Helsinki-Vantaan lentokenttäalueelle rakennettavan DHL Expressin uuden logistiikkakeskuksen harjannostajaisia on vietetty. AVIA Real Estate ja DHL Express allekirjoittivat viime vuonna vuokrasopimuksen, jonka myötä Helsinki-Vantaan lentoasemalle nousee uusi, ympäristöystävällinen logistiikkakeskus. Projekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti, ja rakennus luovutetaan DHL Expressille loppukesällä 2025.
Helsinki-Vantaan lentoasemalle nousi uusi, ympäristöystävällinen logistiikkakeskus. Kuva: AVIA Real Estate
AVIA Real Estaten toimitusjohtaja Ilkka Pitkänen kertoo, että hyvin edennyt rakennushanke on tärkeä osa lentokenttäalueen kehitystä, sillä se luo uusia työpaikkoja ja vahvistaa alueen asemaa kansainvälisenä logistiikan keskuksena.
– Yhteistyömme DHL Expressin kanssa on ollut erittäin hyvää, ja projekti on merkittävä askel AVIA Real Estaten sitoutumisessa kestävään kehitykseen ja energiatehokkuuteen. Kiinteistölle tavoitellaan LEED Platinum -ympäristösertifikaattia eli sen suunnittelussa on huomioitu tiukat ympäristö- ja päästötavoitteet.
Logistiikkakeskuksessa on maalämpökaivoja yhteensä 33 kappaletta, ja jokainen niistä on noin 320 metriä syvä, eli maalämpöputkea on peruskalliossa yhteensä yli 10 kilometriä. Maalämpö mahdollistaa sekä energiatehokkaan lämmityksen että kiinteistön jäähdytyksen. Maalämmön lisäksi kiinteistön katolle asennetaan aurinkoenergiajärjestelmä, jonka myötä DHL:n hiilidioksidipäästöt pienentyvät vuosittain noin 33,7 t, mikä vastaa noin 1500 puun istuttamista.
Uudessa logistiikkakeskuksessa tulee työskentelemään alkuvaiheessa noin 150 henkilöä ja määrän odotetaan kasvavan. AVIA Real Estate investoi kohteeseen noin 34 miljoonaa euroa. DHL Expressin kokonaisinvestointi uusiin tiloihin ja teknologiaan Aviapolis-alueella on noin 100 miljoonaa euroa koko vuokrakaudelta.
Projektin pääurakoitsija on Meijou Oy ja pääarkkitehtitoimisto Arkkitehtitoimisto Siltanen & Laakso Oy.
Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on toteuttanut valtion toimitilastrategian mukaisen yhteisen työympäristön Kuopion Kallanrantaan. Vaiheittain toteutettavan hankkeen ensimmäisen vaiheen muutostyöt ovat valmistuneet aikataulun mukaisesti, ja tilat on otettu käyttöön elokuussa 2024. Uudistus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa valtion toimintoja Kuopiossa keskitetään laajemminkin Kallanrantaan 2020-luvulla.
Kuopion yhteinen työympäristö, aula ja info. Kuva: Senaatti-kiinteistöt
Yhteinen työympäristö sijaitsee osoitteessa Kallanranta 11, jossa nyt valmistuneet muutostyöt keskittyivät vuonna 2012 valmistuneen rakennuksen keskiosaan.
”Puolustuskiinteistöt ja Senaatti-kiinteistöt muuttivat tiloihin jo kesäkuussa, ja viimeistelimme tiloja kesällä”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Virve Wright.
Elokuussa työskentelyn yhteisissä tiloissa aloittivat Metsähallitus ja Digi- ja väestötietovirasto (DVV), ja marraskuussa tiloihin muuttaa Taiteen edistämiskeskus (Taike).
Tilamuutokset ovat maltillisia, ja hankkeessa hyödynnettiin mahdollisimman paljon olemassa olevia tiloja ja kalusteita. Suurimmat muutokset koskivat uusia pistäytymistiloja ja neuvottelutiloja, tilaa jakavia lasiseiniä sekä yhteisen työkahvilan laajentamista. Muutosalue on suuruudeltaan noin 790 neliömetriä.
Tilat keskitettiin neljästä eri osoitteesta yhteen, mikä tehostaa tilankäyttöä ja vähentää valtion tilakustannuksia. Nyt tehdyn uudistuksen myötä valtion käytössä olevat tilat pienenevät Kuopiossa yhteensä noin 600 neliömetriä. Valtion käytössä ollut vanha kasarmirakennus Puistokadulta jäi tyhjäksi yhteisen työympäristön valmistumisen jälkeen. Valtiolla ei ole käyttöä tiloille, ja talo on myynnissä.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 750 000 euroa, ja pääurakoitsijana toimi Rakennusliike Konttinen Oy.
