Turun virastotaloon toteutetaan 16 valtion toimijan yhteinen työympäristö ja palvelupiste

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt uudistaa Turun virasto­talon tilat 16 valtion toimijan yhteiseksi työ­ympäristöksi. Virastojen omat moni­tilat muutetaan yhteiseksi työ­ympäristöksi, ja muutos­työt ovat vain pieniä ja välttämättömiä. Virasto­talon ensimmäiseen kerrokseen toteutetaan yhteinen käyntiasiointi­palvelu, joka tuo valtion palvelut keskitetysti kansalaisten lähelle. Muutos­työt alkavat ensi syksynä, ja tilat valmistuvat vaiheittain kesän ja alkusyksyn 2025 aikana.

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Tilamuutokset pyritään tekemään mahdollisimman paljon olemassa olevia monitila­ympäristöjä hyödyntäen. Uudistus koskee pääosin käynti­asiointipalvelua, pienehköjä tila­muutoksia, ääni­eristyksen parantamista ja uusia pistäytymis­tiloja. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota ympäristö­ystävällisiin ratkaisuihin, ja kalustamisessa hyödynnetään lähes täysin olemassa olevia toimisto­kalusteita. Uudistus parantaa myös tilojen turvallisuutta ja varautumista erilaisiin häiriö­tilanteisiin. Muutostyöt koskevat noin 10 000 neliön aluetta, ja hankkeen kokonaiskustannus­arvio on noin viisi miljoonaa euroa.

Yhteinen työympäristö tukee vuoro­vaikutusta valtion eri toimijoiden välillä ja edistää näin hallinnon­alojen välistä yhteistyötä. Nykyaikaiset työtila­ratkaisut ja yhteis­käyttö parantavat myös tilan­käytön tehokkuutta, mikä pienentää valtion hiili­jalanjälkeä ja tuo valtiolle kustannus­säästöjä. Valtion tila- ja palvelu­kustannukset vähenevät yhteensä yli miljoona euroa vuodessa.

– Toimijoiden siirtyminen yhteisiin tiloihin pienentää valtion tilan­tarvetta kokonaisuudessaan noin 6 000 neliötä. Yksityisiltä vuokran­antajilta vuokrattavien tilojen tarve vähenee melkein 7 000 neliötä, kun kokoamme toimintaa valtion kohteeseen. Lisäksi yhteisiin tiloihin siirtyminen vapauttaa virasto­taloon tilaa, joten tulevaisuudessa taloon mahtuu vielä lisää toimijoita, kertoo Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Sinikka Selänne.

Muutostyöt alkavat alustavan aika­taulun mukaan syksyllä 2024 ja valmistuvat kesän ja alkusyksyn 2025 aikana. Toiminta yhteisessä työ­ympäristössä on mahdollista aloittaa kesän 2025 aikana, ja yhteinen käynti­asiointipalvelu avautuu syyskuun 2025 alussa. Tarvittavat muutostyöt toimisto­kerroksissa toteutetaan kerroksittain ja vaiheittain siten, että nykyiset talon käyttäjät voivat tarpeen tullen väistää talon sisällä ja omissa tiloissaan.

Uudistuksen jälkeen yhteiseen työ­ympäristöön virasto­talon nykyisistä käyttäjistä siirtyvät Varsinais-Suomen ELY-keskus, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Maanmittauslaitos, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Business Finland, Fimea, Taiteen edistämiskeskus (Taike), Ruokavirasto, Traficom, Väylävirasto ja Senaatti-kiinteistöt. Uusina käyttäjinä taloon sijoittuvat Puolustuskiinteistöt, Verohallinto, Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus kesällä 2025. Rikosseuraamus­laitos aloittaa virasto­talossa 1.1.2026. Yhteensä virasto­talon yhteisessä työ­ympäristössä tulee työskentelemään noin 1 500 henkilöä.

Senaatti-kiinteistöt omistaa vuonna 1967 valmistuneen virasto­talon, jonka ovat suunnitelleet arkkitehdit Risto-Veikko Luukkonen ja Helmer Stenroos. Rakennukseen on tehty mittava perus­korjaus ja perus­parannus 2010-luvulla, ja rakennukseen on valmistunut kerroksittain nykyaikainen monitila­ympäristö vuosina 2016–2023.

