CapMan Social Real Estate -rahasto sijoittaa päiväkoti- ja koulukiinteistöön Helsingin Hietalahdessa

Vasta perustettu yhteiskunta­kiinteistöihin sijoittava CapMan Social Real Estate -rahasto (CMSRE) tekee ensimmäisen sijoituksensa sijoittaessaan kahteen päivä­koti- ja yhteen koulu­kiinteistöön Helsingin keskustassa. Kahdessa rakennuksista toimii Ranskalainen Jules Verne -koulu ja leikki­koulu, ja yksi rakennuksista tulee remontin valmistuttua toimimaan tilana Helsingin kaupungin päivä­kodille. Kaikissa kolmessa rakennuksessa on pitkä­aikaiset vuokra­sopimukset. Rakennuksiin hankitaan energia­todistukset, jolloin kiinteistöistä tulee EU-taksonomian mukaisia. Ensimmäisen investointinsa jälkeen rahasto jatkaa varain­hankintaa tavoitellen 500 miljoonan euron sijoitus­sitoumuksia ja lähes 1 miljardin euron kokonais­sijoitus­kapasiteettia tulevina vuosina.

Kuva: CapMan Real Estate

Kaikki kolme historiallista rakennusta on vuokrattu pitkillä vuokrasopimuksilla. Rakennukset sijaitsevat samassa korttelissa Helsingin keskustassa Hietalahdentorin lähellä erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Kaksi rakennusta remontoitiin vastikään modernien standardien mukaisesti ja ne on vuokrattu pitkäaikaisella sopimuksella ranskalaiselle Jules Verne -koululle ja leikkikoululle. Kolmas, Helsingin kaupungin päiväkotikäyttöön tarkoitettu rakennus, käy parhaillaan läpi perusteellista remonttia, jonka odotetaan valmistuvan vuonna 2025. Rakennuksissa on tilat noin 350:lle ympäröivillä alueilla asuvalle lapselle. 

Rakennuksissa tehdään energiansäästötoimia ja esteettömyyteen liittyviä parannuksia. Jokaiselle rakennukselle hankitaan energiatodistus, minkä jälkeen kiinteistöt ovat EU-taksonomian mukaisia. Kiinteistöt tavoittelevat LEED ympäristöluokitusjärjestelmän mukaisia Gold -tason sertifiointeja (olemassa olevat rakennukset, käyttö ja kunnossapito, koulut, rakennussuunnittelu ja rakentaminen).

– Olemme erittäin iloisia voidessamme sijoittaa näihin kolmeen keskeisellä paikalla sijaitsevaan kiinteistöön, jotka ovat Social Real Estate -rahastomme ensimmäinen sijoitus. Opetuskäyttöön tarkoitetut kiinteistöt ovat yksi CMSRE-rahaston pääasiallisista kohdesektoreista, ja kiinteistöt sopivat hyvin rahaston sijoituskriteereihin ja strategiaan. Odotamme, että pääsemme tekemään pitkäaikaista yhteistyötä kiinteistöissä varhaiskasvatuksen alalla toimivien kahden vuokralaisen kanssa ja tarjoamaan hienot ja toimivat tilat lapsille ja henkilökunnalle. Ympäröivän Hietalahden alueen odotetaan kehittyvän suotuisasti tulevaisuudessa, mikä parantaa kohteiden laatua entisestään, sanoo CapMan Real Estaten sijoitusjohtaja Aleksi Konsti.

CapMan osti kiinteistöt HGR Property Partnersilta.

Raide-Jokeri on valmis, nyt lähestyy Länsi-Helsingin raitiotien toteutus

Länsi-Helsingin raitiotiehanke sisältää uuden pikaraitiolinjan keskustasta Munkkiniemen ja Haagan kautta Kannelmäkeen sekä kantakaupungin uudet raitiotieosuudet Töölössä ja Kampissa. Suunnittelun on tarkoitus alkaa vuonna 2024 ja toteutuksen 2026. Hinta on tässä vaiheessa 310 miljoonaa euroa.