Kallanrannan kampusta kehitetään laajemmin
Koko Kallanrannan korttelin kehittäminen on alkanut Senaatti-kiinteistöjen johdolla osana valtiovarainministeriön palvelu- ja toimitilaverkkouudistusta Kuopiossa. Kyseessä on laaja hanke, joka koskee noin kahtakymmentä valtion toimijaa ja lähes tuhatta henkilötyövuotta. Uudistuksen tavoitteena on toteuttaa yhteisiä työympäristöjä ja valtion toimijoiden yhteinen palvelupiste, josta kansalaiset saavat valtion tarjoamia palveluja yhdestä paikasta sujuvasti. Suunnittelu pyritään toteuttamaan mahdollisimman pienin muutostöin ja hyödyntäen olemassa olevia tiloja kiinnittäen erityistä huomiota hiilijalanjäljen vähentämiseen.
”Kun vaiheittain toteutettavan Kallanrannan uudistus valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2026 jälkipuoliskolla, suuri osa Kuopiossa olevista valtion toimijoista sijoittuu Kallanrannan Kampukselle. Hankkeeseen sitoutuneet toimijat selviävät alustavien suunnitelmien mukaan vielä tämän vuoden aikana”, sanoo Wright.
Hankeselvitys ja neuvottelut valtion toimijoiden kanssa käydään vuoden 2024 aikana, ja suunnitelmat etenevät päätöksiin alkuvuonna 2025.
Valtio uudistaa palvelu- ja toimitilaverkkoaan koko maassa
Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen tavoitteena on vastata nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin kokoamalla käyntiasiointia julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin ja tiivistämällä valtionhallinnon toimitilaverkkoa. Toimijoiden yhteisellä käyntiasioinnin palveluverkolla mahdollistetaan nykyistä asiakaslähtöisempi, kustannustehokkaampi ja suunnitelmallisempi toiminta asiakkaiden palvelemiseksi. Lähtökohtana ovat kattavat sähköiset asiointipalvelut, joita käyntiasiointi täydentää.
Uudistuksen suunnittelu koko Pohjois-Savon alueella aloitetaan vuoden 2025 alussa.
Keskeinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet ja soveltuvuus erilaisiin työskentelytapoihin painoivat vaakakupissa, kun Loihde valitsi henkilöstön toiveiden mukaista toimistotilaa.
Turvallisuuden ja digitalisaation asiantuntijayhtiö Loihde on vuokrannut uudet toimitilat Helsingin Aleksanterinkadulla sijaitsevasta Aleksi 15:stä. Yhtiö muuttaa ydinkeskustan historialliseen arvokiinteistöön loppusyksystä. Kiinteistön toimisto- ja liiketilojen vuokrauksesta vastaa Trevian Asset Management.
Loihteen perusperiaatteisiin kuuluu “ihmiset edellä”, minkä mukaisesti henkilöstöä kuunneltiin uuden toimiston etsinnässä tarkalla korvalla. Yhtiön lähes 900 työntekijästä noin puolet asuu pääkaupunkiseudulla.
“Ydinkeskusta nousi selväksi suosikiksi, kun kysyimme ihmisiltämme, missä he haluaisivat mieluiten työskennellä. Lisäksi analysoimme henkilöstön osoitetietojen pohjalta, mitkä sijainnit ovat parhaiten saavutettavissa julkisella liikenteellä tai omalla autolla kulkiessa”, HR Partner Emma Elsayed Loihteelta sanoo.
Etä- ja hybridityöskentelyn yleistyminen korostaa entisestään toimiston viihtyisyyden ja sijainnin merkitystä. Jos henkilöstön halutaan tulevan toimistolle, puitteiden täytyy olla kunnossa ja tarjota niin yhteistyöhön kuin keskittymiseenkin sopivia tiloja. Nykypäivän tietotyö on varsin moninaista ja vaativaa, ja toimitilojen tulee osaltaan tukea ihmisten työhyvinvointia.
Loihteella suuri osa henkilöstöstä työskentelee osan viikosta kotona tai asiakkaan luona. Yhteisöllisyys, työkavereiden kohtaaminen kasvokkain ja ergonomiset työskentelyolot ovat tärkeimpiä syitä tulla toimistolle – unohtamatta myös muita palveluita, kuten lounasmahdollisuuksia.
”Hienoa saada näin merkittävä yritys vuokralaiseksi taloon. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten moderni teknologia ja klassinen rakennus kohtaavat. Aleksi 15 palvelee juuri keskeisen sijaintinsa, hyvän saavutettavuuden ja tilojen monipuolisuuden ansiosta tämän päivän toimistokäyttäjiä. Vastuullisesti remontoitu ja modernisoitu talo houkuttelee toimijoita, joille vastuullisuusasiat ovat keskiössä”, kertoo Aleksi 15:n vuokrauksesta vastaava johtaja Helena Kangas Trevianista.
Historiallisen liikerakennuksen uudistaminen moderniksi toimisto- ja liiketaloksi on toteutettu ekologisesti kestävin ja vastuullisin materiaalein. Uudistetut tilat on suunniteltu vastaamaan nykyaikaisen työn vaatimuksia, ja ne mukautuvat joustavasti eri yritysten tarpeisiin.
