Valtio myy kiinteistöomistuksiaan usealla paikkakunnalla

Senaatti-kiinteistöt myy Rovaniemen keskustassa sijaitsevan ns. Lääninhallituksen korttelin valtion omistamien maa-alueiden ja rakennusten osalta. Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Valtion kiinteistöomaisuudesta vastaava Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt usean kohteen tarjouskilpailut. Myytävänä on kiinteistöjä muun muassa Helsingissä, Oulussa, Rovaniemellä ja Kauniaisissa. Kohteiden joukossa on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, kuten Rovaniemen Lääninhallituksen kortteli, entinen Arkkitehtuurimuseo Helsingissä sekä Oulun vanha vankila.

Myyntien taustalla on valtion organisaatioiden toiminnalliset muutokset ja tilankäytön tehostaminen. Muutosten myötä Senaatin hallinnoimalle valtion kiinteistöomaisuudelle ei ole enää käyttöä ja tarpeettomaksi jäävät kiinteistöt myydään. Kiinteistöihin sidotut pääomat ohjataan Valtionvarainministeriön kautta valtion muihin tarpeisiin.

Helsingissä myynnissä arvokohteita

Helsingissä myynnissä on useita merkittäviä kohteita, joista yksi sijaitsee Katajanokalla osoitteessa Laivastokatu 3. Kohde toimii nykyisin toimistokäytössä, mutta rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista asuinkäyttöön selvitetään. Hakaniemestä puolestaan myydään täysin saneerattu toimistokiinteistö, jossa toimii useita valtion organisaatioita. Viikinmäellä Lahdenväylän varrelta myynnissä on rakentamiskelpoinen toimitilatontti.

Myytäviin kohteisiin kuuluu myös Kasarmikadulla sijaitseva entinen Arkkitehtuurimuseo, jonka myynti käynnistetään myöhemmin syksyllä. Rakennus valmistui vuonna 1899 tieteellisten seurojen kokoontumistilaksi ja on ollut museokäytössä vuodesta 1980. Kohteelle on tutkittu mahdollisia uusia käyttötarkoituksia, kuten opetus-, kulttuuri- tai toimitilakäyttöä. Rakennuksen käyttötarpeet muuttuvat, kun uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon toteuttaminen etenee.

Historiallisesti arvokkaita kohteita Rovaniemellä ja Oulussa

Rovaniemen keskustassa, Kemijoen rannalla sijaitseva Koskenrannan alue muodostuu puistomaisesta alueesta sekä useista rakennuksista, ja se on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueella on toiminut vuosikymmenten ajan valtionhallinnon eri toimijoita. Nyt käynnissä olevan tarjouskilpailun tavoitteena on löytää kohteelle uusi omistaja, joka kehittää aluetta sen kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot säilyttäen.

Oulun keskustan tuntumassa sijaitseva vanha lääninvankila on ainutlaatuinen myynti- ja kehityskohde, jolla on merkittävää kulttuurihistoriallista arvoa. Punatiilisen päärakennuksen arkkitehtuuri on ollut olennainen osa Oulun kaupunkikuvaa jo vuosien ajan. Alueen vankilatoiminnot siirtyvät rakenteilla olevaan Ruskonselän uuteen vankilaan, jonka vuoksi vanha vankila alueineen myydään.

Uudistuva asema-alue Kauniaisissa

Kauniaisten rautatieaseman alueella sijaitseva suojeltu asemarakennus ja uusi kerrostalotontti muodostavat kokonaisuuden, josta järjestetään suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu.

Kilpailussa alueelle etsitään korkeatasoista ja monipuolista ratkaisua, joka yhdistää uudet asuin-, liike- ja palvelutilat sekä toiminnaltaan uudistetun historiallisen asemarakennuksen. Samalla jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä selkeytetään ja yleisten alueiden viihtyisyyttä parannetaan, jotta asemanseudusta muodostuu entistä houkuttelevampi osa keskustaa

Valtion virastot siirtyvät yhteisiin työympäristöihin eri puolilla Suomea

Tulevaisuudessa osa valtion virastoista työskentelee yhteiskäyttötiloissa saman katon alla. Samalla myös asiointi virastoissa hoituu yhdellä käynnillä, kun valtion palvelut kootaan julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Taustalla on valtion uusi toimitilastrategia, jonka tavoitteena on, että neljännes valtion henkilöstöstä työskentelee yhteisissä työympäristöissä vuoteen 2030 mennessä.

