Lämmityskausi lähestyy: onko kiinteistössä kaikki kunnossa?

Kiinteistön talotekniikan järjestelmät ja automatiikan säädöt kannattaa laittaa ajoissa kuntoon lämmityskauden varalle, vaikka syksy vielä lämpimältä näyttäisikin. Kulutuksen seuranta on yhä tärkeämpää paitsi energian ja kustannusten säästön myös järjestelmien vikaantumisen havaitsemisen vuoksi.

–Syyskauden tarkastuksilla ja huolloilla estetään ongelmien syntyminen. Myöhemmin talvella pitää kuitenkin muistaa varmistaa järjestelmien toimivuus, toteaa asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta.

Järjestelmien testaamisen voi aloittaa lämmitysjärjestelmästä. Sekä vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän että sähkölämmityksen asetusarvot voi nostaa testimielessä ylöspäin ja katsoa, miten lämmitysjärjestelmä seuraa muuttuneita arvoja. Samalla tavalla voidaan testata ilmanvaihtojärjestelmän toiminta. Manuaalisen testaamisen jälkeen on tietysti tärkeää muistaa palauttaa asetukset niiden lähtötasolle.

Termostaatit kuntoon ja kulutus kuriin

Mekaaniset termostaatit, kuten vesikiertoisten pattereiden termostaatit ja niiden ohjaamat venttiilit, saattavat kesän aikana jumiutua. Kun lämmityskausi on alkanut, ja lämmitysjärjestelmä on herännyt lämmittämään tiloja, kannattaa tarkistaa onko patteri tai siihen menevä vesiputki lämmin. Patterin lämpötilan pitäisi muuttua pienellä viiveellä, kun termostaattia pyöritetään auki ja kiinni. Mikäli patteri pysyy kylmänä, voi termostaatin venttiili olla jumissa.

Lämmityksen, sähkön ja veden kulutustietojen seuraaminen on todella tärkeää kaikille kiinteistön omistajille, ja seuranta kannattaa aloittaa heti lämmityskauden alkaessa. Kulutustietoja seuraamalla voidaan havaita ongelma, joka ei muuten paljastuisi edes järjestelmän testaamisella. Mikäli rakennuksessa tehdään energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, kuten ikkunoiden vaihto, voidaan usein pienentää myös vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän säätökäyrää.

–Automaatiota ja toteutunutta energiankulutusta kannattaa seurata säännöllisesti. Erilaisten tarkistuslistojen käyttö auttaa käytännön varmistuksissa, Virtanen lisää.

Tuloilman asetusarvo säädettävä oikein

Kiinteistön lämmitys voi kokonaisuudessaan koostua useasta rinnakkaisesta lämmitysjärjestelmästä. Tuloilman lämmitys on vain osa kokonaisuutta, yleensä kiinteistön lämmitys tuotetaan pääosin muilla lämmitysjärjestelmillä. Tuloilman asetusarvo määrittää sen, kuinka paljon ilmaa pitää lämmön talteenoton jälkeen vielä lämmittää. Mikäli asetusarvo on liian korkea, ilmaa lämmitetään pahimmillaan niin kuumaksi, ettei se sekoitu kunnolla huoneiston ilmaan. Liian korkea asetusarvo voi johtaa turhan suureen tuloilman jälkilämmitysvastuksen käyttöön, vaikka kiinteistössä olisi käytössä energiatehokkaampiakin lämmitysjärjestelmiä. Tuloilman lämpötila kannattaa säätää noin 16–17 celsiusasteeseen.

Lämmönjakolaitteiston on oltava tasapainossa

Tarkistuksissa löytyneet viat on yleensä syytä korjata pikaisesti. Mikäli huoltotarve ei ole akuutti, se voidaan siirtää kevääseen tai yhdistää johonkin toiseen määräaikaistarkistukseen. Talvikaudella on helppo havaita myös se, onko kiinteistön lämmönjakolaitteisto tasapainossa. Kun lämmönjako toimii oikein ja ylikuumien tilojen lämpötilat on saatu tasoitettua, kiinteistön energiankulutus tyypillisesti pienenee.

Ulkolämpötilan laskiessa myös rakenteiden, ikkunoiden ja tiivisteiden viat tulevat konkreettisesti esille aiheuttaen suurempia lämpöhäviöitä, viihtyisyyden heikkenemistä ja kasvavaa energiankulutusta. Lämpökamerakuvauksella voidaan varmentaa aistinvaraiset epäilyt kylmävuodoista.

