Toimivalla ilmanvaihdolla miellyttävä sisäilma kiinteistöön

Maapallon keskilämpötila nousee, ja ääriolosuhteet voimistuvat. Kesän hellejaksot pahenevat. Nykyään aurinkosuojaus otetaan huomioon uudisrakennusten arkkitehtuurissa, mutta vanhassa talokannassa tästä ei ole hyötyä. Ilmanvaihdon toimivuus on yhä tärkeämpää.

– Kerros- ja rivitalojenkin asukkaat investoivat joka kesä erilaisiin jäähdytyslaitteisiin, kuten ilmalämpöpumppuun tai siirrettäviin jäähdytyslaitteisiin, ja kesähelteillä kaupoissa tuotteet on myyty loppuun. Jäähdytyslaitteiden hankinnan sijaan tukalan lämpimiä sisäolosuhteita voidaan helpottaa ilmanvaihdon avulla, muistuttaa asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta.

Hyvin toimiva ilmanvaihto poistaa kosteutta sisätiloista, jolloin erillisen kosteudenpoiston tarve vähenee ja rakenteet pysyvät kuivempina.

– Sisäilma myös tuntuu silloin viileämmältä. Kostean lämmin ilma tuntuu tukalammalta ja lisää jäähdytystarvetta, Virtanen jatkaa.

Apua yötuuletuksesta

Yötuuletuksella voidaan viilentää sisäilmaa ennen päivän kuumimpia hetkiä sekä jäähdyttää rakenteita, jolloin myös viilennystarve vähenee. Pitkillä hellekausilla kiinteistön rakenteet voivat varata huomattavan määrän lämpöä.

– Jos ilmanvaihto on ollut pois päältä tai hyvin pienellä yöaikaan, yötuuletuksella voidaan myös rakennusperäiset epäpuhtaudet poistaa tehokkaasti ennen päivän alkua. Tämä pätee erityisesti palvelurakennuksiin. Asuinrakennuksissa pitäisi olla yöaikaan mieluummin tehostettu ilmanvaihto, koska asukkaat ovat paikalla, asiantuntija Minna Tolvanen Motivasta toteaa.

Yötuuletus ja ilmanvaihdon tehostus ovat kannattavia, kun ulkoilman lämpötila on alle 16 celsiusastetta. Tuloilman lämpötilan pitäisi olla myös kesäkaudella matalampi kuin huonelämpötilan, jotta ilmanvaihto varmasti toimii suunnitellusti. Kannattaa myös tarkistaa, onko omassa koneellisessa ilmanvaihdossa mahdollista hyödyntää lämmöntalteenottoa myös viilentämään tuloilmaa tai pitääkö lämmöntalteenotto ohittaa kokonaan, ettei tuloilmaa turhaan ensin lämmitetä.

Automaatioasetuksilla energiatehokas ilmanvaihto

Automaatioasetukset ovat tärkeässä roolissa, kun halutaan varmistaa ilmanvaihdon energiatehokkuus. Ilmanvaihdon on oltava riittävä mutta ei ylimitoitettu. Ilmanvaihdon osuus rakennuksen sähköenergian kokonaiskulutuksesta voi olla 30–50 prosenttia ilmanvaihdon tyypin mukaan. Joka tapauksessa ilmanvaihto kuluttaa sähköä yllättävänkin paljon. Siksi sen toiminta kannattaa optimoida myös kesäolosuhteisiin sopivaksi.

– Oikein säädetty ja suunnattu sekä tasapainoinen ilmanvaihto takaavat miellyttävät sisäolosuhteet. Samalla vältytään vedontunteelta ja tarpeettomalta viilennykseltä, Tolvanen sanoo.

Tulo-poistoilmanvaihdon asetusarvot kannattaa kevään ja kesän edetessä tarkistaa, sillä kesäaikaan voidaan pitää sisätilaa lämpimämpänä kuin 21–22 celsiusastetta. Noin 25 celsiusastetta on vielä monelle mukava lämpötila, jos kosteutta ei ole liikaa. Lämmön sietokyky on toki yksilöllistä. Vanhemmat asukkaat saattavat sietää lämpöä vähemmän kuin nuoremmat.

