Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt 27.2.2024 tarjouskilpailun Helsingin Hakaniemessä sijaitsevasta virastorakennuksesta. Arkkitehti Kaj Saleniuksen suunnittelema rakennus on valmistunut vuonna 1975 virastokäyttöön, ja se saneerattiin täysin vuonna 2008. Rakennuksen bruttoala on noin 23 000 m2.
Kuva: Senaatti-kiinteistöt
Kiinteistöön jää väliaikaisesti neljä valtiovuokralaista. Valtion toimitilastrategian mukaisesti vuokralaiset tulevat siirtymään nykyisistä vajaakäyttöisistä tiloista yhteisiin työympäristöihin, minkä myötä rakennus vapautuu valtion käytöstä. Kiinteistöön jää myös ravintolavuokralainen ja parkkipaikkaoperaattori.
Myytävä rakennus sijaitsee osoitteessa Hakaniemenranta 6, aivan Helsingin keskustan vieressä. Hakaniementori ja Hakaniemen kauppahalli muodostavat alueen kaupallisen ja toiminnallisen sydämen. Torin ympäristöön sijoittuu useita päivittäistavarakauppoja, ravintoloita, erikoiskauppoja, hotellitoimintaa, kulttuuri- ja urheilupalveluita sekä muita palveluita.
Tontti on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi. Alueen asemakaavamuutos toimistoalueeksi on vireillä.
Hakaniemen alue kehittyy voimakkaasti 2020-luvulla. Alueelle suunnitellaan uutta julkista rantaa sekä alueen kaupunkirakenteen tiivistämistä täydennysrakentamalla, mikä tulee parantamaan myös alueen palveluita entisestään. Uusi siltayhteys vahvistaa alueen roolia joukkoliikenteen solmukohtana.
Tulevaisuudessa osa valtion virastoista työskentelee yhteiskäyttötiloissa saman katon alla. Samalla myös asiointi virastoissa hoituu yhdellä käynnillä, kun valtion palvelut kootaan julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Taustalla on valtion uusi toimitilastrategia, jonka tavoitteena on, että neljännes valtion henkilöstöstä työskentelee yhteisissä työympäristöissä vuoteen 2030 mennessä.
Pasilan virastokeskus. Kuva: Senaatti
Valtakunnallisen verkoston rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa. Ensimmäiset yhteiset työympäristöt valmistuivat Joensuuhun ja Poriin vuonna 2023. Lahdessa ja Lappeenrannassa yhteiset palvelupisteet avautuivat kesällä 2023, ja yhteiset toimistotilat valmistuvat keväällä 2024. Yhteisten työympäristöjen hankkeita on suunnitteilla ja käynnissä myös mm. Turussa, Kouvolassa, Mikkelissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä.
Helsingissä osa valtion yhteisistä työympäristöistä toteutetaan Pasilan virastokeskukseen ja Sörnäisten rantatie 13:n toimistokiinteistöön, joissa tulisi työskentelemään noin 6000 valtion virastojen ja laitosten työntekijää. Myös Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen oma henkilöstö siirtyy yhteisiin työympäristöihin. Ensimmäisten käyttäjien on tarkoitus muuttaa tiloihin vuoden 2025 aikana.
Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt toteuttaa valtion toimitilastrategian mukaisen yhteisen työympäristön valtion toimitiloihin Kallanrantaan. Muutostyöt aloitetaan helmikuussa 2024, ja tilat otetaan käyttöön elokuussa 2024.
Kuva: Senaatti-kiinteistöt
Yhteisen työympäristön ensimmäisen vaiheen toteutus alkaa osoitteessa Kallanranta 11. Muutostyöt kohdistuvat rakennuksen vuonna 2012 valmistuneeseen keskiosaan. Tilamuutokset ovat maltillisia, ja hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevia tiloja ja kalusteita. Isoimmat muutokset koskevat uusia pistäytymistiloja ja neuvottelutiloja, tilaa jakavia lasiseiniä ja yhteisen työkahvilan laajentamista. Muutosalueen laajuus on noin 790 neliötä.
