Pelson entinen vankila-alue myyntiin – valmis maatalousympäristö ja kehityspotentiaalia uuteen käyttöön

Kuva Pelson vankilasta.
Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt tarjouskilpailun Vaalan Pelson entisestä vankila-alueesta. Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt tarjouskilpailun Vaalan Pelson entisestä vankila-alueesta. Noin 2 500 hehtaarin kokoinen alue on poikkeuksellisen monipuolinen kokonaisuus. Laajat peltoalueet, olemassa oleva maatilainfra sekä lukuisat rakennukset tukevat erityisesti maaseutuelinkeinojen ja tuotantotoiminnan jatkamista.

Kiinteistöllä sijaitsee 30 rakennusta, joista merkittävimpiä ovat hallinto- ja keskusrakennus, vankiselliosastot I ja II, navettarakennus, lampola, korjaamo- ja puuteollisuushalli sekä autotallirakennus. Myytävän alueen pelloilla on viljelty heinää ja viljaa.

Korpivankilasta osaksi suomalaisen maaseudun historiaa

Pelson vankila perustettiin vuonna 1935 Vaalan kuntaan Pohjois-Pohjanmaalle. Vankila toimi alun perin niin kutsuttuna korpivankilana, jossa hyödynnettiin vankityövoimaa laajojen suoalueiden kuivattamiseen ja raivaamiseen viljelykäyttöön. Tuloksena syntyi merkittävä määrä peltomaata, ja alueelle kehittyi oma kyläyhteisönsä.

Vankila oli suljettu laitos, jossa oli noin 120 vankipaikkaa sekä osasto naisvangeille. Erityisen merkittävä osa vankilan toimintaa oli maatila, jossa hoidettiin pohjoissuomenkarjaa eli lapinlehmää. Pelso toimi tärkeänä geenipankkina rodun säilyttämiseksi.

Pelson vankilan toiminta päättyi vuonna 2025, kun uusi, nykyaikainen Vaalan vankila otettiin käyttöön noin 30 kilometrin päässä entisestä sijainnista. Uusi satapaikkainen vankila tarjoaa turvalliset ja terveelliset tilat vangeille ja henkilöstölle.

Logian ja YIT solmineet merkittävän yhteistyösopimuksen Tuusulan Sammonmäen kehityksestä

Havainnekuva uudesta teollisuusalueesta ilmasta käsin.
Logianin kohteen erinomainen sijainti lentokentän läheisyydessä.

Tuusulan Sammonmäkeen, osana lentokentän pohjoispuolen Tuusulan Focus-alueen laajaa kehitystä, käynnistetään Logianin ja YIT Oyj:n kehityshanke, jossa toteutetaan laajuudeltaan 35 000 m2 tilat teollisuus- tai logistiikkayrityksille. YIT:n omistama alue sijaitsee strategisella paikalla Tuusulanväylän ja suunnitteilla olevan Kehä IV:n risteyksessä, vain noin 10 minuutin ajomatkan päässä Helsinki-Vantaan lentoasemasta ja noin 30 minuuttia Helsingin keskustasta.

Logian ja YIT ovat solmineet aiesopimuksen osakekannan kaupan ja urakkasopimuksen osalta.  Lisäksi on sovittu yhteistyöstä tilojen vuokrauksen osalta. Osakekannan kauppaa ja toteutusta koskevat lopulliset sopimukset  allekirjoitetaan, kun kaava on vahvistunut ja tilojen vuokrasopimus on allekirjoitettu.

Kasvua ja kilpailuetua lentoaseman kyljessä

Sammonmäen ainutlaatuinen sijainti yhdistää sujuvat liikenneyhteydet, kehittyvän ympäristön ja vahvan vetovoiman, tarjoten harvinaisen mahdollisuuden sijoittua alueelle, jonka kaltaisia on tarjolla vain poikkeuksellisen harvoin. Alueen keskeinen asema pääväylien varrella sekä suunnitteilla oleva Kehä IV tukevat tehokasta tavaraliikennettä ja mahdollistavat nopean yhteyden koko pääkaupunkiseudulle, lentokentälle ja satamiin.