Suodattimet vaihtoon keväisin

Keväisin tyypillinen ongelma on siite- ja katupölyn suuri määrä. Ilmanvaihdon suodattimet kannattaa vaihtaa keväisin, sillä likainen suodatin lisää tuloilmakoneen paineroa ja näin ollen myös energiankulutusta sen lisäksi, että pölyä pääsee sisäilmaan. Myös poisto- ja painovoimaisessa ilmanvaihdossa on huolehdittava tuloilman suodattimien puhtaudesta. Ilman vaihtuvuutta painovoimaisessa ilmanvaihdossa voi tehostaa asentamalla vedonparantajan tai huonekohtaisen poistopuhaltimen.

Vinkit kiinteistön omistajalle ilmanvaihtotyypeittäin:

Muista ohjeistaa asukkaita ja tilan käyttäjiä energiatehokkaasta viilennyksestä.
Koneellisissa laitteissa aseta tehostukset oikea-aikaisiksi säätämällä asetusarvoja.
Painovoimainen ilmanvaihto
- Asenna poistopuhallin tai vedonparantaja.
- Hyödynnä ristivetoa viilennyksessä.
Poistoilmanvaihto
- Säädä ilmanvaihtokoneen asetusarvot.
- Hyödynnä ilmanvaihdon tehostusta öisin hellekaudella.
Tulo-poistoilmanvaihto
- Säädä ilmanvaihtokoneen asetusarvot.
- Hyödynnä ilmanvaihdon tehostusta öisin hellekaudella.
- Hyödynnä lämmöntalteenottoa myös viileämmän ilman talteenotossa.

huhti 2024

Lappeenrannan virastotalon tilamuutos on valmistunut

Lappeenrannan virastotalon tilamuutoshanke Villimiehenkadulla on valmistunut suunnitellusti kokonaisuudessaan. Virastotaloon toteutettiin julkisen hallinnon yhteinen palvelupiste, joka on palvellut asiakkaita vuoden 2023 kesäkuusta lähtien. Nyt käyttöön otetaan uudistetut, henkilöstön työtä tukevat toimistotilat.

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt toteutti vuonna 1980 valmistuneeseen virastotaloon tilamuutoshankeen ja valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen mukaisen tilaratkaisun 16:lle julkisen hallinnon toimijalle ja reilulle 600 henkilölle.

Nykyaikaiset työtilaratkaisut ja yhteiskäyttö parantavat tilankäytön tehokkuutta, mikä pienentää valtion hiilijalanjälkeä ja tuo valtiolle kustannussäästöjä. Hanke säästää valtion virastojen tilakustannuksia noin 720 000 euroa vuodessa.

Nyt valmistuneessa hankkeen viimeisessä vaiheessa virastotalossa uudistettiin toimistotiloja vastaamaan nykyaikaisen työn tarpeita, jossa erilaisiin työtehtäviin käytetään erilaisia tiloja. Tiimityöskentelyyn, kokouksiin ja itsenäiseen, keskittymistä vaativaan työskentelyyn on omat tilansa. Tilojen viihtyisyyteen on panostettu ja työergonomiaan kiinnitetty huomiota.

Lappeenrannan virastotalon hanke toteutettiin ensimmäisten joukossa osana valtion laajempaa palvelu- ja toimitilaverkon uudistusta. Sen tavoitteena on vastata nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin kokoamalla käyntiasiointia julkisen hallinnon yhteisiin palvelupisteisiin ja tiivistämällä valtionhallinnon toimitilaverkkoa.