Rovaniemen virastotaloon toteutetaan peruskorjaus la laajennus. Kuvituskuva. Kuva: Ümit Yildirim / Unsplash
Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt toteuttaa 1978–1980 rakennettuun kiinteistöön peruskorjauksen ja -parannuksen sekä laajennuksen. Hankkeen myötä nykyinen huonetoimistoihin perustuva toimistorakennus Lähteentiellä muuttuu moderniksi viiden toimijan monitilaympäristöksi.
Tontilla on aloitettu valmistelevat työt tontin raivaamisella, ja rakennustyöt alkavat elokuun puolivälin jälkeen ja valmistuvat aikataulun mukaan tammikuussa 2026.
Rakennuksessa uusitaan sisätilat, kuten väliseinät, talotekniikka ja sähköt. Julkisivu kunnostetaan ja ikkunat sekä vesikatto uusitaan. Lisäksi tontille rakennetaan toimintoja tukeva uudisrakennus. Hankkeen laajuus kokonaisuudessaan on noin 6 200 neliömetriä, ja kustannusarvio on noin 17,5 miljoonaa euroa. Hankkeen urakkamuoto on jaettu urakka, ja pääurakoitsijana toimii Sakela Rakennus Oy.
Uudistuksen myötä virastotalon käyttäjiksi tulevat Geologian tutkimuskeskus (GTK), Traficom, Rajavartiolaitos (RVL), Säteilyturvakeskus (STUK) ja Ilmatieteen laitos (FMI). Rakennuksen olemassa olevat käyttäjät GTK ja STUK muuttavat väistöön remontin ajaksi.
Sisätiloihin toteutetaan valtion toimijoille omat monitilaympäristöt, joissa huomioidaan käyttäjien toimitilakonseptien tavoitteet. Virastotalon nykyisten käyttäjien tilatarpeet ovat vähentyneet, eivätkä toimitilat enää vastaa muuttuneisiin työnteon tapoihin. Yhteiseen käyttöön tehdään aulapalvelu-, kokous-, sosiaali- ja kuntoilutilat sekä työkahvila. Tavoitteena on luoda muuntojoustavia tiloja, joita voidaan helposti muokata käytön tarpeen mukaan esimerkiksi irtokalusteilla. Tavoitteena on turvalliset, terveelliset ja kestävät tilat.
Investointi tuo kustannushyötyjä asiakkaiden toimintaan yhteensä arviolta noin 750 000 euroa vuodessa. Nämä kustannushyödyt saavutetaan muun muassa työajansäästöstä erilaisissa sisäisissä siirtymissä sekä yhteistyön ja työviihtyvyyden parantumisen myötä.
Kohde sijaitsee Rovaniemen kaupungin taajama-alueella Ounasvaaran lounaispuolella osoitteessa Lähteentie 2.
”Hankkeen erityispiirteenä on tontilla sijaitseva saksalaisten omille vangeille tarkoitettu Sicherheitsdientsin sodanaikaisen vankilan jäännökset. Rakennushankkeen takia osa jäännöksistä joudutaan purkamaan. Purkamisesta on pyydetty lausunto Lapin maakuntamuseolta, ja jäännökset dokumentoidaan Museoviraston toimesta”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö KimmoPuttonen.
Hankkeessa noudatetaan Senaatti-kiinteistöjen ohjeita hiilijalanjäljen pienentämiseksi, ja tavoitteena on vähentää hiilijalanjälkeä noin 15 % tavanomaiseen tasoon verrattuna. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja vähentää rakennusten energiankulutusta. Suunnittelussa noudatetaan Senaatin kiertotalouden periaatteita, ja muun muassa materiaalien valinnassa pyritään valitsemaan vähäpäästöisiä tuotteita. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa käytetään suomalaista Rakennustiedon ympäristöluokitustyökalua, joka auttaa arvioimaan ja vähentämään ympäristövaikutuksia.
Lakitoimisto BOWA Legal muutti keväällä 2024 Technopoliksen Ruoholahden kampukselle Salmisaareen.
BOWA Legal muutti Technopolis Ruoholahdessa aluksi väliaikaiseen toimistoon, kun yrityksen uutta tilaa vielä remontoitiin. Remontti valmistui odotettua nopeammin ja BOWA pääsi muuttamaan uusiin toimitiloihinsa kesäkuussa. BOWA:n noin 160 neliön tila sijaitsee Ruoholahti 3 -rakennuksen kahdeksannessa kerroksessa, ja sieltä on huippunäköalat niin merelle kuin yli Helsingin kaupungin.
BOWA:lle ensisijainen kriteeri toimitilan vaihtoon oli sijainti. Helsingin Kaartinkaupungista Salmisaareen muuttaneelle BOWA:lle Ruoholahden kampuksen helppo saavutettavuus ja Helsingin oikeustalon läheisyys olivat merkittäviä tekijöitä päätöksessä. BOWA oli aiemmin Technopoliksen asiakas yrityksen aikanaan tarjoamissa coworking-tiloissa Keilaniemessä ja muutto Ruoholahden kampukselle oli paluu hyvien yhteyksien ja palveluiden ääreen.
BOWA Legal on kokenut Technopoliksen palveluvalikoiman helpottavan arkea.
