Kiinteistömarkkinoilla nähtävissä piristymistä – puolet auktorisoiduista arvioijista sanoo markkinoiden vilkastuneen

Kuva keskuskauppakamarin pääsihteeri Raisa Harjusta.
Keskuskauppakamarin pääsihteeri Raisa Harju. Kuva: Roni Rekomaa

Keskuskauppakamarin auktorisoiduille kiinteistöarvioijille tekemän kyselyn mukaan kiinteistömarkkina on vilkastunut vuoden 2024 aikana hieman. Peräti 50 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioijista kertoi kiinteistömarkkinan elpyneen vuoden aikana, erityisesti elokuusta alkaen. Tämä on merkittävä muutos verrattuna viime vuoden kyselyyn, jossa vastaajat totesivat kiinteistömarkkinoiden hiljentyneen. 

Keskuskauppakamarin syksyllä tekemään kyselyyn vastasi 141 auktorisoitua arvioijaa. Vastanneista kiinteistöarvioijista peräti 49 prosenttia katsoo kiinteistömarkkinoiden vilkastuneen hieman kuluvan vuoden aikana ja yksi prosentti vastaajista kertoi markkinoiden vilkastuneen paljon. 

Vielä edellisvuoden kyselyssä 84 prosenttia arvioijista kertoi markkinoiden hiljentyneen, eli tilanne näyttää tämän vuoden osalta paremmalta. Tämän vuoden osalta vain 13,4 prosenttia vastaajista sanoi markkinoiden hiljentyneen. 

–Kyselyn tulos kertoo siitä, että kiinteistömarkkinoiden alavireisyys on vihdoin taittumassa, vaikka alueelliset ja kohdekohtaiset erot ovatkin vielä suuria. Myös kansainväliset kiinteistösijoittajat ovat hiljalleen palailemassa markkinoille, kertoo pääsihteeri Raisa Harju Keskuskauppakamarista. 

Auktorisoidut kiinteistöarvioijat (AKA) ovat Keskuskauppakamarin hyväksymiä kiinteistöjen arvonmäärityksen ammattilaisia. AKA-arvioijia käytetään tyypillisesti vaativissa kiinteistö- ja toimitilakaupoissa, vakuusarvioinneissa, kiinteistösalkkujen arvonmäärityksessä sekä ositus- ja perinnönjakotilanteissa.

Asuntomarkkinoiden elpyminen vaatii korkotason laskua ja kuluttajien luottamuksen palautumista

–Kotitalouksien ostohaluja nujertanut korkotason nousu on painanut asuntojen hinnat laskuun, ja samaan aikaan rakennusmateriaalien hinnat ovat kallistuneet merkittävästi. Tämä on vaikuttanut kiinteistömarkkinoiden kehitykseen laajasti. Nyt korkojen selvä lasku alkaa näkyä etenkin asuntokaupassa ja siihen viittaa myös kyselymme, Harju sanoo.

Kysyntää on erityisesti hyväkuntoisista perheasunnoista hyvillä paikoilla. Sen sijaan linjasaneerauksen tarpeessa olevat kerrostalokohteet tai laajaa remonttia kaipaavat omakotitalot eivät kiinnosta ostajakuntaa ja näiden osalta myös rahoituksen saatavuudessa on haasteita.

Vastauksissa kuitenkin korostuu se, että asuntomarkkinoiden umpisolmu ei aukea pelkästään korkojen laskulla – myös kuluttajien luottamuksen palautuminen on keskeisessä roolissa. 

Yksi kyselyyn vastanneista arvioijista tiivistää asian: “Vaikka markkinoilla on nähtävissä pieniä merkkejä elpymisestä, ei suunta ole vielä kääntynyt täysin. Tarvitaan selkeämpiä parannuksia korkotasossa sekä kuluttajien uskon vahvistamista taloudelliseen tulevaisuuteen.”

Kiinteistömarkkinoiden elpymistä odotetaan erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvukeskusalueilla viimeistään keväällä 2025. Alueellinen vaihtelu on kuitenkin suurta ja esimerkiksi itärajalla piristyminen vaatisi geopoliittisen tilanteen selkiytymisen. 

Kysely toteutettiin 26.9.-3.10.2024 sähköpostikyselynä. Suomessa on 290 kiinteistöarvioinnin auktorisointia ja 49 % auktorisoiduista arvioijista vastasi kyselyyn.  

