Helsinki-Vantaa maailman 24 kauneimman lentoaseman joukossa

Finavian Helsinki-Vantaan terminaalin vuonna 2021 valmistunut laajennus on valittu yhdeksi maailman kauneimmista lentoasemista arkkitehtuurin ja designin kansainvälisessä Prix Versailles 2023 -kisassa. Prix Versaillesin mukaan valitut edustavat poikkeuksellista arkkitehtuuria ja designia ja sopivat siksi esimerkeiksi koko maailmalle.

Helsinki-Vantaan tuloaula. Kuva: Finavia

– Olemme ylpeitä siitä, että Helsinki-Vantaan suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu saavat tunnustusta maailmalla. Lentoasema on monille matkustajille ensimmäinen kosketus Suomeen, ja se toimii näyteikkunana maamme osaamiseen ja innovaatioihin. On hienoa, että Finavialla on osa Suomen positiivisen mielikuvan luomisessa, Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ulla Serlenius sanoo.

Prix Versailles -arkkitehtuurikilpailu järjestetään vuosittain. Tänä vuonna mukana oli ensimmäistä kertaa kategoria kauneimmille lentoasemille. Myöntämisperusteina tunnustukselle olivat innovaatio, luovuus, ekologisuus sekä paikallisen luonnon ja kulttuuriperinnön huomioon ottaminen suunnittelussa.

Maailman kauneimpien lentoasemien listalle pääsi 24 asemaa eri puolilta maailmaa. Listalla on muiden muassa neljä asemaa Kiinasta, kuusi Yhdysvalloista ja kaksi Kreikasta.

Finavian mukaan Helsinki-Vantaan uuden terminaalin suunnittelua ja toteutusta ovat ohjanneet suomalaisuus ja vastuulliset valinnat.

– Suomalainen luonto on inspiroinut terminaalin sisätilojen suunnittelua. Tuloaulan Luoto-viherrakennelma toivottaa matkustajat tervetulleiksi Suomeen välittömästi heidän astuessaan ulos matkatavara-aulasta. Lähtöaulan näyttävä puukatto taas luo rauhallisen tunnelman heti matkan alkumetreillä. Puukatto on valmistettu täysin kotimaisena käsityönä suomalaisesta kuusesta, Serlenius kertoo.

Terminaalin laajennusosa avattiin vuonna 2021 osana Helsinki-Vantaan lentoaseman vuonna 2023 päättynyttä kehitysohjelmaa.

Namika Areenalle Betonijulkisivu-palkinto 

Vuoden 2023 Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinnon on voittanut Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy kohteellaan Namika Areena Helsinki. Areena on Helsingin NMKY:n käytössä, ja lisäksi siellä järjestetään Pakilan peruskoulun liikunnanopetusta.

Kuva: Kuvio Oy Martin Sommerschield

Tuomariston mukaan Namikan koripalloareena on urheiluhallien joukossa poikkeus, sillä sen arkkitehtuuri on harkittua ja pysyvän oloista. Halli on Kehä 1:n laidassa, tontin korkeimmalla kohdalla. Rakennus on jämäkkä, selkeä ja varmanoloinen, ja sen julkisivut vahvistavat tätä mielikuvaa onnistuneesti, tuomaristo toteaa.

Julkisivujen kolmiulotteinen kuvio on haettu koripallon historiasta, pelin varhaisimmasta korityypistä, jossa kori oli tehty puukapuloista. Julkisivujen punaruskea väritys viittaa nahkaiseen koripalloon. Valittu väri sopii hyvin puiden ympäröimälle tontille eri vuodenaikoina, tuomaristo sanoo.

Elementtijulkisivun saumat on käsitelty samalla Umbra-patinakäsittelyllä kuin betonipinnat, jolloin julkisivun värierot ovat tasaantuneet, ja julkisivu antaa tuomariston mukaan rauhallisen, yksiaineisen vaikutelman. Kokonaisuuden väritys liittyy ympäröiviin oransseilla tehosteväreillä terävöitettyihin musta-valkoisiin ulkokenttiin ja paikoitusalueisiin.

Namika Areenan on suunnitellut Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen. Pääsuunnittelijana on toiminut Hilla Rudanko ja ARK rakennussuunnittelijana Panu Härmävaara. Rakennesuunnittelija on Ideastructura Oy. 

Namika Areenan tilaajana on Helsingin NMKY ja toteuttajana NCC Finland Oy. Julkisivun toimitti Betset Oy ja julkisivun Umbra- värjäyksen toteutti ART-Betoni Oy.

Betoniteollisuus ry:n elementtijaoksen yhdeksännen kerran järjestämän Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinnon tarkoituksena on tuoda esiin onnistuneesti toteutettuja betonijulkisivukohteita ja niiden suunnittelijoita. Kilpailussa palkitaan voittaneen julkisivun suunnitellut arkkitehtuuritoimisto 5000 eurolla. 

Tänä vuonna tuomaristossa olivat mukana arkkitehti SAFA Aleksi Niemeläinen, arkkitehti SAFA Henna Helander ja arkkitehti SAFA, päätoimittaja Maritta Koivisto. Tuomariston sihteerinä toimi DI, jaospäällikkö Janne Kihula Betoniteollisuus ry:stä.