Ylva ja Spacent avaavat arvokiinteistön ovet yhteiskäytölle

Ylva ja Spacent aloittavat yhteistyön tarjotakseen ketterän tavan hyödyntää toimitiloja Helsingin keskustassa. Spacentin teknologia mahdollistaa tilojen tehokkaamman käytön ja usean organisaation pääsyn tiloihin ydinkeskustan paraatipaikalla.

Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan Armaan kulman 2. kerroksen tilat holvikaarineen. Kuva: Ylva

Ylva omistaa Armas Lindgrenin suunnitteleman vuonna 1914 valmistuneen arvokiinteistön Mannerheimintien ja Kaivokadun risteyksessä, osoitteessa Kaivokatu 12. Suunnittelijansa mukaan nimetyssä Armaan kulmassa sijaitseva toimistotilakokonaisuus on koko pääkaupunkiseudun mittakaavassa ainutlaatuinen kohde.  

Nordean yrityspankin toiminnan jälkeen Armaan kulman tilat olivat ympäröivän työmaan aikana vailla käyttäjää, mutta nyt osa tiloista avataan yhteiskäyttöön. Kokeilun tavoitteina on tuoda markkinaan vaihtoehtoinen, joustavampi vuokrausmalli, tukea ja edistää tilojen jakamistalouden periaatteita sekä kannustaa yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään.

Uusi toimintamalli kannustaa ympäristöystävällisempään tapaan käyttää toimitiloja, lisää joustavuutta käyttäjälle ja vähentää samalla rakennusten ja tilojen hukkakäyttöä. 

Kumppanuuden myötä Armaan kulma avaa ovensa noin 14 000 Spacentin käyttäjälle. Yritykset voivat esimerkiksi vuokrata Armaan kulmasta käyttöönsä sopivan määrän tilaa tai hyödyntää tiloja nykyisen kotipesänsä ohella hybridityön tarpeisiin.

Karkeasti arvioiden yhteiskäyttöisten toimistojen käyttö mahdollistaa sen, että työntekijäkohtainen hiilijalanjälki voi pienentyä jopa 30 prosenttia. 

– On kiehtovaa, kun historiallinen arvokkuus kohtaa modernin teknologian. Avaamme Armaan kulman eeppiset puitteet tuhansille käyttäjille helppokäyttöisen sovelluksen kautta varattaviksi. Pyrimme kumppanuudella tarjoamaan joustoa yritysten kulloistenkin toimitilatarpeiden mukaan mahdollisimman vähäpäästöisesti, Ylvan Chief Impact Leader Eelis Rytkönen kertoo.

Yhteistyö mahdollistaa yrityksille ja ammattilaisille mahdollisuuden vuokrata työtiloja juuri heidän tarpeisiinsa sopivalla tavalla. Tämä vähentää toimistotilojen hukkakäyttöä ja säästää resursseja.

– Toimistojen käyttöasteet ovat kokemuksemme mukaan toimistoaikoina noin 30 prosenttia. Tämän nostaminen 40 prosenttiin vaikuttaa merkittävästi tarvittavan tilan määrään nyt sekä uudisrakentamisen tarpeeseen tulevaisuudessa. Osa yrityksistä on jo aloittanut omien toimistotilojensa vähentämisen, ja meidän tavoitteenamme on tarjota tarvittavaa puskuria, jotta yritykset uskaltavat ottaa itselleen sopivan määrän tilaa ja tätä kautta nostaa omien toimistojensa käyttöastetta, Spacentin toimitusjohtaja Eetu Ristaniemi sanoo.

Spacent ja Ylva uskovat, että yhteistyömalli voi toimia esimerkkinä muille organisaatioille, jotka etsivät tapoja hyödyntää olemassa olevia tilojaan kestävällä tavalla. 

Nov 2023

Pasilan Huippuun Hoasin pääkonttori, opiskelija-asuntoja ja liiketilaa

Helsingin seudun opiskelija‑asuntosäätiön Hoasin rakennuttama Huippu nousee Keski‑Pasilaan. Kolmeen 7‑kerroksiseen lamellitaloon ja kolmeen 14‑17‑kerroksiseen tornitaloon rakennetaan lähes 400 opiskelija‑asuntoa ja Hoasin uusi pääkonttori. Pääkaupunkiseudun solmukohtaan sijoittuva Huippu tarjoaa opiskelijoille heidän toivomiaan yksiöitä sekä Pasilan palvelut ja liikenneyhteydet.