Vinkit pähkinänkuoressa:

  • Tarkista LTO-järjestelmän toiminta ja säädä ilmanvaihdon tulolämpötila oikeaksi.
  • Aseta painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilmaventtiilit talviasentoon.
  • Tarkista rinnakkaisten lämmitysjärjestelmien toiminta ja asetusarvot sekä termostaatit.
  • Selvitä lämmitysjärjestelmän huoltotarve ja tilaa tarvittaessa huolto.
  • Selvitä lämmönjaon tasapainotustarve ja tilaa tarvittaessa tasapainotus.
  • Hyödynnä tarvittaessa lämpökamerakuvausta.
  • Seuraa kulutusta ja paikanna viat.

Tutustu eri rakennusten huolto-, ylläpito- ja parannustoimia esitteleviin vuosikelloihin.

Varte toteuttaa Lehtipiste-konsernin logistiikalle uudet toimitilat Tuusulaan

Lehtipiste-konsernin logistiikka saa uudet toimitilat Tuusulasta osoitteessa Amerinkuja 1. Hankkeesta vastaavat yhdessä Varte Oy ja S-Pankki kiinteistövarainhoito.

Uudet toimitilat ovat kooltaan noin 14500 neliömetriä, joista varasto- ja tuotantotilaa on noin 13500 neliömetriä, ja toimisto- ja sosiaalitiloja noin 1000 neliömetriä. Logistiikkakeskuksessa tulee työskentelemään alkuvaiheessa 80 henkilöä.

–Hankekehitystyö Terrierin kanssa sekä suunnitteluvaiheen yhteistyö Lehtipisteen kanssa ovat sujuneet loistavasti ja pääsemme toteuttamaan Lehtipisteelle modernit ja tehokkaat uudet tilat, kiittelee Varten toimitilarakentamisen johtaja Mikko Sirviö.

–Lehtipiste-konsernin sisälogistiikan toimintojen keskittäminen Vantaalta, Jyväskylästä ja Järvenpäästä Tuusulan uusiin toimitiloihin mahdollistaa meille pitkäjänteisen kehityspotentiaalin ja luo hyvän pohjan kasvavalle logistiikkaliiketoiminnallemme, toteaa Timo Värri, Lehtipiste-konsernin logistiikan liiketoimintajohtaja.

–Amerinkujan investointi on S-Pankki kiinteistövarainhoidon hallinnoiman Terrieri Kiinteistöt -rahaston historian toiseksi suurin kiinteistösijoitus. Tämä on meille merkittävä hanke, jota olemme olleet kehittämässä tontinhankinnasta ja luonnossuunnittelusta lähtien, sanoo Terrieri Kiinteistöt Ky:n rahastonhoitaja Eero Ojala.

Tontti on jo esirakennettu kesällä 2024 ja varsinaiset rakennustyöt kohteessa aloitettiin kuluvan vuoden kesäkuussa. Hanke valmistuu syksyllä 2026.

Kurikan yritysalue Magneetti alkaa rakentua – Würth Oy sijoittuu paraatipaikalle

Ilmakuva Magneetin yritysalueesta.

Würth Oy, joka on palvellut Kurikan kantakaupungin alueella jo vuodesta 2022, vahvistaa asemiaan Kurikassa merkittävällä investoinnilla. Yhtiö on hankkinut tontin Kurikan Magneetin yritysalueelta ja sai 20.8.2025 Kurikan kaupungin ympäristölautakunnalta rakennusluvan.

–Olemme palvelleet asiakkaita Kurikassa jo jonkin aikaa vuokratiloista käsin, mutta nyt on oikea aika investoida omaan toimitilaan. Uusi kiinteistö Magneetin alueella tarjoaa meille modernit puitteet ja entistä paremmat mahdollisuudet palvella asiakkaitamme tehokkaasti ja lähellä, kertovat Würth Oy:n myyntipäälliköt Antti Nisula ja Teemu Ristiluoma.

Magneetin liikealue sijaitsee valtatie 3:n ja kantatie 67:n risteyksessä, aivan Kurikan keskustan tuntumassa. Alueen läpi kulkee päivittäin lähes 10 000 ajoneuvoa. Magneetti tarjoaa yli 10 hehtaaria asemakaavoitettua tonttialuetta liike- ja toimistorakentamiseen, pääosin kaupungin omistuksessa, mutta myös yksityisiä tontteja on tarjolla.

