KTI Kiinteistötiedon toteuttaman kiinteistöalan vertailun mukaan valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-kiinteistöt pystyy toteuttamaan rakennusten ylläpidon yli 20 % edullisemmin kuin alan toimijat keskimäärin. Senaatti panostaa tilojen kunnossapitoon ja korjauksiin lähes 50 % enemmän, mutta korjauskustannukset huomioidenkin Senaatin kustannukset jäävät keskiarvon alle.
Kiinteistöjen ylläpito sisältää niiden käytön mahdollistavat palvelut ja toiminnot, kuten kiinteistönhoidon ja -huollon, ulkoalueiden hoidon, energia- ja jätehuollon jne. Puolueettoman kiinteistöalan asiantuntijan KTI:n vuosittain tekemän vertailun mukaan toimistokiinteistöissä Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2024 ylläpitokulut ilman kunnossapitokustannuksia ovat 23 % KTI-vertailuaineistoa matalammat.
Senaatin ylläpitokustannukset ovat viimeisen kymmenen vuoden ajan nousseet keskimäärin 1,1 % vuodessa, kun KTI:n vertailuaineiston ylläpitopalveluiden kustannukset ovat nousseet samaan aikaan 2,5 % vuodessa. Senaatti hankkii ylläpidon palvelut markkinoilta alan yrityksiltä, joiden kanssa tehdyissä sopimuksissa on asetettu tavoitteita muun muassa työn laadulle ja asiakastyytyväisyydelle.
–Hyvien tulosten taustalla on uskoakseni tavoitteellisesti kehitetyt kumppanuudet alan toimijoiden kanssa ja onnistunut huollon-, korjausten ja isompien investointien synkronointi. Olemme pystyneet hyödyntämään valtiolla mittakaavaetuja palveluiden ostamisessa ja saaneet yhdessä kumppaneiden kanssa säästöjä muun muassa energiakustannuksissa, sanoo Senaatin ylläpitoprosessin johtaja Pasi Haataja.
Nousupainetta Senaatin ylläpitokustannuksiin tuo yleisen kustannusnousun lisäksi valmiuteen ja varautumiseen tehdyt panostukset valtion kiinteistöissä sekä markkinaa selvästi isommat panostukset kiinteistöjen kunnossapitoon.
Kunnossapitokorjauksia ja muita toimia on kohdistettu ennakoiden erityisesti kohteisiin, joissa saattaisi ajan kuluessa syntyä sisäolosuhteisiin vaikuttavia korjaustarpeita. Senaatti käyttää kunnossapitoon noin 50 % enemmän kuin KTI-vertailuaineiston alan muut toimijat.
Senaatti-kiinteistöt vastaa keskitetysti valtion tiloista, niiden ylläpidosta ja rakentamisesta. Valtion omakustannusperusteisessa vuokrajärjestelmässä Senaatti järjestää valtion virastojen ja laitosten tarvitsemat tilat, ja virastot maksavat vuokraa, jolla katetaan kiinteistöistä aiheutuvat kustannukset.
Helsingin ydinkeskustassa Kaartinkaupungin ja Punavuoren välissä sijaitseva historiallinen kiinteistö Gloria on keskellä uudistus- ja saneerausprosessia. Ratakadun ja Yrjönkadun puoleinen osa rakennuksesta taipuu valoisiksi ja moderneiksi toimistotiloiksi. Kiinteistön nykyisenä omistajana on ruotsalainen varainhoitoa ja kiinteistökehitystä tarjoava Areim, joka aloitti toimintansa Suomessa vuonna 2017. Areimin tavoitteena on tehdä Gloriasta uudenlainen toimitilakiinteistö, jonka suurena vetovoimana on historiallisen luonteensa lisäksi yhteisöllisyys ja viihtyvyys.
Glorian uudistusta tehdään historiaa kunnioittaen
Gloria sai alkunsa vuonna 1928, eli samoihin aikoihin muun muassa Eduskuntatalon kanssa. Jo runsaasti kokemusta erilaisista arvokohteista kerännyt arkkitehti Georg Thure Nummelin toimi kiinteistön pääsuunnittelijana. Nummelinin työparina toimi Uuno Varjo, joka on tunnettu muun muassa Olympiastadionin rakennesuunnittelijana.
Mainetta Gloria on kerännyt historiansa aikana kiinteistön Pienen Roobertinkadun puolella toimivasta teatteristaan, Gloria-salista, jonka lavalla on nähty vuosikymmenten aikana lukuisia produktioita. Ratakadun puolella puolestaan oli alun perin asuntoja.