Huippuun rakennetaan kolme 14–17-kerroksista ja kolme 7-kerroksista lamellitaloa sekä välialueiden matalampia rakennusmassoja. Etelän suuntaan avautuvat 5-kerroksisten rakennusten kattopihat ovat viheralueita. Kuva: Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy

Helsingin Keski-Pasilaan nousevan opiskelijoiden asuintalon rakentaminen on alkanut. Helsingin seudun opiskelija‑asuntosäätiön rakennuttama Huippu on Hoasin suurin yksittäinen hanke ja hybridirakennuksena ainutlaatuinen.

Kolmesta 14‑17‑kerroksisesta tornista ja kolmesta matalammasta lamellitalosta rakentuvaan kokonaisuuteen tulee kaikkiaan lähes 400 opiskelija‑asuntoa, pääosin yksiöitä. Koko Huippu‑korttelin laajuus on 16 000 kerrosneliömetriä.

– Opiskelija‑asuntojen soluaika on ohi. Kun Huipun toteutussuunnittelu aloitettiin vuonna 2019, asunnoistamme 70 prosenttia oli soluja, mutta opiskelijat halusivat vain yksiöitä tai kaksioita, Hoasin hankepäällikkö Anneli Keränen kertoo.

Ensimmäiset opiskelijat pääsevät muuttamaan Huippuun kahden vuoden kuluttua marraskuussa 2025. Rakennus valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2026.

Huippu‑korttelin kokonaisuus nousee Kauppakeskus Triplan pohjoispuolelle. Huipun pää‑ ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa A‑Insinöörit‑konserniin kuuluva Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy, joka oli mukana hankkeessa jo kaavan viitesuunnitteluvaiheessa 2015–2018 yhdessä Hoasin ja Helsingin kaupungin kanssa. Suunnittelua on tehty yhdessä A‑Insinöörien rakenne‑ ja akustiikkasuunnittelijoiden kanssa. Hankkeen urakoi Hartela.

Rakennuksen alimpiin kerroksiin tulee Hoasin uusi pääkonttori.

– Viidenteen kerrokseen asti ei voi raideliikenteen ja vilkasliikenteisen Veturikadun vuoksi rakentaa asuntoja, ja siksi alimmat kerrokset ovat toimistoja ja liiketilaa. Huippu onkin monimuotoinen hybridirakennus, jonka alakerroksissa on monia erilaisia toimintoja ja isoja toimistoja, ja näiden päällä paljon pieniä opiskelija‑asuntoja, pääsuunnittelija J‑P Lehtinen B & M Oy:stä kertoo.

Oma erityisyytensä ovat korttelin lukuisat kansipihat, joita on matalampien rakennusten katoilla.

– Huipussa on paljon suuria viherkattoja ja maisematerasseja. Tiiviillä tontilla käytännössä kaikki piha‑alueet ovat kansipihojen viheralueita, Lehtinen sanoo.

Huipussa on hyvin huomioitu yleistyneen yksin‑ ja etäopiskelun vastapainoksi tarvittavat yhteistilat. Kuntosalin ja pesulan lisäksi yhteistiloihin kuuluu yhteisopiskeluun tarkoitettu lukusali, asukastoimikuntien käyttöön tarkoitettu workshop‑tila sekä tapahtuma- ja liikuntatila, joka on avoin kaikille Hoasin asukkaille.

Rakennesuunnittelun kannalta haastavinta olivat juuri rakennuksen monet eri käyttötarkoitukset saman rakennusmassan sisällä. Runko toteutetaan teräsbetonirakenteina.

– Korkeiden tornitalojen massojen alla on paljon erilaisia tiloja, joiden vuoksi tornien rakenteet ovat poikkeuksellisen vaativia ja monipuolisia – siellä on muun muassa rakenteellisesti haastavia paikallavalettuja kuormansiirtorakenteita. Kansipihoilla ja terasseilla rakennesuunnittelun kannalta tärkeintä olivat lukuisat vedeneristysdetaljit ja vesien pois ohjaaminen hallitusti, suunnittelujohtaja Sami Moisio A‑Insinööreistä sanoo.