ARE talotekniikkakumpaniksi Logicentersin uuteen logistiikkakeskukseen

Havainnekuva uudesta logistiikkakeskuksesta.
Tontilla sijaitseva vanha rakennus purettiin, ja sen tilalle rakennetaan moderni 29 000 neliömetrin logistiikkakiinteistö. Kuva: Logicenters

Logicenters rakentaa uutta, noin 29 000 neliömetrin kokoista logistiikkahallia Tampereen Hervantaan. Hanke toteutetaan kokonaisvastuurakentamisena (KVR-urakka), jossa ARE toimii talotekniikkakumppanina vastaten kiinteistön lämmitys-, vesi-, ilmanvaihto-, sähkö- ja automaatiojärjestelmistä (LVISA).

Kestävä kehitys on keskeinen osa rakennusprojektia ja yksi tärkeimmistä kriteereistä kumppaneiden valinnassa. Kiinteistöön asennetaan tehokas maalämpöjärjestelmä, joka vastaa lämmityksestä ja pienentää hiilijalanjälkeä. Lisäksi katolle sijoitettavat laajat aurinkopaneelit tuottavat uusiutuvaa energiaa kiinteistön sähkönkulutukseen. Kohteelle tavoitellaan myös BREEAM Excellent-tason ympäristösertifikaattia, joka osoittaa kiinteistön olevan kestävän kehityksen huipulla.

–Rakennuksen energiatehokkuuteen on panostettu huomattavasti, mikä näkyy myös LVISA-järjestelmissä. Automaatiojärjestelmä optimoidaan niin, että energiankäyttö pysyy mahdollisimman tehokkaana ja kiinteistö täyttää tiukat ympäristövaatimukset, ARE:n tuotantopäällikkö Ilkka Koski kertoo.

Rakennustyöt ovat jo käynnissä, ja modernin logistiikkahallin odotetaan valmistuvan alkuvuodesta 2025.

–Uusi kiinteistö nousee logistisesti erinomaiseen paikkaan Tampereen kaupungin ja moottoriteiden läheisyyteen. Sijainnin ohella meillä on tarjota vuokralaisillemme kestävän kehityksen profiilin mukaisesti rakennettu kiinteistö. Rakennusvaiheen talotekniikkakumppanilta kaipasimme vahvaa osaamista ja ammattitaitoa, ja siksi valitsimme ARE:n, Logicentersin projektipäällikkö Antti-Pekka Valli sanoo.

Senaatti-kiinteistöt myy arvokiinteistön Helsingin Eteläesplanadilta

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt tarjouskilpailun osoitteessa Eteläesplanadi 10 sijaitsevasta toimistokiinteistöstä. Helsingin Eteläesplanadin varrelle vuonna 1910 valmistunut Apollon talo rakennettiin hotelli-, ravintola- ja teatteritaloksi. Viimeisimmäksi kohde on toiminut oikeusministeriöllä toimistokäytössä.

–Valtion toimistotilojen käyttöaste on laskenut merkittävästi viime vuosien aikana ja toimistokiinteistöjä tulee nyt myyntiin erittäin hyviltä sijainneilta. Tässä upeassa arvorakennuksessa yhdistyy hienolla tavalla historia, kulttuuri ja arkkitehtuuri. Myös kohteen monipuoliset käyttömahdollisuudet tekevät siitä mielenkiintoisen, sanoo Senaatin myyntipäällikkö Ella Sperling.​​

Myytävä kiinteistö sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa Eteläesplanadin varrella, joka on yksi keskustan arvovaltaisimmista toimitilasijainneista. Rakennus on suojeltu, ja se kuuluu Esplanadi-Bulevardi RKY-alueeseen, edustaen Helsingin keskustan merkittävää liike- ja kulttuuriarkkitehtuuria. Rakennus sijaitsee hallinto- ja virastorakennusten kaava-alueella, mutta se on alustavien keskustelujen pohjalta muutettavissa ainakin toimisto, liike ja hotellikäyttöön.

Apollon talon tarina – kulttuuria, liiketoimintaa ja historiaa yli vuosisadan

Eteläesplanadi 10 on arvokiinteistö Helsingin Kaartinkaupungissa, joka valmistui vuonna 1910 professori ja arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelemana. Alun perin Apollo-yhtiön rakennuttamassa viisikerroksisessa rakennuksessa toimi Apollo-teatteri, kahvila-ravintola ja hotelli, sekä insinööri ja elokuvantekijä Karl Emil Ståhlbergin valokuvausateljee ja koti. Rakennusta kutsuttiin tuolloin Apollon taloksi.