Havainnekuva Kaupintieltä Lassilassa. Kuvassa Pohjois-Haagan pysäkki. Havainnekuva: Voima Graphics Oy

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee 5.12.2023 raitiotie- ja katuhankkeen käsittävää hankesuunnitelmaa, jota esitetään raitiotiehankkeen toteutuksen ohjeeksi. Hankesuunnitelmassa määritellään hankkeen laajuus, aikataulu ja toteutustapa. Hankkeen toteutusmuodoksi esitetään allianssimallia, joka on havaittu hyväksi jo muilla suurilla raitiotiehankkeilla.

Mikäli lautakunta päättää esityksen mukaisesti, käynnistävät Helsingin kaupunki ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy vuoden 2024 kevään aikana hankintavaiheen, jossa valitaan kumppanit hankkeen suunnitteluun ja rakentamiseen. Tavoitteena on rakentamisvaiheen alkaminen vuonna 2026. 

Uusien raitioteiden lisäksi hankkeessa rakennetaan runsaasti kaupunkikehityksen edellyttämiä katualueita, kunnallistekniikkaa ja muuta infrastruktuuria.  Arvio kokonaisuuden kustannuksista on noin 310 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 yleissuunnitelman käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hankkeen toteutuksen.

Pikku-Finlandia sai jatkoajan vuodelle 2025

Finlandia-talon perusparannuksen aikaiseksi väistötilaksi rakennettu Pikku-Finlandia jatkaa toimintaansa ainakin vuoden 2025 loppuun saakka.

Pikku-Finlandia valmistui Finlandia-talon väistötilaksi keväällä 2022. Kuva: Finlandia-talo

Vuoden 2022 maaliskuussa avautunut Pikku-Finlandia on ollut suosittu tapahtumakeskus ja sen toiminta jatkuu Finlandia-talon uudelleenavajaisten jälkeenkin. Finlandia-talo Oy on anonut Helsingin kaupungilta viiden vuoden lisäaikaa.

– Pikku-Finlandian huippuhetkiä ovat olleet kansainväliset kongressit, joihin kokoontui ihmisiä ympäri maailman. Lisäksi Töölönlahti jazz -tapahtumat, erilaiset gaalajuhlat sekä lukuisten uusien lanseerausten tapahtumapaikkana toimiminen ovat jääneet mieleen, Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen kertoo.

Helsingin kaupunki suunnittelee Pikku-Finlandian siirtoa mahdollisesti Tapulikaupunkiin, jossa se palvelisi Helsingin medialukion lisätilana syksystä 2026 alkaen. Ennen lopullista päätöstä tarkastellaan vielä tarkennettua suunnitelmaa ja aikataulua Finlandia-talon ja Töölönlahden alueen kehittämisen osalta.

Pikku-Finlandia on herättänyt kansainvälistäkin huomiota arkkitehtuurillaan.  Rakennus syntyi Aalto-yliopiston opiskelijaprojektina puurakentamisen ja rakennussuunnittelun yhteisellä maisteriopintojen kurssilla. Jaakko Torvisen ehdotus Finlandia Forest pääsi jatkokehitettäväksi ja lopulta toteutettavaksi valittiin Jaakko Torvisen, Elli Wendelinin ja Havu Järvelän työ.  

Pikku-Finlandiassa on 2 200 neliötä asiakastilaa, kapasiteettia 1 100 henkilölle ja istuvalle illalliselle mahtuu 800 henkilöä. Rakennuksen terassi on 127 metriä pitkä. Pikku-Finlandiassa on vuosina 2022–2023 järjestetty yli 500 tapahtumaa.

Uudistettu Finlandia-talo avataan yleisölle alkuvuodesta 2025.