–Würthin päätös investoida Magneettiin vahvistaa alueen vetovoimaa ja osoittaa, että sijaintimme on houkutteleva valtakunnallisesti merkittäville toimijoille. Magneetti tarjoaa erinomaiset liikenteelliset yhteydet ja tilaa kasvaa – tämä on vasta alkua, kertoo Kurikan Magneetin alueen projektipäällikkö Janne Rauhala Rock My Business Oy:stä ja kehottaa muita alueesta kiinnostuneita ottamaan rohkeasti yhteyttä.

–Magneetin kehityksen käynnistymistä on odotettu pitkään. Uskon, että Würthin investointi tälle keskeiselle liikepaikalle toimii esimerkkinä ja tuo pian muitakin positiivisia uutisia, iloitsee Kurikan kaupungin elinvoimajohtaja Juha Luukko.

Keva ja Axiom Advisors Oy perustivat uuden kiinteistösijoitusyhtiön

Selena Kiinteistöt Ky:hyn siirretään Kevan suorasta omistuksesta 18 toimitilakiinteistöä. Kuva on tekoälyllä tuotettu.

Keva ja Axiom Advisors Oy ovat perustaneet uuden kiinteistösijoitusyhtiön Selena Kiinteistöt Ky:n. Yhtiöön siirretään Kevan suorasta omistuksesta 18 toimitilakiinteistöä, jotka sijaitsevat pääasiassa pääkaupunkiseudulla sekä Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Kuopiossa. Kohteiden yhteenlaskettu vuokrattava pinta-ala on noin 182 000 m2.

–Yhteisyrityksen kautta voimme entistä tehokkaammin kehittää kiinteistökohteita muuttuvassa markkinaympäristössä. Axiom Advisors Oy:n osaaminen juuri tämänkaltaisten kohteiden kehittämisessä tukee tavoitettamme nostaa vuokrausastetta, parantaa nettotuottoa ja varmistaa kiinteistöjen kilpailukyky tulevaisuudessa, sanoo Kevan kiinteistösijoitusjohtaja Carl-Henrik Roselius.

Axiom Advisors Oy:n nimetty henkilökunta vastaa marraskuusta lähtien Selena Kiinteistöt Ky:n kiinteistöportfolion hallinnoinnista, asiakashankinnasta ja kohteiden kehittämisestä. Uutta yhtiötä johtaa Axiom Advisors Oy:n partner Petteri Säntti.

–Olen innoissani, että pääsemme jatkamaan Kevan ammattimaista työtä hyvin hoidetun kiinteistöportfolion parissa, kertoo Petteri Säntti.

–Yhteistyö Kevan kanssa on meille merkittävä askel eteenpäin, joka tukee yrityksemme kasvustrategiaa. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden viedä Asset Management -palvelumme uudelle tasolle, jatkaa Axiom Advisors Oy:n toimitusjohtaja Tero Lehtonen.

Hybrix Pasila – Ratapihan alueelle suunnitteilla vuorokauden ympäri sykkivä kortteli

Havainnekuva ARCO Architecture Company

Hybrix Pasila tarjoaa erinomaiset majoitus-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut lähiseudun asukkaille, alueella työssäkäyville ja hotellivieraille. Korttelin tavoitteena on valmistua vuonna 2028. Neuvottelut kortteliin sijoittuvien hotellioperaattorien, toimistokäyttäjien, kuntosalien ja ravintolatilatoimijoiden sekä sijoittajien kanssa ovat käynnissä.

Yleisradion ja Veikkaus Arenan välissä sijaitseva, Lujatalo Oy:n kehittämä noin 20 000 m2 Hybrix Pasila -hankekokonaisuus on toinen jatkoon valituista finalisteista Pasilan ratapihakortteli K 17113 tontinluovutuskilpailussa. 

Hybrix Pasilan hotelli, toimistot, vapaa-ajanviettopaikat ja liikuntamahdollisuudet, ravintolapalvelut sekä muut kaupalliset palvelut muodostavat laajan kokonaisuuden ja useat eri toiminnot muodostavat elävän korttelin kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina.

Toimisto-osa tuo alueelle työpaikkoja ja päivittäisiä asiakkaita korttelin ja laajemmin alueen palveluille.