Rakennus on käynyt läpi useita merkittäviä muutoksia. Vuonna 1916 arkkitehti Nils Wasastjerna laajensi pääsisäänkäyntiä ja uudisti sisätiloja. Ståhlberg myi kiinteistön Venäjän meriministeriölle vuonna 1917, minkä jälkeen rakennus toimi matruusikerhona. Suomen Ylipäällikön esikunta ja Senaatin sota-asiain toimituskunta käyttivät rakennusta vuosina 1918–1921. Vuonna 1934 Oy Alkoholiliike Ab osti kiinteistön Neuvostoliitolta, ja rakennusta korotettiin kahdella kerroksella. Rakennus toimi Alkoholiliikkeen pääkonttorina vuoteen 1940 saakka, minkä jälkeen se oli puolustusvoimien käytössä. Rakennus siirtyi Suomen valtiolle vuonna 1946.

Sinetin virastotalon uudistus käynnistyy Jyväskylässä – valtion toimijoille moderni yhteinen työympäristö

Sinetin virastotaloon toteutetaan muutostyöt 16 valtion toimijalle. Havainnekuva.

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt vuonna 2007 valmistuneeseen 12 000-neliöiseen Sinetin virastotaloon yhteisen työympäristön muutostyöt 16 valtion toimijalle. Ensimmäisenä toteutetaan yhteisen palvelupisteen muutostyöt, jotka valmistuvat alkuvuodesta 2025. Sen jälkeen toimistokerrokset muutetaan yhteiseksi työympäristöksi, ja kokonaisuudessaan uudistus valmistuu syyskuuhun 2025 mennessä.

Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan Verohallinnolle, Maanmittauslaitokselle ja Digi- ja väestötietovirastolle yhteinen palvelupiste virastotalon ensimmäiseen kerrokseen. Nykyiset Verohallinnon ja Digi- ja väestötietoviraston käyntiasioinnin tilat siirtyvät muutostöiden ajaksi väliaikaisesti kolmanteen kerrokseen. Maanmittauslaitos palvelee normaalisti neljännen kerroksen tiloissa huhtikuun loppuun saakka. Muutostyöt valmistuvat alkuvuodesta 2025, ja uusi palvelupiste avautuu maaliskuussa 2025.

Noin 4 700-neliöiselle alueelle toteutettavat tilamuutokset pyritään tekemään mahdollisimman paljon hyödyntäen olemassa olevia monitilaympäristöjä. Tilat tehdään tukemaan entistä paremmin tilankäyttäjien toimintoja pääosin kaluste- ja vyöhykeratkaisuin. Lisäksi rakennetaan lisää pistäytymistiloja ja päivitetään kokouskeskuksen tekniikkaa. Suuren muutoksen kokee ensimmäisen kerroksen yhteinen palvelupiste, johon toteutetaan myös uudet vihkitilat. Uudistukset parantavat tilojen äänieristystä, turvallisuutta ja varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin.

Toimistokerrosten muutostyöt toteutetaan yhteisen palvelupisteen valmistumisen jälkeen vaiheittain. Puolet noin 630 henkilöstä muuttaa uusiin tiloihin alkukesään 2025 mennessä, ja talon uudet käyttäjät siirtyvät tiloihin alkusyksystä 2025.

Tilamuutoshankkeen kustannusarvio on 4,6 miljoonaa euroa. Hankkeen myötä organisaatioille syntyy vuosittaisia toimitilakustannussäästöjä noin 450 000 euroa. Pääurakoitsijaksi on valittu Rakennusliike Seiska Oy, ja toteutusmuoto on jaettu urakka.

Hanke toteuttaa osaltaan valtion laajempaa palvelu- ja toimitilaverkon uudistusta. Sen tavoitteena on vastata nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin kokoamalla käyntiasiointia julkisen hallinnon yhteisiin palvelupisteisiin ja tiivistämällä valtionhallinnon toimitilaverkkoa. Yhteiset palvelupisteet takaavat kansalaisille käyntiasiointipalvelua yhdenvertaisesti koko maassa.

Horisontti saavutti harjakorkeuden – Suomen ensimmäinen toimistopilvenpiirtäjä valmistuu toukokuussa 2025

Helsingin Kalasataman Horisontti on saavuttanut harjakorkeutensa, ja työmaalla vietettiin eilen harjannostajaisia. Suomen ensimmäisen toimistopilvenpiirtäjän vuokralaiset muuttavat sisään toukokuussa 2025. Valmistuttuaan 26-kerroksinen Horisontti tarjoaa modernit ja vastuulliset toimitilat noin tuhannelle työntekijälle. Horisontti on järjestyksessään viides Kalasataman kahdeksan tornitalon kokonaisuudesta.