Lappeenrannan virastotalon tilamuutos on valmistunut

Lappeenrannan virastotalon tilamuutoshanke Villimiehenkadulla on valmistunut suunnitellusti kokonaisuudessaan. Virastotaloon toteutettiin julkisen hallinnon yhteinen palvelupiste, joka on palvellut asiakkaita vuoden 2023 kesäkuusta lähtien. Nyt käyttöön otetaan uudistetut, henkilöstön työtä tukevat toimistotilat.

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt toteutti vuonna 1980 valmistuneeseen virastotaloon tilamuutoshankeen ja valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen mukaisen tilaratkaisun 16:lle julkisen hallinnon toimijalle ja reilulle 600 henkilölle.

Nykyaikaiset työtilaratkaisut ja yhteiskäyttö parantavat tilankäytön tehokkuutta, mikä pienentää valtion hiilijalanjälkeä ja tuo valtiolle kustannussäästöjä. Hanke säästää valtion virastojen tilakustannuksia noin 720 000 euroa vuodessa.

Nyt valmistuneessa hankkeen viimeisessä vaiheessa virastotalossa uudistettiin toimistotiloja vastaamaan nykyaikaisen työn tarpeita, jossa erilaisiin työtehtäviin käytetään erilaisia tiloja. Tiimityöskentelyyn, kokouksiin ja itsenäiseen, keskittymistä vaativaan työskentelyyn on omat tilansa. Tilojen viihtyisyyteen on panostettu ja työergonomiaan kiinnitetty huomiota.

Lappeenrannan virastotalon hanke toteutettiin ensimmäisten joukossa osana valtion laajempaa palvelu- ja toimitilaverkon uudistusta. Sen tavoitteena on vastata nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin kokoamalla käyntiasiointia julkisen hallinnon yhteisiin palvelupisteisiin ja tiivistämällä valtionhallinnon toimitilaverkkoa.

Yhteisessä palvelupisteessä asiakkaita palvelevat Kela, Kaakkois-Suomen TE-toimisto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ulosottolaitos, Kaakkois-Suomen oikeusapu ja edunvalvonta, Verohallinto, Digi- ja väestötietovirasto, Maanmittauslaitos, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen työelämäpalvelut (TYP), Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Traficom, Rikosseuraamuslaitos ja Business Finland. Viranomaisten omien asiantuntijoiden lisäksi yhteisessä palvelupisteessä työskentelee kaksi palveluneuvojaa, jotka neuvovat asiakkaita viranomaisasiointiin liittyvissä asioissa ja tarjoavat tukea sähköiseen asiointiin.

Senaatti-kiinteistöt myy virastotalon Jyväskylän keskustasta

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt 7.3.3034 tarjouskilpailun Jyväskylän keskustassa sijaitsevasta virastotalokiinteistöstä. Myytävä kohde rajautuu Cygnaeuksenkatuun ja Hannikaisenkatuun.

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

– Valtiolla toimistotilan tarve on vähentynyt valtakunnallisesti merkittävästi viime vuosina. Jyväskylän virastotalon kaltaisia kiinteistöjä tulee varmasti myyntiin tulevina vuosina lisää. Uskon, että näin keskeisellä sijainnilla oleva kohde kiinnostaa kiinteistömarkkinaa, sanoo Senaatin myyntipäällikkö Asko Taskila.

Senaatti-kiinteistöt myy virastorakennuksen Hakaniemestä

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt 27.2.2024 tarjouskilpailun Helsingin Hakaniemessä sijaitsevasta virastorakennuksesta. Arkkitehti Kaj Saleniuksen suunnittelema rakennus on valmistunut vuonna 1975 virastokäyttöön, ja se saneerattiin täysin vuonna 2008. Rakennuksen bruttoala on noin 23 000 m2.

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Kiinteistöön jää väliaikaisesti neljä valtiovuokralaista. Valtion toimitilastrategian mukaisesti vuokralaiset tulevat siirtymään nykyisistä vajaakäyttöisistä tiloista yhteisiin työympäristöihin, minkä myötä rakennus vapautuu valtion käytöstä. Kiinteistöön jää myös ravintolavuokralainen ja parkkipaikkaoperaattori.