Koska korkeat rakennusmassat avautuvat kohti meluista rata‑ ja tiealuetta, on melun ehkäisyä ja akustiikkaratkaisuja pohdittu samanaikaisesti arkkitehtuuristen valintojen kanssa. Melumallinnuksilla varmistettiin melunsuojaamisen näkökulmasta paras massoittelu. Rakennusten sijoittelu ja mittasuhteet ovat sellaiset, että ne estävät raide‑ ja katumelun pääsyn piha‑alueille.

Nov 2023

NCC: Peruskorjatun toimistorakennuksen päästöt noin 40 % uudisrakennuksen päästöistä

NCC kehitti entisestä KY-talosta Helsingin Kampissa tiloiltaan modernin toimistorakennuksen. Nykyisen Kulma21-kiinteistön hiilijalanjälki laskettiin todellisen toteutuman mukaan ja sitä verrattiin vastaavaan uuteen rakennukseen, mikä samalle paikalle olisi ollut mahdollista rakentaa. Tulokseksi saatiin kiinnostavaa dataa kysymykseen, kannattaako vanha rakennus purkaa vai korjata.

Kulma21 sijaitsee Pohjoisen Rautatiekadun ja Fredrikinkadun kulmassa. Kuva: NCC

Kulma21:n laajasta peruskorjauksesta tehtiin hiilijalanjälkilaskenta toteutuneen työn mukaisesti, jota verrattiin uuden, määräystason mukaisen ja ulkoarkkitehtuuriltaan sekä laajuudeltaan vastaavan toimistorakennuksen rakentamiseen. Tässä tapauksessa uudisrakentamisessa huomioitiin myös vanhan rakennuksen purkaminen uuden alta pois.

Tulokseksi saatiin, että peruskorjatun Kulma21:n päästöt olivat noin 40 % uudisrakennuksen päästöistä lyhyellä aikavälillä (1–5 vuotta). Viidenkymmenen vuoden elinkaaritarkastelujakson aikana Kulma21:n kumulatiivinen hiilijalanjälki on noin 15 % pienempi kuin se olisi ollut uudisrakennuksella. Itse peruskorjauksen päästövaikutukset ovat noin 44 % pienemmät kuin uuden rakentamisen.

Huomioitavaa on, että rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki riippuu merkittävästi tuotantovaiheen päästöistä (vuosi 0) ja energiatehokkuudesta, jonka vaikutus pienenee käyttövuosien myötä. Vanhan rakennuksen purku kasvattaa uudisrakentamisen vertailuvaihtoehdon hiilijalanjälkeä elinkaaren alussa.

– Edes 50 vuoden tarkastelujakso ei riitä kompensoimaan uudisrakennuksen aiheuttamaan hiilijalanjälkeä siitäkään huolimatta, että uudisrakennettu kohde kuluttaa vähemmän energiaa kuin korjauskohde. Tämä on merkittävä fakta, kun mietimme parasta ratkaisua vanhoille kiinteistöille jo rakennetussa ympäristössä, kuten esimerkiksi kantakaupungissa, NCC:n korjausrakentamisen toimialajohtaja Jarkko Heinonen toteaa.

Kulma 21 on hyvä esimerkki siitä, miten kehnokuntoisesta ja vajaakäytöllä olevasta kiinteistöstä voidaan kehittää toimiva ja käyttäjiä kiinnostava kiinteistö.

– Kiinteistön käyttötarkoitusta voidaan usein muuttaa tarpeita vastaavaksi ongelmalliseksikin todetuissa kohteissa. Se vaatii kuitenkin paljon monialaista osaamista suunnittelijoilta ja korjausrakentajilta sekä joustavampaa kaavoitusta, jota toivottavasti tulemme ainakin Helsingissä tulevaisuudessa saamaan.

Nov 2023

Kätilöopiston mäelle Kumpulan Haikaranpesä

Helsingin kaupunki etsi kumppania Kätilöopiston sairaalan alueen kehittämiseen kaksivaiheisella laatu- ja konseptikilpailulla vuosina 2022–2023. Kisan voitti Kumpulan Haikaranpesä -niminen konsepti. Kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään, että Kätilöopiston tontti varattaisiin kilpailun voittaneelle Deas Asset Management Finland Oy:lle.