”Meidän ei tarvitse miettiä jokaista pientä asiaa, koska saamme palvelut näppärästi Technopolikselta. On mukavaa, kun voimme aina kysyä aulapalvelusta apua, ja aulapalvelu tuo myös lisää turvallisuutta. Palvelut tekevät arjestamme helppoa ja sujuvaa. Lisäksi alakerran sushiravintola on petollisen hyvä”, BOWA Legalin perustajaosakas Paula Bock kertoo.
Myös BOWA Legalin tytäryhtiö Crime Legal on Technopoliksen tiloissa. Tytäryhtiön toimisto sijaitsee Technopoliksen Aviapoliksen kampuksella Vantaalla.
”Vantaan toimiston sijainti Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden vieressä palvelee tytäryhtiömme tarpeita erittäin hyvin. On näppärää, että pääsemme hyödyntämään toimitiloja myös ristiin ja sitä kautta toimimme sieltä, mikä on asiakkaalle helpoin”, Crime Legalin osakas Emilia Mattila toteaa.
Digitalisaation ja etätyön aikakaudella yritysten toimitilojen merkitys ei ole hävinnyt – päinvastoin, se on kasvanut. Vaikka etätyö tarjoaa joustavuutta ja uusia mahdollisuuksia, fyysiset toimitilat ovat yhä kriittisiä monille yrityksille. Toimitilat edustavat yrityksen arvoja ja kulttuuria sekä tukevat työntekijöiden hyvinvointia, yhteistyötä ja tuottavuutta. Tässä artikkelissa sisustusarkkitehti Anna-Mari Tuomainen Modeolta tuo esille, miksi toimitilat ovat elintärkeitä yritysten menestykselle ja kuinka ne voivat olla avainasemassa luomassa inspiroivaa ja toimivaa työympäristöä.
Toimiston rooli etätyön kasvaessa
Etätyö on yleistynyt merkittävästi, ja etänä tehtävän työn määrä vaihtelee suuresti yrityskulttuurin mukaan. Asiakaskäynneilläni yrityksissä nousee usein esiin haaste saada työntekijät palaamaan etätöistä toimistolle – toimiston tulisikin olla stimuloiva ja innostava paikka, jonne työntekijät haluavat tulla. Vaikka etätyö sopii hyvin monille ja tietyissä tehtävissä, on fyysinen työympäristö silti edelleen hyvin tärkeässä roolissa. Fyysiset toimitilat tarjoavat nimittäin parhaimmillaan ergonomiset työvälineet, oikeanlaisen valaistuksen, puitteet kohtaamisille ja yhteistyölle sekä kaiken kaikkiaan rauhallisen, työtehoa tukevan ympäristön.
Yrityksen toimitilat ovat paitsi työntekijöiden toimintaympäristö, myös tärkeä osa yrityksen ulkoista imagoa. Toimitilat ovat yrityksen kiteytys – ne heijastavat yrityksen arvoja, kulttuuria ja identiteettiä. Hyvin suunnitellut tilat jättävät asiakkaille positiivisen tunnejäljen ja mieleenpainuvan kokemuksen samalla kun ne tukevat henkilöstön työpaikalla viihtymistä ja hyvinvointia. Nykyisin yritysten taukotilat ja lounge-alueet voivatkin olla hyvin kodikkaita tai hotellimaisia.
Kohtaamisia ja hyvinvointia
Nykyaikaisessa työskentelykulttuurissa kohtaamiset työpaikalla ovat keskeisessä roolissa. Asiakkaiden ja kollegoiden tapaamiset sekä rennot kahvipöytäkeskustelut ovat tärkeitä tiedonvaihdon ja uusien ideoiden syntymisen paikkoja. Miellyttävä ja toimiva ympäristö edistää rentoa ja avointa yhteistyötä, mikä parantaa työtehoa ja työtyytyväisyyttä. Työpaikan yhteisöllinen kulttuuri ja yhdessä työskentely voivat johtaa myös työajan ulkopuolisiin aktiviteetteihin, kuten afterworkeihin ja yhteislenkkeihin, jotka voivat entisestään vahvistaa yhteishenkeä.
Aidot kohtaamiset ovat siis tärkeä osa toimistolla työskentelemisen hyvinvointivaikutuksia. Hyvin toteutettu työympäristö tukee tämän lisäksi työntekijöiden hyvinvointia olemalla paitsi toiminnallinen ja ergonominen, myös visuaalisesti stimuloiva. Toimitilojen suunnittelussa tulisi huomioida niin ikään värimaailma, valaistus, akustiikka sekä yleinen tunnelma. Biofilia, eli luonnonmateriaalien ja viherkasvien käyttö sisustuksessa, on ollut jo pitkään suosittu trendi toimitiloissa. Miellyttävä ympäristö sekä rauhoittaa että ruokkii luovuutta, mikä puolestaan auttaa työntekijöitä saavuttamaan tehokkaaseen työskentelyyn vaadittavan hyvän flow-tilan.