Yhteisiin tiloihin tulevat työskentelemään Metsähallitus, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Taiteen edistämiskeskus (Taike), Puolustuskiinteistöt ja Senaatti-kiinteistöt. Tilat keskitetään neljästä osoitteesta yhteen osoitteeseen. Näin saadaan tilat käyttöön tehokkaammin ja säästöjä valtion tilakustannuksiin. Muutoksen myötä valtion käytössä olevat tilat pienenevät yhteensä noin 600 neliötä.
– Kyseessä on yksi vanhimpia hallinnollisia kortteleita Kuopiossa. Hienoa, että yhteisten työympäristöjen kehittäminen Kallanrannan Kampukselle on alkanut ja jatkuu seuraavina vuosina koko kortteliin, kertoo Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Virve Wright.
Ensimmäisen vaiheen muutostyöt valmistuvat aikataulun mukaan elokuussa 2024. Hankkeen kustannusarvio on 700 000 euroa, ja pääurakoitsijaksi on valittu Rakennusliike Konttinen Oy.
– Digi- ja väestötietovirasto on erittäin tyytyväinen saadessaan olla mukana etujoukoissa Kuopion valtion toimijoiden kampushankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Kuopion hanke on jo kahdestoista yhteisen työympäristön hanke, jossa olemme mukana, antaen asiakkaillemme tulevaisuudessa mahdollisuuden saada valtion käyntiasiakaspalveluita samasta asiakaspalvelutilasta, toteaa Digi- ja väestötietoviraston Yhteiset tukipalvelut -yksikön johtaja Erja Kronberg.
Uudistuksen vuoksi aiemmin valtionhallinnon työntekijöiden käyttöön tarkoitettu monitilatoimisto Sesam suljettiin 31.12.2023. Tulevina vuosina Kallanrannan Kampus toimii useiden valtion toimijoiden työympäristönä ja tulee olemaan osa valtakunnallista yhteisten työympäristöjen verkostoa.
Valtion käytössä ollut vanha kasarmirakennus Puistokadulta jää tyhjäksi yhteisen työympäristön valmistumisen jälkeen eikä valtiolla ei ole käyttöä tiloille. Taloa valmistellaan myyntiin kuluvan vuoden aikana.
Senaatti-kiinteistöt aloittaa koko Kallanrannan korttelin kehittämisen. Kyseessä on koko Kallanrannan kampuksen kattava hanke sekä noin 20 valtion toimijan kokonaisuus, joka koskee lähes tuhatta henkilötyövuotta.
Hankeselvitys ja neuvottelut valtion toimijoiden kanssa aloitetaan vuoden 2024 aikana, ja suunnitelmat etenevät päätöksiin aikaisintaan vuonna 2025. Suunnittelu pyritään tekemään mahdollisimman pienin muutostöin ja hyödyntäen olemassa olevia tiloja. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota hiilijalanjälkeen. Kokonaisuus voisi valmistua aikaisintaan vuonna 2027.
– Mahdollistamme ennen kaikkea toimistoasiakkaidemme toimitilakuluihin säästöjä. Tilojen käyttäjät maksavat vain todellisten tilatarpeiden mukaista vuokraa ja ylimääräiset tilat voidaan myydä yhteiskunnan kannalta muuhun hyödylliseen käyttöön. Säästyy rahaa ja hiilijalanjälki pienenee, kertoo Senaatti-kiinteistöjen hankejohtaja Jyrki Reinikainen.
Kiinteistö Oy Porin Leijonan 8-kerroksiseen toimistorakennukseen on peruskorjattu valtion 12 toimijan yhteinen työympäristö. Aiemmin toimitiloja oli 10 osoitteessa ja vuokrattuja neliöitä oli 4000 enemmän.
Havainnekuva: Sigge Arkkitehdit
Peruskorjaushankkeen laajuus oli 7400 neliömetriä. Porin Postitalona tunnettuun, vuonna 1967 valmistuneeseen rakennukseen toteutettiin yhteisiä toimistotiloja, työkahvila, yhteinen palvelupiste, vihkitilat, yhteiskehittelyalueita ja kokouskeskus. Tilaratkaisu pienentää valtion toimijoiden vuokra-alaa noin 4000 neliötä, mikä Senaatti-kiinteistöjen mukaan säästää valtion vuokrakustannuksissa yli 300 000 euroa vuodessa.