Yhteisessä palvelupisteessä asiakkaita palvelevat Kela, Kaakkois-Suomen TE-toimisto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ulosottolaitos, Kaakkois-Suomen oikeusapu ja edunvalvonta, Verohallinto, Digi- ja väestötietovirasto, Maanmittauslaitos, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen työelämäpalvelut (TYP), Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Traficom, Rikosseuraamuslaitos ja Business Finland. Viranomaisten omien asiantuntijoiden lisäksi yhteisessä palvelupisteessä työskentelee kaksi palveluneuvojaa, jotka neuvovat asiakkaita viranomaisasiointiin liittyvissä asioissa ja tarjoavat tukea sähköiseen asiointiin.

huhti 2024

Strawberryltä Helsinki-Vantaan lentoasemalle uusi hotellikokonaisuus

Kesäkuun alussa Helsinki-Vantaan lentoasemalle aukeaa hotellikokonaisuus, joka koostuu kahdesta eri konseptilla toimivasta hotellista – Clarion Hotel Helsinki Airportista ja Comfort Hotel Helsinki Airportista – sekä mittavasta määrästä kokous- ja tapahtumatiloja. Ylimmän kerroksen näköalaravintolasta avautuvat näkymät suoraan kiitoradalle. Uuden hotellikokonaisuuden tilat tuovat merkittävän lisäyksen pääkaupunkiseudun tapahtumatilakapasiteettiin.

Helsinki-Vantaan lentokenttäalueen palvelut kokevat mittavan lisäyksen, kun Strawberry Finland avaa terminaalirakennuksen viereen uuden hotellikokonaisuuden kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Samassa rakennuksessa operoivat Clarion Hotel Helsinki Airport ja Comfort Hotel Helsinki Airport tuovat alueelle lisää majoituskapasiteettia yhteensä jopa 716 hotellihuoneen verran.

Laadukkaan majoituksen lisäksi kokonaisuus sisältää mittavan määrän myös muita palveluita: tapahtumatiloja, Suomen ensimmäisen Brasserie NÒR à la carte -ravintolan, rooftop barin sekä span.

Kokous- ja tapahtumatiloista suurimpaan mahtuu jopa yli 800 henkeä. Yhteensä kokoustiloja on 21 kappaletta.

– Olemme aiemmin kasvaneet voimakkaasti Norjassa ja Ruotsissa, ja nyt katseemme on vahvasti Suomessa. Suomessa sekä majoitus- että etenkin tapahtumatilakapasiteetin kasvattamiselle on runsaasti tilaa. Täällä ollaan muuhun pohjolaan verrattuna pitkään oltu vähän takamatkalla ja nyt tätä takamatkaa kurotaan kiinni, Strawberry Finlandin maajohtaja Erika Ehrnrooth sanoo.

Hotellin ylimpään 12. kerrokseen avautuu korkealle terminaalikattojen ylle Brasserie NÒR ja sen yhteydessä oleva rooftop bar. Ravintola on Suomen ainoa, jossa kiitotien maisemia pääsee ihailemaan esteettä yläilmoista. Ravintolan yhteydessä sijaitseva rooftop bar sijaitsee niin ikään hotellin ylimmässä kerroksessa.

huhti 2024

Jyväskylän oikeustaloon toteutetaan peruskorjaus ja -parannus sekä uudisosat

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt käynnistää Jyväskylän oikeustaloon peruskorjauksen ja -parannuksen sekä kahden laajennusosan rakentamisen. Uusittu oikeustalo kokoaa yhteen oikeusministeriön hallinnonalan toimijat ja tarjoaa käyttäjilleen nykyisten vaatimusten mukaiset tilat. Rakennustyöt alkavat tämänhetkisen aikataulun mukaan huhtikuussa, ja uusien tilojen odotetaan valmistuvan keväällä 2026.

Vuonna 1998 rakennettuun Jyväskylän oikeustaloon osoitteessa Vapaudenkatu 54 toteutetaan noin 7 700 bruttoneliön perusparannus ja 800 bruttoneliön laajennusosat. Uudisosaan rakennetaan sisäänkäynti turvatarkastuksineen sekä kuusi istuntosalia, minkä jälkeen oikeustalossa on istuntosaleja yhteensä 16. Kaikki salit varustetaan uusilla laitteilla ja järjestelmillä, mikä mahdollistaa täysimääräiset sähköiset oikeudenkäynnit.

