Tuore tutkimus: Monitilatoimistojen meluongelmat ylikansallisia mutta ratkaistavissa

Maailmanlaajuisesti suurin sisäympäristöongelma avoimissa toimistoissa on kollegojen melu. Ongelma voidaan kuitenkin ratkaista satsaamalla huoneakustiikkaan ja äänieristettyihin toimistokoppeihin.

– Yhä useammat esihenkilöt miettivät nykyään, miten työntekijät saataisiin takaisin toimistolle. Siksi viritimme laajan projektikokonaisuuden vastaamaan kysymykseen, miten toimistoista tehdään houkuttelevampia, tutkimuksen vetäjä, dosentti Valtteri Hongisto avaa. 

Turun ammattikorkeakoulun Rakennustekniikan tutkimusryhmä kartoitti pohjaselvitykseksi maailmanlaajuisesti, miten erilaisten toimistotyyppien, kuten avotoimistojen tai työhuoneiden, koetaan soveltuvan toimistotyöhön. Lisäksi tarkasteltiin, miten eri toimistotyypeissä melu, valaistus, ilmanlaatu tai lämpöolot koetaan. Kymmenissä maissa toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi yli 85 000 työntekijää. Yleisin tyytymättömyyttä aiheuttava tekijä oli lämpöolot. Sen jälkeen tuli melu. Lämpöolo-ongelmat olivat samat eri toimistotyypeissä, kun taas meluongelmat korostuivat avoimissa toimistoissa. 

– Avoimissa toimistoissa tulee siis panostaa akustiikkaan ja tilojen käyttötapoihin niin, että meluhaitat saadaan kuriin, Hongisto tiivistää. 

Löydöksen vuoksi tutkittiin suomalaisia toimistoja. Uudet toimistot Suomessa ovat usein monitilatoimistoja, jossa erilaisille työtehtäville on tarjolla erilaisia tiloja. Avotoimistojen ohessa on yleensä erikseen varattavia huoneita tai toimistokoppeja. Tutkimus tehtiin neljässä yrityksessä, jotka muuttivat monitilatoimistoon. Yrityksissä oli noin 1000 työntekijää ja ne sijaitsivat Turussa, Helsingissä ja Lempäälässä. Tyytyväisyys työympäristöön oli suurempi, jos henkilö oli tyytyväinen ääniympäristöön, visuaaliseen yksityisyyteen, tilan määrään, vuorovaikutuksen ja tilanvaihdon helppouteen, laitteiden toimivuuteen ja tilan puhtauteen. Naiset olivat tyytyväisempiä työympäristöönsä kuin miehet. Myös esihenkilöt olivat tyytyväisempiä työtilaansa kuin muut. Tyytyväisyys ääniympäristöön selitti lähes puolet työympäristötyytyväisyydestä.

– Koska melu on keskeinen ongelma sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa, teimme lisäksi laboratoriokokeita, jotta saisimme selville eri meluntorjuntakeinojen vaikutukset ihmisten työtehoon ja hyvinvointiin, sanoo Hongisto.

Toimistokopeilla taitetaan loputkin meluongelmat

Kokeissa havaittiin, että huoneakustiikka tulisi suunnitella vähintään samaan tasoon, kuin suomalaiset määräykset edellyttävät, koska tätä huonompi huoneakustiikka heikentää työtehoa. Sama tulos saatiin myös Saksassa, jossa toteutettiin puolet kokeista. Lisäksi määräyksiä parempi huoneakustiikka paransi selvästi työskentelykokemusta. Hyvä huoneakustiikka tarkoittaa, että ääntä imevien materiaalien määrä huonepinnoilla ja sermeissä on mahdollisimman suuri, tilassa on riittävästi puheenpeittoääntä ja lattialla on pehmeä tekstiilimatto. Näillä vähennetään puheäänen häiritsevyyttä avotoimistoissa radikaalisti. 

Toimistokopit ovat uusi tapa tarjota hiljaisia työtiloja ja lisätä keskustelujen yksityisyyttä mihin tahansa tilaan. Oululaisessa toimistossa tehty kyselytutkimus osoitti, että toimistokoppien lisääminen toimistoon paransi tyytyväisyyttä puheyksityisyyteen. Sen jatkona tehty laboratoriokoe osoitti, että parhaan ääniluokan A kopissa työskenneltäessä työteho oli parempi ja stressitaso alhaisempi kuin jos koppia ei lainkaan olisi. 

– Projektimme päätulokset osoittavat, että ääniympäristö on suuri ongelma nykytoimistoissa. Ongelmia voidaan kuitenkin todistettavasti taklata. Monitilatoimistoissa kannattaa käyttää mahdollisimman hyviä meluntorjuntatuotteita, koska vain niillä voidaan aikaansaada merkittäviä parannuksia työtehossa ja kokemuksessa, alleviivaa Hongisto.

Tulokset saatiin aikaan kansainvälisessä ”MOTTI – sisäympäristö ja hyvinvointi toimistoissa” -projektissa, jonka toteutti Turun ammattikorkeakoulun rakennetun ympäristön tutkimusryhmä.

14 valtion toimijaa saman katon alle Mikkelin virastotaloon – kansalaisille sujuvampaa asiointia

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt aloittaa merkittävän uudistuksen Mikkelin virastotalossa, jossa 14 valtion toimijaa kootaan yhteen työympäristöön. Samalla kansalaisten virastoasiointi helpottuu, kun valtion toimijoita keskitetään ja uusi yhteinen palvelupiste avataan Mikkelin virastotaloon.