Kuva Kalasataman alueen tornitaloista.
Kalasataman Horisontti on Suomen ensimmäinen toimistopilvenpiirtäjä.

–Toimistotyön luonne on muuttunut paljon viimeisten vuosien aikana. Useat yritykset etsivät parhaillaan uudenlaisia toimitilaratkaisuja, ja juuri näihin tarpeisiin Horisontti vastaa. Yrityksille on tarjolla valmiita tilakonsepteja, mutta tilat mahdollistavat myös yksilöllisten ratkaisujen toteuttamisen, SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola sanoo.

Hanke etenee aikataulussaan ja toimitilojen vuokraus on käynnissä

Horisontin rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa 2023, ja rakentaminen on edennyt suunnitellusti sekä aikataulussaan. Tällä hetkellä rakennustyömaalla tehdään sisävaiheen töitä, ja alimmissa kerroksissa töiden ollessa pisimmällä tehdään jo ilmanvaihtoon liittyviä mittauksia ja säätöjä. Työmaalla työskentelee päivittäin noin 120 henkilöä, ja rakentamisen aikana työmaalle on perehdytetty yhteensä noin 1000 henkilöä.

Horisontin toimitilojen vuokraus on parhaillaan käynnissä, ja tiloista on tällä hetkellä vuokrattu 35 prosenttia. SRV:n omat toimistotilat tulevat sijaitsemaan kerroksissa 5–11. Toimitilaa on monipuolisesti 200 neliön tiloista aina useampiin tuhansiin neliöihin asti.  

–Horisontin toimitiloista on nyt vuokrattu reilu kolmannes. Parhaat kerrokset ovat vielä jäljellä ja neuvotteluja käydään aktiivisesti. Yksilöllisesti suunniteltavaa tilaa on tarjolla eri kokoisten yritysten tarpeisiin, Saku Sipola kertoo.

Horisontin 24. kerrokseen tulee brasserie-tyyppinen ravintola, joka on mitoitettu noin 120 asiakaspaikalle. Ravintolan toiminnasta vastaavat tunnetut ravintoloitsijat Riku Stenros, Teemu Aura ja Maiju Åstedt. Laadukas brasserie tulee palvelemaan toimistopilvenpiirtäjän ja Kalasataman alueen asiakkaita, mutta houkuttelee tulijoita pidemmältäkin.

Vastuulliseksi ja viihtyisäksi suunniteltu

Horisontti on suunniteltu erittäin energiatehokkaaksi ja vastuullisuusnäkökulmat on huomioitu laajasti. Tilat ovat muuntojoustavia, käytetyt materiaalit vähäpäästöisiä ja vesikalusteet säästävät vettä. Käyttäjäyrityksille tarjotaan vastuullisuusraportointia varten laadukasta informaatiota, kuten kulutusdataa ja rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta. Rakennukselle haetaan kansainvälinen LEED Platinum -sertifikaatti.

Tornitalon suunnittelussa on panostettu laadukkaaseen työntekijäkokemukseen ja terveellisyyteen. Akustiikka on suunniteltu huolella ja talotekniikassa on panostettu korkealaatuiseen sisäilmastoon, millä varmistetaan miellyttävät olosuhteet myös tulevaisuuden ilmastonmuutoksessa.

Sijainti hyvien julkisen liikenneyhteyksien ja kevyen liikenteen reittien varrella sekä suoraan kellarissa sijaitsevat autopaikat sähköautojen latausasemineen tekevät työpaikalle kulkemisesta sujuvaa. Kauppakeskus Redin monipuoliset palvelut helpottavat arkea, kun päivittäiset tarpeet ruokaostoksista apteekkiin ja optikkopalveluista ryhmäliikuntaan saa helposti hoidettua saman katon alla. 

Varma rakennuttaa Pasilaan Suomen korkeimman toimistotalon – 32-kerroksinen toimitila käynnistää Keski-Pasilan tornialueen kehityksen

Varma rakennuttaa Helsingin Pasilaan uuden tornitalon, joka valmistuessaan tulee olemaan Suomen korkein toimistorakennus. Keski-Pasilaan kauppakeskus Triplan läheisyyteen nouseva tornitalo The Node vahvistaa Pasilan vetovoimaa urbaanina asuin- ja toimistoalueena.