Logianin strategian kulmakiviä on kehittää ja omistaa kiinteistöjään vastuullisesti ja kestävästi. Suunnittelussa huomioidaan energiatehokkuus, uusiutuvan energian mahdollisuudet sekä alueiden ja infrastruktuurin kehittäminen pitkälle tulevaisuuteen. Kunnianhimoinen kaavoitus- ja yhteistyö kunnan sekä alueen maanomistajien kanssa mahdollistavat Sammonmäen sujuvan hankekehityksen ja räätälöidyt ratkaisut. Näin myös alueelle sijoittuvat yritykset voivat hyötyä yhteistyömahdollisuuksista, toistensa tarjoamista palveluista ja alueen lisääntyvästä näkyvyydestä.

Fira aloittaa automaattivaraston rakentamisen Nurmijärvellä

Rakentamisen palveluyhtiö Fira on sopinut Stén & Co -konserniin kuuluvan teräs- ja alumiinitukkuri Kimet Oy:n kanssa 2600-paikkaisen automaattivaraston sekä erillisen käsittelyhallin rakentamisesta Nurmijärven Ilvesvuoreen.

Varsinainen urakka sisältää 2000 neliömetrin laajennuksen olemassa olevaan varastorakennuksen sekä 1000 neliömetriä uutta, korkeaa automaattivarastotilaa, johon Fira rakentaa perustukset sekä seinärakenteet automaattivarastojärjestelmälle.

Hankekehitysvaihetta on tehty tiiviissä yhteistyössä Kimetin ja Firan välillä, ja mahdolliset ongelmat ratkaistiin jo tarjousvaiheessa. Hankkeessa on myös varmistettu tarkalla yhteensovituksella työmaatoimintojen ja tilaajan varastotoimintojen sekä logistiikan katkeamaton toiminta. 

Ilvesvuori on kehittyvä teollisuus- ja logistiikkakeskittymä Nurmijärvellä, valtatie kolmen varrella. Kimetin varastorakennuksen rakentaminen etenee nopealla aikataululla käynnistyen kevään 2025 aikana, ja automaattivarasto otetaan käyttöön talvella 2026.

Säätytalon peruskorjaus loppusuoralla: restauroidut julkisivut paljastuvat

Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Säätytalon syksyllä 2023 alkanut peruskorjaus ja restaurointityö on loppusuoralla.

Työt ovat edenneet siihen vaiheeseen, että sääsuojia ja telineitä on alettu purkaa ja niiden alta paljastuvat uusittu peltikatto ja kunnostetut julkisivut. Peltikatto jää vielä muutamaksi vuodeksi hapettumaan ennen maalausta, mutta julkisivut ovat jo saaneet takaisin historiallista ilmettään. Julkisivujen kunnostukseen kuului rappaus- ja maalaustöiden lisäksi rikkaiden kipsikoristeiden uusiminen ja ikkunoiden kunnostus. 

Julkisivut perustuvat aikakaudelle tyypilliseen jäljittelyyn

Säätytalon julkisivut perustuvat kolmen kivilajin jäljittelyyn. Pohjakerroksessa on haettu graniitin sävyjä ja karheaksi hakattua pintaa. Julkisivun harkotettu kalkkimaalattu peruspinta matkii punertavaa hiekkakiveä ja kaikki listoitukset marmoria. Runsaissa kipsikoristeissa on sekä marmorin että patinoituneen pronssin sävyjä.

Julkisivujen paljastuminen kahden vuoden kunnostustöiden jälkeen on Senaatin rakennuttajapäällikkö Selja Flinkin mukaan jännittävää, sillä maalausta ei ole telineiltä päässyt näkemään kokonaisuutena.

–Rakennus tulee kuitenkin näyttämään tutulta Säätytalolta. Selkein muutos on siinä, että pääjulkisivun neljä valkoiseksi 1950-luvulla muutettua monumentaalipylvästä palautetaan jälleen hiekkakiven sävyisiksi, toteaa Flink.  

