Turun virastotaloon toteutetaan 16 valtion toimijan yhteinen työympäristö ja palvelupiste

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt uudistaa Turun virastotalon tilat 16 valtion toimijan yhteiseksi työympäristöksi. Virastojen omat monitilat muutetaan yhteiseksi työympäristöksi, ja muutostyöt ovat vain pieniä ja välttämättömiä. Virastotalon ensimmäiseen kerrokseen toteutetaan yhteinen käyntiasiointipalvelu, joka tuo valtion palvelut keskitetysti kansalaisten lähelle. Muutostyöt alkavat ensi syksynä, ja tilat valmistuvat vaiheittain kesän ja alkusyksyn 2025 aikana.

Tilamuutokset pyritään tekemään mahdollisimman paljon olemassa olevia monitilaympäristöjä hyödyntäen. Uudistus koskee pääosin käyntiasiointipalvelua, pienehköjä tilamuutoksia, äänieristyksen parantamista ja uusia pistäytymistiloja. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota ympäristöystävällisiin ratkaisuihin, ja kalustamisessa hyödynnetään lähes täysin olemassa olevia toimistokalusteita. Uudistus parantaa myös tilojen turvallisuutta ja varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin. Muutostyöt koskevat noin 10 000 neliön aluetta, ja hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin viisi miljoonaa euroa.

Yhteinen työympäristö tukee vuorovaikutusta valtion eri toimijoiden välillä ja edistää näin hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Nykyaikaiset työtilaratkaisut ja yhteiskäyttö parantavat myös tilankäytön tehokkuutta, mikä pienentää valtion hiilijalanjälkeä ja tuo valtiolle kustannussäästöjä. Valtion tila- ja palvelukustannukset vähenevät yhteensä yli miljoona euroa vuodessa.

– Toimijoiden siirtyminen yhteisiin tiloihin pienentää valtion tilantarvetta kokonaisuudessaan noin 6 000 neliötä. Yksityisiltä vuokranantajilta vuokrattavien tilojen tarve vähenee melkein 7 000 neliötä, kun kokoamme toimintaa valtion kohteeseen. Lisäksi yhteisiin tiloihin siirtyminen vapauttaa virastotaloon tilaa, joten tulevaisuudessa taloon mahtuu vielä lisää toimijoita, kertoo Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Sinikka Selänne.

Muutostyöt alkavat alustavan aikataulun mukaan syksyllä 2024 ja valmistuvat kesän ja alkusyksyn 2025 aikana. Toiminta yhteisessä työympäristössä on mahdollista aloittaa kesän 2025 aikana, ja yhteinen käyntiasiointipalvelu avautuu syyskuun 2025 alussa. Tarvittavat muutostyöt toimistokerroksissa toteutetaan kerroksittain ja vaiheittain siten, että nykyiset talon käyttäjät voivat tarpeen tullen väistää talon sisällä ja omissa tiloissaan.

Uudistuksen jälkeen yhteiseen työympäristöön virastotalon nykyisistä käyttäjistä siirtyvät Varsinais-Suomen ELY-keskus, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Maanmittauslaitos, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Business Finland, Fimea, Taiteen edistämiskeskus (Taike), Ruokavirasto, Traficom, Väylävirasto ja Senaatti-kiinteistöt. Uusina käyttäjinä taloon sijoittuvat Puolustuskiinteistöt, Verohallinto, Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus kesällä 2025. Rikosseuraamuslaitos aloittaa virastotalossa 1.1.2026. Yhteensä virastotalon yhteisessä työympäristössä tulee työskentelemään noin 1 500 henkilöä.

Senaatti-kiinteistöt omistaa vuonna 1967 valmistuneen virastotalon, jonka ovat suunnitelleet arkkitehdit Risto-Veikko Luukkonen ja Helmer Stenroos. Rakennukseen on tehty mittava peruskorjaus ja perusparannus 2010-luvulla, ja rakennukseen on valmistunut kerroksittain nykyaikainen monitilaympäristö vuosina 2016–2023.

huhti 2024

Tutkimus: Yritykset kokevat toimiston roolin edelleen merkittäväksi

Toimiston merkitys yrityksille on jopa kasvanut, selviää Technopoliksen läpi vuoden käynnissä olevasta asiakastutkimuksesta. Yritykset kaipaavat toimistoiltaan etenkin hyvää sijaintia sekä yrityksen tarpeisiin vastaamista.