Uudistuksen myötä kansalaiset voivat hoitaa maanmittausasioita, väestötietoja ja monia muita valtion palveluja kätevästi yhdestä paikasta. Virastotaloon avautuu myös mahdollisuus hoitaa verotusasioita etäpalvelupisteellä. Lisäksi valtion toimijoiden keskittäminen tehostaa viranomaisten välistä yhteistyötä. Rakennustyöt alkavat keväällä 2025, ja uudistus valmistuu tammikuussa 2027.

Hanke on osa valtion uudistusta, jossa palvelut ja tilat keskitetään yhteisiin toimipisteisiin eri puolilla Suomea, jotta virastojen välinen yhteistyö tehostuisi ja asiointi olisi kansalaisille helppoa ja sujuvaa. Virastojen yhteistyö lisää palveluiden nopeutta ja tekee asioinnista vaivattomampaa. Useimmat käyntiasiat hoituvat jatkossa sujuvasti Mikkelin virastotalossa Raatihuoneenkadulla.

Uudistuksen myötä yhteisessä palvelupisteessä asiakkaita palvelevat nykyisistä toimijoista Digi- ja väestötietovirasto sekä Ulosottolaitos. Uusina toimijoina mukaan tulevat Maanmittauslaitos ja Rikosseuraamuslaitos. Verohallinto tarjoaa jatkossa etäpalvelua.

-Tavoitteena on, että kansalaiset voivat hoitaa tärkeät käyntiasiat nopeasti ja vaivattomasti yhden luukun periaatteella, kertoo Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Jenni Kokkonen.

Yhteinen palvelupiste sijaitsee virastotalon ensimmäisessä kerroksessa, ja se tarjoaa asiakkaille seitsemän palveluhuonetta sekä mahdollisuuden etäasiointiin.

Keskittämällä säästöjä ja vastuullisuutta

Valtion vuokrakustannuksissa saavutetaan arviolta 800 000 euron säästöt vuodessa, kun toimijoita yhdistetään saman katon alle. Toimipisteiden yhdistäminen ja erillisistä toimipisteistä luopuminen tehostaa tilojen käyttöä ja vähentää kuluja.

-Virastojen keskittäminen samoihin tiloihin parantaa myös niiden välistä yhteistyötä ja tekee palveluista aiempaa sujuvampia. Uudistuksen jälkeen virastotalo tarjoaa entistä paremmat puitteet valtion toimijoille. Lisäksi talossa on vielä vapaata tilaa, joten tulevaisuudessa sinne voidaan mahdollisesti sijoittaa muitakin toimijoita, Kokkonen jatkaa.

Keskitetyt toimitilat tukevat myös ympäristövastuullisuutta, sillä tilankäytön tehostaminen pienentää valtion hiilijalanjälkeä. Lisäksi uudistuksessa hyödynnetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevia monitilaympäristöjä, mikä vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia.

Mikkelin virastotalosta moderni valtion palvelukeskittymä

Mikkelin virastotalon uudistaminen kattaa noin 4 200 neliömetrin tilat, ja hanke sisältää sekä teknisen peruskorjauksen että toimistotilojen tavanomaiset remontit. Uusi palvelupiste on olennainen osa hanketta, jonka kokonaiskustannukset ovat arviolta 9,2 miljoonaa euroa.

Uudistuksen jälkeen yhteisessä työympäristössä toimivat nykyisistä toimijoista Aluehallintovirasto, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Ulosottolaitos, Huoltovarmuuskeskus ja Verohallinto. Lisäksi uusina toimijoina virastotaloon tulevat Business Finland, Finnvera, Etelä-Savon ELY-keskus, Kehittämis- ja hankintapalveluiden keskus (KEHA), Maanmittauslaitos (MML), Metsähallitus, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnan palvelukeskus (Palkeet), Rikosseuraamuslaitos (Rise) sekä Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus (Valtori).

Uusissa tiloissa työskentelee yhteensä noin 400 henkilötyövuotta. Kokonaisuudessaan virastotalon käyttäjiksi arvioidaan noin 500 henkilötyövuotta, mikä tekee virastotalosta merkittävän työpaikan alueella.

Vaikka suuri osa toimijoista keskitetään yhteisiin tiloihin, käräjäoikeus, syyttäjälaitos ja poliisin lupapalvelut toimivat jatkossakin erillään. Nämä palvelut sijaitsevat kuitenkin yhteisen asiakaspalvelun läheisyydessä. Poliisin lupapalvelutilojen remontti valmistui lokakuussa 2024.

Uusia työpaikkoja ja moderneja toimitiloja Kotkan seudulle – BRAND toimitilat rakentaa uuden kiinteistön kolmea merkittävää toimijaa varten

BRAND toimitilat Oy rakentaa Kotkan alueen elinkeinoelämälle merkittävän uudistuksen: uudet 2100 m² toimitilat nousevat Kotkan keskustan läheisyyteen palvelemaan InCar Oy:n, Aittakorven Auto/Mekonomen Autohuollon ja Kymen Hyvinvointialueen ensihoitopalvelun tarpeita. Tilojen rakentaminen on käynnistynyt elokuussa 2024, ja ne valmistuvat alkuvuodesta 2025. Kiinteistö toteutetaan kokonaisvastuurakentamisen (KVR) mallilla, tilaajana Jyrkilä Oy.

Toimitilojen rakennustyöt etenevät suunnitelmien mukaan: marraskuun alkuun mennessä on asennettu seinä- ja kattoelementit sekä suoritettu lattiavalut. Seuraavaksi aloitetaan sisätilojen rakennustyöt.

