeskittymiä ja sen vetovoimaa lisää palveluiden, liikennejärjestelmien sekä virkistysalueiden jatkuva, voimakas kehittäminen.
Original Sokos Hotel Vantaan uudistuksen ensimmäinen vaihe toteutetaan tammikuun ja lokakuun 2024 välisenä aikana. Uuden ilmeen saavat hotellin kantaosan 165 hotellihuonetta käytävineen ja hissiauloineen, ensimmäisen kerroksen vastaanottotilat sekä monikäyttöiset kokoustilat, joiden tekniikka modernisoidaan.
Myös ravintolamaailmassa tapahtuu. Seurusteluravintola Pub Hertas avautuu ensimmäisenä asiakkaille huhtikuussa 2024. Muut ravintolat eli Amarillo, Tulisuudelma sekä yökerho Night avautuvat marraskuussa 2024.
Uudistuksen toinen vaihe valmistuu keväällä 2025, jolloin hotellin laajennussiiven 100 hotellihuonetta käytävineen sekä siellä sijaitsevat kokoustilat ovat valmiita asiakkaille.
– Hotellin 265 huonetta sekä 14 erikokoista juhla- ja kokoustilaa muuttuvat tyylikkäiksi ja laadukkaiksi tiloiksi, jotka vastaavat vaativimpiinkin tarpeisiin. Uudistuksessa modernisoidaan muun muassa yli 100 hengen auditorio, joka soveltuu korkeatasoisiinkin tiedotustilaisuuksiin, koulutuksiin ja seminaareihin, Martin Andergård ketoo
Hotellikiinteistön omistaa julkisen alan työeläkevakuuttaja Keva, jolle uudistus on merkittävä investointi.
– Hotelli Vantaalla on meille aivan erityinen merkitys, onhan se Kevan ensimmäisiä kiinteistösijoituksia noin 35 vuoden takaa. Meillä on ollut pitkäaikainen ja hyvä yhteistyö Sokotelin kanssa myös tämän uudistuksen suunnittelun osalta. Remontilla varmistamme, että kiinteistö tarjoaa toimivat puitteet myös jatkossa, Kevan toimitilasalkunhoitaja Leeni Andersson kertoo.
Kokoustilojen ja hotellihuonekerrosten ilmeen ja sisustuksen suunnittelun on tehnyt Vallila Interiors. Ravintoloiden suunnittelusta vastaa Visionary Design Partners.
Luhta-Kiinteistöt Oy on myynyt Kesko OyJ:lle kaksi tonttia Lahden keskustassa. Tontit sijaitsevat niin sanotussa Luhdan korttelissa Paavolan kaupunginosan alueella.
Logo: kesko.fi
Kesko rakentaa ostamalleen alueelle Paavolan K-Citymarketin korvaavan hypermarketin. Paavolan K-Citymarket on Suomen ensimmäinen hypermarket. Uusi kauppa aukeaa arviolta vuonna 2026 ja sen kokonaispinta-ala on noin 9 500 neliömetriä. Luhdan kortteliin on kaavoitettu lisäksi asuin- ja toimistokiinteistöjä.
– Uudistamme ja vahvistamme kauppapaikkaverkostoamme jatkuvasti ja olemme erittäin tyytyväisiä, kun voimme jatkaa Suomen vanhimman K-Citymarketin yli 50-vuotista tarinaa uusissa, moderneissa tiloissa. Uusperustannassa panostamme erityisesti kasvukeskuksiin, Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli kertoo. Luhta-Kiinteistöjen hallituksen puheenjohtajan Tiina Luhtasen mukaan kyseinen kiinteistökauppa on merkittävä askel keskustakorttelin hankkeen eteenpäin viemiseksi. – Omistamamme korttelikokonaisuus on laaja, ja hankkeena hyvin monipuolinen ja mielenkiintoinen. Keskon kiinteistökaupan myötä tämä hybridimuotoinen hankekokonaisuus saa nyt lähtölaukauksen ja monen vuoden kehitystyö palkitaan. Vielä tekemistä riittää, sillä Keskolle myytyjen tonttien lisäksi hanke pitää sisällään yhteensä kuusi erillistä tonttia sekä kiinteistöä ja yhteensä noin 37 000 kerrosneliömetriä. Olemme todella tyytyväisiä saadessamme Keskon mukaan hankkeeseemme ja uskomme tasokkaan hypermarketin tuovan tärkeän lisän suunniteltuun laadukkaaseen korttelikokonaisuuteen.
Luhta-Kiinteistöjen tavoitteena on myydä myös jäljellä jäävät kohteet kyseisessä korttelissa, missä voimassa oleva asemakaava mahdollistaa liike-, toimisto- ja asuinrakentamista. Mittava uudisrakentaminen vaatii, että valtaosa korttelissa sijaitsevista rakennuksista puretaan; vanha Anttilan kiinteistö Kauppakatu 16:ssa, Luhdan vanha pääkonttori Vesijärvenkatu 19:ssä sekä Vesijärvenkatu 15:n sisäpihan siipiosa. Purkutyöt tullaan aloittamaan loppuvuonna 2023, ja purkutöiden arvioidaan kestävän noin kuusi kuukautta. – Uskomme tämän hankkeen olevan tärkeä avaus Lahden keskustan kehittämiselle. Olemme tehneet hienoa yhteistyötä useiden kumppanien kanssa sekä erityisesti Lahden kaupungin kanssa. Meille elinvoimainen keskusta on tärkeä asia, kuten myös varmasti kaikille lahtelaisille, Luhtanen toteaa.
Teräsrunkoratkaisujen Nordec on solminut sopimuksen Broman Group Kiinteistöt Oy:n kanssa uuden liikerakennuksen teräsrungon toimituksesta Espoon Hannuksenpeltoon. Rakennus tulee Power Finland Oy:n ja padel-harrastajien käyttöön.
Liikerakennuksen laajuus on noin 5000 neliömetriä. Nordec vastaa teräsrungon suunnittelusta, valmistuksesta ja asennuksesta. Teräsrungon asennus alkoi lokakuun 2023 lopussa ja valmistuu huhtikuun 2024 alussa.
Tiloista noin 3000 neliötä tulee Power Finlandin uuden POWER+ -myymälän käyttöön. Myymälä avataan syksyllä 2024.
– Olemme varmoja, että teräsratkaisumme ovat laadukkaita, kestäviä ja kustannustehokkaita. Haluamme olla mukana luomassa uusia mahdollisuuksia Power Finland Oy:lle ja padel-harrastajille, Nordecin projektipäällikkö Mikko Vainio sanoo.
Nordecin taustalla ovat vuonna 2020 yhdistyneet Normek Oy ja Ruukki Building Systems Oy. Vuoden 2022 lopusta lähtien Nordec Group Corporation on ollut konsortioyhtiön omistuksessa, jonka merkittävimpiä osakkeenomistajia ovat Harjavalta Oy ja Tirinom Oy.
– Olemme tyytyväisiä, että saamme Nordecin kumppaniksemme tässä hankkeessa. Heillä on vahva osaaminen ja kokemus teräsrunkoratkaisuista, jotka sopivat hyvin tähän tyyppiseen rakennukseen, Broman Group Kiinteistöt Oy:n rakennuttajapäällikkö Tapio Urpilainen toteaa. Joensuulaiseen Broman Groupiin kuuluvat Motonet, AD VaraosaMaailma, Finntest, Broman Logistics ja Broman Yhtiöt.