Kyselytutkimukseen vastanneet arvottivat toimistotilojen merkityksen yrityskulttuurille ja liiketoiminnalle asteikolla 1–5 keskimäärin tasolle 4,1. Kysymykseen vastasi vuoden 2023 aikana yhteensä 1 076 Technopoliksen asiakasta. Asiakastutkimus lähetetään toimitila-asiakkaiden päätöksentekijöille ja käytännön yhteyshenkilöille, ja tutkimuksen Technopolikselle toteuttaa Innolink.

– Toimiston merkitys on edelleen paljon keskustelua herättävä teema. Tutkimuksemme osoittaa, että yritykset näkevät toimiston olevan edelleen merkityksellinen niin yrityskulttuurille kuin liiketoiminnalle. Jotta toimisto voi tukea organisaation menestymistä, sen pitää vastata niin yrityksen kuin työntekijöiden tarpeisiin ja nykyajan työn tekemisen tapoihin, kertoo asiakaskokemuksesta vastaava Technopoliksen CMO Karri Hautanen.

Toimitilojen merkitys yrityksille kasvoi edellisvuoden tuloksesta (3,9) 0,2 pistettä. Technopoliksen toimintamaista toimiston merkitys arvioitiin korkeimmaksi Ruotsissa, mutta erot maiden välillä olivat pieniä.

Sijainti, sijainti, sijainti

Kyselyn tuloksista käy ilmi, että tärkein tekijä työympäristöön liittyen on toimistotilan sijainti, jonka valitsi tärkeimmäksi 31 % kyselyyn vastanneista.

– Sijainti on ollut tärkein työympäristöön vaikuttava tekijä läpi tutkimuksemme historian. Sijaintiin liittyy olennaisesti saavutettavuus, joka tarkoittaa hyviä ja monipuolisia liikenneyhteyksiä sekä esimerkiksi riittävää parkkipaikkojen määrää ja pyöräparkkia, kertoo Technopoliksen Hautanen.

Yli viidennes kyselyyn vastanneista piti tärkeimpänä tekijänä sitä, että toimistotila vastaa yrityksen tarpeisiin.

– Jokainen yritys on erilainen ja jokaisella yrityksellä on myös omat uniikit tarpeensa toimistoon liittyen. Hybridityön vakiintumisen myötä yrityksissä on havahduttu entistä vahvemmin siihen, että tilasuunnittelun tulee lähteä yrityksen ja työn tekemisen tapojen tarpeiden huomioimisesta. Kyselyssämme tilojen hinta-laatusuhde arvioitiin selvästi vähemmän tärkeäksi tekijäksi kuin sijainti ja tarpeisiin vastaaminen, Hautanen toteaa.

Työvoiman houkutteleminen ja pitäminen edelleen yrityksille suurin haaste

Kyselyssä kartoitetaan myös haasteita, joita yritykset kohtaavat. Yritysten päätöksentekijöistä 28 % näki vuonna 2023 suurimpana haasteenaan osaavan työvoiman houkuttelemisen ja pitämisen.

– Osaavan työvoiman houkutteleminen ja pitäminen on noussut jo vuosia kyselyssämme yritysten ykköshaasteeksi. Toimivalla ja käyttäjälähtöisellä toimitilasuunnittelulla on mahdollista vaikuttaa yrityksen veto- ja pitovoimaan, joten pystymme auttamaan asiakkaitamme tämän haasteen kanssa, kertoo Hautanen Technopolikselta.

Toiseksi suurimmaksi haasteeksi vastaajien joukossa nousi toimintaympäristön muutosten ennalta-arvaamattomuus (19 %).