Kymenlaakson hyvinvointialueen (Kymen HVA) ensihoitopalvelut saavat Kotkaan 460 neliömetrin tilat, jotka tukevat tehokasta päivystyspalvelua ja sisältävät lepo- ja kokoustilat sekä ambulanssien halli- ja huoltotilat. InCar Oy puolestaan laajentaa alueelle noin 1000 neliömetrin tiloilla, jotka on suunniteltu monipuolisia vauriokorjauspalveluita ja ajoneuvojen automaalauksia varten. InCarin tiloissa on myös vastaanotto- ja sosiaalitilat sekä korjaamo- ja maalaamoympäristö. Lisäksi Aittakorven Auto/Mekonomen Autohuolto tarjoaa asiakkaille laadukkaita huoltopalveluja ja varaosamyymälän 600 neliömetrin tiloissa..

Hanke on Kotkan talousalueelle merkittävä myös ympäristön kannalta, sillä kiinteistö hyödyntää maalämpöä, mikä edistää energiatehokkuutta ja vähentää hiilijalanjälkeä. Tämän lisäksi jokaisen yrityksen toimitilat ovat huolellisesti räätälöity ja suunniteltu siten, että ne tukevat yritysten palveluita ja imagoa, sekä palvelevat käyttäjiään parhaalla mahdollisella tavalla.

Kaupallinen yhteistyö: Kangasalan Lamminrahka houkuttaa yrityksiä – TT Toimitilat mukana mahdollistamassa kasvua

Lamminrahka on tulevaisuuden kaupunginosa

Kangasalan Lamminrahka on uusi kaupunginosa, joka rakentuu aivan Tampereen rajalle. Lamminrahka sijoittuu Tampereen kasvavan Koilliskeskuksen palveluiden ja Kangasalan kaupallisen keskittymän Lentolan puoliväliin. Lamminrahka on Kangasalan kaupungin historian suurin investointi ja merkittävä aluekehityshanke, jota on toteutettu kahden kaupungin yhteistyönä.

Lamminrahkan Taitajankulmaan suunniteltu 2000 neliön toimitilarakennus mahdollistaa tilat 1–20 toimijalle.

Ensimmäisessä vaiheessa Lamminrahkaan rakentuu koti noin 8000 asukkaalle. Sijainti kasvavalla Tampereen kaupunkiseudulla on hyvä myös työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Lamminrahkasta 15 kilometrin säteellä asuu 250 000 ihmistä. Tampere-Pirkkalan lentoasemalla matkaa on 25 kilometriä. 

Lamminrahkan paraatipaikalle valtatie 12:n varrelle rakentuu noin 1000 työpaikan yritysalue. Osalla yritystonteista on valtatienäkyvyys. Lamminrahkassa infra on jo valmiina ja korttelialueet mahdollistavat asiakkaan tarpeiden mukaisten tonttien lohkomisen. 

TT Toimitilat on varannut tontin Lamminrahkan yritysalueelta, ja tarjoaa myös pienemmille yrityksille vaivattoman tavan päästä toimimaan Lamminrahkaan Taitajankulmaan.  

Lamminrahka sijaitsee Tampereen ja Kangasalan keskustojen puolivälissä kasvavalla ja kehittyvällä alueella, Tampereen Koilliskeskuksen ja Kangasalan Lentolan välittömässä läheisyydessä. Lamminrahkan ja VT12:n toisella puolella sijaitsevan Lemetyn yritysalueen korttelit kuvattuna sinisellä.
Kangasalan ratkaisukeskeinen lähestymistapa vakuutti

TT Toimitilat tarjoaa kustannustehokkaasti yritysten brändin mukaisesti suunniteltuja toimitiloja. Rakennettaville toimitiloille tulee yhtiölaina, jolloin yrityksen ei tarvitse sitoa uusiin toimitiloihin tarpeettomasti omaa pääomaa. Pienille yrityksille pystytään myös tarjoamaan rahoitusratkaisuja tilojen hankintaan.  

TT Toimitilat on laajentamassa toimintaansa Pirkanmaalle, ja Lamminrahka valikoitui kohteeksi keskeisen sijainnin vuoksi. TT Toimitilojen toinen perustaja Tuomo Nieminen kehuu myös Kangasalan ratkaisukeskeistä lähestymistapaa.

– Huomasimme jo ensimmäisen kontaktoinnin jälkeen, että Kangasalla on draivia houkutella yrityksiä ja sellainen dynaaminen toimintatapa resonoi meidän toimintamme kanssa. Olemme aika suoraviivaisia ja nopealiikkeisiä toimijoita.

Toimitusjohtaja Konsta Rautiainen lisää, että kokonaisuus vaikutti ja vakuutti. 

– Kangasala on vetovoimainen alue ja yritykset haluavat tulla tänne. 

TT Toimitilat on varannut Lamminrahkasta 5000 neliön tontin, jolle se aikoo rakentaa noin 2000 neliöisen toimitilarakennuksen. Toimitiloja rakennuksesta riittää 1–20 toimijalle.

Toimitilat asiakkaan tarpeisiin 

– Pyrimme tarjoamaan yrityksille toimitiloja, jotka ovat pitkäikäisiä ja kustannustehokkaita sekä hankkia että käyttää, kertoo Rautiainen. 