Kilpailun tavoitteena oli löytää kilpailualueelle kaupunkitilallisesti korkeatasoinen ja toteuttamiskelpoinen kokonaisratkaisu, jossa sairaalarakennus korjataan uuteen käyttöön. Osan rakennuskokonaisuudesta sai myös esittää korvattavaksi uudisrakennuksilla. Kilpailualueelle oli mahdollista osoittaa asumista tai asumisen eri muotoja, liiketilaa, majoitus- tai muuta toimintaa.

Kilpailun tuomaristo valitsi voittajaksi ehdotuksen Kumpulan Haikaranpesä, jonka laatineeseen työryhmään kuuluivat Deas Asset Management Finland Oy, Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, Masu Planning Oy, A-insinöörit Rakennuttaminen Oy, A-insinöörit Suunnittelu Oy sekä Sweco Finland Oy.

Kilpailun tuomaristo katsoi, että voittaneessa Kumpulan Haikaranpesä -kilpailuehdotuksessa uudisrakentaminen asettuu luontevasti maisemaan ja ympäristöönsä sekä muodostaa kaupunkirakenteellisesti toimivaa ja korkealaatuista kaupunkitilaa, joka on myös kävelijän mittakaavassa miellyttävää.

Tuomariston mukaan ehdotus onnistuu kokonaisuuden käsittelyssä, uudisrakentamisen sekä alueellisen identiteetin ja arvojen yhteensovittamisessa ja luo mahdollisuuksia onnistua Kätilöopiston sairaalan alueen jatkokehittämisessä hyvin. Alueen kehittämistä jatketaan yhteistyössä Helsingin kaupungin ja kilpailun voittajan kanssa. Alueelle laadittavan asemakaavan hyväksymisestä ja tontin ja rakennuksen myynnistä päätetään myöhemmin erikseen.

Oct 2023

Kampin asemakaavat päivitetään

Helsingin kantakaupungin vanhojen asemakaavojen ajantasaistaminen on käynnissä, ja Kampin asemakaavan muutoksella aloitetaan. Kaavamuutos mahdollistaa ullakkorakentamista olemassa oleviin rakennuksiin sekä palvelujen sijoittamista entistä joustavammin.

*Kalevankatu. Kuva: Sakke Somerma/Helsinki Partners*

Kampissa ja Leppäsuon korttelissa Etu-Töölössä on voimassa 115 erityyppistä asemakaavaa 1800-luvulta 2000-luvulle. Kaupungin mukaan monet asemakaavat eivät vastaa todellista toteutunutta rakentamista. Alueella on voimassa rakennuskieltoja, jotka poistuvat, kun asemakaavat päivitetään. Asemakaavan muutos ei koske erillisiä täydennysrakentamis- tai kehityshankkeita.

Kampin alue on kaupungin mukaan koko Suomen mittakaavassa taloudellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta.

Kaavamuutos mahdollistaa olemassa olevissa rakennuksissa ullakkorakentamista sekä muun muassa erilaisten palveluiden nykyistä joustavampaa sijoittamista soveltuviin kohteisiin.

Muutosten yhteydessä vaaditaan ilmastokestävyyden parannuksia kuten pihojen vehreyttämistä ja kestäviä, vähähiilisiä ratkaisuja. Kaavassa myös rajoitetaan tarpeetonta purkamista. Merkittävät muutokset ja täydennysrakentaminen vaativat jatkossakin erillisen asemakaavan muutoksen.

Kaavamuutoksessa kaavamerkinnät ja -määräykset yhdenmukaistetaan. Muun muassa kiinteistöjen rakennusoikeudet, rakennusalat ja käyttötarkoitukset on päivitetty vastaamaan paremmin voimassa olevien rakennuslupien ja toteutuneen rakentamisen mukaista tilannetta. Vuosien varrella moniin rakennuksiin on myös tehty muutostöitä kaupungin myöntämillä poikkeusluvilla. Nämä muutokset on nyt päivitetty uuteen asemakaavaan.