Uudistetun toimistotalon käyttäjiksi tulevat Satakunnan TE-toimisto, Verohallinto, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Maanmittauslaitos, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset ja Keha-keskus, Palkeet, Lounais-Suomen aluehallintovirasto (AVI) ja aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalvelut (Hake), Ruokavirasto, Valtori, Finnvera, Business Finland ja Porin kaupunki. Muutos koskee noin 480:tä henkilöä.
– Porin Leijonan hanke on ollut vuosia kestänyt projekti sekä meille että asiakasorganisaatioille ja Porin kaupungille. Olemme yhdessä suunnitelleet tiloja ja pohtineet toimintatapojen muutoksia sekä toimisto- että asiakaspalvelutilojen osalta, Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Sinikka Selänne kertoo.
Palvelupisteet ovat valtion toimijoiden yhteiskäytössä. Kuva: Senaatti-kiinteistöt
Tilamuutosprojektista sekä tilojen kalustamisesta ja varustamisesta vastasi Senaatti-kiinteistöt, joka tulee toimimaan vuokranantajana kaikille kohteessa toimiville organisaatioille. Senaatti on vuokrannut tilat kiinteistön omistavalta Leijonaverkot Oy:ltä, joka vastasi peruskorjauksesta. Hankkeen päätoteuttajana toimi Prepon Oy. Muutostyöt alkoivat keväällä 2022.
Olemassa olevan rakennuksen peruskorjaaminen on vähähiilinen ja kiertotalouden mukainen ratkaisu. Peruskorjatulle Porin Leijonalle haetaan kolmen tähden RTS-ympäristöluokitusta eli hyvää ympäristölaadun tasoa.
Senaatti-kiinteistöjen mukaan yhteisen palvelupisteen tavoitteena on parantaa asiakkaiden asiointia tarjoamalla viranomaispalveluja samasta paikasta tehokkaasti ja vaivattomasti.
Senaatti järjestää kohteessa kaikki palvelut kuten aula-, puhtaus- ja turvallisuuspalvelut. Lisäksi Senaatti vastaa kohteen turvallisuusjärjestelmistä sekä kokoustilojen ja palvelupisteiden tilavarausjärjestelmistä.
Porin uusi oikeustalo valmistuu vuonna 2025. Rakennuttamisesta vastaa Senaatti-kiinteistöt. Allianssin arkkitehtina on Arkkitehtitoimisto Rosberg Ikävalko Oy ja urakoitsijana Hartela. Peruskivi muurattiin 8.12.2023.
Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Rosberg Ikävalko Oy
Alkuvuodesta 2025 valmistuvaan rakennukseen tulevat tilat Satakunnan käräjäoikeudelle, Ulosottolaitokselle, Syyttäjälaitokselle, Vaasan hovioikeuden istunnoille sekä oikeusavun ja edunvalvonnan käyttöön. Tavoitteena on keskittää nykyisin eri osoitteissa sijaitsevat oikeushallinnon toiminnot Porissa samoihin tiloihin.
Uudisrakennus tulee valtion omistamalle ja Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimalle tontille, jolla sijaitsee vanha oikeustalo. Vanha oikeustalo on käytössä uudisrakennuksen valmistumiseen saakka, minkä jälkeen se puretaan.
Senaatti-kiinteistöjen mukaan oikeustalon työmaa on päästötön ja vanha oikeustalo puretaan kestävä purkaminen -toimintamallin mukaisesti. Porin oikeustalon rakentamisessa käytetään myös vähähiilistä betonia.
Oikeustalon katolle toteutettava aurinkovoimala tuottaa osan talon tarvitsemasta sähköstä. Rakennuksen suunnittelussa on otettu huomioon tontin sijainti Kokemäenjoen varrella: tulvariskien varalta rakennukseen tulee korkeampi sokkeli eikä kellaria. Rakennuksen laajuus on 5400 neliömetriä ja kustannusarvio 23 miljoonaa euroa.