–Talo ja koko kortteli on historialtaan hieno. Ympärillä on vanhoja arvorakennuksia, ja Ratakadun puolelta on kauniit näkymät puistoon ja ympäröivään kaupunkiin, kertoo Areimin asset manager Hannu Tammia.
Areim keskittyy tällä hetkellä Ratakadun puolen uudistamiseen, mutta Pienen Roobertinkadun puolelle on suunnitelmissa myös saneeraus. Tammia kertoo, että toimistotilaa sinne ei olla tekemässä, sillä historiaa on kunnioitettava – legendaarinen teatteri säilyy teatterina.
–Rakennuksen historiallista luonnetta kunnioitamme säilyttämällä mahdollisimman paljon alkuperäistä muotokieltä – tässä rakennuksessa on hienoja kaarevia ikkunoita, oviaukkoja ja vastaavia rakenteita.
Tavoitteena saneerauksessa ei ole uudistaa aivan kaikkea. Prosessissa ei pureta sellaista, mitä ei ole tarvetta purkaa. Muun muassa hissipaikat ja sisäraput säilytetään. Julkisivulle ei tehdä mitään.
Nykyaikainen käytettävyys ja muuntojoustavuus ovat tärkeitä samalla kuitenkin säilyttäen kiinteistön historiallinen luonne.
–Ei väkisin tehdä modernia, mutta ei rakennus saa olla museokaan, summaa Tammia.
Tunnelmaa ja yhteisöllisyyttä Gloriassa
Yhteisöllisyys ja vehreys ovat olennaisia tekijöitä uudessa Gloriassa. Tammia kertoo, että Ratakadun puolen sisäpiha palautetaan autottomaksi ja sinne tuodaan runsaasti viherkasveja. Tarkoituksena on tehdä sisäpihasta yhteisöllinen rentoutumis- ja työntekopaikka. Talvisin pihaa ei ajeta lumesta, vaan sinne tulee polkuja, joita pitkin kävellä.
–Tuomme ulkona rakennusta vastapäätä olevaa puistoaluetta sisäpuolelle – näin sisäpihasta tulee ikään kuin käyttäjien oma yksityinen puisto.
Ympäristö ja upeat näkymät ikkunoista, niin alemmissa kuin etenkin ylemmissä kerroksissa, ovat yksi Glorian monista valttikorteista. Ylemmissä kerroksissa kuusi metriä korkeiden loft-tilojen neljän metrin korkuisista ikkunoista näkee kantakaupungin yli. Ikkunat avautuvat joka suuntaan, päivänvaloa tulee runsaasti ja ympäröivät arvokiinteistöt ja puisto luovat tunnelmaa. Alue itsessään on turvallinen ja vakaa.
Sijainnin etuna on myös rautatieaseman läheisyys ja erinomainen saavutettavuus julkisella liikenteellä, sekä aivan lähellä sijaitsevat useat parkkihallit autoilijoille. Sisäpihalle tehdään polkupyöräpaikkoja, minkä tarkoituksena on edistää omalta osaltaan ympäristöystävällistä liikkumista.
Estetiikka ja energiatehokkuus kohtaavat
Glorian olosuhteita kohennetaan – ilmanvaihto, sähkölaitteistot ja vedenkulutus tuodaan kaikki nykyaikaan, ja kiinteistöön tulee valokuitu. Designia ei kuitenkaan unohdeta, sillä se on merkittävä osa kiinteistön viihtyisyyttä ja brändiä.
–Hanojen, valaisimien ja muiden vastaavien on oltava paitsi käytännöllisiä, myös hienoja, tuumaa Tammia.
–Kauniit historialliset takat ovat luovat tiloihin tunnelmallista henkeä. Keittiöihin puolestaan tulee uusi tekniikka, mutta väri- ja muotomaailman kautta haetaan historiallista tuntua.
Tiloja voi kuitenkin muokata uusien vuokralaisten toiveiden mukaisesti lähes kaikkialta.
–Ainoastaan kantavaa seinälinjaa ei voi siirtää, muuten seinät ovat muunneltavissa. Vessoissa ja keittiöissä on rajatusti pelivaraa, mutta kaikissa muissa tiloissa vuokralainen voi itse päättää yksityiskohdista, kuten tilajaosta ja värimaailmasta.