Toimistotilojen osalta kysyntää on ollut suuremman pääkonttorikokonaisuuden ohella myös pienemmille muuntojoustaville tiloille. – Haluamme tehdä arjen helpoksi. Korttelissa työskentelevät voivat aloittaa tai lopettaa päivän treeneillä, nauttia aamiaista, lounasta ja illallista korttelissa. Juna-asemalta on lyhyt kävelymatka Hybrixiin ja autopaikkoja on alueella tarjolla runsaasti, kertoo projektijohtaja Sanni Tuomainen Lujatalosta.

Kortteliin on suunniteltu hotelli, joka tarjoaa majoitusmahdollisuuden erityyppisille asiakasryhmille ja moniin tilanteisiin, esimerkiksi konserttivieraille, messukävijöille, urheiluseuroille ja harrastajille.

– Hybrix on uusi Keski-Pasilan ratapihakorttelin maamerkki ja sen kaupunkirakenteellinen kokonaisuus sekä suhde ympäristöön on harkittu. Hybrixin suojainen sisäpiha tarjoaa upeat tilat muun muassa ravintolaterasseille ja ulkoliikunnalle, sanoo kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastannut Vesa Jäntti ARCO Architecture Companystä.

Johtajavaihdos BRAND toimitilat Oy:ssä – Mikko Römpötti nimitetty toimitusjohtajaksi

Kuvassa edessä vasemmalla Jouko Pannula ja oikealla Mikko Römpötti, taustalla BRAND toimitilat henkilökuntaa.

Elokuun 2025 alussa BRAND toimitilat Oy:n toimitusjohtajana aloitti Mikko Römpötti. Hän tuo mukanaan vahvan kokemuksen strategisesta johtamisesta, organisaation kehittämisestä sekä yrittäjyydestä. Römpötti on toiminut urallaan vaativissa rooleissa muun muassa puolustussektorilla ja rakentanut menestyksekkään liiketoiminnan tilitoimistoalalla.

– BRANDin asiakaslähtöinen tapa tehdä toimitilarakentamista teki minuun vaikutuksen. Haluan vahvistaa tätä suuntaa entisestään ja kehittää yhdessä tiimin kanssa palveluita, jotka tukevat asiakkaiden liiketoimintaa nyt ja tulevaisuudessa, Römpötti sanoo.

Yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja ja perustajaosakas Jouko Pannula jatkaa hallitustyöskentelyn parissa ja yhtiössä osana ydintiimiä.

Vuonna 2015 perustettu BRAND toimitilat Oy on suomalainen toimitilarakentaja ja kiinteistökehityksen asiantuntija, joka toimii valtakunnallisesti. Yritys suunnittelee ja rakentaa yksilöllisiä, brändättyjä toimitilahankkeita yrityksille sekä tekee aktiivista yhteistyötä kiinteistösijoittajien kanssa.

BRAND tunnetaan tehokkaasta KVR-urakoinnista ja asiakaslähtöisestä toimintatavasta.Yritys on kasvattanut liikevaihtoa merkittävästi kuluneiden vuosien aikana ja on merkittävä toimija alalla. Vuonna 2024 yhtiön liikevaihto oli noin 34 miljoonaa euroa.

Valtion kiinteistöjen ylläpitokustannukset yli 20 % alan keskiarvoa edullisemmat

KTI Kiinteistötiedon toteuttaman kiinteistöalan vertailun mukaan valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-kiinteistöt pystyy toteuttamaan rakennusten ylläpidon yli 20 % edullisemmin kuin alan toimijat keskimäärin. Senaatti panostaa tilojen kunnossapitoon ja korjauksiin lähes 50 % enemmän, mutta korjauskustannukset huomioidenkin Senaatin kustannukset jäävät keskiarvon alle.

Kiinteistöjen ylläpito sisältää niiden käytön mahdollistavat palvelut ja toiminnot, kuten kiinteistönhoidon ja -huollon, ulkoalueiden hoidon, energia- ja jätehuollon jne.  Puolueettoman kiinteistöalan asiantuntijan KTI:n vuosittain tekemän vertailun mukaan toimistokiinteistöissä Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2024 ylläpitokulut ilman kunnossapitokustannuksia ovat 23 % KTI-vertailuaineistoa matalammat. 