SRV rakentaa parhaillaan Senaatti-kiinteistöille Varastokirjaston toimitaloa Kuopioon. Kokonaisvastuu-urakkana toteutettavan hankkeen työt ovat edenneet ulkoseinän pelti-villa-pelti -elementtien sekä vesikaton asennukseen. Tontilla suoritetaan loppuvuoden aikana myös viemäri- ja kaukolämpöverkon asennustöitä sekä aloitetaan maavaraisen lattian valmistelutyöt. Rakennuksen betoninen runko valmistui marraskuun 2023 alussa.
Kuva: SRV
Kaksikerroksisen, noin 10 000 bruttoneliötä kattavan toimitalon tieltä on SRV:n mukaan louhittu noin 18 000 kuutiota kiviaineista. Louhittua kiviaineista saadaan hyödynnettyä muun muassa rakennekerroksissa.
– Työmaalla on menossa aktiivinen rakentamisvaihe. Työskentelemme noin 30 rakentajan vahvuudella asennustöiden parissa, ja tavoitteena on saada rakennus umpeen ja lämpiämään jouluksi. Kun otetaan huomioon kuukauden tuuletusaika ennen luovutusta, rakennuksen tulee olla hyvinkin valmis jo vuoden päästä, SRV:n työmaapäällikkö Petri Tervonen sanoo.
Ensi vuonna työmaalla korostuvat talotekniikan työt sekä lattioiden ja väliseinien asennukset. Rakennukseen tulee 130 kilometriä hyllyjä, joiden asennus vie SRV:n mukaan lähes puoli vuotta.
– Kokoelmatilaan rakennettava hyllyjärjestelmä on keskeinen osa hankintaa kustannusten ja aikataulun, mutta myös Varastokirjaston toiminnan näkökulmasta. Hanke etenee suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa, mistä voin vilpittömästi kiittää osaavaa hankeorganisaatiota, Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Tuomas Koivumäki toteaa.
Varastokirjasto vastaanottaa aineistoja kirjastoista ja antaa kaukolainoja. Tilat on suunniteltu yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen sekä käyttäjän kanssa.
– Uusien tilojen myötä mahdollistetaan aineistosiirrot kotimaisista kirjastoista 15 vuodeksi eteenpäin. Koska rakennus on varta vasten tehty varastokirjastotoimintaan, työprosessien sujuvuus on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa, kirjastonjohtaja JohannaVesterinen sanoo.
Talotekniikkaan, etenkin jäähdytysratkaisuihin kiinnitetään huomiota teosten säilyvyyden kannalta. Kokoelmassa on aineistoa 1800-luvulta lähtien, ja kokoelma karttuu vuosittain 1,5 hyllykilometrin verran. Tilat viilennetään kaukokylmällä. Rakennukseen tulee myös aurinkovoimala.
Senaatti-kiinteistöt on tehnyt kiinteistökaupan Newil and Bau Oy:n ja Kusinkapital Ab:n hallinnoiman yhtiön kanssa kahdesta kiinteistöstä Otaniemessä. Kiinteistöt muodostavat suuren kehitettävän kokonaisuuden Kivimiehen alueella, jossa on vireillä asemakaavan muutos.
Kuva: Senaatti-kiinteistöt
Kaupan kohteena olevat kiinteistöt Kivimiehentie 1 ja 2 sijaitsevat keskeisellä paikalla Otaniemen yliopistokampuksen ja Keilaniemen välissä. Rakennukset ovat toimineet aikaisemmin toimisto-, laboratorio-, opetus- ja majoituskäytössä. Myynnistä järjestettiin viime keväänä tarjouskilpailu.
– Olemme erittäin tyytyväisiä, että tämä vaille valtiokäyttöä jäänyt kiinteistökokonaisuus sai nyt uuden omistajan, joka pääsee saattamaan loppuun käynnissä olevan kaavamuutoksen ja tuo tämän kokonaisuuden kehittämiseen kokemuksensa erityisesti asuntokehittäjän näkökulmasta, Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Emmi Sihvonen sanoo.
Newil&Baun ja Kusinkapitalin suunnitelmana on kehittää korttelia asuinkäyttöön, elävöittää aluetta sekä tuoda sinne lisää palveluita, kuten päiväkoti ja leikkipuisto. Kokonaisuudesta on käynnissä arkkitehtikutsukilpailu, jonka voittaja valitaan alkuvuodesta.