TT Toimitilat perustettiin alun perin vastaamaan pienten ja keskisuurten yritysten toimitilatarpeisiin, mutta nykyään se palvelee yhä enemmän myös suurempia yrityksiä. Rakennukset ovat aina hallirakennuksia, joissa on tuotantotilaa, mutta myös toimistotiloja ja liiketilaa. 

– Meillä on paljon joustavuutta tilojen räätälöinnissä, jotta ne vastaavat asiakkaan tarpeita, lisää Rautiainen. 

Kaikille toimitiloille yhtäläistä on energiatehokkuus. Tilat ovat A-energialuokkaa ja niissä käytetään maalampöä, mikä vähentää sekä lämmityskustannuksia että ympäristövaikutuksia. TT Toimitilat hyödyntää myös teknologisia ratkaisuja, kuten etähallintaa lukitukseen ja kulunvalvontaan. Ratkaisut parantavat tilojen turvallisuutta ja käyttömukavuutta.

TT Toimitilat on mahdollistaja ja yhdistäjä

TT Toimitiloilla on kohteita pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Lahdessa. Lamminrahkasta tulee todennäköisesti ensimmäinen käynnistynyt kohde Pirkanmaalla.

Nieminen ja Rautiainen kertovat, että TT Toimitilojen on tarkoitus pysyvästi laajentaa toimintaansa Pirkanmaalle. Yritys pyrkii olemaan läheinen yhteistyökumppani eri alueilla elinkeino- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Näin yritys pääsee myös lähelle pieniä yrityksiä ja heidän tarpeitaan.

TT Toimitilojen Tuomo Nieminen ja Konsta Rautiainen kehuvat Kangasalan ratkaisukeskeistä lähestymistapaa. Lamminrahkan alueen he näkevät vetovoimaisena.

– Jos pieni yritys tarvitsee toimitilaa sadasta kahteensataan neliötä, niin ei sellaiselle ole useinkaan myydä yritystonttia. Meidän toimintaideamme on koota tällaisia toimijoita yhteen ja mahdollistaa heille pääsy uusille yritysalueille. Konseptimme sopii hyvin kuntien valmiiksi kaavoittamille tonteille, joten olemme sellainen yhdistävä tekijä näiden tarpeiden ja tonttien välillä, päättää Nieminen.

***

Nyt on oivallinen hetki olla yhteydessä ja varmistaa paikkasi Lamminrahkassa. Haluatteko olla osa tätä kasvavaa ja kehittyvää aluetta? Ottakaa yhteyttä ja keskustellaan lisää mahdollisuuksista! 

Lisätietoja: https://tt-toimitilat.fi/taitajankulma-1-kangasala/

Sponda ykkössijalle Euroopan vastuullisimpana kiinteistöyhtiönä omassa vertailuryhmässään GRESB Real Estate Assessment 2024 -vastuullisuusarvioinnissa

Kuva Helsingin Esplanadin puistosta.
Sponda saavutti ykkössijan GRESB-vastuullisuusarvioinnissa.

Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda saavutti Euroopan ykkössijan vastuullisimpana kiinteistöyhtiönä omassa vertailuryhmässään kansainvälisessä GRESB (Global Real Estate Sustainability Benchmark) Real Estate Assessment 2024 -vastuullisuusarvioinnissa.

Sponda on säilyttänyt asemansa kiinteistöalan vastuullisimpien yhtiöiden kärjessä GRESB-arvioinnissa jo kahdentoista peräkkäisen vuoden ajan.  

Standing Investments -arvioinnissa yhtiö saavutti vertailuryhmässään (Diversified – Office/Retail) 94 pistettä, mukaan lukien korkeimmat mahdolliset pisteet seuraavissa osiossa: vastuullisuuden johtaminen, toimintamallit, raportointi, riskienhallinta ja sidosryhmäyhteistyö, tavoiteasetanta, yhteistyö vuokralaisten ja yhteisön kanssa sekä datan hallinta ja seuranta. Lisäksi Sponda saavutti täydet pisteet GRESB-arvioinnissa ensimmäistä kertaa pisteytetyissä ilmastoriskien hallinnan sekä nettonollatavoitteiden osioissa.

Development-arvioinnissa Sponda saavutti vertailuryhmässään (Mixed use) täydet 100 pistettä kaikista osioista, mukaan lukien ESG-vaatimuksista, materiaalien käsittelystä, rakennusten sertifioinnista, energian, materiaalien, veden ja jätteen käsittelystä sekä sidosryhmäyhteistyöstä.

–Kestävä kehitys on nykypäivän liiketoiminnassa äärimmäisen merkityksellistä, ja yritykset edellyttävät toimitilojensa vastaavan korkeisiin vastuullisuusvaatimuksiin. Rakennettu ympäristö vastaa noin kolmasosasta maailman kasvihuonekaasupäästöistä, ja vastuullisena kiinteistönomistajana haluamme määrätietoisesti vähentää kiinteistöjemme ympäristövaikutuksia, toteaa Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal.

Spondan huippupisteet Development-arvioinnissa ovat osoitus yhtiön pitkäjänteisestä sitoutumisesta kestävään rakentamiseen. Tämä on nähtävissä yrityksen kiinteistökehityshankkeissa, kuten tämän vuoden GRESB-arvioinnissa mukana olleissa projekteissa Vantaan Tikkurilassa ja Helsingin Mannerheimintie 14:ssä. Sponda tavoittelee johdonmukaisesti LEED Platinum – tai BREEAM Excellent -sertifikaatteja koko kiinteistöportfoliossaan. Yhtiö on myös sitoutunut pienentämään rakennustensa hiilijalanjälkeä koko niiden elinkaaren ajan sekä lisäämään omaa uusiutuvan energian tuotantoaan.