Senaatin ylläpitokustannukset ovat viimeisen kymmenen vuoden ajan nousseet keskimäärin 1,1 % vuodessa, kun KTI:n vertailuaineiston ylläpitopalveluiden kustannukset ovat nousseet samaan aikaan 2,5 % vuodessa. Senaatti hankkii ylläpidon palvelut markkinoilta alan yrityksiltä, joiden kanssa tehdyissä sopimuksissa on asetettu tavoitteita muun muassa työn laadulle ja asiakastyytyväisyydelle.  

–Hyvien tulosten taustalla on uskoakseni tavoitteellisesti kehitetyt kumppanuudet alan toimijoiden kanssa ja onnistunut huollon-, korjausten ja isompien investointien synkronointi. Olemme pystyneet hyödyntämään valtiolla mittakaavaetuja palveluiden ostamisessa ja saaneet yhdessä kumppaneiden kanssa säästöjä muun muassa energiakustannuksissa, sanoo Senaatin ylläpitoprosessin johtaja Pasi Haataja.

Nousupainetta Senaatin ylläpitokustannuksiin tuo yleisen kustannusnousun lisäksi valmiuteen ja varautumiseen tehdyt panostukset valtion kiinteistöissä sekä markkinaa selvästi isommat panostukset kiinteistöjen kunnossapitoon.

Kunnossapitokorjauksia ja muita toimia on kohdistettu ennakoiden erityisesti kohteisiin, joissa saattaisi ajan kuluessa syntyä sisäolosuhteisiin vaikuttavia korjaustarpeita. Senaatti käyttää kunnossapitoon noin 50 % enemmän kuin KTI-vertailuaineiston alan muut toimijat. 

Senaatti-kiinteistöt vastaa keskitetysti valtion tiloista, niiden ylläpidosta ja rakentamisesta. Valtion omakustannusperusteisessa vuokrajärjestelmässä Senaatti järjestää valtion virastojen ja laitosten tarvitsemat tilat, ja virastot maksavat vuokraa, jolla katetaan kiinteistöistä aiheutuvat kustannukset.  

Kaupallinen yhteistyö: Historia ja nykyaika yhdistyvät uudistetun Glorian toimistotiloissa

Helsingin ydinkeskustassa Kaartinkaupungin ja Punavuoren välissä sijaitseva historiallinen kiinteistö Gloria on keskellä uudistus- ja saneerausprosessia. Ratakadun ja Yrjönkadun puoleinen osa rakennuksesta taipuu valoisiksi ja moderneiksi toimistotiloiksi. Kiinteistön nykyisenä omistajana on ruotsalainen varainhoitoa ja kiinteistökehitystä tarjoava Areim, joka aloitti toimintansa Suomessa vuonna 2017. Areimin tavoitteena on tehdä Gloriasta uudenlainen toimitilakiinteistö, jonka suurena vetovoimana on historiallisen luonteensa lisäksi yhteisöllisyys ja viihtyvyys.

Glorian uudistusta tehdään historiaa kunnioittaen

Gloria sai alkunsa vuonna 1928, eli samoihin aikoihin muun muassa Eduskuntatalon kanssa. Jo runsaasti kokemusta erilaisista arvokohteista kerännyt arkkitehti Georg Thure Nummelin toimi kiinteistön pääsuunnittelijana. Nummelinin työparina toimi Uuno Varjo, joka on tunnettu muun muassa Olympiastadionin rakennesuunnittelijana.

Mainetta Gloria on kerännyt historiansa aikana kiinteistön Pienen Roobertinkadun puolella toimivasta teatteristaan, Gloria-salista, jonka lavalla on nähty vuosikymmenten aikana lukuisia produktioita. Ratakadun puolella puolestaan oli alun perin asuntoja.

–Talo ja koko kortteli on historialtaan hieno. Ympärillä on vanhoja arvorakennuksia, ja Ratakadun puolelta on kauniit näkymät puistoon ja ympäröivään kaupunkiin, kertoo Areimin asset manager Hannu Tammia.

Areim keskittyy tällä hetkellä Ratakadun puolen uudistamiseen, mutta Pienen Roobertinkadun puolelle on suunnitelmissa myös saneeraus. Tammia kertoo, että toimistotilaa sinne ei olla tekemässä, sillä historiaa on kunnioitettava – legendaarinen teatteri säilyy teatterina.

–Rakennuksen historiallista luonnetta kunnioitamme säilyttämällä mahdollisimman paljon alkuperäistä muotokieltä – tässä rakennuksessa on hienoja kaarevia ikkunoita, oviaukkoja ja vastaavia rakenteita.