Säätytalon peruskorjaus jatkuu vielä sisätiloissa

Säätytalon edellisestä peruskorjauksesta on jo yli 30 vuotta. Rakennuksen julkisivujen kunnostamisen lisäksi sisäpintojen runsaalle maalauskoristelulle on tehty laajamittaisia konservointitoimenpiteitä ja rakennuksen talotekniikka uudistettu. Samassa yhteydessä on parannettu myös rakennuksen esteettömyyttä ja energiatehokkuutta. Säätytalon korjaukset ovat työllistäneet monia restauroinnin ja konservoinnin erityisosaajia.  Rakennuttamisesta vastaa valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt. Pääurakoitsijana toimii Rakennus Oy Antti J. Ahola ja hankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Freese Oy. 

Julkisivutyöt on toteuttanut Rakennusentisöintiliike Ukri Oy:n työryhmä Anni Hassin johdolla. Ikkunat on kunnostanut Restaurointiosuuskunta Kymen Karmiini ja peltikaton uusimisesta vastaa Pellista Oy.

Julkisivun valmistumisen jälkeen konservointityöt jatkuvat vielä kesän ajan sisätiloissa. Rakennus luovutetaan valtioneuvoston kanslialle syksyllä 2025. Puistikon kunnostus ja Helsingin kaupungin rakentama leikkipaikka valmistuvat loppuvuodesta.

Turkuun valmistui ensimmäinen puurakenteinen toimistorakennus

Turun ensimmäinen kokonaan puusta rakennettu toimistorakennus valmistui Turun Tiedepuistoksi muuttuvalle Itäharjulle.

Teknologiakiinteistöjen rakennuttama AkvaCity valmistui huhtikuun lopulla osoitteeseen Teollisuuskatu 46. Kaksikerroksinen, 2400 neliömetrin kokoinen rakennus on kokonaan puuta, ja sen pääasiallinen rakennusmateriaali on ympäristöystävällinen CLT-rakennuslevy.

AkvaCity tulee kokonaisuudessaan Turun Vesihuollon käyttöön ja sinne muuttaa toukokuun aikana Turun Vesihuollon noin 80 työntekijää. Uudet tilat korvaavat Turun Vesihuollon toimitilat Halisissa ja Kaurakadulla sekä asiakaspalvelutilat Logomossa.

– AkvaCityssä toteutuivat loistavasti meidän toiveemme keskeisestä sijainnista ja ympäristötehokkuudesta. Erityisen ilahtuneita olimme puurakenteesta, joka on sekä ympäristöystävällinen että viihtyisä, sanoo Turun Vesihuollon toimitusjohtaja Irina Nordman.

AkvaCityn on suunnitellut Sarc + Sigge Arkkitehdit, ja sen pääsuunnittelija on Jani Vahala. AkvaCityn rakentamisesta vastasi Jatke Länsi-Suomi.

Nyt valmistuneen toimistorakennuksen lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Turun Vesihuollon varikkotoimintaan tuleva halli, joka valmistuu loppukesällä. Lisäksi tonteille tulee parkkipaikkoja sekä vehreä piha-alue ja varastorakennus.

Puurakentaminen mahdollistaa kunnianhimoiset ympäristötavoitteet

AkvaCitylle tullaan hakemaan ympäristösertifioinnin korkeinta tasoa, LEED Platinaa. Hanke on ympäristötavoitteiltaan poikkeuksellisen kunnianhimoinen, ja puurakentaminen on keskeisessä roolissa tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on, että rakennuksen ilmastohyödyt vastaavat rakentamisesta aiheutuneita päästöjä.

– Rakentamisessa on pyritty siihen, että hiilipäästöt eivät ylitä rakennuksen tuottamia ilmastohyötyjä. Puu toimii tehokkaana hiilensitojana ja on materiaalina hyvin kierrätettävää, mikä on merkittävä etu rakennuksen koko elinkaaren näkökulmasta, kertoo Teknologiakiinteistöjen toimitusjohtaja Mikko Lehtinen.

AkvaCityn sijainti näkyvällä paikalla Turun sisääntuloväylän varrella on luonut korkeat kriteerit myös hankkeen ulkonäölle.