– Tavoitteenamme on luoda kokonaisuudesta Espoon kiehtovin uusi asuinalue, jossa yhdistyvät yksityiskohtiin ulottuva arkkitehtuuri, vehreys, ekologisuus ja arkea helpottavat palvelut, Newil & Baun toimitusjohtaja Petri Ylivuori toteaa.
Asuntorakennuttaja Newil & Baun asuntomyynti vuonna 2022 oli 80 miljoonaa euroa, ja sopimuksissa oleva hankekanta on yhtiön mukaan yli 400 miljoonaa euroa. Kusinkapitalon yksityinen perheomisteinen sijoitusyhtiö. Omistajat ovat Hartwallin suvun yksi sukuhaara.
Senaatti-kiinteistöt ja VR-Yhtymä Oyj ovat visioineet omistamalleen Turun Tavara-aseman alueelle uutta kaupunkikeskustan laajennusta. Visiotyö on tehty yhteistyössä Turun kaupungin sekä Väyläviraston kanssa. Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia asuin-, toimisto- ja palvelurakentamiseen sekä virkistyskäyttöön.
Havainnekuva: Senaatti-kiinteistöt
Valtaosa Tavara-aseman alueesta on valtion omistuksessa ja hallinnassa. Alueen junarataan rajautuva eteläosa tarvitaan rautatieliikenteen tarpeisiin toistaiseksi, ja sinne siirtyy toimintoja Turun ratapihalta. Tämänkin jälkeen suurin osa alueesta jää käyttämättömäksi.
Nyt kaavoitettavaksi esitettävälle alueelle voisi tulla asuntorakentamista noin 1000 asukkaalle ja 700 työpaikkaa. Visiotyön laadinnan yhteydessä on jo tehty alueen kaupallinen selvitys, luontoselvitys ja rakennushistoriallinen selvitys.
Asuntojen ja työpaikkojen lisäksi alueelle syntyisi uusi metsäpuisto. Puiston reunalla sijaitsisi päiväkoti. Puistoalue mahdollistaisi turvallisen reitin jalankulkijoille ja pyöräilijöille sekä yhdistäisi Kirstinpuiston, tavara-aseman ja Pukkilan asuinalueet raiteiden yli kulkevalla siltayhteydellä.
Valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-konserni investoi kuluvana vuonna ennätyksellisen paljon ja rakennuttaa tiloja erityisesti turvallisuusviranomaisten käyttöön. Kokonaisuutena investointien ennustetaan nousevan yli 600 miljoonaan euroon, mikä on kaksinkertainen määrä pidemmän aikavälin keskiarvoon verrattuna.
Senaatti-kiinteistöjen suurimpiin hankkeisiin lukeutuu muun muassa Suojelupoliisin uudet toimitilat. Kuva: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, Senaatti-kiinteistöt
Senaatti-konsernissa on parhaillaan käynnissä 277 rakennushanketta eri puolilla Suomea. Investoinnit painottuvat erityisesti turvallisuustoimijoiden kohteisiin.
Senaatti-kiinteistöjen suurimpia rakennushankkeita ja kokonaisuuksia ovat mm. Suojelupoliisin uudet toimitilat, Oulun pääpoliisiasema ja Oulun vankila, Vantaan vankilan lisärakennus, Itä-Uudenmaan uusi pääpoliisiasema, Kansallismuseon lisärakennus ja peruskorjaus sekä Säätytalon laaja peruskorjaus. Lisäksi käynnissä on useita rakennusprojekteja Rajavartiolaitokselle ja Poliisille.
Puolustushallinnon tiloista vastaavan Puolustuskiinteistöjen merkittävimpiä hankekokonaisuuksia ovat F‑35-infrahankkeet ja Merivoimille toteutettavat infrahankkeet, suojatilojen modernisointiohjelman toteutus sekä Puolustusvoimien kasarmien modernisoinnit yhteisen suunnitelman mukaisesti.