Kaavassa täydennetään ja yhtenäistetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten, puistojen, puurivien ja kaupunkikuvallisten kokonaisuuksien suojelua. Alueella on nykyisin arvokkaita, jopa 1800-luvulta peräisin olevia rakennuksia ja historiallisia puistoja vailla suojelumerkintää.

Annankadun ja Kansakoulukadun risteyksessä oleva alue muuttuu virallisesti puistoksi ja saa nimen Annanpuistikko.

Kaavaehdotusta käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa 31.10.2023. Sen jälkeen ehdotus laitetaan julkisesti nähtäville, ja siihen on mahdollisuus jättää muistutuksia. Lopullisesti asemakaavamuutoksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Oct 2023

Luksushotelli Grand Hansan operaattori vaihtuu viime metreillä

Helsingin ydinkeskustaan tulevan Grand Hansa -hotellin operaattori vaihtuu. Kohteeseen ei tulekaan Suomen ensimmäinen Hyatt-hotelli, vaan hankkeesta vastaava Ylva on solminut vuokrasopimuksen kansainvälisen hotellioperaattori Minor Hotelsin kanssa. Hotellin avajaiset siirtyvät.

Minor Hotels on Ylvan mukaan uusi toimija Suomen hotellimarkkinoilla. Pohjoismaissa ketju toimii ennestään Kööpenhaminassa, jonne se avasi viiden tähden hotellin vuonna 2021.

– Olemme iloisia kaikkien aikojen ensimmäisestä hotelliavauksestamme Suomessa. Avaus vahvistaa läsnäoloamme Pohjoismaissa, ja uskomme, että markkinassa on meille valtavat kasvumahdollisuudet. Investoimme etenkin ikonisiin kiinteistöihin kuten NH Collection Helsinki Grand Hansa -hotelliin Helsingissä ja NH Collection Copenhagen -hotelliin Kööpenhaminassa, sanoo Minor Hotelsin toimitusjohtaja Dillip Rajakarier.

Uusi hotelli sijoittuu Uuden ylioppilastalon, hotelli Seurahuoneena tunnetun Kalevantalon ja Hansatalon tiloihin.

Uuden sopimuksen myötä Ylva on purkanut aiemman vuokrasopimuksen suomalaisen Primehotelsin kanssa. Primehotelsin piti avata samaan lokaatioon Hyatt-ketjun hotelli. Sopimus on purettu yhteisymmärryksessä osapuolten kesken.

– On selvää, että operaattorin vaihtuminen tässä vaiheessa hanketta tulee vaikuttamaan hotellin avautumisen aikatauluun. Olemme kuitenkin iloisia, että mahdollisia ehdokkaita uudeksi operaattoriksi ilmoittautui huomattava määrä. Tämä osoittaa, että uuden hotellin konsepti ja sijainti Helsingin keskeisimmällä paikalla koetaan erittäin potentiaalisiksi, sanoo Ylvan kiinteistöjohtaja Ville Vaarala.

Ylvan tavoitteena on saattaa hotellityömaa valmiiksi vuoden 2023 loppuun mennessä, ja uuden hotellin on tarkoitus avautua vuoden 2024 alkupuolella. Minor Hotels tiedottaa avautumisen aikataulusta myöhemmin syksyllä.

Oct 2023

NCC voitti Vuoden työmaa -kilpailun

NCC:n urakoima Project Boost C5 Helsingin Vallilassa on voittanut Rakennuslehden järjestämän Vuoden työmaa -kilpailun. Nordean käyttöön tulevan toimistorakennuksen tilaaja on globaali kiinteistökehittäjä Pembroke.

*Vuoden työmaa -kilpailun voittaja on NCC:n urakoima Project Boost C5 -toimistorakennus. Kuva: Tengbom*

Project Boost C5 on osa Nordea Campus -korttelia Helsingin Vallilassa. Uudisrakennus, joka on laajuudeltaan 21 000 bruttoneliötä, on arkkitehtonisesti ja rakenteellisesti vaativa kokonaisuus. Sen sijainti muiden rakennusten ympäröimänä on tehnyt projektista myös logistisesti haastavan. Rakenteilla oleva toimistotalo on suunniteltu korkeimman tason LEED Platinum -ympäristöstandardin mukaiseksi.