Myytävä rakennus sijaitsee osoitteessa Hakaniemenranta 6, aivan Helsingin keskustan vieressä. Hakaniementori ja Hakaniemen kauppahalli muodostavat alueen kaupallisen ja toiminnallisen sydämen. Torin ympäristöön sijoittuu useita päivittäistavarakauppoja, ravintoloita, erikoiskauppoja, hotellitoimintaa, kulttuuri- ja urheilupalveluita sekä muita palveluita.

Tontti on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi. Alueen asemakaavamuutos toimistoalueeksi on vireillä.

Hakaniemen alue kehittyy voimakkaasti 2020-luvulla. Alueelle suunnitellaan uutta julkista rantaa sekä alueen kaupunkirakenteen tiivistämistä täydennysrakentamalla, mikä tulee parantamaan myös alueen palveluita entisestään. Uusi siltayhteys vahvistaa alueen roolia joukkoliikenteen solmukohtana.

Valtion virastot siirtyvät yhteisiin työympäristöihin eri puolilla Suomea

Tulevaisuudessa osa valtion virastoista työskentelee yhteiskäyttötiloissa saman katon alla. Samalla myös asiointi virastoissa hoituu yhdellä käynnillä, kun valtion palvelut kootaan julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Taustalla on valtion uusi toimitilastrategia, jonka tavoitteena on, että neljännes valtion henkilöstöstä työskentelee yhteisissä työympäristöissä vuoteen 2030 mennessä.

Pasilan virastokeskus. Kuva: Senaatti

Valtakunnallisen verkoston rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa. Ensimmäiset yhteiset työympäristöt valmistuivat Joensuuhun ja Poriin vuonna 2023. Lahdessa ja Lappeenrannassa yhteiset palvelupisteet avautuivat kesällä 2023, ja yhteiset toimistotilat valmistuvat keväällä 2024. Yhteisten työympäristöjen hankkeita on suunnitteilla ja käynnissä myös mm. Turussa, Kouvolassa, Mikkelissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä.

Helsingissä osa valtion yhteisistä työympäristöistä toteutetaan Pasilan virastokeskukseen ja Sörnäisten rantatie 13:n toimistokiinteistöön, joissa tulisi työskentelemään noin 6000 valtion virastojen ja laitosten työntekijää. Myös Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen oma henkilöstö siirtyy yhteisiin työympäristöihin. Ensimmäisten käyttäjien on tarkoitus muuttaa tiloihin vuoden 2025 aikana.

Kuopioon yhteinen työympäristö viidelle valtion toimijalle

Valtion toimi­tiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt toteuttaa valtion toimitila­strategian mukaisen yhteisen työ­ympäristön valtion toimi­­tiloihin Kallanrantaan. Muutos­­työt aloitetaan helmikuussa 2024, ja tilat otetaan käyttöön elokuussa 2024. 

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Yhteisen työympäristön ensimmäisen vaiheen toteutus alkaa osoitteessa Kallanranta 11. Muutos­työt kohdistuvat rakennuksen vuonna 2012 valmistuneeseen keski­osaan. Tila­muutokset ovat maltillisia, ja hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevia tiloja ja kalusteita. Isoimmat muutokset koskevat uusia pistäytymis­tiloja ja neuvottelu­tiloja, tilaa jakavia lasi­seiniä ja yhteisen työ­kahvilan laajentamista. Muutos­alueen laajuus on noin 790 neliötä.

Yhteisiin tiloihin tulevat työskentelemään Metsähallitus, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Taiteen edistämiskeskus (Taike), Puolustuskiinteistöt ja Senaatti-kiinteistöt. Tilat keskitetään neljästä osoitteesta yhteen osoitteeseen. Näin saadaan tilat käyttöön tehokkaammin ja säästöjä valtion tila­kustannuksiin. Muutoksen myötä valtion käytössä olevat tilat pienenevät yhteensä noin 600 neliötä.

– Kyseessä on yksi vanhimpia hallinnollisia kortteleita Kuopiossa. Hienoa, että yhteisten työ­ympäristöjen kehittäminen Kallanrannan Kampukselle on alkanut ja jatkuu seuraavina vuosina koko kortteliin, kertoo Senaatti-kiinteistöjen projekti­päällikkö Virve Wright.