Energiatehokkuuden suhteen saneerauksessa on lähdetty nollasta, mutta tavoitteet ovat kovia. Jäähdytykseen kiinteistössä tullaan käyttämään kaukokylmää, ja koneellinen ilmanvaihto ja sähkölaitteistot ovat kaikki uutta tekniikkaa. Rakennuksen energialuokka tulee olemaan B, ja sille haetaan LEED Platinum -sertifikaattia. Tämän lisäksi kiinteistön vuokralaisten käyttöön tulee Areimin oma sovellus, jonka kautta käyttäjät saavat suoran yhteyden esimerkiksi huoltoon ja kiinteistön omistajaan. Sovellus toimii myös viestintävälineenä, jonka kautta voidaan tiedottaa tärkeistä asioista käyttäjille.
Areim haluaa pitää huolen, että kaikki Gloriasta tulee löytymään kaikki mukavuudet.
–Kaiken mitä teemme tulee olla korkealuokkaista, ja talon tulee muokkautua hyvin nykyajan vaatimuksiin ja vuokralaisten toiveisiin, summaa Tammia.
Uniikista Gloriasta jatkossakin merkittävä osa Helsinkiä
Tammia kertoo Glorian olevan ainutlaatuinen kohde – kovin montaa samankaltaista kiinteistöä ei Helsingistä löydy. Kiinteistön historia, sijainti, puisto ja loft-tilat näkymineen ovat kovatasoisinta Helsinkiä. Uudistusprosessissa on pyritty käymään vuoropuhelua omistajien ja viranomaisten välillä.
–Hedelmällisin tapa toimia on pyrkiä kompromisseihin, jotka tyydyttävät kaikkia osapuolia. Tällaiset prosessit lupineen ja rakennusvaiheineen ovat pitkiä, ja niiden kulkua voisi saada vieläkin paremmin tasautettua ja nopeutettua, toteaa Tammia.
Areimin pitkän aikavälin tavoite Glorialle on kiinteistön kehittäminen ja hyvien vuokralaisten saaminen sekä uudenlaisen, yhteisöllisen työkulttuurin tuominen Suomeen muun muassa sisäpiha-alueen kautta. Toiveena vuokralaisiksi olisi esimerkiksi luovan alan yritykset ja pienet lakiasiaintoimistot – Tammian mukaan vuokralaiset luovat rakennuksen brändin, ja toiveena on, että kiinteistöstä tulisi sitä myötä merkittävä osa Helsinkiä.
–Tänne kannattaa tulla. Paitsi, että kiinteistö on ainutlaatuisen hieno, olemme me mukavia kiinteistönomistajia ja olemme saaneet muista kohteistamme hyvää palautetta. Välitämme vuokralaisistamme ja takaamme, että laatu ja palvelu ovat sovitulla tasolla.
Toimiston merkitys yrityksille on jopa kasvanut, selviää Technopoliksen läpi vuoden käynnissä olevasta asiakastutkimuksesta. Yritykset kaipaavat toimistoiltaan etenkin hyvää sijaintia sekä yrityksen tarpeisiin vastaamista.
Kuva: Technopolis
Kyselytutkimukseen vastanneet arvottivat toimistotilojen merkityksen yrityskulttuurille ja liiketoiminnalle asteikolla 1–5 keskimäärin tasolle 4,1. Kysymykseen vastasi vuoden 2023 aikana yhteensä 1 076 Technopoliksen asiakasta. Asiakastutkimus lähetetään toimitila-asiakkaiden päätöksentekijöille ja käytännön yhteyshenkilöille, ja tutkimuksen Technopolikselle toteuttaa Innolink.
– Toimiston merkitys on edelleen paljon keskustelua herättävä teema. Tutkimuksemme osoittaa, että yritykset näkevät toimiston olevan edelleen merkityksellinen niin yrityskulttuurille kuin liiketoiminnalle. Jotta toimisto voi tukea organisaation menestymistä, sen pitää vastata niin yrityksen kuin työntekijöiden tarpeisiin ja nykyajan työn tekemisen tapoihin, kertoo asiakaskokemuksesta vastaava Technopoliksen CMO Karri Hautanen.
Toimitilojen merkitys yrityksille kasvoi edellisvuoden tuloksesta (3,9) 0,2 pistettä. Technopoliksen toimintamaista toimiston merkitys arvioitiin korkeimmaksi Ruotsissa, mutta erot maiden välillä olivat pieniä.
Sijainti, sijainti, sijainti
Kyselyn tuloksista käy ilmi, että tärkein tekijä työympäristöön liittyen on toimistotilan sijainti, jonka valitsi tärkeimmäksi 31 % kyselyyn vastanneista.
– Sijainti on ollut tärkein työympäristöön vaikuttava tekijä läpi tutkimuksemme historian. Sijaintiin liittyy olennaisesti saavutettavuus, joka tarkoittaa hyviä ja monipuolisia liikenneyhteyksiä sekä esimerkiksi riittävää parkkipaikkojen määrää ja pyöräparkkia, kertoo Technopoliksen Hautanen.