Havainnekuva Pasilaan rakennettavasta The Node -tornitalosta.
Havainnekuva. Kuva: JKMM Arkkitehdit

Näyttävään, Pasilan silhuettia muuttavaan toimitilarakennukseen tulee 32 kerrosta, ja se nousee 130 metrin korkeuteen. Uuteen toimistorakennukseen sijoitetaan mm. yli 3000 toimistotyöpistettä.

Valmistuessaan rakennus on Suomen korkein toimistorakennus.

 – Nykyaikaisille toimitiloille on kysyntää. Yritykset arvostavat laadukkaita tiloja, jotka tarjoavat parhaat puitteet työskentelylle. Erikoisuutena on panoraamamaisema, joka avautuu yli etelään kohti Helsingin vanhaa keskustaa ja aina merelle asti. On ilahduttavaa, että pääsemme tällaisena aikana aloittamaan merkittävän rakennushankkeen, Varman rakennuttajapäällikkö Ville Häyrinen sanoo.

Ankkurivuokralaiseksi tulossa Elisa

Ankkurivuokralaiseksi on tulossa Elisa. Rakennuksen nimi, The Node eli solmu, viittaa Pasilaan liikenteen solmukohtana, mutta myös Elisan liiketoimintaan: tietoliikenteessä noodi tarkoittaa verkossa olevaa solmua tai yksikköä.

Elisan tilojen jälkeen vuokrattavaa toimitilaa on 18 000 m2. Tornitaloon on tulossa myös ravintola- ja kahvilatiloja kiinteistöjen vuokralaisten ja muiden alueella liikkuvien käyttöön.

Rakentaminen alkaa syksyllä. Ensi kevääseen asti tontilla tehdään maanrakennustöitä ja rakennuksen perustuksia. Rakennuksen runko nousee vähitellen Teollisuuskadun tasolle ja sen yli vuonna 2025. Lopullisesti rakennuksen torniosan harjakorkeus saavutetaan vuoden 2027 alussa.

Toimistorakennuksen suunnittelussa huomioidaan Varman ympäristövastuullisuustavoitteet ja rakentamisen kiertotalousohjeet. Rakennukselle haetaan kiinteistöjen BREEAM-ympäristösertifikaattia eli BREEAM Excellent -ympäristöluokitusta.

Pasila vahvistaa asemaansa Helsingin keskustamaisena alueena

Pasila on paitsi Helsingin, myös valtakunnallisen liikenteen solmukohta ja Helsingin toimitilarakentamisen avainalue.

Tornitalo on osa Helsingin kaupungin kaavoittamaa laajempaa (Keski-Pasilan tornialue) tornitaloista koostuvaa, tiivistä ja urbaania asuin- ja työpaikka-aluetta. Pasila on yksi alueista, joilla Helsingin kaupunki on linjannut korkeiden tornitalojen rakentamisen mahdolliseksi. The Node on ensimmäinen Keski-Pasilan tornialueelle nouseva tornitalo.

Hankkeen myötä Pasilan asema toimisto- ja asuinkeskittymänä vahvistuu Helsingin keskustamaisena alueena. Alueelle on laadittu liikennesuunnitelma, joka toisi uuden jalankulkuyhteyden Veturitallien alueelta Pasilansillalle ja sen joukkoliikenneterminaaliin.

Varman Pasilan tornitalon on suunnitellut JKMM Arkkitehdit.  Varma voitti tammikuussa 2022 Senaatti-kiinteistöjen ja Helsingin kaupungin järjestämän suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun Keski-Pasilan tontin käytöstä. Helsingin kaupunki hyväksyi Pasilan tornialueen keskiosan asemakaavan ja kaavamuutoksen lokakuussa 2023.

DHL Expressin ja AVIA Real Estaten logistiikkakeskus harjakorkeudessa Helsinki-Vantaalla

Helsinki-Vantaan lentokenttäalueelle rakennettavan DHL Expressin uuden logistiikkakeskuksen harjannostajaisia on vietetty. AVIA Real Estate ja DHL Express allekirjoittivat viime vuonna vuokrasopimuksen, jonka myötä Helsinki-Vantaan lentoasemalle nousee uusi, ympäristöystävällinen logistiikkakeskus. Projekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti, ja rakennus luovutetaan DHL Expressille loppukesällä 2025.

Kuva uudesta logistiikkakeskuksesta.
Helsinki-Vantaan lentoasemalle nousi uusi, ympäristöystävällinen logistiikkakeskus. Kuva: AVIA Real Estate

AVIA Real Estaten toimitusjohtaja Ilkka Pitkänen kertoo, että hyvin edennyt rakennushanke on tärkeä osa lentokenttäalueen kehitystä, sillä se luo uusia työpaikkoja ja vahvistaa alueen asemaa kansainvälisenä logistiikan keskuksena.