GRESB arvioi kiinteistöalan yritysten ja rahastojen ympäristö- ja sosiaaliseen vastuuseen sekä hallinnointiin liittyvää työtä (ESG) kestävän kehityksen edistämiseksi. 

Kiinteistömarkkinoilla nähtävissä piristymistä – puolet auktorisoiduista arvioijista sanoo markkinoiden vilkastuneen

Kuva keskuskauppakamarin pääsihteeri Raisa Harjusta.
Keskuskauppakamarin pääsihteeri Raisa Harju. Kuva: Roni Rekomaa

Keskuskauppakamarin auktorisoiduille kiinteistöarvioijille tekemän kyselyn mukaan kiinteistömarkkina on vilkastunut vuoden 2024 aikana hieman. Peräti 50 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioijista kertoi kiinteistömarkkinan elpyneen vuoden aikana, erityisesti elokuusta alkaen. Tämä on merkittävä muutos verrattuna viime vuoden kyselyyn, jossa vastaajat totesivat kiinteistömarkkinoiden hiljentyneen. 

Keskuskauppakamarin syksyllä tekemään kyselyyn vastasi 141 auktorisoitua arvioijaa. Vastanneista kiinteistöarvioijista peräti 49 prosenttia katsoo kiinteistömarkkinoiden vilkastuneen hieman kuluvan vuoden aikana ja yksi prosentti vastaajista kertoi markkinoiden vilkastuneen paljon. 

Vielä edellisvuoden kyselyssä 84 prosenttia arvioijista kertoi markkinoiden hiljentyneen, eli tilanne näyttää tämän vuoden osalta paremmalta. Tämän vuoden osalta vain 13,4 prosenttia vastaajista sanoi markkinoiden hiljentyneen. 

–Kyselyn tulos kertoo siitä, että kiinteistömarkkinoiden alavireisyys on vihdoin taittumassa, vaikka alueelliset ja kohdekohtaiset erot ovatkin vielä suuria. Myös kansainväliset kiinteistösijoittajat ovat hiljalleen palailemassa markkinoille, kertoo pääsihteeri Raisa Harju Keskuskauppakamarista. 

Auktorisoidut kiinteistöarvioijat (AKA) ovat Keskuskauppakamarin hyväksymiä kiinteistöjen arvonmäärityksen ammattilaisia. AKA-arvioijia käytetään tyypillisesti vaativissa kiinteistö- ja toimitilakaupoissa, vakuusarvioinneissa, kiinteistösalkkujen arvonmäärityksessä sekä ositus- ja perinnönjakotilanteissa.

Asuntomarkkinoiden elpyminen vaatii korkotason laskua ja kuluttajien luottamuksen palautumista

–Kotitalouksien ostohaluja nujertanut korkotason nousu on painanut asuntojen hinnat laskuun, ja samaan aikaan rakennusmateriaalien hinnat ovat kallistuneet merkittävästi. Tämä on vaikuttanut kiinteistömarkkinoiden kehitykseen laajasti. Nyt korkojen selvä lasku alkaa näkyä etenkin asuntokaupassa ja siihen viittaa myös kyselymme, Harju sanoo.

Kysyntää on erityisesti hyväkuntoisista perheasunnoista hyvillä paikoilla. Sen sijaan linjasaneerauksen tarpeessa olevat kerrostalokohteet tai laajaa remonttia kaipaavat omakotitalot eivät kiinnosta ostajakuntaa ja näiden osalta myös rahoituksen saatavuudessa on haasteita.

Vastauksissa kuitenkin korostuu se, että asuntomarkkinoiden umpisolmu ei aukea pelkästään korkojen laskulla – myös kuluttajien luottamuksen palautuminen on keskeisessä roolissa. 

Yksi kyselyyn vastanneista arvioijista tiivistää asian: “Vaikka markkinoilla on nähtävissä pieniä merkkejä elpymisestä, ei suunta ole vielä kääntynyt täysin. Tarvitaan selkeämpiä parannuksia korkotasossa sekä kuluttajien uskon vahvistamista taloudelliseen tulevaisuuteen.”

Kiinteistömarkkinoiden elpymistä odotetaan erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvukeskusalueilla viimeistään keväällä 2025. Alueellinen vaihtelu on kuitenkin suurta ja esimerkiksi itärajalla piristyminen vaatisi geopoliittisen tilanteen selkiytymisen. 

Kysely toteutettiin 26.9.-3.10.2024 sähköpostikyselynä. Suomessa on 290 kiinteistöarvioinnin auktorisointia ja 49 % auktorisoiduista arvioijista vastasi kyselyyn.  

ARE talotekniikkakumpaniksi Logicentersin uuteen logistiikkakeskukseen

Havainnekuva uudesta logistiikkakeskuksesta.
Tontilla sijaitseva vanha rakennus purettiin, ja sen tilalle rakennetaan moderni 29 000 neliömetrin logistiikkakiinteistö. Kuva: Logicenters

Logicenters rakentaa uutta, noin 29 000 neliömetrin kokoista logistiikkahallia Tampereen Hervantaan. Hanke toteutetaan kokonaisvastuurakentamisena (KVR-urakka), jossa ARE toimii talotekniikkakumppanina vastaten kiinteistön lämmitys-, vesi-, ilmanvaihto-, sähkö- ja automaatiojärjestelmistä (LVISA).