Vuoden työmaa -kilpailun raati kiinnitti valinnassaan huomiota muun muassa työmaan johtamiseen, työturvallisuuteen, hankkeen vaativuuteen, suunnittelun ohjaukseen, tietomallin ja muiden digitaalisten ohjaustyökalujen hyödyntämiseen, aikataulun ja kustannusten hallintaan sekä laadunvarmistukseen, joka oli tänä vuonna keskiöissä.

– NCC:n työmaalla korostuivat hyvä johtaminen ja toimiva viestintä. Raatiin teki vaikutuksen luova ongelmanratkaisu ja korkeatasoinen laadunhallinta, johon kuuluvat myös työmaan moitteeton turvallisuus ja siisteys, raadin puheenjohtaja, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth sanoo.

– Olemme tehneet tiivisti yhteistyötä tilaajan eli Pembroken kanssa aivan projektin alusta alkaen. Se, että tilaaja tietää tarkasti mitä se haluaa, on auttanut myös meitä työmaalla kehittämään omaa toimintaamme. Olemme panostaneet erityisesti laatuun ja kiinnittäneet normaalia enemmän huomiota aliurakoitsijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin, jotta sama laatutaso ja tavoitteet ovat kirkkaina kaikilla työmaalla työskentelevillä, projektinjohtaja Jaakko Hakala NCC:ltä sanoo.

– Työmaan porukka on loistava esimerkki tiimistä, joka jatkuvasti kehittää työtapojaan. Pitkään yhdessä toimineesta tiimistä on muotoutunut tiivis yhteisö, jonka ideoita hyödynnetään myös muilla NCC:n työmailla, NCC:n Suomen maajohtaja Kati Tauriainen toteaa.

– Pembrokessa olemme iloisia siitä, että NCC:n työmaatiimi on saanut tunnustusta heidän korkeasta laatutasosta ja ammattitaidosta, joita tiimi on osoittanut projektin alusta alkaen. NCC vastasi asetettuihin haasteisiin ja osoitti olevansa avoin uusille ideoille ja ylitti odotukset. Tämän seurauksena myös rakennus ylittää alkuperäiset odotuksemme, Senior Director Dan Perkins Pembrokesta sanoo.

– Nordealla on ollut erittäin hyvä luottamuksellinen yhteistyösuhde sekä Pembrokeen että NCC:hen, ja sen ansiosta nordealaisten työ korttelin muissa rakennuksissa on voinut jatkua normaalisti koko hankkeen ajan. NCC:n työmaa on myös ollut erityisen hyvin järjestetty, mikä on varmasti tuonut tehokkuutta ja edesauttanut hankkeen pysymistä aikataulussa, Nordean toimitiloista Suomessa vastaava johtaja Antti Tainio kertoo.

Oct 2023

Pikaraitiolinja houkuttelee yrityksiä, asuntorakentamista ja investointeja Espooseen

Espoosta tulee Raide-Jokerin myötä ratikkakaupunki. Espoon Keilaniemen ja Helsingin Itäkeskuksen välillä kulkeva pikaraitiolinja 15 aloittaa liikennöinnin 21. lokakuuta.

Koeajossa oleva pikaratikka Otaniemessä. Kuva: Espoon kaupunki

Raiteet eivät pelkästään liikuta ihmisiä paikasta toiseen, vaan ne vaikuttavat myös maankäyttöön ja kaupunkirakenteeseen.

– Raiteet houkuttelevat yrityksiä ja investointeja, mikä näkyy Keilaniemen, Otaniemen ja Leppävaaran kehityksessä ja vetovoimassa. Pikaraitiotie on tärkeä seudullinen hanke, Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo toteaa.

– Yritykset ja asuntorakentajat ovat kiinnostuneita hyvästä sijainnista joukkoliikenteen solmukohdissa. Espoossa pikaraitiotie tarjoaa vaihtoyhteyden metroon Keilaniemessä ja Otaniemessä sekä junaan Leppävaarassa. Raiteiden ääreen kannattaa rakentaa tiiviitä keskustoja, joissa on kattavat palvelut, kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen sanoo.