Tavoitteena on toteuttaa toimivat, terveelliset ja turvalliset oikeushallinnon työympäristö- ja toimitilakonseptin ja valtion toimitilastrategian mukaiset työympäristöt. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on yhteensä noin 21,9 miljoonaa euroa. Projektinjohtourakoitsijaksi on valittu P2V Rakennus Oy.

Hankkeen myötä tyhjillään olevat tilat Jyväskylän oikeustalossa saadaan oikeusministeriön hallinnonalan pitkäaikaiseen käyttöön. Uudistuksen jälkeen saman katon alle sijoittuvat Keski-Suomen käräjäoikeus ja Vaasan hovioikeus sekä Syyttäjälaitoksen ja Ulosottolaitoksen Jyväskylän toimipisteet. Oikeustalon kiinteistössä toimii myös Sisä-Suomen poliisiasema, joten toimijoiden kokoaminen samaan taloon ja tilojen sijoittuminen välittömästi poliisiaseman yhteyteen luo synergiaetuja, vähentää siirtymiä ja pienentää hiilijalanjälkeä.

Senaatti-kiinteistöt kehittää poliisi- ja oikeustalon kiinteistöä niin, että oikeustalon A-osa eriytetään omaksi rakennuksekseen ja mahdollistetaan kohteen myynti. Lisäksi väistötilana toimiva Cygnaeustalo valmistellaan myyntiä varten.

Keski-Suomen Käräjäoikeus ja Syyttäjälaitos toimivat väistötiloissa valtion omistamassa Cygnaeustalossa, ja Ulosottolaitos siirtyy toiminnassa olevasta oikeustalon A-osasta Cygnaeustalolle väistöön rakennustöiden alkaessa.

maalis 2024

Uudistuva Elielinaukio 5 saa kaksi merkittävää uutta vuokralaista

Kotimaisen sijoitus- ja varainhoitoyhtiön omistama Elielinaukio 5 Helsingin ydinkeskustassa on vuokrattu lähes täyteen. Paraikaa modernisoitava toimistotalo saa kaksi uutta merkittävää vuokralaista Foodorasta tunnetusta Delivery Hero Finland Oy:stä ja Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Helsingin Rautatieaseman vieressä sijaitseva Elielinaukio 5 avautuu remontoituna kesän aikana. Uudistettuihin tiloihin valmistuu pääkonttoritilat Suomen Asiakastieto Oy:lle ja Delivery Hero Finland Oy:lle.

Enento Groupiin kuuluva digitaalisten yritys- ja kuluttajatietopalveluiden tarjoaja Suomen Asiakastieto siirtää pääkonttorinsa Kalasatamasta Helsingin ydinkeskustaan. Henkilöstöjohtaja Sari Ek-Petroff kertoo, että keskeinen sijainti ja tilojen toiminnallisuus ratkaisivat päätöksen Elielinaukio 5:en hyväksi.

– Elielinaukio 5 palvelee erinomaisella saavutettavuudellaan koko Suomen Asiakastiedon henkilöstöä ja mahdollistaa henkilöstön hyvinvointia ja hybridityötä tukevan työympäristön luomisen. Tilat suunnitellaan täysin meitä varten ja näin voimme tarjota henkilöstöllemme työympäristön, joka tarjoaa houkuttelevan, viihtyisän ja sujuvan arjen, Ek-Petroff sanoo.

Suomen Asiakastiedon noin 1000 neliömetrin laajuinen pääkonttori sijoittuu rakennuksen kuudenteen kerrokseen, josta aukeaa upeat näkymät sekä Elielinaukion että ratapihan suuntaan.

Delivery Hero Finland Oy:n käyttöön valmistuu 800 neliömetriä modernia toimistotilaa rakennuksen viidenteen kerrokseen. Yhtiö toimi aiemmin Pasilassa.