Kestävä kehitys on keskeinen osa rakennusprojektia ja yksi tärkeimmistä kriteereistä kumppaneiden valinnassa. Kiinteistöön asennetaan tehokas maalämpöjärjestelmä, joka vastaa lämmityksestä ja pienentää hiilijalanjälkeä. Lisäksi katolle sijoitettavat laajat aurinkopaneelit tuottavat uusiutuvaa energiaa kiinteistön sähkönkulutukseen. Kohteelle tavoitellaan myös BREEAM Excellent-tason ympäristösertifikaattia, joka osoittaa kiinteistön olevan kestävän kehityksen huipulla.

–Rakennuksen energiatehokkuuteen on panostettu huomattavasti, mikä näkyy myös LVISA-järjestelmissä. Automaatiojärjestelmä optimoidaan niin, että energiankäyttö pysyy mahdollisimman tehokkaana ja kiinteistö täyttää tiukat ympäristövaatimukset, ARE:n tuotantopäällikkö Ilkka Koski kertoo.

Rakennustyöt ovat jo käynnissä, ja modernin logistiikkahallin odotetaan valmistuvan alkuvuodesta 2025.

–Uusi kiinteistö nousee logistisesti erinomaiseen paikkaan Tampereen kaupungin ja moottoriteiden läheisyyteen. Sijainnin ohella meillä on tarjota vuokralaisillemme kestävän kehityksen profiilin mukaisesti rakennettu kiinteistö. Rakennusvaiheen talotekniikkakumppanilta kaipasimme vahvaa osaamista ja ammattitaitoa, ja siksi valitsimme ARE:n, Logicentersin projektipäällikkö Antti-Pekka Valli sanoo.

Senaatti-kiinteistöt myy arvokiinteistön Helsingin Eteläesplanadilta

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt tarjouskilpailun osoitteessa Eteläesplanadi 10 sijaitsevasta toimistokiinteistöstä. Helsingin Eteläesplanadin varrelle vuonna 1910 valmistunut Apollon talo rakennettiin hotelli-, ravintola- ja teatteritaloksi. Viimeisimmäksi kohde on toiminut oikeusministeriöllä toimistokäytössä.

–Valtion toimistotilojen käyttöaste on laskenut merkittävästi viime vuosien aikana ja toimistokiinteistöjä tulee nyt myyntiin erittäin hyviltä sijainneilta. Tässä upeassa arvorakennuksessa yhdistyy hienolla tavalla historia, kulttuuri ja arkkitehtuuri. Myös kohteen monipuoliset käyttömahdollisuudet tekevät siitä mielenkiintoisen, sanoo Senaatin myyntipäällikkö Ella Sperling.​​

Myytävä kiinteistö sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa Eteläesplanadin varrella, joka on yksi keskustan arvovaltaisimmista toimitilasijainneista. Rakennus on suojeltu, ja se kuuluu Esplanadi-Bulevardi RKY-alueeseen, edustaen Helsingin keskustan merkittävää liike- ja kulttuuriarkkitehtuuria. Rakennus sijaitsee hallinto- ja virastorakennusten kaava-alueella, mutta se on alustavien keskustelujen pohjalta muutettavissa ainakin toimisto, liike ja hotellikäyttöön.

Apollon talon tarina – kulttuuria, liiketoimintaa ja historiaa yli vuosisadan

Eteläesplanadi 10 on arvokiinteistö Helsingin Kaartinkaupungissa, joka valmistui vuonna 1910 professori ja arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelemana. Alun perin Apollo-yhtiön rakennuttamassa viisikerroksisessa rakennuksessa toimi Apollo-teatteri, kahvila-ravintola ja hotelli, sekä insinööri ja elokuvantekijä Karl Emil Ståhlbergin valokuvausateljee ja koti. Rakennusta kutsuttiin tuolloin Apollon taloksi.

Rakennus on käynyt läpi useita merkittäviä muutoksia. Vuonna 1916 arkkitehti Nils Wasastjerna laajensi pääsisäänkäyntiä ja uudisti sisätiloja. Ståhlberg myi kiinteistön Venäjän meriministeriölle vuonna 1917, minkä jälkeen rakennus toimi matruusikerhona. Suomen Ylipäällikön esikunta ja Senaatin sota-asiain toimituskunta käyttivät rakennusta vuosina 1918–1921. Vuonna 1934 Oy Alkoholiliike Ab osti kiinteistön Neuvostoliitolta, ja rakennusta korotettiin kahdella kerroksella. Rakennus toimi Alkoholiliikkeen pääkonttorina vuoteen 1940 saakka, minkä jälkeen se oli puolustusvoimien käytössä. Rakennus siirtyi Suomen valtiolle vuonna 1946.

Kaupallinen yhteistyö: Historia ja nykyaika yhdistyvät uudistetun Glorian toimistotiloissa

Helsingin ydinkeskustassa Kaartinkaupungin ja Punavuoren välissä sijaitseva historiallinen kiinteistö Gloria on keskellä uudistus- ja saneerausprosessia. Ratakadun ja Yrjönkadun puoleinen osa rakennuksesta taipuu valoisiksi ja moderneiksi toimistotiloiksi. Kiinteistön nykyisenä omistajana on ruotsalainen varainhoitoa ja kiinteistökehitystä tarjoava Areim, joka aloitti toimintansa Suomessa vuonna 2017. Areimin tavoitteena on tehdä Gloriasta uudenlainen toimitilakiinteistö, jonka suurena vetovoimana on historiallisen luonteensa lisäksi yhteisöllisyys ja viihtyvyys.

