Porin uusi oikeustalo valmistuu vuonna 2025. Rakennuttamisesta vastaa Senaatti-kiinteistöt. Allianssin arkkitehtina on Arkkitehtitoimisto Rosberg Ikävalko Oy ja urakoitsijana Hartela. Peruskivi muurattiin 8.12.2023.
Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Rosberg Ikävalko Oy
Alkuvuodesta 2025 valmistuvaan rakennukseen tulevat tilat Satakunnan käräjäoikeudelle, Ulosottolaitokselle, Syyttäjälaitokselle, Vaasan hovioikeuden istunnoille sekä oikeusavun ja edunvalvonnan käyttöön. Tavoitteena on keskittää nykyisin eri osoitteissa sijaitsevat oikeushallinnon toiminnot Porissa samoihin tiloihin.
Uudisrakennus tulee valtion omistamalle ja Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimalle tontille, jolla sijaitsee vanha oikeustalo. Vanha oikeustalo on käytössä uudisrakennuksen valmistumiseen saakka, minkä jälkeen se puretaan.
Senaatti-kiinteistöjen mukaan oikeustalon työmaa on päästötön ja vanha oikeustalo puretaan kestävä purkaminen -toimintamallin mukaisesti. Porin oikeustalon rakentamisessa käytetään myös vähähiilistä betonia.
Oikeustalon katolle toteutettava aurinkovoimala tuottaa osan talon tarvitsemasta sähköstä. Rakennuksen suunnittelussa on otettu huomioon tontin sijainti Kokemäenjoen varrella: tulvariskien varalta rakennukseen tulee korkeampi sokkeli eikä kellaria. Rakennuksen laajuus on 5400 neliömetriä ja kustannusarvio 23 miljoonaa euroa.
Helsingin seudun opiskelija‑asuntosäätiön Hoasin rakennuttama Huippu nousee Keski‑Pasilaan. Kolmeen 7‑kerroksiseen lamellitaloon ja kolmeen 14‑17‑kerroksiseen tornitaloon rakennetaan lähes 400 opiskelija‑asuntoa ja Hoasin uusi pääkonttori. Pääkaupunkiseudun solmukohtaan sijoittuva Huippu tarjoaa opiskelijoille heidän toivomiaan yksiöitä sekä Pasilan palvelut ja liikenneyhteydet.
Huippuun rakennetaan kolme 14–17-kerroksista ja kolme 7-kerroksista lamellitaloa sekä välialueiden matalampia rakennusmassoja. Etelän suuntaan avautuvat 5-kerroksisten rakennusten kattopihat ovat viheralueita. Kuva: Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy
Helsingin Keski-Pasilaan nousevan opiskelijoiden asuintalon rakentaminen on alkanut. Helsingin seudun opiskelija‑asuntosäätiön rakennuttama Huippu on Hoasin suurin yksittäinen hanke ja hybridirakennuksena ainutlaatuinen.
Kolmesta 14‑17‑kerroksisesta tornista ja kolmesta matalammasta lamellitalosta rakentuvaan kokonaisuuteen tulee kaikkiaan lähes 400 opiskelija‑asuntoa, pääosin yksiöitä. Koko Huippu‑korttelin laajuus on 16 000 kerrosneliömetriä.
– Opiskelija‑asuntojen soluaika on ohi. Kun Huipun toteutussuunnittelu aloitettiin vuonna 2019, asunnoistamme 70 prosenttia oli soluja, mutta opiskelijat halusivat vain yksiöitä tai kaksioita, Hoasin hankepäällikkö Anneli Keränen kertoo.
Ensimmäiset opiskelijat pääsevät muuttamaan Huippuun kahden vuoden kuluttua marraskuussa 2025. Rakennus valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2026.
Huippu‑korttelin kokonaisuus nousee Kauppakeskus Triplan pohjoispuolelle. Huipun pää‑ ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa A‑Insinöörit‑konserniin kuuluva Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy, joka oli mukana hankkeessa jo kaavan viitesuunnitteluvaiheessa 2015–2018 yhdessä Hoasin ja Helsingin kaupungin kanssa. Suunnittelua on tehty yhdessä A‑Insinöörien rakenne‑ ja akustiikkasuunnittelijoiden kanssa. Hankkeen urakoi Hartela.
Rakennuksen alimpiin kerroksiin tulee Hoasin uusi pääkonttori.