– Korostimme uusien toimitilojen valinnassa keskeistä sijaintia, hyviä julkisen liikenteen kulkuyhteyksiä ja vastuullisuutta. Meille oli tärkeää, että viihtyisien, työnteon eri muotoihin sopivien tilojen lisäksi kiinteistössä on huomioitu niin erinomaiset työskentelyolosuhteet kuin ympäristökin. Tämä toteutuu hienosti Elielinaukio 5:ssä, joka on energiankäytön osalta hiilineutraali ja talossa on aktiivinen energia- ja olosuhdehallinta, Head of HR Anna-Eliisa Wotherspoon sanoo.

Elielinaukion kiinteistöllä on BREEAM In-Use -ympäristösertifiointi tasolla Very Good (Part 1, Part 2).

Elielinaukio 5:ssä jatkaa myös kiinteistön pitkäaikainen vuokralainen Azets Finland Holding Oy.

maalis 2024

NCC ja Luhta-Kiinteistöt yhteistoimintasopimukseen hankekehityksestä Lahdessa

NCC ja Luhta-Kiinteistöt ovat solmineet yhteistoimintasopimuksen Luhdan omistaman keskustakorttelin kehittämisestä Lahdessa. Korttelikokonaisuus on laaja, ja Lahden keskustaa uudistavana hankkeena monipuolinen ja merkittävä.

Hanke sisältää yhteensä viisi erillistä tonttia sekä kiinteistöä ja kattaa yhteensä noin 37 000 kerrosneliötä. Luhta-Kiinteistöjen tavoitteena on myydä kohteet kyseisessä korttelissa, missä voimassa oleva asemakaava mahdollistaa liike-, toimisto- ja asuinrakentamista.

Suunniteltu hankekokonaisuus sisältää kortteliin sijoittuvan uuden hotellin, asuntorakentamista sekä toimistorakennuksen peruskorjauksen.

NCC toimii Luhta-Kiinteistöjen hankekehityskumppanina hotellihankkeen edistämisessä ja asuntorakentamisen kaupallistamisessa, sekä vastaa toteuttavien kohteiden rakentamisesta.

– Lahdessa järjestettävät vuotuiset tapahtumat jo itsessään asettavat olemassa olevan hotellikapasiteetin riittävyyden koetukselle. Toinen merkittävä tekijä hotellikapasiteetin kehittämiselle on yliopiston ja yrityselämän vaativien kokous- ja majoitustilojen tarpeen kasvu. Luhdan korttelin kokonaisvaltainen kehittäminen tuo kaupunkikuvaan merkittävän kokonaisuuden jatkaen Paavolan uudistumista, sanoo Juha Heijala, hankekehitysjohtaja, NCC.

– Olemme tyytyväisiä nyt solmitusta yhteistoimintasopimuksesta NCC:n kanssa ja uskomme, että NCC:n kansainvälisyys sekä laaja-alainen ammattitaito hankekehityksessä auttavat hankkeemme eteenpäin viemisessä. Alueen purkutyöt ovat edistyneet erinomaisesti ja olemme valmiita seuraavaan vaiheeseen, kertoo Luhta-Kiinteistöjen hallituksen puheenjohtaja Tiina Luhtanen.

Kohteella on voimassa oleva rakennuslupa, joten rakentaminen voi käynnistyä nopeastikin lopullisten sopimusten allekirjoittamisen jälkeen. Aikaisintaan hotelli voisi valmistua arviolta vuoden 2027 alkupuolella, jolloin Lahden hotellikapasiteetti kasvaisi mahdollisia hiihdon maailmanmestaruuskisoja 2029 silmällä pitäen.