Muuntautuvuus ja joustavuus
Monet työympäristöt ovat tätä nykyä muuttuneet monitilatoimistoiksi. Työn luonne on monipuolistunut ja on syntynyt tarve luoda tiloja, jotka tukevat keskenään erilaisia työskentelytapoja. Muuntautuvat ja joustavat toimitilat mahdollistavat sekä yksilöllisen työskentelyn että tiimityön, tarjoten erilaisia tiloja erilaisiin tarpeisiin.
Tilojen jaottelu erilaisten työskentelytilanteiden mukaan on olennaista ja eri alueet tulee sovittaa tiloihin niin, että ne tarjoavat sekä työrauhaa, että tiloja ryhmätyöskentelyyn ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Avotoimistoissa työpisteiden sijoittelu, akustiikka ja valaistus ovat keskeisiä huomioitavia tekijöitä. Neuvottelutiloilta vaaditaan hyvä laitteisto etäpalavereja varten, ja tilan visuaalinen ilme kameran toiselta puolelta katsottuna on myös tärkeä huomioida.
Tulevaisuuden toimitilat ovatkin entistä joustavampia ja muuntautumiskykyisempiä. Ne hyödyntävät älykkäitä ratkaisuja ja teknologiaa, jotka tukevat työntekijöiden tarpeita ja yrityksen tavoitteita. Tilojen suunnittelussa korostuu käyttäjälähtöisyys, ympäristötietoisuus ja kyky sopeutua muuttuviin työelämän vaatimuksiin.
Vaikka etätyö on tullut jäädäkseen ja tarjoaa monia etuja, ovat fyysiset toimitilat edelleen keskeisessä roolissa muun muassa tässä artikkelissa esille tuotujen syiden vuoksi.
Me Modeolla tarjoamme kokonaisvaltaisia toimitilaratkaisuja – tehtävämme on ymmärtää asiakkaamme tila- ja kalustetarpeet ja auttaa toteuttamaan ne parhaalla mahdollisella tavalla, yksilöllisesti ja asiantuntevasti. Avullamme yrityksesi voi luoda työympäristön, joka toimii yrityksen käyntikorttina, on toiminnallinen, inspiroiva, muuntautuva ja työntekijöiden hyvinvointia tukeva.
Palveluistamme ja valikoimastamme voit lukea lisää osoitteessa www.modeo.fi
Toimistojen älykäs teknologia on tullut jäädäkseen.
Älykkäät ratkaisut ovat tulleet yhteiskuntaan jäädäkseen – ja tämä heijastuu myös toimistokiinteistöihin. Pelkästään järjestelmätasolla voi tehdä paljon toimiston tehokkuuden ja toimivuuden parantamiseksi. Tapetilla ovat nykyään erityisesti energiatehokkuus ja datan tehokas hyödyntäminen.
Toimiston älykkäät ratkaisut mahdollistavat usean työntekoon ja viihtyvyyteen liittyvän tekijän optimoinnin ja automatisoinnin. Älykkään teknologian etuja ovat ihmisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden vahvistaminen, toimiston järjestelmien oikean toiminnan varmentaminen sekä taloudellisuustekijät; energian käyttö ja tilojen käytön hallinta tehostavat kiinteistön omistajan ja käyttäjän taloutta, kertoo Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori Risto Kosonen.
Kosonen näkee toimistotilojen älyratkaisuissa kahta erilaista trendiä: joko mahdollisimman yksinkertainen järjestelmä, joka on toimintavarma ja itsesäätyvä tai enemmän laitteita ja tekniikkaa vaativa automatiikka, jonka avulla olosuhteita voi ohjata tarkemmin, esimerkiksi huonekohtaisesti.
-Hyvä esimerkki älykkäiden järjestelmien integroinnista toimistoon on Skanska, joka on Ruotsissa hankkinut sekä pääkonttoriinsa että muihin kohteisiinsa itsesäätyvät olosuhteet lämpötiloineen ja valaistuksineen.
Oikein käytettyinä toimistotilojen älykkäät teknologiat parantavat tuottavuutta ja työntekijöiden hyvinvointia monella tavalla. Tilan käyttäjien kannalta olosuhteiden hallinta muiden muassa lämpötilan, ilmanlaadun ja valaistuksen osalta lisää ihmisten viihtyvyyttä.
Kiinteistön huoltohenkilöillä on asiaan myös oma näkökulmansa: toiminnan varmistaminen sekä haluttujen olosuhteiden ja energiankulutuksen kustannusten tuottaminen helpottuu älyratkaisujen myötä. Kiinteistön omistajat ja investoijat puolestaan haluavat luonnollisesti pitää kohteen mahdollisimman houkuttelevana ja arvonsa säilyttävänä, jolloin modernin teknologian tuominen kiinteistöön on suotavaa.
Älykkyyttä voi hyödyntää monella tavalla
Älykkäitä teknologioita käytetään toimistoissa muun muassa olosuhteiden ja energiankäytön hallinnassa, järjestelmän toiminnan analysoinnissa sekä tilankäytön- ja kulunvalvonnassa. IoT (Internet of Things) on tullut viime aikoina paljon esille. IoT-tekniikka tarkoittaa, että yhä useammat laitteet – esimerkiksi valaisimet, tulostimet ja lämmitysjärjestelmät – voivat olla yhteydessä internetiin ilman erillisiä kytkentälaitteita. Toimistoissa IoT-tekniikasta hyödytään muun muassa laitteiden etäohjauksen, langattoman tiedonvälityksen ja pilvipalveluiden käyttämisen muodossa.