Ensimmäisen vaiheen muutostyöt valmistuvat aika­taulun mukaan elokuussa 2024. Hankkeen kustannus­arvio on 700 000 euroa, ja pää­urakoitsijaksi on valittu Rakennusliike Konttinen Oy.

– Digi- ja väestötietovirasto on erittäin tyytyväinen saadessaan olla mukana etu­joukoissa Kuopion valtion toimijoiden kampus­hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Kuopion hanke on jo kahdes­toista yhteisen työ­ympäristön hanke, jossa olemme mukana, antaen asiakkaillemme tulevaisuudessa mahdollisuuden saada valtion käynti­asiakas­palveluita samasta asiakaspalvelu­tilasta, toteaa Digi- ja väestötieto­viraston Yhteiset tukipalvelut -yksikön johtaja Erja Kronberg.

Uudistuksen vuoksi aiemmin valtion­hallinnon työn­tekijöiden käyttöön tarkoitettu monitila­toimisto Sesam suljettiin 31.12.2023. Tulevina vuosina Kallanrannan Kampus toimii useiden valtion toimijoiden työ­ympäristönä ja tulee olemaan osa valta­kunnallista yhteisten työ­ympäristöjen verkostoa.

Valtion käytössä ollut vanha kasarmi­rakennus Puistokadulta jää tyhjäksi yhteisen työ­ympäristön valmistumisen jälkeen eikä valtiolla ei ole käyttöä tiloille. Taloa valmistellaan myyntiin kuluvan vuoden aikana.

Senaatti-kiinteistöt aloittaa koko Kallanrannan korttelin kehittämisen. Kyseessä on koko Kallanrannan kampuksen kattava hanke sekä noin 20 valtion toimijan kokonaisuus, joka koskee lähes tuhatta henkilötyövuotta.

Hankeselvitys ja neuvottelut valtion toimijoiden kanssa aloitetaan vuoden 2024 aikana, ja suunnitelmat etenevät päätöksiin aikaisintaan vuonna 2025. Suunnittelu pyritään tekemään mahdollisimman pienin muutos­töin ja hyödyntäen olemassa olevia tiloja. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota hiili­­jalanjälkeen. Kokonaisuus voisi valmistua aikaisintaan vuonna 2027.

– Mahdollistamme ennen kaikkea toimisto­asiakkaidemme toimitila­kuluihin säästöjä. Tilojen käyttäjät maksavat vain todellisten tila­tarpeiden mukaista vuokraa ja yli­määräiset tilat voidaan myydä yhteis­­kunnan kannalta muuhun hyödylliseen käyttöön. Säästyy rahaa ja hiili­jalanjälki pienenee, kertoo Senaatti-kiinteistöjen hanke­johtaja Jyrki Reinikainen.

Valtion toimijat peruskorjattuun Porin Leijonaan

Kiinteistö Oy Porin Leijonan 8-kerroksiseen toimistorakennukseen on peruskorjattu valtion 12 toimijan yhteinen työympäristö. Aiemmin toimitiloja oli 10 osoitteessa ja vuokrattuja neliöitä oli 4000 enemmän.

Havainnekuva: Sigge Arkkitehdit

Peruskorjaushankkeen laajuus oli 7400 neliömetriä. Porin Postitalona tunnettuun, vuonna 1967 valmistuneeseen rakennukseen toteutettiin yhteisiä toimistotiloja, työkahvila, yhteinen palvelupiste, vihkitilat, yhteiskehittelyalueita ja kokouskeskus. Tilaratkaisu pienentää valtion toimijoiden vuokra-alaa noin 4000 neliötä, mikä Senaatti-kiinteistöjen mukaan säästää valtion vuokrakustannuksissa yli 300 000 euroa vuodessa.

Uudistetun toimistotalon käyttäjiksi tulevat Satakunnan TE-toimisto, Verohallinto, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Maanmittauslaitos, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset ja Keha-keskus, Palkeet, Lounais-Suomen aluehallintovirasto (AVI) ja aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalvelut (Hake), Ruokavirasto, Valtori, Finnvera, Business Finland ja Porin kaupunki. Muutos koskee noin 480:tä henkilöä.

– Porin Leijonan hanke on ollut vuosia kestänyt projekti sekä meille että asiakasorganisaatioille ja Porin kaupungille. Olemme yhdessä suunnitelleet tiloja ja pohtineet toimintatapojen muutoksia sekä toimisto- että asiakaspalvelutilojen osalta, Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Sinikka Selänne kertoo.