– Yhteistyömme DHL Expressin kanssa on ollut erittäin hyvää, ja projekti on merkittävä askel AVIA Real Estaten sitoutumisessa kestävään kehitykseen ja energiatehokkuuteen. Kiinteistölle tavoitellaan LEED Platinum -ympäristösertifikaattia eli sen suunnittelussa on huomioitu tiukat ympäristö- ja päästötavoitteet.

Logistiikkakeskuksessa on maalämpökaivoja yhteensä 33 kappaletta, ja jokainen niistä on noin 320 metriä syvä, eli maalämpöputkea on peruskalliossa yhteensä yli 10 kilometriä. Maalämpö mahdollistaa sekä energiatehokkaan lämmityksen että kiinteistön jäähdytyksen. Maalämmön lisäksi kiinteistön katolle asennetaan aurinkoenergiajärjestelmä, jonka myötä DHL:n hiilidioksidipäästöt pienentyvät vuosittain noin 33,7 t, mikä vastaa noin 1500 puun istuttamista.

Uudessa logistiikkakeskuksessa tulee työskentelemään alkuvaiheessa noin 150 henkilöä ja määrän odotetaan kasvavan. AVIA Real Estate investoi kohteeseen noin 34 miljoonaa euroa. DHL Expressin kokonaisinvestointi uusiin tiloihin ja teknologiaan Aviapolis-alueella on noin 100 miljoonaa euroa koko vuokrakaudelta.

Projektin pääurakoitsija on Meijou Oy ja pääarkkitehtitoimisto Arkkitehtitoimisto Siltanen & Laakso Oy.

Kuopion Kallanrantaan on valmistunut valtion yhteinen työympäristö – koko Kallanrannan kampusta kehitetään

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on toteuttanut valtion toimitilastrategian mukaisen yhteisen työympäristön Kuopion Kallanrantaan. Vaiheittain toteutettavan hankkeen ensimmäisen vaiheen muutostyöt ovat valmistuneet aikataulun mukaisesti, ja tilat on otettu käyttöön elokuussa 2024. Uudistus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa valtion toimintoja Kuopiossa keskitetään laajemminkin Kallanrantaan 2020-luvulla.

Kuopion yhteinen työympäristö, aula ja info.
Kuopion yhteinen työympäristö, aula ja info. Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Yhteinen työympäristö sijaitsee osoitteessa Kallanranta 11, jossa nyt valmistuneet muutostyöt keskittyivät vuonna 2012 valmistuneen rakennuksen keskiosaan.

”Puolustuskiinteistöt ja Senaatti-kiinteistöt muuttivat tiloihin jo kesäkuussa, ja viimeistelimme tiloja kesällä”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Virve Wright.

Elokuussa työskentelyn yhteisissä tiloissa aloittivat Metsähallitus ja Digi- ja väestötietovirasto (DVV), ja marraskuussa tiloihin muuttaa Taiteen edistämiskeskus (Taike).

Tilamuutokset ovat maltillisia, ja hankkeessa hyödynnettiin mahdollisimman paljon olemassa olevia tiloja ja kalusteita. Suurimmat muutokset koskivat uusia pistäytymistiloja ja neuvottelutiloja, tilaa jakavia lasiseiniä sekä yhteisen työkahvilan laajentamista. Muutosalue on suuruudeltaan noin 790 neliömetriä.

Tilat keskitettiin neljästä eri osoitteesta yhteen, mikä tehostaa tilankäyttöä ja vähentää valtion tilakustannuksia. Nyt tehdyn uudistuksen myötä valtion käytössä olevat tilat pienenevät Kuopiossa yhteensä noin 600 neliömetriä. Valtion käytössä ollut vanha kasarmirakennus Puistokadulta jäi tyhjäksi yhteisen työympäristön valmistumisen jälkeen. Valtiolla ei ole käyttöä tiloille, ja talo on myynnissä.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 750 000 euroa, ja pääurakoitsijana toimi Rakennusliike Konttinen Oy.

