KTI Kiinteistötieto: Kiinteistökauppa hiljentynyt

Nopeasti muuttunut talous- ja korkoympäristö on hiljentänyt kiinteistö­markkinat. Kuluvan vuoden kiinteistökauppa­volyymi on hyytynyt finanssi­kriisin jälkeisten vuosien tasolle, ilmenee KTI Kiinteistötiedon julkaisemasta markkinakatsauksesta.

Kuva: Kiinteistötieto KTI

KTI Kiinteistötiedon mukaan vuoden 2023 kolmen ensimmäisen vuosi­neljänneksen kiinteistö­kauppa jäi 1,8 miljardiin euroon, eli alle kolmas­osaan viime vuoden vastaavan ajan­jakson 6 miljardista eurosta.

Vuoden 2023 heinä-syyskuussa kiinteistö­kauppaa käytiin noin 370 miljoonan euron arvosta. Näin matalia lukemia on tilastoitu edellisen kerran finanssi­kriisin jälkeisinä vuosina 2009–2013, jolloin kvartaali­volyymi jäi alle 400 miljoonaan euroon muutamana vuosineljänneksenä.

Vuokra-asuntokiinteistöjen kauppa­volyymi oli tammi-syyskuussa noin 600 miljoonaa euroa, mikä on viime vuosien tasoa matalampi. Noin puolet asuntokiinteistö­kaupoista on ulkomaisten sijoittajien tekemiä.

Toimistokiinteistöjen 400 miljoonan euron kauppa­volyymi koostuu pääosin suurehkojen ja hyvä­laatuisten kohteiden kaupoista. Liike‑, yhteis­kunta‑ ja tuotannollisten kiinteistöjen volyymeissä jäätiin tammi‑syyskuussa 200–300 miljoonan euroon. Ulkomaisten sijoittajien osuus tammi‑syyskuun kiinteistö­kaupoista oli 55 prosenttia.

Toimitilavuokramarkkinoilla talouden epä­varmuus painaa etenkin toimisto‑ ja liike­tilojen kysyntää. KTI:n kiinteistötiedon mukaan Helsingin keskustan uusia toimisto­vuokra­sopimuksia kuvaava indeksi nousi 3,7 prosenttia syksyn 2022 ja 2023 välisenä aikana. Toimitila­barometrin vastaajista 75 prosenttia arvioi toimisto­tilojen kokonais­tarpeen vähenevän tulevan kolmen vuoden aikana.

Liiketilamarkkinoiden epävarmuus jatkuu. Liike­tilojen vuokra­odotukset olivat Rakli-KTI Toimitilabarometrissa lähes kaikilla alueilla negatiiviset. Liike­tilojen käyttö­asteet pysyttelevät toistaiseksi vahvoina, mutta vajaa­käytön arvioidaan kasvavan.

Logistiikka-, varasto- ja tuotanto­tilojen kysyntä pysyttelee vahvana. Vuokriin odotetaan nousua kaikilla suurilla kaupunki­seuduilla. Myös käyttöaste­odotukset ovat tuotannollisissa tiloissa positiivisia.

Pääkaupunkiseudun vuokra‑asunto­­markkinoilla on runsaasti tarjontaa, jonka odotetaan sulavan rakentamisen vähenemisen myötä. Uusia asuntovuokra­sopimuksia kuvaavan indeksin nousu hidastui vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttiin. Vuokrien nousu jatkuu pääkaupunki­seudun ulko­puolisissa isoissa kaupungeissa pääkaupunki­seutua vahvempana.

Talouden ja rahoitus­markkinoiden tilanne on hyydyttänyt viime vuosien vilkasta vuokra‑asunto­rakentamista. Vielä tänä vuonna pääkaupunki­seudulle valmistuu ennätys­määrä, lähes 7 500 uutta vuokra‑asuntoa, mutta ensi vuodesta alkaen volyymit putoavat rajusti, ennakoi KTI Kiinteistötiedon markkinakatsaus.

Senaatin Asema-alueet myy Oulun Asemakeskuksen alueen

Senaatin Asema-alueet Oy ja Oulun kaupunki ovat saaneet päätökseen neuvottelut Asemakeskuksen aluetta koskevasta kiinteistökaupasta, jonka pohjalta on valmisteltu sopimus alueen myynnistä kaupungille. Alueen kauppahinta on 14 miljoonaa euroa. 

Oulun Asemakeskuksen havainnekuvassa alue Hallituskadulta kaakkoon. Kuva: Oulun kaupunki

Oulun yhdyskuntalautakunta käsittelee ja esittää kiinteistö­kaupan sekä lisä­määrärahan myöntämistä kaupungin­hallitukselle, josta asia etenee marraskuun alussa kokoontuvan kaupungin­valtuuston käsittelyyn. Senaatin Asema-alueet Oy:n hallitus tekee puolestaan päätöksen kiinteistö­kaupasta kaupungin käsittely­aikataulun mukaisesti.

Asemakeskuksen alueen kiinteistö­kaupan myötä junaradan itäpuolella oleva maa-alue sekä alueella sijaitsevat linja-autoaseman rakennukset siirtyvät Oulun kaupungin hallintaan. Radan länsi­puolella oleva vanha asema­rakennus jää Senaatin Asema-alueet Oy:n omistukseen. 

– Olemme tyytyväisiä, että pääsimme kaupungin kanssa loppu­tulokseen, joka tyydyttää molempia osapuolia. Vuosien aikana on saatu paljon arvokasta tietoa jatko­suunnittelua varten, mikä mahdollistaa hankkeen toteutumisen. Meille tärkeintä on, että alue toteutuu ja kehittää osaltaan kaupunki­keskustaa sekä aseman­seutua ja sen palvelu­tarjontaa, Senaatin Asema-alueet Oy:n kiinteistökehitys­päällikkö Janne Marttinen sanoo. 

Oulun Asemakeskuksen alueen kiinteistö­kauppa parantaa mahdollisuuksia kehittää aseman­seutua kaupungin toivomaan suuntaan ja antaa enemmän joustovaraa alueen suunnitteluun. 

– Olemme erittäin tyytyväisiä neuvotteluiden loppu­tulokseen. Alueen maan­omistajana pääsemme kehittämään koko asema-alueen kokonaisuutta vanha poliisi- ja oikeustalon tontti mukaan lukien. Voimme vaikuttaa kaavan sisältöön, alueen toteuttamis­tapaan ja -järjestykseen sekä toteuttajien nimeämiseen. Alueen jatko­kehitykselle on olemassa erittäin hyvät lähtö­kohdat, Oulun kaupungin kaupunkiympäristöjohtaja Marko Kilpeläinen toteaa. 

Kaupunki jatkaa alueen suunnittelua arkkitehtuuri­kilpailun ideoiden ja asemakaava­luonnoksen pohjalta. Asema­keskuksen aluetta kehitetään liikenteen solmu­kohtana, jossa liikenne­palveluihin ja matka­ketjuihin yhdistyvät liike­tilat, työpaikat, majoitus sekä asuminen. 

– Asemakeskuksen toiminnallinen jakauma sekä paino­pisteet tilan­varauksineen ja liikenteellisine ratkaisuineen tarkentuvat suunnittelun edetessä. Suunnittelun tavoitteena on edelleenkin keskustamaisten toimintojen sijoittuminen kaupunki­kuvallisesti ja arkki­tehtonisesti korkea­tasoisella tavalla ruutukaava-alueen jatkoksi, kaavoitusjohtaja Kari Nykänen kertoo alueen suunnittelun jatkosta.