Pasilan Huippuun Hoasin pääkonttori, opiskelija-asuntoja ja liiketilaa

Helsingin seudun opiskelija‑asunto­säätiön Hoasin rakennuttama Huippu nousee Keski‑Pasilaan. Kolmeen 7‑kerroksiseen lamelli­taloon ja kolmeen 14‑17‑kerroksiseen torni­taloon rakennetaan lähes 400 opiskelija‑asuntoa ja Hoasin uusi pää­konttori. Pääkaupunki­seudun solmu­kohtaan sijoittuva Huippu tarjoaa opiskelijoille heidän toivomiaan yksiöitä sekä Pasilan palvelut ja liikenneyhteydet.

Huippuun rakennetaan kolme 14–17-kerroksista ja kolme 7-kerroksista lamellitaloa sekä välialueiden matalampia rakennusmassoja. Etelän suuntaan avautuvat 5-kerroksisten rakennusten kattopihat ovat viheralueita. Kuva: Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy

Helsingin Keski-Pasilaan nousevan opiskelijoiden asuintalon rakentaminen on alkanut. Helsingin seudun opiskelija‑asunto­säätiön rakennuttama Huippu on Hoasin suurin yksittäinen hanke ja hybridi­rakennuksena ainutlaatuinen.

Kolmesta 14‑17‑kerroksisesta tornista ja kolmesta matalammasta lamelli­talosta rakentuvaan kokonaisuuteen tulee kaikkiaan lähes 400 opiskelija‑asuntoa, pääosin yksiöitä. Koko Huippu‑korttelin laajuus on 16 000 kerrosneliömetriä.

– Opiskelija‑asuntojen soluaika on ohi. Kun Huipun toteutus­suunnittelu aloitettiin vuonna 2019, asunnoistamme 70 prosenttia oli soluja, mutta opiskelijat halusivat vain yksiöitä tai kaksioita, Hoasin hanke­päällikkö Anneli Keränen kertoo.

Ensimmäiset opiskelijat pääsevät muuttamaan Huippuun kahden vuoden kuluttua marraskuussa 2025. Rakennus valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2026.

Huippu‑korttelin kokonaisuus nousee Kauppakeskus Triplan pohjois­puolelle. Huipun pää‑ ja arkkitehti­suunnittelusta vastaa A‑Insinöörit‑konserniin kuuluva Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy, joka oli mukana hankkeessa jo kaavan viite­suunnittelu­vaiheessa 2015–2018 yhdessä Hoasin ja Helsingin kaupungin kanssa. Suunnittelua on tehty yhdessä A‑Insinöörien rakenne‑ ja akustiikka­suunnittelijoiden kanssa. Hankkeen urakoi Hartela.

Rakennuksen alimpiin kerroksiin tulee Hoasin uusi pääkonttori.

– Viidenteen kerrokseen asti ei voi raide­liikenteen ja vilkas­liikenteisen Veturikadun vuoksi rakentaa asuntoja, ja siksi alimmat kerrokset ovat toimistoja ja liike­tilaa. Huippu onkin moni­muotoinen hybridi­rakennus, jonka ala­kerroksissa on monia erilaisia toimintoja ja isoja toimistoja, ja näiden päällä paljon pieniä opiskelija‑asuntoja, pää­suunnittelija J‑P Lehtinen B & M Oy:stä kertoo.

Oma erityisyytensä ovat korttelin lukuisat kansipihat, joita on matalampien rakennusten katoilla.

– Huipussa on paljon suuria viher­kattoja ja maisema­terasseja. Tiiviillä tontilla käytännössä kaikki piha‑alueet ovat kansi­pihojen viher­alueita, Lehtinen sanoo.

Huipussa on hyvin huomioitu yleistyneen yksin‑ ja etä­opiskelun vasta­painoksi tarvittavat yhteis­tilat. Kunto­salin ja pesulan lisäksi yhteis­tiloihin kuuluu yhteis­opiskeluun tarkoitettu luku­sali, asukas­toimikuntien käyttöön tarkoitettu workshop‑tila sekä tapahtuma- ja liikunta­tila, joka on avoin kaikille Hoasin asukkaille.

Rakennesuunnittelun kannalta haastavinta olivat juuri rakennuksen monet eri käyttö­tarkoitukset saman rakennus­massan sisällä. Runko toteutetaan teräsbetonirakenteina.