– AkvaCity jatkaa Itäharjun muuttumista Turun Tiedepuistoksi ja tuo InfraCityn ja GeneCityn tavoin kaupunginomaista ympäristöä kehittyvälle alueelle. Olemme myös iloisia saadessamme Turun Vesihuollon osaksi Tiedepuiston yhteisöä, sanoo Lehtinen.

BRAND toimitilat Oy on saanut valmiiksi kaksi toimitilakohdetta Pirkkalaan ja Kotkaan

Kotimainen toimitilarakentaja BRAND toimitilat Oy rakentaa asiakkailleen uusia, liiketoiminnan tarpeisiin räätälöityjä brändättyjä toimitiloja eri puolilla Suomea. Yritys on jo luovuttanut kaksi hanketta – Pirkkalassa Ammega Oy:n tuotantotilat sekä Kotkan kolmen yrityksen kokonaisuuden.

Hiljattain BRAND toimitilat Oy on saanut valmiiksi kaksi merkittävää kohdetta. Pirkkalaan valmistui toimitilat Ammega Oy:lle, joka on tunnettu teollisuuden voimansiirtoratkaisujen asiantuntijana. Tämän myötä BRAND toimitilat sai valmiiksi Pirkkalan Linnakallion ytimeen Läntisen Kehätien varteen liikekiinteistökokonaisuuden, jonka kokonaispinta-ala on 8000 m². Alueella toimii nyt yli 30 yritystä ja yli 100 henkilöä.

Kotkassa puolestaan valmistui kolmen yrityksen yhteinen toimitilakokonaisuus, jossa toimii InCar vauriokorjaamo, Mekonomen Autohuolto ja Kymenlaakson Hyvinvointialue. Uudet tilat tarjoavat erinomaiset puitteet erityisesti ensihoidolle ja ambulanssitoiminnalle. Kokonaisuuden laajuus on 2100 m².

Kasvua ja uusia hankkeita

Rakennustyöt etenevät vauhdilla eri puolilla Suomea. Pirkkalassa ABC-liikenneasemaa vastapäätä sijaitseva 2500 m²:n kolme yrityksen toimitilakokonaisuus on edennyt sisätäyttövaiheeseen, ja hanke sijaitsee näyttävällä paikalla Läntisen Kehätien vieressä. Nurmijärvellä, valtatie 3:n varrella, maanrakennustyöt alkavat maaliskuun lopussa ja Jyväskylässä puolestaan käynnistyy 4000 m²:n laajuinen toimitilakokonaisuus, joka toteutetaan kahdessa vaiheessa vuoden 2025 aikana.

Kiinteistöjen kevät on puuhakas ja energiatehokas

Lämmityskauden loppu häämöttää. Keväällä kannattaa kartoittaa lämmitysjärjestelmän korjaustarpeet ja varata tarvittaessa huolto kesäkaudelle. Myös nuohouksen voi tilata jo kevätkaudella, jolloin kaikki on ajoissa kunnossa syksyn lämmityskautta varten.

–Varautuminen ja ennakointi on entistäkin tärkeämpää nykyisessä nopeasti vaihtelevien säiden maailmassa. Muistettavaa ja tarkistettavaa on paljon. Esimerkiksi lämmityksen kesäsulku pitää muistaa sulkea. Rankkasateiden ja tulvien yleistyessä yksi tärkeä yksityiskohta on toimivat pohjavesipumput, joiden kuntoa ja toimintaa kannattaa pitää silmällä, muistuttaa asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta. 

Kevät kutsuu katto- ja pihatöihin sekä ilmanvaihdon tarkistukseen 

Kevään huoltotöihin kuuluvat katon kunnon tarkistus ja läpivientien tiiveyden tarkistukset. 

–Vedenohjauksen toimivuus pitää varmistaa. Tarvittaessa puhdistetaan rännit ja syöksytorvet sekä suurien kiinteistöjen kattokaivot. Sulamisvesien ohjaus ja salaoja- ja sadevesiviemäreiden toimivuus on syytä tarkistaa. Sulanapitokaapelit sammutetaan, kun lämpötila alkaa pysyä plussan puolella, Virtanen jatkaa. 