Luhta-konserni ja NCC-konserni ovat molemmat sitoutuneet UN Global Compact -yritysvastuualoitteeseen. Korttelin kehittämisessä ja toteuttamisessa keskeisenä tekijänä on kestävän kehityksen toteuttaminen osapuolten ja tulevien yhteistyökumppaneiden tavoitteiden mukaisesti. Rakentamisen osalta lähtökohtana on ympäristösertifikaatin, esim. BREEAM Excellent, suoritustaso ja EU:n taksonomianmukaisuus. Lisäksi NCC on sitoutunut omaperusteisissa hankkeissa vuosittain laskevaan hiilijalanjälkitasoon.

maalis 2024

Senaatti-kiinteistöt myy virastotalon Jyväskylän keskustasta

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt 7.3.3034 tarjouskilpailun Jyväskylän keskustassa sijaitsevasta virastotalokiinteistöstä. Myytävä kohde rajautuu Cygnaeuksenkatuun ja Hannikaisenkatuun.

– Valtiolla toimistotilan tarve on vähentynyt valtakunnallisesti merkittävästi viime vuosina. Jyväskylän virastotalon kaltaisia kiinteistöjä tulee varmasti myyntiin tulevina vuosina lisää. Uskon, että näin keskeisellä sijainnilla oleva kohde kiinnostaa kiinteistömarkkinaa, sanoo Senaatin myyntipäällikkö Asko Taskila.

maalis 2024

Senaatti-kiinteistöt myy virastorakennuksen Hakaniemestä

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt 27.2.2024 tarjouskilpailun Helsingin Hakaniemessä sijaitsevasta virastorakennuksesta. Arkkitehti Kaj Saleniuksen suunnittelema rakennus on valmistunut vuonna 1975 virastokäyttöön, ja se saneerattiin täysin vuonna 2008. Rakennuksen bruttoala on noin 23 000 m2.

Kiinteistöön jää väliaikaisesti neljä valtiovuokralaista. Valtion toimitilastrategian mukaisesti vuokralaiset tulevat siirtymään nykyisistä vajaakäyttöisistä tiloista yhteisiin työympäristöihin, minkä myötä rakennus vapautuu valtion käytöstä. Kiinteistöön jää myös ravintolavuokralainen ja parkkipaikkaoperaattori.

Myytävä rakennus sijaitsee osoitteessa Hakaniemenranta 6, aivan Helsingin keskustan vieressä. Hakaniementori ja Hakaniemen kauppahalli muodostavat alueen kaupallisen ja toiminnallisen sydämen. Torin ympäristöön sijoittuu useita päivittäistavarakauppoja, ravintoloita, erikoiskauppoja, hotellitoimintaa, kulttuuri- ja urheilupalveluita sekä muita palveluita.

Tontti on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi. Alueen asemakaavamuutos toimistoalueeksi on vireillä.

Hakaniemen alue kehittyy voimakkaasti 2020-luvulla. Alueelle suunnitellaan uutta julkista rantaa sekä alueen kaupunkirakenteen tiivistämistä täydennysrakentamalla, mikä tulee parantamaan myös alueen palveluita entisestään. Uusi siltayhteys vahvistaa alueen roolia joukkoliikenteen solmukohtana.

helmi 2024

Valtion virastot siirtyvät yhteisiin työympäristöihin eri puolilla Suomea

Tulevaisuudessa osa valtion virastoista työskentelee yhteiskäyttötiloissa saman katon alla. Samalla myös asiointi virastoissa hoituu yhdellä käynnillä, kun valtion palvelut kootaan julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Taustalla on valtion uusi toimitilastrategia, jonka tavoitteena on, että neljännes valtion henkilöstöstä työskentelee yhteisissä työympäristöissä vuoteen 2030 mennessä.

Valtakunnallisen verkoston rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa. Ensimmäiset yhteiset työympäristöt valmistuivat Joensuuhun ja Poriin vuonna 2023. Lahdessa ja Lappeenrannassa yhteiset palvelupisteet avautuivat kesällä 2023, ja yhteiset toimistotilat valmistuvat keväällä 2024. Yhteisten työympäristöjen hankkeita on suunnitteilla ja käynnissä myös mm. Turussa, Kouvolassa, Mikkelissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä.