Yli viidennes kyselyyn vastanneista piti tärkeimpänä tekijänä sitä, että toimistotila vastaa yrityksen tarpeisiin.
– Jokainen yritys on erilainen ja jokaisella yrityksellä on myös omat uniikit tarpeensa toimistoon liittyen. Hybridityön vakiintumisen myötä yrityksissä on havahduttu entistä vahvemmin siihen, että tilasuunnittelun tulee lähteä yrityksen ja työn tekemisen tapojen tarpeiden huomioimisesta. Kyselyssämme tilojen hinta-laatusuhde arvioitiin selvästi vähemmän tärkeäksi tekijäksi kuin sijainti ja tarpeisiin vastaaminen, Hautanen toteaa.
Työvoiman houkutteleminen ja pitäminen edelleen yrityksille suurin haaste
Kyselyssä kartoitetaan myös haasteita, joita yritykset kohtaavat. Yritysten päätöksentekijöistä 28 % näki vuonna 2023 suurimpana haasteenaan osaavan työvoiman houkuttelemisen ja pitämisen.
– Osaavan työvoiman houkutteleminen ja pitäminen on noussut jo vuosia kyselyssämme yritysten ykköshaasteeksi. Toimivalla ja käyttäjälähtöisellä toimitilasuunnittelulla on mahdollista vaikuttaa yrityksen veto- ja pitovoimaan, joten pystymme auttamaan asiakkaitamme tämän haasteen kanssa, kertoo Hautanen Technopolikselta.
Toiseksi suurimmaksi haasteeksi vastaajien joukossa nousi toimintaympäristön muutosten ennalta-arvaamattomuus (19 %).
– Globaalin toimintaympäristön epävakaus haastaa laajasti eri alojen yrityksiä, ja se näkyi myös tutkimuksessamme. Meille on tärkeää ymmärtää asiakkaitamme ja siksi kartoitamme myös tällä läpi vuoden jatkuvalla tutkimuksellamme sitä, minkälaisia haasteita he arjessaan näkevät, korostaa Hautanen.
Lappeenrannan virastotalon tilamuutoshanke Villimiehenkadulla on valmistunut suunnitellusti kokonaisuudessaan. Virastotaloon toteutettiin julkisen hallinnon yhteinen palvelupiste, joka on palvellut asiakkaita vuoden 2023 kesäkuusta lähtien. Nyt käyttöön otetaan uudistetut, henkilöstön työtä tukevat toimistotilat.
Kuva: Senaatti-kiinteistöt
Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt toteutti vuonna 1980 valmistuneeseen virastotaloon tilamuutoshankeen ja valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen mukaisen tilaratkaisun 16:lle julkisen hallinnon toimijalle ja reilulle 600 henkilölle.
Nykyaikaiset työtilaratkaisut ja yhteiskäyttö parantavat tilankäytön tehokkuutta, mikä pienentää valtion hiilijalanjälkeä ja tuo valtiolle kustannussäästöjä. Hanke säästää valtion virastojen tilakustannuksia noin 720 000 euroa vuodessa.
Nyt valmistuneessa hankkeen viimeisessä vaiheessa virastotalossa uudistettiin toimistotiloja vastaamaan nykyaikaisen työn tarpeita, jossa erilaisiin työtehtäviin käytetään erilaisia tiloja. Tiimityöskentelyyn, kokouksiin ja itsenäiseen, keskittymistä vaativaan työskentelyyn on omat tilansa. Tilojen viihtyisyyteen on panostettu ja työergonomiaan kiinnitetty huomiota.
Lappeenrannan virastotalon hanke toteutettiin ensimmäisten joukossa osana valtion laajempaa palvelu- ja toimitilaverkon uudistusta. Sen tavoitteena on vastata nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin kokoamalla käyntiasiointia julkisen hallinnon yhteisiin palvelupisteisiin ja tiivistämällä valtionhallinnon toimitilaverkkoa.
Yhteisessä palvelupisteessä asiakkaita palvelevat Kela, Kaakkois-Suomen TE-toimisto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ulosottolaitos, Kaakkois-Suomen oikeusapu ja edunvalvonta, Verohallinto, Digi- ja väestötietovirasto, Maanmittauslaitos, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen työelämäpalvelut (TYP), Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Traficom, Rikosseuraamuslaitos ja Business Finland. Viranomaisten omien asiantuntijoiden lisäksi yhteisessä palvelupisteessä työskentelee kaksi palveluneuvojaa, jotka neuvovat asiakkaita viranomaisasiointiin liittyvissä asioissa ja tarjoavat tukea sähköiseen asiointiin.