Pasilan virastokeskus. Kuva: Senaatti

Valtakunnallisen verkoston rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa. Ensimmäiset yhteiset työympäristöt valmistuivat Joensuuhun ja Poriin vuonna 2023. Lahdessa ja Lappeenrannassa yhteiset palvelupisteet avautuivat kesällä 2023, ja yhteiset toimistotilat valmistuvat keväällä 2024. Yhteisten työympäristöjen hankkeita on suunnitteilla ja käynnissä myös mm. Turussa, Kouvolassa, Mikkelissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä.

Helsingissä osa valtion yhteisistä työympäristöistä toteutetaan Pasilan virastokeskukseen ja Sörnäisten rantatie 13:n toimistokiinteistöön, joissa tulisi työskentelemään noin 6000 valtion virastojen ja laitosten työntekijää. Myös Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen oma henkilöstö siirtyy yhteisiin työympäristöihin. Ensimmäisten käyttäjien on tarkoitus muuttaa tiloihin vuoden 2025 aikana.

Senaatin Asema-alueet myy Oulun Asemakeskuksen alueen

Senaatin Asema-alueet Oy ja Oulun kaupunki ovat saaneet päätökseen neuvottelut Asemakeskuksen aluetta koskevasta kiinteistökaupasta, jonka pohjalta on valmisteltu sopimus alueen myynnistä kaupungille. Alueen kauppahinta on 14 miljoonaa euroa. 

Oulun Asemakeskuksen havainnekuvassa alue Hallituskadulta kaakkoon. Kuva: Oulun kaupunki

Oulun yhdyskuntalautakunta käsittelee ja esittää kiinteistö­kaupan sekä lisä­määrärahan myöntämistä kaupungin­hallitukselle, josta asia etenee marraskuun alussa kokoontuvan kaupungin­valtuuston käsittelyyn. Senaatin Asema-alueet Oy:n hallitus tekee puolestaan päätöksen kiinteistö­kaupasta kaupungin käsittely­aikataulun mukaisesti.

Asemakeskuksen alueen kiinteistö­kaupan myötä junaradan itäpuolella oleva maa-alue sekä alueella sijaitsevat linja-autoaseman rakennukset siirtyvät Oulun kaupungin hallintaan. Radan länsi­puolella oleva vanha asema­rakennus jää Senaatin Asema-alueet Oy:n omistukseen. 

– Olemme tyytyväisiä, että pääsimme kaupungin kanssa loppu­tulokseen, joka tyydyttää molempia osapuolia. Vuosien aikana on saatu paljon arvokasta tietoa jatko­suunnittelua varten, mikä mahdollistaa hankkeen toteutumisen. Meille tärkeintä on, että alue toteutuu ja kehittää osaltaan kaupunki­keskustaa sekä aseman­seutua ja sen palvelu­tarjontaa, Senaatin Asema-alueet Oy:n kiinteistökehitys­päällikkö Janne Marttinen sanoo. 

Oulun Asemakeskuksen alueen kiinteistö­kauppa parantaa mahdollisuuksia kehittää aseman­seutua kaupungin toivomaan suuntaan ja antaa enemmän joustovaraa alueen suunnitteluun. 

– Olemme erittäin tyytyväisiä neuvotteluiden loppu­tulokseen. Alueen maan­omistajana pääsemme kehittämään koko asema-alueen kokonaisuutta vanha poliisi- ja oikeustalon tontti mukaan lukien. Voimme vaikuttaa kaavan sisältöön, alueen toteuttamis­tapaan ja -järjestykseen sekä toteuttajien nimeämiseen. Alueen jatko­kehitykselle on olemassa erittäin hyvät lähtö­kohdat, Oulun kaupungin kaupunkiympäristöjohtaja Marko Kilpeläinen toteaa. 

Kaupunki jatkaa alueen suunnittelua arkkitehtuuri­kilpailun ideoiden ja asemakaava­luonnoksen pohjalta. Asema­keskuksen aluetta kehitetään liikenteen solmu­kohtana, jossa liikenne­palveluihin ja matka­ketjuihin yhdistyvät liike­tilat, työpaikat, majoitus sekä asuminen. 

– Asemakeskuksen toiminnallinen jakauma sekä paino­pisteet tilan­varauksineen ja liikenteellisine ratkaisuineen tarkentuvat suunnittelun edetessä. Suunnittelun tavoitteena on edelleenkin keskustamaisten toimintojen sijoittuminen kaupunki­kuvallisesti ja arkki­tehtonisesti korkea­tasoisella tavalla ruutukaava-alueen jatkoksi, kaavoitusjohtaja Kari Nykänen kertoo alueen suunnittelun jatkosta.