Kallanrannan kampusta kehitetään laajemmin

Koko Kallanrannan korttelin kehittäminen on alkanut Senaatti-kiinteistöjen johdolla osana valtiovarainministeriön palvelu- ja toimitilaverkkouudistusta Kuopiossa. Kyseessä on laaja hanke, joka koskee noin kahtakymmentä valtion toimijaa ja lähes tuhatta henkilötyövuotta. Uudistuksen tavoitteena on toteuttaa yhteisiä työympäristöjä ja valtion toimijoiden yhteinen palvelupiste, josta kansalaiset saavat valtion tarjoamia palveluja yhdestä paikasta sujuvasti. Suunnittelu pyritään toteuttamaan mahdollisimman pienin muutostöin ja hyödyntäen olemassa olevia tiloja kiinnittäen erityistä huomiota hiilijalanjäljen vähentämiseen.

”Kun vaiheittain toteutettavan Kallanrannan uudistus valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2026 jälkipuoliskolla, suuri osa Kuopiossa olevista valtion toimijoista sijoittuu Kallanrannan Kampukselle. Hankkeeseen sitoutuneet toimijat selviävät alustavien suunnitelmien mukaan vielä tämän vuoden aikana”, sanoo Wright.

Hankeselvitys ja neuvottelut valtion toimijoiden kanssa käydään vuoden 2024 aikana, ja suunnitelmat etenevät päätöksiin alkuvuonna 2025.

Valtio uudistaa palvelu- ja toimitilaverkkoaan koko maassa

Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen tavoitteena on vastata nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin kokoamalla käyntiasiointia julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin ja tiivistämällä valtionhallinnon toimitilaverkkoa. Toimijoiden yhteisellä käyntiasioinnin palveluverkolla mahdollistetaan nykyistä asiakaslähtöisempi, kustannustehokkaampi ja suunnitelmallisempi toiminta asiakkaiden palvelemiseksi. Lähtökohtana ovat kattavat sähköiset asiointipalvelut, joita käyntiasiointi täydentää.

Uudistuksen suunnittelu koko Pohjois-Savon alueella aloitetaan vuoden 2025 alussa.

Loihde valitsi toimitilat Helsingin sydämestä – Aleksi 15 valikoitui it-yhtiön toimipaikaksi henkilöstön toiveiden kautta

Keskeinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet ja soveltuvuus erilaisiin työskentelytapoihin painoivat vaakakupissa, kun Loihde valitsi henkilöstön toiveiden mukaista toimistotilaa.

Turvallisuuden ja digitalisaation asiantuntijayhtiö Loihde on vuokrannut uudet toimitilat Helsingin Aleksanterinkadulla sijaitsevasta Aleksi 15:stä. Yhtiö muuttaa ydinkeskustan historialliseen arvokiinteistöön loppusyksystä. Kiinteistön toimisto- ja liiketilojen vuokrauksesta vastaa Trevian Asset Management.

Loihteen perusperiaatteisiin kuuluu “ihmiset edellä”, minkä mukaisesti henkilöstöä kuunneltiin uuden toimiston etsinnässä tarkalla korvalla. Yhtiön lähes 900 työntekijästä noin puolet asuu pääkaupunkiseudulla.

“Ydinkeskusta nousi selväksi suosikiksi, kun kysyimme ihmisiltämme, missä he haluaisivat mieluiten työskennellä. Lisäksi analysoimme henkilöstön osoitetietojen pohjalta, mitkä sijainnit ovat parhaiten saavutettavissa julkisella liikenteellä tai omalla autolla kulkiessa”, HR Partner Emma Elsayed Loihteelta sanoo.

Etä- ja hybridityöskentelyn yleistyminen korostaa entisestään toimiston viihtyisyyden ja sijainnin merkitystä. Jos henkilöstön halutaan tulevan toimistolle, puitteiden täytyy olla kunnossa ja tarjota niin yhteistyöhön kuin keskittymiseenkin sopivia tiloja. Nykypäivän tietotyö on varsin moninaista ja vaativaa, ja toimitilojen tulee osaltaan tukea ihmisten työhyvinvointia.

Loihteella suuri osa henkilöstöstä työskentelee osan viikosta kotona tai asiakkaan luona. Yhteisöllisyys, työkavereiden kohtaaminen kasvokkain ja ergonomiset työskentelyolot ovat tärkeimpiä syitä tulla toimistolle – unohtamatta myös muita palveluita, kuten lounasmahdollisuuksia.

”Hienoa saada näin merkittävä yritys vuokralaiseksi taloon. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten moderni teknologia ja klassinen rakennus kohtaavat. Aleksi 15 palvelee juuri keskeisen sijaintinsa, hyvän saavutettavuuden ja tilojen monipuolisuuden ansiosta tämän päivän toimistokäyttäjiä. Vastuullisesti remontoitu ja modernisoitu talo houkuttelee toimijoita, joille vastuullisuusasiat ovat keskiössä”, kertoo Aleksi 15:n vuokrauksesta vastaava johtaja Helena Kangas Trevianista.