Valtion rakennuttaminen jatkuu poikkeuksellisen vahvana lähivuodet. Vuosina 2024 ja 2025 investointien ennustetaan nousevan vuositasolla jopa 750 miljoonaan euroon. Tämän jälkeen palataan takaisin maltillisemmalle, noin 500 miljoonan euron vuositasolle. Rakentaminen painottuu jatkossakin korkean turvallisuustason kohteisiin ja valtion virastojen varautumiseen liittyviin investointeihin.
Senaatti-kiinteistöjen investoinnit olivat 2010-luvulla keskimäärin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Erityisesti turvallisuusviranomaisten tiloihin on investoitu voimakkaasti 2020-luvulla. Rakennus- ja kiinteistöinvestoinnit olivat vuonna 2022 noin 490 miljoonaa euroa ja 2021 noin 420 miljoonaa euroa.
Rakennusalan markkinatilanne heijastuu valtion rakennuttamiseen.
– Muutos on ollut hyvin nopea. Vielä vuosi sitten markkina oli erittäin kuumentunut ja hintataso nousi rajusti. Eri puolilla Suomea oli vaikea saada ylipäätään tarjouksia. Nyt urakoiden hintataso on tullut huipputasolta selkeästi alaspäin ja tarjoushalukkuus kasvanut merkittävästi, rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto Senaatti-kiinteistöistä sanoo.
Senaatti-konsernin hankkeiden työllisyysvaikutus on arviolta noin 9 000 henkilötyövuotta. Hankkeet toteutetaan eri puolilla Suomea pääasiassa paikallisten yritysten voimin. Korkean turvaluokan rakentaminen asettaa vaatimuksia käytettäville materiaaleille ja edellyttää mm. turvallisuusselvityksiä kaikilta työmaalla työskenteleviltä.
Senaatti-kiinteistöt myy Jokioisten kartanon kiinteistökokonaisuuden, joka pitää sisällään 96 hehtaarin peltoalueet sekä lukuisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Historiallinen kartanorakennus ja sen miljöö on ollut keskeinen osa Jokioisten alueen historiaa ja kulttuuria jo satojen vuosien ajan.
Historiallisen Jokioisten tilan päärakennus on valmistunut 1700-luvun lopussa. Kuva: Senaatti-kiinteistöt
– Jokioisten kartano ei ole vain rakennus, vaan laaja kiinteistökokonaisuus, joka tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Kartanon tontilla sijaitsee muun muassa yli 200-vuotias englantilaistyylinen puisto, joka on säilyttänyt alkuperäisen loistonsa, kohteen myynnistä vastaava Senaatin myyntipäällikkö Sirpa Rouhiainen sanoo.
Jokioisten kartano myydään, koska sille ei ole valtion käyttöä ja alueella toimivan Luonnonvarakeskuksen tilatarpeet ovat vuosien varrella muuttuneet, ja sen toimintoja on keskitetty Jokioisilla sijaitsevalle kampukselle. Valtion kiinteistöstrategian mukaan valtiolle tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan ja omistukseen sidotut pääomat vapautetaan yhteiskunnan muihin tarpeisiin.
Jokioisten tilan historiaa on kirjattu jo 1500-luvulta lähtien. Tilasta muodostettiin säteri 1618. Omistukset vaihtuivat ja hajosivat useisiin käsiin kunnes se jälleen yhdistettiin 1764 ja maaherra Ernst Gustaf von Willebrand lunasti 1791 koko jättiläismäisen säteritilan itselleen.
Maaherra von Willebrand oli Jokioisten kartanon isännistä ensimmäinen, joka osallistui henkilökohtaisesti maaomaisuutensa hoitamiseen. Hänen aikanaan tilalla oli rakennustoiminta poikkeuksellisen mittavaa: 18 vuoden aikana toteutettiin yhteensä 30 rakennusta. Päärakennuksen lisäksi rakennettiin väen asuntoja, maatalouden hyötyrakennuksia ja perustetun teollisuuden edellyttämiä rakennuksia kuten saha, mylly, verkatehdas ja rautaruukki. Maaherra von Willebrandin pyrkimykset maanviljelyksen ja sen rakennusten suhteen tähtäsivät kokeilevien ja tavanomaisesta poikkeavien ratkaisujen löytämiseen.