Glorian uudistusta tehdään historiaa kunnioittaen

Gloria sai alkunsa vuonna 1928, eli samoihin aikoihin muun muassa Eduskuntatalon kanssa. Jo runsaasti kokemusta erilaisista arvokohteista kerännyt arkkitehti Georg Thure Nummelin toimi kiinteistön pääsuunnittelijana. Nummelinin työparina toimi Uuno Varjo, joka on tunnettu muun muassa Olympiastadionin rakennesuunnittelijana.

Mainetta Gloria on kerännyt historiansa aikana kiinteistön Pienen Roobertinkadun puolella toimivasta teatteristaan, Gloria-salista, jonka lavalla on nähty vuosikymmenten aikana lukuisia produktioita. Ratakadun puolella puolestaan oli alun perin asuntoja.

–Talo ja koko kortteli on historialtaan hieno. Ympärillä on vanhoja arvorakennuksia, ja Ratakadun puolelta on kauniit näkymät puistoon ja ympäröivään kaupunkiin, kertoo Areimin asset manager Hannu Tammia.

Areim keskittyy tällä hetkellä Ratakadun puolen uudistamiseen, mutta Pienen Roobertinkadun puolelle on suunnitelmissa myös saneeraus. Tammia kertoo, että toimistotilaa sinne ei olla tekemässä, sillä historiaa on kunnioitettava – legendaarinen teatteri säilyy teatterina.

–Rakennuksen historiallista luonnetta kunnioitamme säilyttämällä mahdollisimman paljon alkuperäistä muotokieltä – tässä rakennuksessa on hienoja kaarevia ikkunoita, oviaukkoja ja vastaavia rakenteita.

Tavoitteena saneerauksessa ei ole uudistaa aivan kaikkea. Prosessissa ei pureta sellaista, mitä ei ole tarvetta purkaa. Muun muassa hissipaikat ja sisäraput säilytetään. Julkisivulle ei tehdä mitään.

Nykyaikainen käytettävyys ja muuntojoustavuus ovat tärkeitä samalla kuitenkin säilyttäen kiinteistön historiallinen luonne.

–Ei väkisin tehdä modernia, mutta ei rakennus saa olla museokaan, summaa Tammia.

Tunnelmaa ja yhteisöllisyyttä Gloriassa

Yhteisöllisyys ja vehreys ovat olennaisia tekijöitä uudessa Gloriassa. Tammia kertoo, että Ratakadun puolen sisäpiha palautetaan autottomaksi ja sinne tuodaan runsaasti viherkasveja. Tarkoituksena on tehdä sisäpihasta yhteisöllinen rentoutumis- ja työntekopaikka. Talvisin pihaa ei ajeta lumesta, vaan sinne tulee polkuja, joita pitkin kävellä.

–Tuomme ulkona rakennusta vastapäätä olevaa puistoaluetta sisäpuolelle – näin sisäpihasta tulee ikään kuin käyttäjien oma yksityinen puisto.

Ympäristö ja upeat näkymät ikkunoista, niin alemmissa kuin etenkin ylemmissä kerroksissa, ovat yksi Glorian monista valttikorteista. Ylemmissä kerroksissa kuusi metriä korkeiden loft-tilojen neljän metrin korkuisista ikkunoista näkee kantakaupungin yli. Ikkunat avautuvat joka suuntaan, päivänvaloa tulee runsaasti ja ympäröivät arvokiinteistöt ja puisto luovat tunnelmaa. Alue itsessään on turvallinen ja vakaa.

Sijainnin etuna on myös rautatieaseman läheisyys ja erinomainen saavutettavuus julkisella liikenteellä, sekä aivan lähellä sijaitsevat useat parkkihallit autoilijoille. Sisäpihalle tehdään polkupyöräpaikkoja, minkä tarkoituksena on edistää omalta osaltaan ympäristöystävällistä liikkumista.

Estetiikka ja energiatehokkuus kohtaavat

Glorian olosuhteita kohennetaan – ilmanvaihto, sähkölaitteistot ja vedenkulutus tuodaan kaikki nykyaikaan, ja kiinteistöön tulee valokuitu. Designia ei kuitenkaan unohdeta, sillä se on merkittävä osa kiinteistön viihtyisyyttä ja brändiä.

–Hanojen, valaisimien ja muiden vastaavien on oltava paitsi käytännöllisiä, myös hienoja, tuumaa Tammia.

–Kauniit historialliset takat ovat luovat tiloihin tunnelmallista henkeä. Keittiöihin puolestaan tulee uusi tekniikka, mutta väri- ja muotomaailman kautta haetaan historiallista tuntua.

Tiloja voi kuitenkin muokata uusien vuokralaisten toiveiden mukaisesti lähes kaikkialta.

–Ainoastaan kantavaa seinälinjaa ei voi siirtää, muuten seinät ovat muunneltavissa. Vessoissa ja keittiöissä on rajatusti pelivaraa, mutta kaikissa muissa tiloissa vuokralainen voi itse päättää yksityiskohdista, kuten tilajaosta ja värimaailmasta.

Energiatehokkuuden suhteen saneerauksessa on lähdetty nollasta, mutta tavoitteet ovat kovia. Jäähdytykseen kiinteistössä tullaan käyttämään kaukokylmää, ja koneellinen ilmanvaihto ja sähkölaitteistot ovat kaikki uutta tekniikkaa. Rakennuksen energialuokka tulee olemaan B, ja sille haetaan LEED Platinum -sertifikaattia. Tämän lisäksi kiinteistön vuokralaisten käyttöön tulee Areimin oma sovellus, jonka kautta käyttäjät saavat suoran yhteyden esimerkiksi huoltoon ja kiinteistön omistajaan. Sovellus toimii myös viestintävälineenä, jonka kautta voidaan tiedottaa tärkeistä asioista käyttäjille.