Historiallisen liikerakennuksen uudistaminen moderniksi toimisto- ja liiketaloksi on toteutettu ekologisesti kestävin ja vastuullisin materiaalein. Uudistetut tilat on suunniteltu vastaamaan nykyaikaisen työn vaatimuksia, ja ne mukautuvat joustavasti eri yritysten tarpeisiin.

Rovaniemen virastotaloon Lähteentiellä toteutetaan peruskorjaus ja -parannus sekä laajennus

Kuvituskuva, jossa etualalla rakennuskypärä työmaalla.
Rovaniemen virastotaloon toteutetaan peruskorjaus la laajennus. Kuvituskuva. Kuva: Ümit Yildirim / Unsplash

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt toteuttaa 1978–1980 rakennettuun kiinteistöön peruskorjauksen ja -parannuksen sekä laajennuksen. Hankkeen myötä nykyinen huonetoimistoihin perustuva toimistorakennus Lähteentiellä muuttuu moderniksi viiden toimijan monitilaympäristöksi.

Tontilla on aloitettu valmistelevat työt tontin raivaamisella, ja rakennustyöt alkavat elokuun puolivälin jälkeen ja valmistuvat aikataulun mukaan tammikuussa 2026.

Rakennuksessa uusitaan sisätilat, kuten väliseinät, talotekniikka ja sähköt. Julkisivu kunnostetaan ja ikkunat sekä vesikatto uusitaan. Lisäksi tontille rakennetaan toimintoja tukeva uudisrakennus. Hankkeen laajuus kokonaisuudessaan on noin 6 200 neliömetriä, ja kustannusarvio on noin 17,5 miljoonaa euroa. Hankkeen urakkamuoto on jaettu urakka, ja pääurakoitsijana toimii Sakela Rakennus Oy.

Uudistuksen myötä virastotalon käyttäjiksi tulevat Geologian tutkimuskeskus (GTK), Traficom, Rajavartiolaitos (RVL), Säteilyturvakeskus (STUK) ja Ilmatieteen laitos (FMI). Rakennuksen olemassa olevat käyttäjät GTK ja STUK muuttavat väistöön remontin ajaksi.

Sisätiloihin toteutetaan valtion toimijoille omat monitilaympäristöt, joissa huomioidaan käyttäjien toimitilakonseptien tavoitteet. Virastotalon nykyisten käyttäjien tilatarpeet ovat vähentyneet, eivätkä toimitilat enää vastaa muuttuneisiin työnteon tapoihin. Yhteiseen käyttöön tehdään aulapalvelu-, kokous-, sosiaali- ja kuntoilutilat sekä työkahvila. Tavoitteena on luoda muuntojoustavia tiloja, joita voidaan helposti muokata käytön tarpeen mukaan esimerkiksi irtokalusteilla. Tavoitteena on turvalliset, terveelliset ja kestävät tilat.

Investointi tuo kustannushyötyjä asiakkaiden toimintaan yhteensä arviolta noin 750 000 euroa vuodessa. Nämä kustannushyödyt saavutetaan muun muassa työajansäästöstä erilaisissa sisäisissä siirtymissä sekä yhteistyön ja työviihtyvyyden parantumisen myötä.

Kohde sijaitsee Rovaniemen kaupungin taajama-alueella Ounasvaaran lounaispuolella osoitteessa Lähteentie 2.

”Hankkeen erityispiirteenä on tontilla sijaitseva saksalaisten omille vangeille tarkoitettu Sicherheitsdientsin sodanaikaisen vankilan jäännökset. Rakennushankkeen takia osa jäännöksistä joudutaan purkamaan. Purkamisesta on pyydetty lausunto Lapin maakuntamuseolta, ja jäännökset dokumentoidaan Museoviraston toimesta”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Kimmo Puttonen.

Hankkeessa noudatetaan Senaatti-kiinteistöjen ohjeita hiilijalanjäljen pienentämiseksi, ja tavoitteena on vähentää hiilijalanjälkeä noin 15 % tavanomaiseen tasoon verrattuna. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja vähentää rakennusten energiankulutusta. Suunnittelussa noudatetaan Senaatin kiertotalouden periaatteita, ja muun muassa materiaalien valinnassa pyritään valitsemaan vähäpäästöisiä tuotteita. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa käytetään suomalaista Rakennustiedon ympäristöluokitustyökalua, joka auttaa arvioimaan ja vähentämään ympäristövaikutuksia.