Tavoitteena saneerauksessa ei ole uudistaa aivan kaikkea. Prosessissa ei pureta sellaista, mitä ei ole tarvetta purkaa. Muun muassa hissipaikat ja sisäraput säilytetään. Julkisivulle ei tehdä mitään.

Nykyaikainen käytettävyys ja muuntojoustavuus ovat tärkeitä samalla kuitenkin säilyttäen kiinteistön historiallinen luonne.

–Ei väkisin tehdä modernia, mutta ei rakennus saa olla museokaan, summaa Tammia.

Tunnelmaa ja yhteisöllisyyttä Gloriassa

Yhteisöllisyys ja vehreys ovat olennaisia tekijöitä uudessa Gloriassa. Tammia kertoo, että Ratakadun puolen sisäpiha palautetaan autottomaksi ja sinne tuodaan runsaasti viherkasveja. Tarkoituksena on tehdä sisäpihasta yhteisöllinen rentoutumis- ja työntekopaikka. Talvisin pihaa ei ajeta lumesta, vaan sinne tulee polkuja, joita pitkin kävellä.

–Tuomme ulkona rakennusta vastapäätä olevaa puistoaluetta sisäpuolelle – näin sisäpihasta tulee ikään kuin käyttäjien oma yksityinen puisto.

Ympäristö ja upeat näkymät ikkunoista, niin alemmissa kuin etenkin ylemmissä kerroksissa, ovat yksi Glorian monista valttikorteista. Ylemmissä kerroksissa kuusi metriä korkeiden loft-tilojen neljän metrin korkuisista ikkunoista näkee kantakaupungin yli. Ikkunat avautuvat joka suuntaan, päivänvaloa tulee runsaasti ja ympäröivät arvokiinteistöt ja puisto luovat tunnelmaa. Alue itsessään on turvallinen ja vakaa.

Sijainnin etuna on myös rautatieaseman läheisyys ja erinomainen saavutettavuus julkisella liikenteellä, sekä aivan lähellä sijaitsevat useat parkkihallit autoilijoille. Sisäpihalle tehdään polkupyöräpaikkoja, minkä tarkoituksena on edistää omalta osaltaan ympäristöystävällistä liikkumista.

Estetiikka ja energiatehokkuus kohtaavat

Glorian olosuhteita kohennetaan – ilmanvaihto, sähkölaitteistot ja vedenkulutus tuodaan kaikki nykyaikaan, ja kiinteistöön tulee valokuitu. Designia ei kuitenkaan unohdeta, sillä se on merkittävä osa kiinteistön viihtyisyyttä ja brändiä.

–Hanojen, valaisimien ja muiden vastaavien on oltava paitsi käytännöllisiä, myös hienoja, tuumaa Tammia.

–Kauniit historialliset takat ovat luovat tiloihin tunnelmallista henkeä. Keittiöihin puolestaan tulee uusi tekniikka, mutta väri- ja muotomaailman kautta haetaan historiallista tuntua.

Tiloja voi kuitenkin muokata uusien vuokralaisten toiveiden mukaisesti lähes kaikkialta.

–Ainoastaan kantavaa seinälinjaa ei voi siirtää, muuten seinät ovat muunneltavissa. Vessoissa ja keittiöissä on rajatusti pelivaraa, mutta kaikissa muissa tiloissa vuokralainen voi itse päättää yksityiskohdista, kuten tilajaosta ja värimaailmasta.

Energiatehokkuuden suhteen saneerauksessa on lähdetty nollasta, mutta tavoitteet ovat kovia. Jäähdytykseen kiinteistössä tullaan käyttämään kaukokylmää, ja koneellinen ilmanvaihto ja sähkölaitteistot ovat kaikki uutta tekniikkaa. Rakennuksen energialuokka tulee olemaan B, ja sille haetaan LEED Platinum -sertifikaattia. Tämän lisäksi kiinteistön vuokralaisten käyttöön tulee Areimin oma sovellus, jonka kautta käyttäjät saavat suoran yhteyden esimerkiksi huoltoon ja kiinteistön omistajaan. Sovellus toimii myös viestintävälineenä, jonka kautta voidaan tiedottaa tärkeistä asioista käyttäjille.

Areim haluaa pitää huolen, että kaikki Gloriasta tulee löytymään kaikki mukavuudet.