Vuoden 2023 kiinteistökauppavolyymi putosi selvästi vuoteen 2022 verrattuna, selvisi tuoreesta Helsingin kaupunginkanslian ja KTI Kiinteistötieto Oy:n tutkimusjulkaisusta Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2023–2024.
Kuva: Janne Hirvonen/Helsinki Partners
Nouseva korkotaso ja taloustilanteen epävarmuus leimasivat vuoden 2023 kiinteistömarkkinoita. Kiinteistökauppavolyymi putosi yli 60 prosenttia edellisen vuoden tasosta jääden 2,6 miljardiin euroon. Kauppavolyymit hiljenivät jyrkästi kaikilla kiinteistösektoreilla.
Kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurin sektori on tällä hetkellä vuokra-asuntokiinteistöt, jonka osuus koko kiinteistösijoitusmarkkinoiden arvosta nousee yli kolmannekseen. Asuntokiinteistösektori oli myös kiinteistökauppamarkkinoiden vaihdetuin sektori vuoden 2023 ammattimaisilla kiinteistösijoitusmarkkinoilla. Asuntokiinteistöjen osuus vuoden 2023 matalaksi jääneestä kokonaiskauppavolyymistä oli 27 prosenttia. Euromääräisesti asuntokiinteistöjenkin kauppavolyymi jäi kuitenkin murto-osaan muutaman edellisen vuoden lukemista.
Toimistot ovat monina vuosina olleet kiinteistökauppamarkkinoiden vaihdetuin sektori, mutta vuonna 2023 niiden osuus kokonaisvolyymistä jäi 17 prosenttiin. Euromääräisesti vuoden 2023 toimistokiinteistöjen reilun 400 miljoonan euron kauppavolyymi oli toiseksi matalin kautta aikain.
Liikekiinteistöjen kauppavolyymit ovat pysytelleet niiden suhteellista markkinaosuutta matalampina viimeisten viiden vuoden ajan. Vuosi 2023 ei tuonut muutosta tilanteeseen, vaikka ihmisten lisääntynyt liikkuminen on kasvattanut kävijämääriä kauppakeskuksissa ja kaupunkien keskustoissa. Koko vuoden liikekiinteistökauppavolyymi jäi reilusti alle 300 miljoonaan euroon, joka on matalin lukema seurannassa kautta aikain.
Taloustilanteen epävarmuus heikentää myös toimitilojen vuokramarkkinoita. Pääkaupunkiseudun toimistotiloja jo pitkään vaivannut vajaakäyttö pahenee entisestään, kun pienenevä tilakysyntä kohdistuu pääosin hyväsijaintisiin ja laadukkaisiin tiloihin. Vuoden lopussa pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden tiloista 14,6 prosenttia oli tyhjillään.
Liiketilavuokrien kehitysodotukset painuivat lähes kaikilla alueilla jälleen negatiivisiksi vuoden 2023 alkupuolella. Haasteista huolimatta liiketilojen käyttöasteet ovat kuitenkin pysytelleet melko korkeina. Kaikkien liiketilojen keskimääräinen käyttöaste oli pääkaupunkiseudulla 93,5 prosenttia syyskuussa 2023.
Pääkaupunkiseudun kiinteistökauppavolyymi putosi 1,2 miljardiin euroon vuonna 2023, joka oli matalin lukema sitten vuoden 2012. Pääkaupunkiseudun kiinteistömarkkina-aktiviteetti pieneni myös suhteellisesti, kun koko maan volyymistä 46 prosenttia kohdistui Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Pääkaupunkiseudun rooli Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla pysyttelee kuitenkin varsin vahvana.
Konsulttiyhtiö Goforen toimisto pääkaupunkiseudulla muuttaa Hakaniemessä sijaitsevaan Siltasaari 10 -kiinteistöön. Muutto tapahtuu vaiheittain vuoden 2025 alkuun mennessä. Hakaniemeen muuton myötä yhtiö luopuu Helsingin Kampin ja Espoon Keilaniemen toimistoistaan.
Goforen pääkaupunkiseudun toimisto siirtyy Siltasaari 10 -kiinteistöön Helsingin Hakaniemessä. Kuva: Martin Sommerschield
Siltasaari 10:ssä sijaitsevat tilat toteutetaan Goforen toimitila- ja työympäristökonseptin mukaisesti. Tilojen pitää palvella yksilöllisesti erilaisten työntekijäryhmien ja laajemman yhteisön, asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeita sekä edistää kohtaamisia ja hybridityöskentelyä. Kestävä rakentaminen ja hyvä saavutettavuus ovat keskeisiä kriteerejä.