Muistettavien asioiden listalla ovat myös ilmanvaihtolaitteiden ja venttiileiden suodattimien tarkistukset sekä ilmanvaihdon kesäasetukset ja asetusarvojen säädöt. Loma-aikojen ilmanvaihto pitää sitten aikanaan muistaa optimoida.  

Kesän helteisiin varaudutaan ajoissa 

Koneellisen viilennyksen kohteissa testataan jäähdytyslaitteiden toiminta ja tarkistetaan asetusarvot. Suuremmissa kohteissa tarkistetaan lauhduttimen puhtaus ja jäähdytysnesteiden pitoisuus. Määräaikaishuoltojen ajankohdat palautetaan mieleen. On hyvä varmistaa, että jäähdytyslaitteiden ja ilmalämpöpumppujen kondenssivesien poisto toimii. Poistoputki voi mennä syksyn ja talven aikana tukkoon. 

–Keskeistä on varmistaa, ettei samaan aikaan ole päällekkäistä lämmitystä ja jäädytystä. Liiallista jäähdytystä pitää niin ikään välttää ja vain ne tilat jäähdytetään, joissa jäähdytys on oikeasti tarpeen, Virtanen lisää.

Tyhjien tilojen jäähdytysasetukset säädetään sopiviksi ja sälekaihtimet suljetaan, jos ne ovat auki. Myös passiivinen jäähdytys voi tuoda helpotusta helteisiin. Passiivisen jäähdytyksen keinoja ovat sälekaihtimien lisäksi erilaiset verhot, markiisit ja kasviston tuoma varjostus. 

Riihimäen Veturitallien kehittämisestä konseptisuunnitelma – Veturitallit yhdistävät aseman osaksi keskustaa

Riihimäen kaupunki kehittää rautatieaseman vieressä sijaitsevaa Veturitallien aluetta yhteistyössä VR:n ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda Veturitallien alueelle viihtyisää ja viipyiltävää kaupunkiympäristöä, jonka keskiössä on ainutlaatuinen huipputeknologian, liiketoiminnan ja tutkimuksen keskittymä. Kehitystyön lähtökohtina toimivat Riihimäen asemanseudun yleissuunnitelma ja sitä tarkentavat viitesuunnitelmat.   

–Riihimäki on tunnettu kehittyvästä puolustus- ja kaksikäyttöteknologian keskittymästä sekä loistavasta sijainnistaan kasvukäytävän varrella. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Veturitallien alueen asteittainen muutos huipputeknologian ja tutkimuksen keskukseksi vahvistaa profiilia entisestään. Alueen toiminnallisen konseptin laatiminen on konkreettinen askel, jonka avulla on mahdollista kehittää Veturitallien lisäksi kaupunkirakennetta, viihtyvyyttä ja kaupungin elinvoimaa, sanoo Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho.  

Veturitallit on historiallinen alue, joka kehittyessään yhdistää Riihimäen aseman ympäristön osaksi perinteistä keskustaa. Kaupunki on etsinyt alueen kiinteistönomistajaryhmän kanssa vaihtoehtoja Veturitallien uudeksi käyttötarkoitukseksi.   

Veturitallien alueen toiminnallisen konseptin kiteyttäminen toteutettiin pääosin Hämeen liiton myöntämällä Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahalla (AKKE). Konseptityön toteutti hankkeen tarjouskilpailun voittanut helsinkiläinen Suunnittelutoimisto Amerikka Oy ja Nortecon Oy.

Kaksikäyttöteknologiat ja innovaatiot keskiöön  

Riihimäellä sijaitsee jo nykyisin runsaasti puolustusteollisuuden toimintaa sekä vakiintuneita teknologiayrityksiä kuten Sako ja Millog. Veturitallien alueelle on vuoden 2024 aikana syntynyt Define-innovaatioverkosto ja sijoittunut uusia kasvuyrityksiä. Nyt valmistuneet suunnitelmat mahdollistavat merkittävän yrityskeskittymän edelleen kehittämisen rautatieaseman vieressä.  