– Globaalin toimintaympäristön epävakaus haastaa laajasti eri alojen yrityksiä, ja se näkyi myös tutkimuksessamme. Meille on tärkeää ymmärtää asiakkaitamme ja siksi kartoitamme myös tällä läpi vuoden jatkuvalla tutkimuksellamme sitä, minkälaisia haasteita he arjessaan näkevät, korostaa Hautanen.

huhti 2024

YIT kyseli toimistotoiveita: hybridityö tuli jäädäkseen

YIT:n teettämän Kestävät kaupunkiympäristöt -kyselyn mukaan etätyötä tekevien osuus on vakiintunut. Päätetyötä tekevistä 53 % työskentelee etänä 3–5 päivää viikossa ja 52 % päätetyötä tekevistä haluaa tehdä mahdollisimman paljon etätöitä. Coworking-tilat ovat menettäneet suosiotaan.

*Etätyötä tekevistä 89 % haluaisi, että voisi itse päättää missä ja milloin tekevät työtä. Kuva on tekoälyn näkemys kotityöpisteestä. Kuva: lumbridgecity/Pixabay*

Kyselyyn vastanneiden mukaan työnantajien etätyölinjaukset eivät ole tiukentuneet viime vuodesta. Kolmannes päätetyöntekijöistä saa tehdä etätyötä jatkuvasti. Joka neljäs päätetyötä tekevistä kertoo työnantajan selvästi rajanneen etätyön määrää. Joka kolmannessa organisaatiossa etä- ja toimistopäivistä sovitaan tiimitasolla.

89 % etätyötä viikoittain tekevistä haluaa, että he voivat jatkossa itse määritellä, milloin ja missä työnsä tekevät.

– Etätyön tekeminen on selkeästi vakiintunut, ja hybridityöstä on tullut uusi normaali. Barometrin mukaan valta työn tekemisen paikasta näyttäisi siirtyneen enemmän työntekijälle, ja etenkin naiset hyödyntävät etätyömahdollisuutta. Töissä kannattaa kuitenkin sopia pelisäännöt, milloin ollaan toimistolla, jotta lähityöskentelystä ja kohtaamisista saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä, YIT:n myyntijohtaja Tuula Klemetti sanoo.

Kyselyssä selvitettiin myös, mitä ihmiset odottavat työpaikaltaan. Vastausten mukaan toimistojen nykytila ei täysin vastaa odotuksia. Päätetyöntekijöiden ihannetoimistolla olisi omat työhuoneet (59 %), hyvä ilmanvaihto ja sopiva lämpötila (38 %) sekä kohtuuhintainen lounas (32 %).

Nykyisessä toimistossa tärkeimpänä pidettiin omiin mittoihin säädettävissä olevaa omaa työpistettä (54 %) sekä laadukkaita työvälineitä (36 %). Työpaikan sijainnissa tärkeintä on, että se on kävely- tai pyörämatkan päässä kotoa (56 %) tai että sinne pääsee helposti julkisilla liikennevälineillä (53 %). Lähes joka neljäs toivoo työsuhde-eduksi joukkoliikennelippua.

Kyselyn vastausten perusteella vuokrattavat etätyötilat herättävät vähemmän kiinnostusta kuin koronavuosina: 78 % etätyöntekijöistä valitsee mieluummin työskentelyn kotona kuin lähistöllä olevassa etätyötilassa. 18 % vastaajista olisi valmis maksamaan 20 000 euroa tai enemmän erillisestä 6–8 neliömetrin työhuoneesta oman asuntonsa yhteydessä. Asunto, jossa olisi erillinen työhuone, kiinnostaa etenkin alle 36-vuotiaita sekä Espoossa ja Vantaalla asuvia.

Kestävät kaupunkiympäristöt -kysely tehtiin Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion asukkaille. Nettipaneelissa oli vastaajia tänä vuonna 1058 + 354 henkeä (toimistotyötä tekevien erillisotos). Kysely tehtiin syys-lokakuun vaihteessa 2023. Prior Konsultointi toteutti tutkimuksen YIT:n toimeksiannosta.

joulu 2023