– Kiinnitämme erityistä huomiota saavutettavuuteen, esteettömyyteen ja siihen, miten tilat tukevat henkilöstömme hyvinvointia ja jaksamista. Panostamme aivoystävällisiin ratkaisuihin, kuten keskittymistä ja palautumista tukeviin tiloihin, valaistukseen ja akustiikkaan. Toimitilamme huomioivat myös ihmisten neuromonimuotoisuuden, jonka ymmärtämiseen ja edistämiseen olemme yhteisönä sitoutuneet. Haluamme tukea työntekijöidemme yksilöllisiä tarpeita monin tavoin, sanoo Goforen henkilöstöjohtaja Sanna Hildén.
Siltasaari 10 -kiinteistön omistaa Antilooppi. Newsec toimi Goforen kumppanina toimitilan haussa, ja yhteistyö jatkuu tilojen toteutuksessa ja käyttöönotossa.
Siltasaari 10:lle on myönnetty LEED Platinum -ympäristösertifikaatti sekä WELL-sertifiointi Gold-tasolla, jolla voidaan osoittaa tilankäyttäjien hyvinvoinnin huomiointi.
Terveys- ja sosiaalipalveluja tarjoava Mehiläinen muuttaa konsernitoimintonsa ja liiketoimintojensa johdon alkuvuodesta 2024 Helsingin Kamppiin, Spondan omistamaan Arkadiankatu 6:een noin 2500 neliön tiloihin. Rakennuksessa on ollut jo aiemmin muita Mehiläisen toimintoja.
Vuonna 2020 uudistettuun Arkadia 6:een suunnitellaan Mehiläisen yrityskulttuuria sekä tiimityötä ja kohtaamisia tukevat tilat.
– Mehiläisen IT- ja digipalvelut sekä tytäryhtiömme Beehealthy ovat toimineet Arkadiankadun kiinteistössä jo useiden vuosien ajan. Päätös toimintojemme yhdistämisestä samaan rakennukseen oli luonteva, sillä uusi sijainti on keskeinen ja lähellä yrityksemme juuria Töölössä. Uuden sijainnin ansiosta henkilökuntamme voi entistä helpommin hyödyntää joukkoliikenteen palveluja. Muuton myötä voimme myös parantaa työntekijöidemme työkokemusta ja edistää vastuullisuustavoitteitamme, Mehiläisen henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas sanoo.
– Yritykset painottavat toimitilavalinnoissaan nykyään yhä enemmän keskeistä sijaintia, henkilöstön hyvinvointia ja yrityskulttuurin kehittämistä. Vallitsevan trendin mukaisesti ne hakeutuvat ydinkeskustaan, jossa sijainnin tarjoama helppo saavutettavuus ja laadukkaat palvelut toimiston läheisyydessä houkuttelevat sekä työntekijöitä että asiakkaita ja edesauttavat rekrytointia. Keskeisen sijainnin merkitys näkyy korkeampina toimistojen käyttöasteina, mikä on pitkälti linjassa Euroopan pääkaupungeissa voimakkaasti kasvavan trendin kanssa, Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal kertoo.
Spondan mukaan Arkadia 6:n etuihin sijainnin lisäksi kuuluvat oma pysäköintihalli latauspisteineen, talossa toimiva ravintola Farang sekä kiinteistöä ympäröivät Kampin palvelut.
Arkadia 6 -kiinteistö on sertifioitu BREEAM In-Use Excellent-tason ympäristösertifikaatilla.
Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda rakennuttaa Tikkurilan juna‑aseman läheisyyteen toimisto‑ ja liiketilakiinteistöä, joka tarjoaa noin 16 000 kerrosneliömetriä korkealaatuista ja vastuullista toimitilaa. Lauri Korpisen katu 9:ssä kesällä 2022 käynnistynyt hanke etenee suunnitelmien mukaisesti ja rakennus on harjakorkeudessa. Vuodenvaihteessa 2024–2025 valmistuvan talon päävuokralaiseksi tulee Valmet.
Energiatehokas toimisto- ja liiketilakiinteistö rakennetaan Lauri Korpisen kadulle lähelle Tikkurilan juna-asemaa. Kuva: Sponda Real Estate
Korkealaatuisen toimitalon suunnittelussa on panostettu tilojen muuntojoustavuuteen ja rakennuksen energiatehokkuuteen. Suunnittelua on edistetty tiiviissä yhteistyössä Valmetin kanssa, jolle toteutetaan muunneltavat tilat, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla yrityksen liiketoimintaa.