Kososen mukaan tällä hetkellä suurena mielenkiinnon kohteena on myös analytiikkapuoli ja datan keräämisen ja analysoinnin maksimaalinen hyödyntäminen.
– Järjestelmien keräämää dataa voi käyttää pääasiallisen tarkoituksen lisäksi muihinkin tarkoituksiin. Kulutuksen ja olosuhteiden mittaamista voidaan käyttää myös käyttäjämäärien ja käyttöasteiden mittaamiseen, ja valaistuksen ohjausta voidaan puolestaan käyttää mittaamaan kuinka monta henkilöä on paikalla, ja missä. Tämä tieto on arvokasta kiinteistön omistajalle ja käyttäjäorganisaatiolle.
-Älykkyyttä voi toki määritellä monella tavalla. Omalla alueellani yksi tähän käytettävistä työkaluista on älyvalmiusindikaattori eli SRI (Smart Readiness Indicator), joka on rakennusten älyvalmiuksia arvioiva menetelmä. Se on EU-komissiom ehdottama, mutta sen käyttöönotto on tällä hetkellä vapaaehtoinen EU:n jäsenvaltioissa. Suomessa sitä on testattu muun muassa Motivalla.
Kosonen kertoo älyvalmiusindikaattorin filosofian perustuvan kolmeen tekijään: ihmisten olosuhteisiin vaikuttaviin asioihin, huollon aktiiviseen ennakointiin sekä siihen, kuinka hyvin rakennukset toimivat osana energiajärjestelmiä.
Älyratkaisujen on mukauduttava muuttuviin tilatarpeisiin
-Älykkään teknologian käyttäjiä on oikeastaan kahdenlaisia: yksittäiset ihmiset, sekä käyttäjäorganisaatiot, jolloin tarpeet ovat myös hieman erilaiset. Organisaatioille tärkeää on olosuhteiden lisäksi myös tilojen mukautuminen organisaatiomuutoksiin ja tilojen muutosjoustavuus. Tällöin myös älyjärjestelmän skaalautuvuus tulee esille, kertoo Kosonen.
Muutosjoustavuus on nykyaikana edellytys toimivalle järjestelmälle, sillä yrityksissä tapahtuu paljon organisaatiomuutoksia ja etätöiden myötä tilatarpeet muuttuvat. Esimerkiksi toimistohuoneen muuttaminen neuvotteluhuoneeksi täytyy pystyä toteuttamaan niin, että tilaan liittyvät älyratkaisut muuntuvat tilan mukana.
Kososen mukaan ääritapauksia ovat Business Park -tyyppiset kohteet, joissa vaihtuvuus on suurta ja tilat saattavat myös olla hetken käyttämättöminä. Tämä on kiinteistöbisnekselle haaste. Modernit ja älykkäät, olosuhteita ja taloudellisuutta parantavat ratkaisut ovat iso osa sitä, minkälaisina tilat koetaan.
-Loppujen lopuksi kiinteistöbisneksessä pelataan paljon mielikuvilla.
Älykäs teknologia hyödyttää toimistoja monin tavoin.
Älyteknologia auttaa tekemään toimistoista energiatehokkaampia ja kestävämpiä
Älykkäät valaistus- ja LVI-järjestelmät voivat edistää merkittävästi toimiston energiatehokkuuta ja ympäristöystävällisyyttä. Nykyään voidaan hyödyntää dataa, joka tuottaa kiinteistön omistajalle arvokkaampaa tietoa, kuin pelkkä järjestelmänohjaus; esimerkiksi tilojen käyttöasteet ovat kiinteistöbisnekseen vaikuttavaa hyödyllistä tietoa.
Selvää on, että yritykset ovat vähentäneet tiloja ja uudelleenorganisoineet niitä erityisesti koronapandemian jälkeen etätöiden selvästi lisäääntyessä. Koska tilojen käyttö on nykyään varsin vaihtelevaa,on järjestelmien tarpeenmukainen ohjaus entistä tärkeämpää energiansäästön tehostamiseksi.
Myös kulutusjousto on noussut paljon esille energiantuotannon pohjautuessa yhä vahvemmin uusiutuvaan energiaan. Energian ja sähkön hinta vaihtelee rajustikin, ja Kososen mukaan näin käy tulevaisuudessa oletettavasti myös kaukolämmölle. Tällöin esille tulee se, kuinka järjestelmien energiankäyttöä tulisi ohjata.
Monimutkaisemmat kokonaisuudet vaativat älykkyytä toiminnan varmentamiseen ja ylläpitoon, minkä kautta toimisto saa päähyödyn kestävyys- ja ympäristönäkulmasta.
Myös käyttäjäpalautetta olosuhteista voidaan kerätä ja hyödyntää esimerkiksi sovelluksilla, jotka voivat jopa ohjata järjestelmiä.