–Kaiken mitä teemme tulee olla korkealuokkaista, ja talon tulee muokkautua hyvin nykyajan vaatimuksiin ja vuokralaisten toiveisiin, summaa Tammia.

Uniikista Gloriasta jatkossakin merkittävä osa Helsinkiä

Tammia kertoo Glorian olevan ainutlaatuinen kohde – kovin montaa samankaltaista kiinteistöä ei Helsingistä löydy. Kiinteistön historia, sijainti, puisto ja loft-tilat näkymineen ovat kovatasoisinta Helsinkiä. Uudistusprosessissa on pyritty käymään vuoropuhelua omistajien ja viranomaisten välillä.

–Hedelmällisin tapa toimia on pyrkiä kompromisseihin, jotka tyydyttävät kaikkia osapuolia. Tällaiset prosessit lupineen ja rakennusvaiheineen ovat pitkiä, ja niiden kulkua voisi saada vieläkin paremmin tasautettua ja nopeutettua, toteaa Tammia.

Areimin pitkän aikavälin tavoite Glorialle on kiinteistön kehittäminen ja hyvien vuokralaisten saaminen sekä uudenlaisen, yhteisöllisen työkulttuurin tuominen Suomeen muun muassa sisäpiha-alueen kautta. Toiveena vuokralaisiksi olisi esimerkiksi luovan alan yritykset ja pienet lakiasiaintoimistot – Tammian mukaan vuokralaiset luovat rakennuksen brändin, ja toiveena on, että kiinteistöstä tulisi sitä myötä merkittävä osa Helsinkiä.

–Tänne kannattaa tulla. Paitsi, että kiinteistö on ainutlaatuisen hieno, olemme me mukavia kiinteistönomistajia ja olemme saaneet muista kohteistamme hyvää palautetta. Välitämme vuokralaisistamme ja takaamme, että laatu ja palvelu ovat sovitulla tasolla.

Tutkimus: Yritykset kokevat toimiston roolin edelleen merkittäväksi

Toimiston merkitys yrityksille on jopa kasvanut, selviää Technopoliksen läpi vuoden käynnissä olevasta asiakastutkimuksesta. Yritykset kaipaavat toimistoiltaan etenkin hyvää sijaintia sekä yrityksen tarpeisiin vastaamista.

Kuva: Technopolis

Kyselytutkimukseen vastanneet arvottivat toimistotilojen merkityksen yrityskulttuurille ja liiketoiminnalle asteikolla 1–5 keskimäärin tasolle 4,1. Kysymykseen vastasi vuoden 2023 aikana yhteensä 1 076 Technopoliksen asiakasta. Asiakastutkimus lähetetään toimitila-asiakkaiden päätöksentekijöille ja käytännön yhteyshenkilöille, ja tutkimuksen Technopolikselle toteuttaa Innolink.

– Toimiston merkitys on edelleen paljon keskustelua herättävä teema. Tutkimuksemme osoittaa, että yritykset näkevät toimiston olevan edelleen merkityksellinen niin yrityskulttuurille kuin liiketoiminnalle. Jotta toimisto voi tukea organisaation menestymistä, sen pitää vastata niin yrityksen kuin työntekijöiden tarpeisiin ja nykyajan työn tekemisen tapoihin, kertoo asiakaskokemuksesta vastaava Technopoliksen CMO Karri Hautanen.

Toimitilojen merkitys yrityksille kasvoi edellisvuoden tuloksesta (3,9) 0,2 pistettä. Technopoliksen toimintamaista toimiston merkitys arvioitiin korkeimmaksi Ruotsissa, mutta erot maiden välillä olivat pieniä.

Sijainti, sijainti, sijainti

Kyselyn tuloksista käy ilmi, että tärkein tekijä työympäristöön liittyen on toimistotilan sijainti, jonka valitsi tärkeimmäksi 31 % kyselyyn vastanneista.

– Sijainti on ollut tärkein työympäristöön vaikuttava tekijä läpi tutkimuksemme historian. Sijaintiin liittyy olennaisesti saavutettavuus, joka tarkoittaa hyviä ja monipuolisia liikenneyhteyksiä sekä esimerkiksi riittävää parkkipaikkojen määrää ja pyöräparkkia, kertoo Technopoliksen Hautanen.

Yli viidennes kyselyyn vastanneista piti tärkeimpänä tekijänä sitä, että toimistotila vastaa yrityksen tarpeisiin.