– Valmet on hyvä esimerkki globaaleista edelläkävijäyrityksistä, jotka haluavat panostaa vastuullisiin toimitiloihin ja henkilökuntansa hyvinvointiin. Keskeisillä paikoilla sijaitseville, korkealaatuisille ja muunneltaville toimitiloille on vahvaa kysyntää yritysten panostaessa tiloihin, jotka houkuttavat henkilökuntaa toimistoille. Toimistoympäristössä tapahtuu luontevia kohtaamisia ja yhteistyön tekeminen on sujuvaa, mikä ruokkii yrityskulttuurin vahvistamista, työhyvinvointia sekä innovointia, Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal toteaa.
Talon päävuokralainen Valmet siirtää Lauri Korpisen kadun toimistoon toimintansa kahdesta eri sijainnista. Rakennuksessa tulee työskentelemään noin 800 henkilöä.
– Rakenteilla on nyt tiloja, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla toimintaamme ja henkilöstömme työhyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen. Uusi toimistotalo on merkittävä sijoitus henkilöstöömme Suomessa. Meidät valittiin syyskuussa tekniikan alan ammattilaisten keskuudessa ihanteellisimmaksi työnantajaksi Suomessa. Uskomme, että tämä uusi toimistomme Tikkurilassa on vahva vetovoimatekijä seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä, Valmetin kiinteistöjohtaja Kimmo Kohtamäki toteaa.
Uudisrakennuksessa työskentelevien arkea tukevat talon monipuoliset palvelut, kuten lounasravintola, Lidl‑myymälä, iso pyöräparkki ja sen yhteydessä olevat sosiaalitilat sekä parkkihalli sähköautojen latauspisteineen. Talon omia, arkea helpottavia palveluja täydentää alueen monipuolinen palvelutarjonta. Kiinteistö sijaitsee aivan Tikkurilan juna‑aseman ja kauppakeskus Dixin välittömässä läheisyydessä.
– Olemme iloisia, että pääsemme vihdoin avaamaan myymälän Tikkurilan juna‑aseman läheisyyteen, jossa meitä on kaivattu jo pitkään. Tavallisesta Lidl‑konseptista poikkeava myymälä avautuu toimisto‑ ja liiketilojen yhteyteen ja tulee vastaamaan alueen asukkaiden päivittäistavarakaupan tarpeisiin, Lidlin kiinteistökehityspäällikkö Toni Lautalasanoo.
Kiinteistö tavoittelee energiatehokkuusluokka A:ta sekä platinatason LEED‑ympäristösertifikaattia. Energiatehokkuutta parantaa osaltaan ympäristöystävällisen maalämpöjärjestelmän käyttö. Talon katolle asennetaan aurinkopaneelit. Rakentamisesta aiheutuva hiilijalanjälki pyritään minimoimaan, ja tavoitteena on myös täyttää EU‑taksonomian vaatimukset.
Nopeasti muuttunut talous- ja korkoympäristö on hiljentänyt kiinteistömarkkinat. Kuluvan vuoden kiinteistökauppavolyymi on hyytynyt finanssikriisin jälkeisten vuosien tasolle, ilmenee KTI Kiinteistötiedon julkaisemasta markkinakatsauksesta.
Kuva: Kiinteistötieto KTI
KTI Kiinteistötiedon mukaan vuoden 2023 kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen kiinteistökauppa jäi 1,8 miljardiin euroon, eli alle kolmasosaan viime vuoden vastaavan ajanjakson 6 miljardista eurosta.
Vuoden 2023 heinä-syyskuussa kiinteistökauppaa käytiin noin 370 miljoonan euron arvosta. Näin matalia lukemia on tilastoitu edellisen kerran finanssikriisin jälkeisinä vuosina 2009–2013, jolloin kvartaalivolyymi jäi alle 400 miljoonaan euroon muutamana vuosineljänneksenä.
Vuokra-asuntokiinteistöjen kauppavolyymi oli tammi-syyskuussa noin 600 miljoonaa euroa, mikä on viime vuosien tasoa matalampi. Noin puolet asuntokiinteistökaupoista on ulkomaisten sijoittajien tekemiä.
Toimistokiinteistöjen 400 miljoonan euron kauppavolyymi koostuu pääosin suurehkojen ja hyvälaatuisten kohteiden kaupoista. Liike‑, yhteiskunta‑ ja tuotannollisten kiinteistöjen volyymeissä jäätiin tammi‑syyskuussa 200–300 miljoonan euroon. Ulkomaisten sijoittajien osuus tammi‑syyskuun kiinteistökaupoista oli 55 prosenttia.