Palvelupisteet ovat valtion toimijoiden yhteiskäytössä. Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Tilamuutosprojektista sekä tilojen kalustamisesta ja varustamisesta vastasi Senaatti-kiinteistöt, joka tulee toimimaan vuokranantajana kaikille kohteessa toimiville organisaatioille. Senaatti on vuokrannut tilat kiinteistön omistavalta Leijonaverkot Oy:ltä, joka vastasi peruskorjauksesta. Hankkeen päätoteuttajana toimi Prepon Oy. Muutostyöt alkoivat keväällä 2022.

Olemassa olevan rakennuksen peruskorjaaminen on vähähiilinen ja kiertotalouden mukainen ratkaisu. Peruskorjatulle Porin Leijonalle haetaan kolmen tähden RTS-ympäristöluokitusta eli hyvää ympäristölaadun tasoa.

Senaatti-kiinteistöjen mukaan yhteisen palvelupisteen tavoitteena on parantaa asiakkaiden asiointia tarjoamalla viranomaispalveluja samasta paikasta tehokkaasti ja vaivattomasti.

Senaatti järjestää kohteessa kaikki palvelut kuten aula-, puhtaus- ja turvallisuuspalvelut. Lisäksi Senaatti vastaa kohteen turvallisuusjärjestelmistä sekä kokoustilojen ja palvelupisteiden tilavarausjärjestelmistä.

Porin oikeustalon peruskivi muurattiin

Porin uusi oikeustalo valmistuu vuonna 2025. Rakennuttamisesta vastaa Senaatti-kiinteistöt. Allianssin arkkitehtina on Arkkitehtitoimisto Rosberg Ikävalko Oy ja urakoitsijana Hartela. Peruskivi muurattiin 8.12.2023.

Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Rosberg Ikävalko Oy

Alkuvuodesta 2025 valmistuvaan rakennukseen tulevat tilat Satakunnan käräjäoikeudelle, Ulosottolaitokselle, Syyttäjälaitokselle, Vaasan hovioikeuden istunnoille sekä oikeusavun ja edunvalvonnan käyttöön. Tavoitteena on keskittää nykyisin eri osoitteissa sijaitsevat oikeushallinnon toiminnot Porissa samoihin tiloihin.

Uudisrakennus tulee valtion omistamalle ja Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimalle tontille, jolla sijaitsee vanha oikeustalo. Vanha oikeustalo on käytössä uudisrakennuksen valmistumiseen saakka, minkä jälkeen se puretaan.

Senaatti-kiinteistöjen mukaan oikeustalon työmaa on päästötön ja vanha oikeustalo puretaan kestävä purkaminen -toimintamallin mukaisesti. Porin oikeustalon rakentamisessa käytetään myös vähähiilistä betonia.

Oikeustalon katolle toteutettava aurinkovoimala tuottaa osan talon tarvitsemasta sähköstä. Rakennuksen suunnittelussa on otettu huomioon tontin sijainti Kokemäenjoen varrella: tulvariskien varalta rakennukseen tulee korkeampi sokkeli eikä kellaria. Rakennuksen laajuus on 5400 neliömetriä ja kustannusarvio 23 miljoonaa euroa.

Kuopion Varastokirjasto on harjassa

SRV rakentaa parhaillaan Senaatti-kiinteistöille Varastokirjaston toimitaloa Kuopioon. Kokonaisvastuu-urakkana toteutettavan hankkeen työt ovat edenneet ulkoseinän pelti-villa-pelti -elementtien sekä vesikaton asennukseen. Tontilla suoritetaan loppuvuoden aikana myös viemäri- ja kaukolämpöverkon asennustöitä sekä aloitetaan maavaraisen lattian valmistelutyöt. Rakennuksen betoninen runko valmistui marraskuun 2023 alussa.

Kuva: SRV

Kaksikerroksisen, noin 10 000 bruttoneliötä kattavan toimitalon tieltä on SRV:n mukaan louhittu noin 18 000 kuutiota kiviaineista. Louhittua kiviaineista saadaan hyödynnettyä muun muassa rakennekerroksissa.