Areim haluaa pitää huolen, että kaikki Gloriasta tulee löytymään kaikki mukavuudet.

–Kaiken mitä teemme tulee olla korkealuokkaista, ja talon tulee muokkautua hyvin nykyajan vaatimuksiin ja vuokralaisten toiveisiin, summaa Tammia.

Uniikista Gloriasta jatkossakin merkittävä osa Helsinkiä

Tammia kertoo Glorian olevan ainutlaatuinen kohde – kovin montaa samankaltaista kiinteistöä ei Helsingistä löydy. Kiinteistön historia, sijainti, puisto ja loft-tilat näkymineen ovat kovatasoisinta Helsinkiä. Uudistusprosessissa on pyritty käymään vuoropuhelua omistajien ja viranomaisten välillä.

–Hedelmällisin tapa toimia on pyrkiä kompromisseihin, jotka tyydyttävät kaikkia osapuolia. Tällaiset prosessit lupineen ja rakennusvaiheineen ovat pitkiä, ja niiden kulkua voisi saada vieläkin paremmin tasautettua ja nopeutettua, toteaa Tammia.

Areimin pitkän aikavälin tavoite Glorialle on kiinteistön kehittäminen ja hyvien vuokralaisten saaminen sekä uudenlaisen, yhteisöllisen työkulttuurin tuominen Suomeen muun muassa sisäpiha-alueen kautta. Toiveena vuokralaisiksi olisi esimerkiksi luovan alan yritykset ja pienet lakiasiaintoimistot – Tammian mukaan vuokralaiset luovat rakennuksen brändin, ja toiveena on, että kiinteistöstä tulisi sitä myötä merkittävä osa Helsinkiä.

–Tänne kannattaa tulla. Paitsi, että kiinteistö on ainutlaatuisen hieno, olemme me mukavia kiinteistönomistajia ja olemme saaneet muista kohteistamme hyvää palautetta. Välitämme vuokralaisistamme ja takaamme, että laatu ja palvelu ovat sovitulla tasolla.

Sinetin virastotalon uudistus käynnistyy Jyväskylässä – valtion toimijoille moderni yhteinen työympäristö

Sinetin virastotaloon toteutetaan muutostyöt 16 valtion toimijalle. Havainnekuva.

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt vuonna 2007 valmistuneeseen 12 000-neliöiseen Sinetin virastotaloon yhteisen työympäristön muutostyöt 16 valtion toimijalle. Ensimmäisenä toteutetaan yhteisen palvelupisteen muutostyöt, jotka valmistuvat alkuvuodesta 2025. Sen jälkeen toimistokerrokset muutetaan yhteiseksi työympäristöksi, ja kokonaisuudessaan uudistus valmistuu syyskuuhun 2025 mennessä.

Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan Verohallinnolle, Maanmittauslaitokselle ja Digi- ja väestötietovirastolle yhteinen palvelupiste virastotalon ensimmäiseen kerrokseen. Nykyiset Verohallinnon ja Digi- ja väestötietoviraston käyntiasioinnin tilat siirtyvät muutostöiden ajaksi väliaikaisesti kolmanteen kerrokseen. Maanmittauslaitos palvelee normaalisti neljännen kerroksen tiloissa huhtikuun loppuun saakka. Muutostyöt valmistuvat alkuvuodesta 2025, ja uusi palvelupiste avautuu maaliskuussa 2025.

Noin 4 700-neliöiselle alueelle toteutettavat tilamuutokset pyritään tekemään mahdollisimman paljon hyödyntäen olemassa olevia monitilaympäristöjä. Tilat tehdään tukemaan entistä paremmin tilankäyttäjien toimintoja pääosin kaluste- ja vyöhykeratkaisuin. Lisäksi rakennetaan lisää pistäytymistiloja ja päivitetään kokouskeskuksen tekniikkaa. Suuren muutoksen kokee ensimmäisen kerroksen yhteinen palvelupiste, johon toteutetaan myös uudet vihkitilat. Uudistukset parantavat tilojen äänieristystä, turvallisuutta ja varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin.

Toimistokerrosten muutostyöt toteutetaan yhteisen palvelupisteen valmistumisen jälkeen vaiheittain. Puolet noin 630 henkilöstä muuttaa uusiin tiloihin alkukesään 2025 mennessä, ja talon uudet käyttäjät siirtyvät tiloihin alkusyksystä 2025.

Tilamuutoshankkeen kustannusarvio on 4,6 miljoonaa euroa. Hankkeen myötä organisaatioille syntyy vuosittaisia toimitilakustannussäästöjä noin 450 000 euroa. Pääurakoitsijaksi on valittu Rakennusliike Seiska Oy, ja toteutusmuoto on jaettu urakka.

Hanke toteuttaa osaltaan valtion laajempaa palvelu- ja toimitilaverkon uudistusta. Sen tavoitteena on vastata nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin kokoamalla käyntiasiointia julkisen hallinnon yhteisiin palvelupisteisiin ja tiivistämällä valtionhallinnon toimitilaverkkoa. Yhteiset palvelupisteet takaavat kansalaisille käyntiasiointipalvelua yhdenvertaisesti koko maassa.