-Tämän yleistyminen on kuitenkin toistaiseksi ollut aika vähäistä. Yksi syy tähän on varmasti standardoinnin puute. Mikäli tehdään yhdistelmiä, joissa kytketään järjestelmät rakennuksen pääyrityksen it-automatiikoihin, joudutaan menemään usean palomuurin läpi. Tällöin vaaditaan kaikilta sovelluksen haluavilta tahtotilaa järjestelmien yhteensovittamiseen, sanoo Kosonen.
Haasteilta ei voida koskaan täysin välttyä
Järjestelmien monimutkaistuminen tuo toimistokiinteistöjen älykkyyteen myös haasteensa. Kososen mukaan suurena kysymyksenä on, osataanko älykkäitä ratkaisuja vastaanottaa ja käyttää oikein, sillä käyttö edellyttää entistä enemmän osaamista ja ymmärrystä järjestelmistä. Haasteena on nyös datan käyttö: jos data ei ole oikeaa tai järjestelmässä on toimintahäiriö, kiinteistödatan hyödyntäminen ja sitä kautta tuottojen saaminen sekä olosuhteiden varmentaminen ei toimi toivotulla tavalla.
-Ensimmäinen vaihe älykkään teknologian käytössä on aina varmentaa, että järjestelmä toimii oikein, ja että data, jota kerätään, on oikeaa. Sitten voidaan käyttää tekoälypohjaisia analytiikkamenetelmiä, joilla dataa voidaan saada ulos. Usein perusasiat unohtuvat, ja ihmiset lähtevät analysoimaan ilman, että he ovat varmistaneet saatavan datan olevan kunnossa.
Toimistotiloja säätelevät järjestelmät muuttuvat yhä yleisemmin hajautetun ja keskitetyn järjestelmän yhdistelmiksi. Hyvänä esimerkkinä tästä on maa-, vesi- ja ilmalämpöpumppujen ja kaukolämmön hybridit. Kosonen painottaakin, että järjestelmien monimutkaisutessa huomiota on kiinnitettävä toiminnan varmentamiseen, minkä täytyy lähteä jo suunnittelun alkuvaiheesta ja edetä käyttäjän vastaanoton kautta käyttövaiheeseen.
-Vastaanotto on liian myöhäinen vaihe, jos suunnittelussa on tehty virheitä, joita ei voi korjata. Käyttövaiheeseen ei mielestäni kiinnitetä tällä hetkellä tarpeeksi huomiota, eikä hyödynnetä tarpeeksi kaikkea sitä dataa, jota älykkäistä järjestelmistä saadaan kerättyä.
-Datan tulisi mennä samaan paikkaan – esimerkiksi sähkön- ja lämmönkulutuksen data menee usein eri paikkoihin – ja sitä tulisi hyödyntää enemmän, jotta voisimme saada järjestelmistä irti kaiken saavutettavan hyödyn.
Tulevaisuutta sanelevat energia-asiat ja lainsäädäntö
Lähitulevaisuuden kehitys älykkään teknologian käytössä tulee pohjautumaan energiaan ja lainsäädäntöön. Energia ja sen käytön älykäs ohjaaminen on merkittävä kehitystä johtava tekijä. Myös energian tuntihinnoittelu ja kulutusjoustoasiat tulevat vahvasti esille puhtaasti liiketoiminnan kannalta ajateltuna.
-Jos älyvalmiusindikaattori saadaan yleistettyä, se voi antaa lisäarvoa niille kiinteistöille, jotka saavat siltä paremmat arvot, kertoo Kosonen.
-Lainsäädäntö tulee ohjaamaan ja määrittelemään tiettyjä kehityksen osa-alueita. EU:n EPBD-energiadirektiivi (Energy Performance of Buildings Directive) mainitsee esimerkiksi olosuhteiden seurannan. Älykäs energia ja sen tarpeenmukainen käyttö tulevat pelkästään tätä kautta yleistymään.
Kososen mukaan merkittävin kehityksen ohjaaja tulee kuitenkin olemaan älykkään teknologian tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet palevluntarjoajille. Älykkäät ratkaisut mahdollistavat energiansäästöä, tuottoja, käyttäjien parempaa viihtyvyyttä ja kiinteistöjen modernisoituvaa mielikuvaa. Tästä hyötyvät niin toimistojen yksittäiset käyttäjät, yrityskäyttäjät, kuin kiinteistöjen omistajat ja sijoittajatkin.
Amer Sportsin uusi osoite on löytynyt toukokuusta alkaen Antiloopin historiallisesta Siltasaari 10:stä. ”Hakaniemen helmeen” yhtiön houkutteli sijainnin lisäksi poikkeuksellisen korkea vastuullisuuden taso, joka on varmennettu LEED Platinum- ja WELL Gold -sertifikaatein.
Arvostetuista urheilu- ja ulkoilubrändeistään tunnettu Amer Sports on vuokrannut uudet toimitilansa kiinteistöomistaja Antiloopilta. Pitkään Vallilan Konepajan alueella toiminut urheilubränditalo halusi löytää vaatimuksiaan paremmin vastaavat tilat hyvältä sijainnilta. Hakaniemessä sijaitseva, vuonna 2021 täydellisesti saneerattu Siltasaari 10 -toimistokiinteistö herätti yhtiön mielenkiinnon paitsi laadukkailla puitteillaan, myös vastuullisuudellaan.