– Viidenteen kerrokseen asti ei voi raideliikenteen ja vilkasliikenteisen Veturikadun vuoksi rakentaa asuntoja, ja siksi alimmat kerrokset ovat toimistoja ja liiketilaa. Huippu onkin monimuotoinen hybridirakennus, jonka alakerroksissa on monia erilaisia toimintoja ja isoja toimistoja, ja näiden päällä paljon pieniä opiskelija‑asuntoja, pääsuunnittelija J‑P Lehtinen B & M Oy:stä kertoo.
Oma erityisyytensä ovat korttelin lukuisat kansipihat, joita on matalampien rakennusten katoilla.
– Huipussa on paljon suuria viherkattoja ja maisematerasseja. Tiiviillä tontilla käytännössä kaikki piha‑alueet ovat kansipihojen viheralueita, Lehtinen sanoo.
Huipussa on hyvin huomioitu yleistyneen yksin‑ ja etäopiskelun vastapainoksi tarvittavat yhteistilat. Kuntosalin ja pesulan lisäksi yhteistiloihin kuuluu yhteisopiskeluun tarkoitettu lukusali, asukastoimikuntien käyttöön tarkoitettu workshop‑tila sekä tapahtuma- ja liikuntatila, joka on avoin kaikille Hoasin asukkaille.
Rakennesuunnittelun kannalta haastavinta olivat juuri rakennuksen monet eri käyttötarkoitukset saman rakennusmassan sisällä. Runko toteutetaan teräsbetonirakenteina.
– Korkeiden tornitalojen massojen alla on paljon erilaisia tiloja, joiden vuoksi tornien rakenteet ovat poikkeuksellisen vaativia ja monipuolisia – siellä on muun muassa rakenteellisesti haastavia paikallavalettuja kuormansiirtorakenteita. Kansipihoilla ja terasseilla rakennesuunnittelun kannalta tärkeintä olivat lukuisat vedeneristysdetaljit ja vesien pois ohjaaminen hallitusti, suunnittelujohtaja Sami Moisio A‑Insinööreistä sanoo.
Koska korkeat rakennusmassat avautuvat kohti meluista rata‑ ja tiealuetta, on melun ehkäisyä ja akustiikkaratkaisuja pohdittu samanaikaisesti arkkitehtuuristen valintojen kanssa. Melumallinnuksilla varmistettiin melunsuojaamisen näkökulmasta paras massoittelu. Rakennusten sijoittelu ja mittasuhteet ovat sellaiset, että ne estävät raide‑ ja katumelun pääsyn piha‑alueille.
Helsingin Ilmalaan rakentuva Ilmalan Aura -toimitilakiinteistö on harjakorkeudessa. Rakennus on ensimmäisiä EU-taksonomian mukaisia rakennushankkeita Suomessa.
Ilmalan Auran muuntojoustavat ja energiatehokkaat tilat otetaan käyttöön heinäkuussa 2024. Kuva: Hartela
Hartelan kehittämä ja rakentama Ilmalan Aura valmistuu kesällä 2024. Viisikerroksisen Ilmalan Auran kokonaisala on noin 17 000 neliömetriä ja vuokrattavaa alaa on noin 11 500 neliömetriä. Kiinteistön muuntojoustavuus ja monipuoliset palvelut ovat suunniteltu tukemaan työpäivän sujuvaa kulkua ja luomaan paikkoja kohtaamisille yli yritysrajojen.
Rakennuksen on suunnitellut ARCO Architecture Company, ja sisätilojen toimivuudesta vastaavat Gullstén-Inkisen sisustusarkkitehdit. Kiinteistön omistaa saksalainen kiinteistösijoitusyhtiö Union Investment.
– On mahtavaa, että ensimmäinen EU-taksonomian mukainen toimitilahankkeemme on harjakorkeudessaan. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen on Hartelan toiminnan perusta ja strategiamme visio. Aurassa tämä tarkoittaa tavallista pienempää hiilijalanjälkeä, energiatehokkaita taloteknisiä ratkaisuja sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, kertoo Hartela Etelä-Suomen toimitusjohtaja Matti Aho kertoo.
– Itse rakennus ja rakennusprosessi edustavat kestävää suunnittelua, rakentamista ja käyttöä. Rakennuksesta tulee LEED Gold -sertifioitu ja taksonomian mukainen, mikä on kestävän sijoitusstrategiamme mukaista, projektinjohtaja Anke Jurleit Union Investmentiltä sanoo.
Kestävän kehityksen teemat on huomioitu suunnittelussa ja rakentamisessa hankkeen alusta lähtien. Tämä tarkoittaa esimerkiksi hiilijalanjälkilaskentaa ja laskennan tulosten huomiointia erilaisissa suunnitteluratkaisuissa.