–Riihimäki hakee aktiivista kasvua ja kehittää vahvasti robotiikan ja puolustusteollisuuden yritysekosysteemiään. Haluamme olla mukana kehittämässä myös korkeakoulujen ja yrityskentän yhteistyötä. Meneillään olevien Riihimäen asemanseudun kehityshankkeiden myötä alueelle muodostuu yksi Suomen kiinnostavimmista teknologiaosaamisen keskittymistä, kertoo Millog Oy:n liiketoimintajohtaja Toni Piispa.  

Veturitalleille on nyt sijoittuneena kolme kaksikäyttöalan startup-yritystä  

Puolustusalan elinkaarenhallinta-, logistiikka- ja asiantuntijapalveluja tarjoava Millog Oy on vahvasti mukana Define-innovaatioverkostossa ja se on sijoittanut Veturitalleille testaus- ja mittauspalveluita. Alueelle sijoittuvilla yrityksillä on ainutlaatuinen tilaisuus hyödyntää Millogin tarjoamia testauspalveluita ja alan verkostoja.

Millogin lisäksi Veturitalleille on sijoittunut kolme kaksikäyttöalan startup yritystä: Atle Defence Technologies, Rain Global sekä Tespack. Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) sai vuodenvaihteessa eduskunnan päätöksellä lisämäärärahan tutkimusinfran rakentamiseen Define-innovaatioverkoston tiloihin, mikä vahvistaa Riihimäen asemaa puolustusteknologian ja innovaatioiden keskittymänä.  

Veturitallien alue kehittyy vaiheittain. Merkittävä lähitulevaisuuden tavoite on kaupungin neuvottelut kiinteistönomistaja VR:n kanssa kiinteistökauppojen edellytyksistä. Jos kiinteistökauppa toteutuu, kaupunki voi avata alueen kaupunkilaisille ja kehittää Veturitallien ainutlaatuista aluetta osana viihtyisää keskustaympäristöä.  

Senaatti-konsernissa vastuullisuusarviointi ja päästötavoitteet ohjaavat kohti hiilineutraaleja ja kestäviä tiloja

Senaatti-konsernin vastuullisuusraportti 2024 on julkaistu. Raportti on kattava kuvaus konsernin liikelaitosten eli Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen vuodesta 2024 taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun näkökulmista.

Senaatti-konsernin tavoitteena valtion hiilineutraalit tilat vuoteen 2035 mennessä

Valtion omistamien kiinteistöjen käytön aikaiset päästöt ovat pudonneet merkittävästi. Senaatti-kiinteistöt on vähentänyt 83 % ja Puolustuskiinteistöt 54 % toiminnan suoria ja ostoenergian epäsuoria päästöjä vuoden 2020 tasoon verrattuna.

Senaatti-kiinteistöt rakensi ja investoi kertomusvuonna asiakkaidensa tiloihin poikkeuksellisen paljon, yhteensä 759 milj. euroa.

–Vastuullisuus näkyy vahvasti myös rakennuttamisessa: teemme vastuullisuusarvioinnin yli 4 milj. euron rakennushankkeissa niiden valmisteluvaiheessa. Arviointi tukee esimerkiksi hiilineutraalisuutta ja kiertotaloutta edistävien toimenpiteiden huomioimista. Lisäksi asetamme rakennushankkeillemme hiilineutraalisuustavoitteet, toteaa Senaatti-konsernin vastuullisuusjohtaja Timo Kanerva.

Ympäristötavoitteissa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeässä roolissa Senaatin toiminnassa. Kertomusvuonna laaditun luontotiekartan tavoitteena on saavuttaa luonnon kokonaisheikentymättömyys vuoteen 2030 mennessä. Senaatti-kiinteistöt teki luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimia 25 kohteessa. Luontoselvityksiä on tehty kaikkiaan 155 kappaletta.  Selvitysten tuloksia hyödynnetään kiinteistöjen hoidossa, uudisrakennus- ja korjaushankkeissa sekä kiinteistökehityksessä. Tavoitteena on kerryttää tietoa, jotta luontoarvot voidaan ottaa huomioon eri toimenpiteitä suunniteltaessa. Senaatin käyttämä luontoselvitysten malli on vapaasti koko kiinteistöalan hyödynnettävissä.