Siltasaari 10 sai ansaitsemaansa tunnustusta vuonna 2022, kun se palkittiin Platinum-tason LEED v4 -ympäristösertifikaatilla, Suomen korkeimmalla pistemäärällä. Vuonna 2023 rakennus saavutti Suomessa verraten harvinaisen WELL Gold -sertifioinnin, joka keskittyy kiinteistön käyttäjien hyvinvointiin.
Siltasaari 10:ssä vastuullisuus näkyy konkreettisesti esimerkiksi energiatehokkuudessa, vähähiilisissä ratkaisuissa, laadukkaassa sisäilmassa sekä arjen sujuvuutta tukevissa palveluissa, kuten 400 pyörän parkissa ja tasokkaissa sosiaalitiloissa. Raitiovaunupysäkit ja Hakaniemen metroasema sijaitsevat vieressä ja kulkuyhteydet keskustaan sekä muualle pääkaupunkiseudulle ovat erinomaiset.
Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda Oy:n Vantaan Tikkurilaan, osoitteeseen Lauri Korpisen katu 9 rakennuttama, 20 000 neliön toimistotalo on vuokrattu täyteen.
Vuodenvaihteessa valmistuvan uudisrakennuksen keskeinen sijainti Tikkurilan juna-aseman läheisyydessä, talon vastuulliset energiaratkaisut sekä Tikkurilan palvelut ovat houkuttaneet vuokralaisia toimitaloon. Talon uusin tulija on Vantaan kaupungin kaupunkiympäristön toimiala.
Vantaan kaupungin kaupunkiympäristön toimialan käyttöön tulee lähes 3 700 neliötä toimialan noin 480 henkilön muuttaessa rakennukseen tammikuussa 2025. Talon päävuokralainen Valmet on aiemmin ilmoittanut siirtävänsä noin 800 työntekijää rakenteilla olevaan uuteen toimistoonsa Lauri Korpisen kadulle. Lisäksi kiinteistöön avataan Lidlin myymälä vuonna 2025.
Keskeisellä paikalla sijaitsevaa, vastuullista toimitilaa
Tikkurilan juna-aseman ja kauppakeskus Dixin välittömään läheisyyteen valmistuvassa rakennuksessa työskentelevien arkea tukevat talon monipuoliset palvelut, kuten lounasravintola, suuri pyöräparkki ja sen yhteydessä olevat sosiaalitilat sekä parkkihalli sähköautojen latauspisteineen.
Kiinteistö tavoittelee energiatehokkuusluokka A:ta sekä platinatason LEED-ympäristösertifikaattia. Talon katolle asennetaan uusiutuvaa energiaa tuottavat aurinkopaneelit ja sen pihalle tulee luonnon monimuotoisuutta tukevaa istutusta. Kiinteistön energiatehokkuutta parantaa myös ympäristöystävällisen maalämpöjärjestelmän käyttö. Kiinteistön suunnittelussa on panostettu sisäilman korkeaan laatuun. Tavoitteena on myös täyttää EU-taksonomian vaatimukset.
Lämmitysenergian säästöksi on arvioitu yli 50 prosenttia, kun kiinteistön jäähdytyksen hukkalämpö otetaan talteen ja hyödynnetään lämmitykseen. Samalla kiinteistössä siirrytään CO2-kylmäaineisiin, mikä vastaa kiristyvän kylmäainelain vaatimuksiin ja kuormittaa ympäristöä vähemmän.
”Itämerenkatu 9 on rakennettu neljännesvuosisata sitten, ja tässä ajassa teknologia on mennyt valtavasti eteenpäin. Kumppanimme Caverion toteuttaa kiinteistöön integroidun kylmän ja lämmön tuotannon, mikä säästää kustannuksia, pienentää ympäristövaikutuksia merkittävästi ja lisää myös loppukäyttäjien tyytyväisyyttä”, sanoo Toni Pekonen, toimitilajohtaja Varmalta.
Caverion vastaa kiinteistöautomaation ja jäähdytysratkaisun suunnittelusta ja toteutuksesta. Caverion modernisoi kiinteistön hyödyntämään energiatehokkaita ratkaisuja, kuten lämpöpumppuratkaisua luonnonmukaisella CO2-kylmäaineella. Modernisointiprojekti valmistuu vuoden 2025 alussa.
”Suomalaisissa kiinteistöissä on valtavasti potentiaalia hyödyntää jäähdytyksen hukkalämpöä lämmityksessä. Ilmastonmuutos tulee lisäämään kiinteistöjen jäähdytystarpeita, minkä vuoksi esimerkiksi hukkalämmön hyödyntäminen on jatkossa yhä kriittisempi tekijä kiinteistöjen energiatehokkuuden ja kestävyyden näkökulmasta”, sanoo Laura Karotie, kiinteistöjohtamisen liiketoimintajohtaja Caverionilta.