– Korkeiden tornitalojen massojen alla on paljon erilaisia tiloja, joiden vuoksi tornien rakenteet ovat poikkeuksellisen vaativia ja moni­puolisia – siellä on muun muassa rakenteellisesti haastavia paikalla­valettuja kuorman­siirto­rakenteita. Kansi­pihoilla ja terasseilla rakenne­suunnittelun kannalta tärkeintä olivat lukuisat vedeneristys­detaljit ja vesien pois ohjaaminen hallitusti, suunnittelu­johtaja Sami Moisio A‑Insinööreistä sanoo.

Koska korkeat rakennus­massat avautuvat kohti meluista rata‑ ja tie­aluetta, on melun ehkäisyä ja akustiikka­ratkaisuja pohdittu saman­aikaisesti arkki­tehtuuristen valintojen kanssa. Melu­mallinnuksilla varmistettiin melun­suojaamisen näkö­kulmasta paras massoittelu. Rakennusten sijoittelu ja mitta­suhteet ovat sellaiset, että ne estävät raide‑ ja katu­melun pääsyn piha‑alueille.

Kampin asemakaavat päivitetään

Helsingin kantakaupungin vanhojen asemakaavojen ajantasaistaminen on käynnissä, ja Kampin asemakaavan muutoksella aloitetaan. Kaavamuutos mahdollistaa ullakkorakentamista olemassa oleviin rakennuksiin sekä palvelujen sijoittamista entistä joustavammin.

Kalevankatu. Kuva: Sakke Somerma/Helsinki Partners

Kampissa ja Leppäsuon korttelissa Etu-Töölössä on voimassa 115 erityyppistä asemakaavaa 1800-luvulta 2000-luvulle. Kaupungin mukaan monet asemakaavat eivät vastaa todellista toteutunutta rakentamista. Alueella on voimassa rakennuskieltoja, jotka poistuvat, kun asemakaavat päivitetään. Asemakaavan muutos ei koske erillisiä täydennysrakentamis- tai kehityshankkeita.

Kampin alue on kaupungin mukaan koko Suomen mittakaavassa taloudellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta.

Kaavamuutos mahdollistaa olemassa olevissa rakennuksissa ullakkorakentamista sekä muun muassa erilaisten palveluiden nykyistä joustavampaa sijoittamista soveltuviin kohteisiin.

Muutosten yhteydessä vaaditaan ilmastokestävyyden parannuksia kuten pihojen vehreyttämistä ja kestäviä, vähähiilisiä ratkaisuja. Kaavassa myös rajoitetaan tarpeetonta purkamista. Merkittävät muutokset ja täydennysrakentaminen vaativat jatkossakin erillisen asemakaavan muutoksen.

Kaavamuutoksessa kaavamerkinnät ja -määräykset yhdenmukaistetaan. Muun muassa kiinteistöjen rakennusoikeudet, rakennusalat ja käyttötarkoitukset on päivitetty vastaamaan paremmin voimassa olevien rakennuslupien ja toteutuneen rakentamisen mukaista tilannetta. Vuosien varrella moniin rakennuksiin on myös tehty muutostöitä kaupungin myöntämillä poikkeusluvilla. Nämä muutokset on nyt päivitetty uuteen asemakaavaan.

Kaavassa täydennetään ja yhtenäistetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten, puistojen, puurivien ja kaupunkikuvallisten kokonaisuuksien suojelua. Alueella on nykyisin arvokkaita, jopa 1800-luvulta peräisin olevia rakennuksia ja historiallisia puistoja vailla suojelumerkintää.

Annankadun ja Kansakoulukadun risteyksessä oleva alue muuttuu virallisesti puistoksi ja saa nimen Annanpuistikko.

Kaavaehdotusta käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa 31.10.2023. Sen jälkeen ehdotus laitetaan julkisesti nähtäville, ja siihen on mahdollisuus jättää muistutuksia. Lopullisesti asemakaavamuutoksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.