Kaavoitus Raide-Jokerin varrella on ollut vilkasta sen jälkeen, kun päätös pikaraitiotien rakentamisesta tehtiin kesäkuussa 2016. Kaavoituksen painopiste on kohdistunut Keilaniemeen, Otaniemeen ja Leppävaaraan.

Pikaraitiotien varrelle on Espoossa kaavoitettu uusia asuntoja noin 400 000 kerrosneliömetriä sen jälkeen, kun päätös pikaraitiotien rakentamisesta tehtiin. Samaan aikaan uusille toimitiloille on luotu mahdollisuuksia noin 100 000 kerrosneliömetrin verran.

Espoo on arvioinut asukas- ja työpaikkamäärien kasvua pikaraitiolinja 15:n vyöhykkeen varrella vuoteen 2040 mennessä. Arvion mukaan asukasmäärä kasvaa 15 000:lla verrattuna nykyhetkeen. Voimakkainta kasvun ennakoidaan olevan Otaniemi-Keilaniemi-alueella, jossa asukasluvun uskotaan kasvavan 10 000:een. Alueen työpaikkojen määrän ennakoidaan kasvavan yli 4 000:lla.

Kasvu jatkuu myös Leppävaarassa ja Perkkaalla, jossa sekä väestö- että työpaikkamäärän ennakoidaan kasvavan yli 4 000:lla vuoteen 2040 mennessä.

Raideliikenne on tehokas tapa pienentää liikenteen päästöjä. Espoon tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja lähipäästötön pikaraitiotie tukee tätä tavoitetta.

Oct 2023

PwC ankkurivuokralaiseksi Mannerheimintie 14:n Signeen

Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda on allekirjoittanut konsultointi- ja tilintarkastusyhtiö PwC:n kanssa sopimuksen, jonka perusteella PwC vuokraa uudet toimitilansa Spondan Helsingin keskustaan, Mannerheimintie 14:ään vuonna 2026 valmistuvasta Signe-toimitalosta.

Sopimuksen myötä talon vuokrausaste rakennushankkeen käynnistyessä on Spondan mukaan noin 50 %. Signessä on vuokrattavaa tilaa yhteensä 16 748 neliötä. Uudishankkeen rakennustyöt käynnistyvät marraskuussa 2023, ja hanke valmistuu vuoden 2026 lopulla.
– Halusimme löytää toimitilat, jotka täyttävät vastuullisuus- ja energiatehokkuuskriteerimme sekä korkeat laatuvaatimuksemme. Tämän lisäksi toimiston monipuoliset ja muuntojoustavat tilaratkaisut, helppo saavutettavuus sekä lähipalveluiden monipuolisuus ovat meille tärkeitä asioita niin henkilökunnan hyvinvoinnin kuin tulevaisuuden rekrytointiemme kannalta. Uskomme keskeisen sijainnin olevan etu myös asiakkaillemme. Olemme todella innoissamme siitä, että uusi toimitilamme tarjoaa meille kaiken tämän kaupungin parhaalla sijainnilla, sanoo PwC:n toimitusjohtaja Kauko Storbacka.
– Laadukkaille, vastuullisille ja keskeisellä paikalla sijaitseville toimitiloille on erittäin vahva kysyntä yritysten parissa, jotka haluavat tarjota työntekijöilleen houkuttelevat ja viihtyisät työympäristöt vahvistamaan yhteistyön tekemistä sekä yrityskulttuuria, sanoo Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal.
Spondan mukaan Signe-hanke on merkittävä investointi Helsingin ydinkeskustan kehittämiseen.
Uudisrakennuksen myötä yksi Helsingin keskustan tärkeimmistä kortteleista kokee merkittävän muodonmuutoksen. Samalla Mannerheimintien ja Kalevankadun kulma eheytyy kaupunkikuvallisesti, kun uudisrakennus myötäilee naapuritalojen julkisivujen rytmitystä ja korkeutta, Sponda kertoo. Avoin ja aiempaa korkeampi maantasokerros tulee sisältämään liike- ja ravintolatiloja.
Signen paikalta puretaan nykyinen toimistorakennus. Spondan mukaan purkumateriaali kierrätetään tai käytetään uudelleen. Tavoitteena on muun muassa, että nykyisen rakennuksen julkisivun luonnonkivet tulevat päällystämään uudisrakennuksen terassilattioita.
Signe tavoittelee LEED Platinum -tason ympäristösertifikaattia, A-tason energialuokitusta ja Gold-tason WELL-sertifikaattia, joka varmistaa, että työympäristö tukee työntekijöiden hyvinvointia.
Sponda on omaisuudenhoitoyhtiö Blackstonen portfolioyhtiö.