– Jokainen yritys on erilainen ja jokaisella yrityksellä on myös omat uniikit tarpeensa toimistoon liittyen. Hybridityön vakiintumisen myötä yrityksissä on havahduttu entistä vahvemmin siihen, että tilasuunnittelun tulee lähteä yrityksen ja työn tekemisen tapojen tarpeiden huomioimisesta. Kyselyssämme tilojen hinta-laatusuhde arvioitiin selvästi vähemmän tärkeäksi tekijäksi kuin sijainti ja tarpeisiin vastaaminen, Hautanen toteaa.

Työvoiman houkutteleminen ja pitäminen edelleen yrityksille suurin haaste

Kyselyssä kartoitetaan myös haasteita, joita yritykset kohtaavat. Yritysten päätöksentekijöistä 28 % näki vuonna 2023 suurimpana haasteenaan osaavan työvoiman houkuttelemisen ja pitämisen.

– Osaavan työvoiman houkutteleminen ja pitäminen on noussut jo vuosia kyselyssämme yritysten ykköshaasteeksi. Toimivalla ja käyttäjälähtöisellä toimitilasuunnittelulla on mahdollista vaikuttaa yrityksen veto- ja pitovoimaan, joten pystymme auttamaan asiakkaitamme tämän haasteen kanssa, kertoo Hautanen Technopolikselta.

Toiseksi suurimmaksi haasteeksi vastaajien joukossa nousi toimintaympäristön muutosten ennalta-arvaamattomuus (19 %).

– Globaalin toimintaympäristön epävakaus haastaa laajasti eri alojen yrityksiä, ja se näkyi myös tutkimuksessamme. Meille on tärkeää ymmärtää asiakkaitamme ja siksi kartoitamme myös tällä läpi vuoden jatkuvalla tutkimuksellamme sitä, minkälaisia haasteita he arjessaan näkevät, korostaa Hautanen.

Lappeenrannan virastotalon tilamuutos on valmistunut

Lappeenrannan virastotalon tilamuutoshanke Villimiehenkadulla on valmistunut suunnitellusti kokonaisuudessaan. Virastotaloon toteutettiin julkisen hallinnon yhteinen palvelupiste, joka on palvellut asiakkaita vuoden 2023 kesäkuusta lähtien. Nyt käyttöön otetaan uudistetut, henkilöstön työtä tukevat toimistotilat.

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt toteutti vuonna 1980 valmistuneeseen virastotaloon tilamuutoshankeen ja valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen mukaisen tilaratkaisun 16:lle julkisen hallinnon toimijalle ja reilulle 600 henkilölle.

Nykyaikaiset työtilaratkaisut ja yhteiskäyttö parantavat tilankäytön tehokkuutta, mikä pienentää valtion hiilijalanjälkeä ja tuo valtiolle kustannussäästöjä. Hanke säästää valtion virastojen tilakustannuksia noin 720 000 euroa vuodessa.

Nyt valmistuneessa hankkeen viimeisessä vaiheessa virastotalossa uudistettiin toimistotiloja vastaamaan nykyaikaisen työn tarpeita, jossa erilaisiin työtehtäviin käytetään erilaisia tiloja. Tiimityöskentelyyn, kokouksiin ja itsenäiseen, keskittymistä vaativaan työskentelyyn on omat tilansa. Tilojen viihtyisyyteen on panostettu ja työergonomiaan kiinnitetty huomiota.

Lappeenrannan virastotalon hanke toteutettiin ensimmäisten joukossa osana valtion laajempaa palvelu- ja toimitilaverkon uudistusta. Sen tavoitteena on vastata nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin kokoamalla käyntiasiointia julkisen hallinnon yhteisiin palvelupisteisiin ja tiivistämällä valtionhallinnon toimitilaverkkoa.

Yhteisessä palvelupisteessä asiakkaita palvelevat Kela, Kaakkois-Suomen TE-toimisto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ulosottolaitos, Kaakkois-Suomen oikeusapu ja edunvalvonta, Verohallinto, Digi- ja väestötietovirasto, Maanmittauslaitos, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen työelämäpalvelut (TYP), Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Traficom, Rikosseuraamuslaitos ja Business Finland. Viranomaisten omien asiantuntijoiden lisäksi yhteisessä palvelupisteessä työskentelee kaksi palveluneuvojaa, jotka neuvovat asiakkaita viranomaisasiointiin liittyvissä asioissa ja tarjoavat tukea sähköiseen asiointiin.