Helsingissä osa valtion yhteisistä työympäristöistä toteutetaan Pasilan virastokeskukseen ja Sörnäisten rantatie 13:n toimistokiinteistöön, joissa tulisi työskentelemään noin 6000 valtion virastojen ja laitosten työntekijää. Myös Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen oma henkilöstö siirtyy yhteisiin työympäristöihin. Ensimmäisten käyttäjien on tarkoitus muuttaa tiloihin vuoden 2025 aikana.

helmi 2024

Pääkaupunkiseudun kiinteistökauppojen markkina hyydyksissä viime vuonna

Vuoden 2023 kiinteistökauppavolyymi putosi selvästi vuoteen 2022 verrattuna, selvisi tuoreesta Helsingin kaupunginkanslian ja KTI Kiinteistötieto Oy:n tutkimusjulkaisusta Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2023–2024.

*Kuva: Janne Hirvonen/Helsinki Partners*

Nouseva korkotaso ja taloustilanteen epävarmuus leimasivat vuoden 2023 kiinteistömarkkinoita. Kiinteistökauppavolyymi putosi yli 60 prosenttia edellisen vuoden tasosta jääden 2,6 miljardiin euroon. Kauppavolyymit hiljenivät jyrkästi kaikilla kiinteistösektoreilla.

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurin sektori on tällä hetkellä vuokra-asuntokiinteistöt, jonka osuus koko kiinteistösijoitusmarkkinoiden arvosta nousee yli kolmannekseen. Asuntokiinteistösektori oli myös kiinteistökauppamarkkinoiden vaihdetuin sektori vuoden 2023 ammattimaisilla kiinteistösijoitusmarkkinoilla. Asuntokiinteistöjen osuus vuoden 2023 matalaksi jääneestä kokonaiskauppavolyymistä oli 27 prosenttia. Euromääräisesti asuntokiinteistöjenkin kauppavolyymi jäi kuitenkin murto-osaan muutaman edellisen vuoden lukemista.

Toimistot ovat monina vuosina olleet kiinteistökauppamarkkinoiden vaihdetuin sektori, mutta vuonna 2023 niiden osuus kokonaisvolyymistä jäi 17 prosenttiin. Euromääräisesti vuoden 2023 toimistokiinteistöjen reilun 400 miljoonan euron kauppavolyymi oli toiseksi matalin kautta aikain.

Liikekiinteistöjen kauppavolyymit ovat pysytelleet niiden suhteellista markkinaosuutta matalampina viimeisten viiden vuoden ajan. Vuosi 2023 ei tuonut muutosta tilanteeseen, vaikka ihmisten lisääntynyt liikkuminen on kasvattanut kävijämääriä kauppakeskuksissa ja kaupunkien keskustoissa. Koko vuoden liikekiinteistökauppavolyymi jäi reilusti alle 300 miljoonaan euroon, joka on matalin lukema seurannassa kautta aikain.

Taloustilanteen epävarmuus heikentää myös toimitilojen vuokramarkkinoita. Pääkaupunkiseudun toimistotiloja jo pitkään vaivannut vajaakäyttö pahenee entisestään, kun pienenevä tilakysyntä kohdistuu pääosin hyväsijaintisiin ja laadukkaisiin tiloihin. Vuoden lopussa pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden tiloista 14,6 prosenttia oli tyhjillään.

Liiketilavuokrien kehitysodotukset painuivat lähes kaikilla alueilla jälleen negatiivisiksi vuoden 2023 alkupuolella. Haasteista huolimatta liiketilojen käyttöasteet ovat kuitenkin pysytelleet melko korkeina. Kaikkien liiketilojen keskimääräinen käyttöaste oli pääkaupunkiseudulla 93,5 prosenttia syyskuussa 2023.

Pääkaupunkiseudun kiinteistökauppavolyymi putosi 1,2 miljardiin euroon vuonna 2023, joka oli matalin lukema sitten vuoden 2012. Pääkaupunkiseudun kiinteistömarkkina-aktiviteetti pieneni myös suhteellisesti, kun koko maan volyymistä 46 prosenttia kohdistui Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Pääkaupunkiseudun rooli Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla pysyttelee kuitenkin varsin vahvana.

helmi 2024