Oct 2023

Nrep avasi uuden Noli Studios-hotellin Katajanokalle

Pohjoismainen kiinteistökehitys- ja sijoitusyhtiö Nrep avaa uuden Noli Studios -hotellin Helsingin Katajanokalle. Kulttuurihistoriallisesti merkittävään miljööseen rakennettu Noli Katajanokka II ammentaa inspiraatiota entisajan tyyleistä ja alueen historiasta.

Suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP:n Alueiden tutkimus -katsauksen mukaan muuttoliike on kääntynyt kohti suurimpia kaupunkeja. Kuva: WSP

Kanavakatu 3:ssa sijaitseva Noli Katajanokka II sijaitsee lähellä ensimmäistä, vuonna 2019 avattua Noli Studios -kohdetta. Uudessa hotellissa on 226 studiota, minkä lisäksi asukkailla on käytössään muun muassa työskentelytilat, saunaosasto kattoterasseineen sekä näköalatasanne. Hotellin tiloissa toimii myös ravintola ja viinibaari.

Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus on valmistunut vuonna 1929 ja se toimi alun perin Osuustukkukaupan varastona. Rakennus muokattiin toimistokäyttöön 1980-luvulla ja tuli parhaiten tunnetuksi palvellessaan ulkoministeriötä 1980-luvun lopulta vuoteen 2021.

– Helsingissä on paljon historiallisia rakennuksia, joiden käyttötarpeet ovat vuosikymmenten saatossa muuttuneet. Kanavakatu 3 on hieno esimerkki siitä, minkälaisia uusia mahdollisuuksia onnistuneet konversiot luovat. Alun perin varastoksi rakennettu kiinteistö saa nyt uuden elämän hotellina ja auttaa näin ollen elävöittämään niin Katajanokan kuin Helsingin keskustan aluetta, Nrepin Suomen maajohtaja Joonas Lemström sanoo.

Vanhan rakennuksen uudistamisessa on haluttu kunnioittaa sekä rakennuksen että alueen historiaa. Katajanokalla kulki aikanaan tavarajuna. Siksi hotellin edustalle on entisöity kolme vanhaa junavaunua terassialueeksi. Noli Katajanokka II:n pääsuunnittelijana toimi Avarrus Arkkitehtien Pauli Siponen ja sisustussuunnittelusta vastasi Studio Joanna Laajisto. Sisätiloissa puolestaan on korostettu etenkin 1920- ja 30-lukujen funktionalismia.

Hotellissa on panostettu laadukkaaseen designiin. Katajanokka II erottautuukin selvästi muista Noleista erityisesti sisustussuunnittelun osalta. Tavoitteena on ollut luoda huippuluokan kokonaisuus, jossa mennyt aika yhdistyy uudenlaiseen majoittumiseen.

– Uskomme, että Katajanokan elegantin arkkitehtuurin sekä upean merellisen sijainnin luoma kokonaisuus kiinnostaa niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin majoittujia. Meille on tärkeää tuoda ihmisten ulottuville uusia elämisen ratkaisuja sekä luoda uusia käyttömahdollisuuksia arkkitehtonisesti merkittäville rakennuksille, Noli Studiosin Suomen maajohtaja Roni Huttunen sanoo.

Uuden Nolin myötä Nrep kaksinkertaistaa Katajanokan studiokapasiteetin ja luo yhden Suomen suurimmista hotellikokonaisuuksista.

Katajanokan lisäksi Helsingissä sijaitsevat Nolit Sörnäisissä, Malmilla ja Herttoniemessä. Lokakuussa 2021 Noli Studios laajeni Vantaan Myyrmäkeen, ja alkuvuonna 2024 on Espoon vuoro, kun Nrep avaa Noli Otaniemen Raide-Jokerin varteen.

Oct 2023