– Työmaalla on menossa aktiivinen rakentamisvaihe. Työskentelemme noin 30 rakentajan vahvuudella asennustöiden parissa, ja tavoitteena on saada rakennus umpeen ja lämpiämään jouluksi. Kun otetaan huomioon kuukauden tuuletusaika ennen luovutusta, rakennuksen tulee olla hyvinkin valmis jo vuoden päästä, SRV:n työmaapäällikkö Petri Tervonen sanoo.

Ensi vuonna työmaalla korostuvat talotekniikan työt sekä lattioiden ja väliseinien asennukset. Rakennukseen tulee 130 kilometriä hyllyjä, joiden asennus vie SRV:n mukaan lähes puoli vuotta.

– Kokoelmatilaan rakennettava hyllyjärjestelmä on keskeinen osa hankintaa kustannusten ja aikataulun, mutta myös Varastokirjaston toiminnan näkökulmasta. Hanke etenee suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa, mistä voin vilpittömästi kiittää osaavaa hankeorganisaatiota, Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Tuomas Koivumäki toteaa.

Varastokirjasto vastaanottaa aineistoja kirjastoista ja antaa kaukolainoja. Tilat on suunniteltu yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen sekä käyttäjän kanssa.

– Uusien tilojen myötä mahdollistetaan aineistosiirrot kotimaisista kirjastoista 15 vuodeksi eteenpäin. Koska rakennus on varta vasten tehty varastokirjastotoimintaan, työprosessien sujuvuus on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa, kirjastonjohtaja Johanna Vesterinen sanoo.

Talotekniikkaan, etenkin jäähdytysratkaisuihin kiinnitetään huomiota teosten säilyvyyden kannalta. Kokoelmassa on aineistoa 1800-luvulta lähtien, ja kokoelma karttuu vuosittain 1,5 hyllykilometrin verran. Tilat viilennetään kaukokylmällä. Rakennukseen tulee myös aurinkovoimala.

Senaatti myi Otaniemestä kaksi kiinteistöä Newil&Baulle ja Kusinkapitalille

Senaatti-kiinteistöt on tehnyt kiinteistökaupan Newil and Bau Oy:n ja Kusinkapital Ab:n hallinnoiman yhtiön kanssa kahdesta kiinteistöstä Otaniemessä. Kiinteistöt muodostavat suuren kehitettävän kokonaisuuden Kivimiehen alueella, jossa on vireillä asemakaavan muutos.

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Kaupan kohteena olevat kiinteistöt Kivimiehentie 1 ja 2 sijaitsevat keskeisellä paikalla Otaniemen yliopistokampuksen ja Keilaniemen välissä. Rakennukset ovat toimineet aikaisemmin toimisto-, laboratorio-, opetus- ja majoituskäytössä. Myynnistä järjestettiin viime keväänä tarjouskilpailu.

 –  Olemme erittäin tyytyväisiä, että tämä vaille valtiokäyttöä jäänyt kiinteistökokonaisuus sai nyt uuden omistajan, joka pääsee saattamaan loppuun käynnissä olevan kaavamuutoksen ja tuo tämän kokonaisuuden kehittämiseen kokemuksensa erityisesti asuntokehittäjän näkökulmasta, Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Emmi Sihvonen sanoo.

Newil&Baun ja Kusinkapitalin suunnitelmana on kehittää korttelia asuinkäyttöön, elävöittää aluetta sekä tuoda sinne lisää palveluita, kuten päiväkoti ja leikkipuisto. Kokonaisuudesta on käynnissä arkkitehtikutsukilpailu, jonka voittaja valitaan alkuvuodesta.

– Tavoitteenamme on luoda kokonaisuudesta Espoon kiehtovin uusi asuinalue, jossa yhdistyvät yksityiskohtiin ulottuva arkkitehtuuri, vehreys, ekologisuus ja arkea helpottavat palvelut, Newil & Baun toimitusjohtaja Petri Ylivuori toteaa.

Asuntorakennuttaja Newil & Baun asuntomyynti vuonna 2022 oli 80 miljoonaa euroa, ja sopimuksissa oleva hankekanta on yhtiön mukaan yli 400 miljoonaa euroa. Kusinkapitalon yksityinen perheomisteinen sijoitusyhtiö. Omistajat ovat Hartwallin suvun yksi sukuhaara.