Toimitilavuokramarkkinoilla talouden epävarmuus painaa etenkin toimisto‑ ja liiketilojen kysyntää. KTI:n kiinteistötiedon mukaan Helsingin keskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi 3,7 prosenttia syksyn 2022 ja 2023 välisenä aikana. Toimitilabarometrin vastaajista 75 prosenttia arvioi toimistotilojen kokonaistarpeen vähenevän tulevan kolmen vuoden aikana.
Liiketilamarkkinoiden epävarmuus jatkuu. Liiketilojen vuokraodotukset olivat Rakli-KTI Toimitilabarometrissa lähes kaikilla alueilla negatiiviset. Liiketilojen käyttöasteet pysyttelevät toistaiseksi vahvoina, mutta vajaakäytön arvioidaan kasvavan.
Logistiikka-, varasto- ja tuotantotilojen kysyntä pysyttelee vahvana. Vuokriin odotetaan nousua kaikilla suurilla kaupunkiseuduilla. Myös käyttöasteodotukset ovat tuotannollisissa tiloissa positiivisia.
Pääkaupunkiseudun vuokra‑asuntomarkkinoilla on runsaasti tarjontaa, jonka odotetaan sulavan rakentamisen vähenemisen myötä. Uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaavan indeksin nousu hidastui vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttiin. Vuokrien nousu jatkuu pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa isoissa kaupungeissa pääkaupunkiseutua vahvempana.
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden tilanne on hyydyttänyt viime vuosien vilkasta vuokra‑asuntorakentamista. Vielä tänä vuonna pääkaupunkiseudulle valmistuu ennätysmäärä, lähes 7 500 uutta vuokra‑asuntoa, mutta ensi vuodesta alkaen volyymit putoavat rajusti, ennakoi KTI Kiinteistötiedon markkinakatsaus.
Sponda toteuttaa kansainvälisen tason toimitilat PlayStation Studios -perheeseen kuuluvalle peliyritys Housemarquelle. Korkeavuorenkatu 37 -toimitalosta tulee yksi pohjoismaiden isoimmista ja moderneimmista pelialan pääkonttoreista. Housemarquen uudet tilat valmistuvat kesällä 2024.
Spondan uudistamasta Korkeavuorenkatu 37 -toimitalosta tulee yksi pohjoismaiden isoimmista ja moderneimmista pelialan pääkonttoreista. Kuva: Sponda
Yli 100 henkeä työllistävä Housemarque toimii myös tällä hetkellä Spondan tiloissa Kasarmikadulla, joten muutto tarkoittaa yritykselle siirtymistä saman korttelin rakennuksesta toiseen. Suomen vanhin pelialan yritys houkuttelee ja sitouttaa uusilla tiloillaan maailman parhaita pelintekijöitä.
– Maailmanlaajuisesti katsottuna peliteollisuus on nykypäivänä suurempi kuin elokuva- ja musiikkiteollisuus yhteensä, mikä avaa innostavia mahdollisuuksia Suomelle. Uusi toimistomme tulee olemaan keskeisessä roolissa houkuteltaessa joukkoomme lahjakkaita osaajia, jotka haluavat työskennellä luovuutta ja innovaatiota inspiroivassa ympäristössä, Housemarquen Brand Director Mikael Haveri sanoo.
Korkeavuorenkadulla sijaitsevan toimitalon tilaratkaisut mietitään henkilöstön toiveiden pohjalta. Yli 3 000 neliön tiloihin tulee muun muassa oma elokuvateatteri, joogahuoneen sisältävä kuntosali, podcast-studio, kahvila, kaksi kelluvaa audio-studiota, elämyshissi ja huipputeknologialla varustettuja kokous- ja tiimitiloja. Brändin mukainen ilme syntyy näyttävillä visualisoinneilla ja elokuvamaisilla sisustuselementeillä.
Kehityshankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota vastuullisuuteen. Kokonaisuudessaan vihreää energiaa hyödyntävälle uudistuvalle toimitalolle haetaan LEED Platina -tason sertifikaattia. Kiinteistö tulee myös olemaan valmistuttuaan energiankulutuksen osalta täysin hiilineutraali (Scope 2). EU-taksonomian kriteerit ohjaavat suunnitteluvaiheita ja kohteeseen suunnitellaan myös serveritilan hukkalämpöä hyödyntävää lämmön talteenottoa.
Spondan Office Leasing Director Harri Autio pitää Housemarqueta hyvänä esimerkkinä nykypäivän globaalista kasvuyrityksestä, joka toimii vastuullisesti ja näkee toimitilat kilpailutekijänä ja työnantajabrändin rakentajana.
