Leppävaaran ideakilpailun toiseen vaiheeseen valittiin kesällä 5 ehdotusta, joita tekijät ovat sen jälkeen jatkokehittäneet. Espoo etsii kilpailulla Leppävaaraan junaradan pohjoispuolelle toiminnallisesti, kaupunkirakenteellisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoista kokonaissuunnitelmaa.
Walkaround on yksi viidestä ehdokkaasta. Havainnekuvan vasemmassa ylälaidassa junarata ja kauppakeskus Sello. Kuva: Espoon kaupunki/ Walkaround -ehdotus
Kansainvälisen kaksivaiheisen ideakilpailun ensimmäiseen vaiheeseen tuli yhteensä 56 ehdotusta, joiden joukosta tuomaristo valitsi viisi kilpailun toiseen vaiheeseen. Toiseen vaiheeseen valitut ehdotukset ovat Kroketti, Lanternat, Super-Plus, Taikavarpu ja Walkaround.
Ehdotukset ovat nähtävissä verkossa, jossa niitä voi kommentoida. Kommentit toimitetaan kilpailun tuomaristolle, joka valitsee kilpailun voittajan helmi-maaliskuussa 2024.
Espoon kaupungin mukaan kilpailijoilta odotetaan ratkaisua, joka muodostaa yhdessä kauppakeskus Sellon laajennuksen kanssa toiminnallisesti yhtenäisen keskustakokonaisuuden ja mahdollistaa korkeatasoisen liikenneterminaalin sekä luontevat yhteydet radan yli, asemalaitureille, bussiterminaaliin, Viaporintorille ja pikaraitiolinja 15:n pysäkille.
Terveys- ja sosiaalipalveluja tarjoava Mehiläinen muuttaa konsernitoimintonsa ja liiketoimintojensa johdon alkuvuodesta 2024 Helsingin Kamppiin, Spondan omistamaan Arkadiankatu 6:een noin 2500 neliön tiloihin. Rakennuksessa on ollut jo aiemmin muita Mehiläisen toimintoja.
Vuonna 2020 uudistettuun Arkadia 6:een suunnitellaan Mehiläisen yrityskulttuuria sekä tiimityötä ja kohtaamisia tukevat tilat.
– Mehiläisen IT- ja digipalvelut sekä tytäryhtiömme Beehealthy ovat toimineet Arkadiankadun kiinteistössä jo useiden vuosien ajan. Päätös toimintojemme yhdistämisestä samaan rakennukseen oli luonteva, sillä uusi sijainti on keskeinen ja lähellä yrityksemme juuria Töölössä. Uuden sijainnin ansiosta henkilökuntamme voi entistä helpommin hyödyntää joukkoliikenteen palveluja. Muuton myötä voimme myös parantaa työntekijöidemme työkokemusta ja edistää vastuullisuustavoitteitamme, Mehiläisen henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas sanoo.
– Yritykset painottavat toimitilavalinnoissaan nykyään yhä enemmän keskeistä sijaintia, henkilöstön hyvinvointia ja yrityskulttuurin kehittämistä. Vallitsevan trendin mukaisesti ne hakeutuvat ydinkeskustaan, jossa sijainnin tarjoama helppo saavutettavuus ja laadukkaat palvelut toimiston läheisyydessä houkuttelevat sekä työntekijöitä että asiakkaita ja edesauttavat rekrytointia. Keskeisen sijainnin merkitys näkyy korkeampina toimistojen käyttöasteina, mikä on pitkälti linjassa Euroopan pääkaupungeissa voimakkaasti kasvavan trendin kanssa, Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal kertoo.
Spondan mukaan Arkadia 6:n etuihin sijainnin lisäksi kuuluvat oma pysäköintihalli latauspisteineen, talossa toimiva ravintola Farang sekä kiinteistöä ympäröivät Kampin palvelut.
Arkadia 6 -kiinteistö on sertifioitu BREEAM In-Use Excellent-tason ympäristösertifikaatilla.
Kiinteistö Oy Porin Leijonan 8-kerroksiseen toimistorakennukseen on peruskorjattu valtion 12 toimijan yhteinen työympäristö. Aiemmin toimitiloja oli 10 osoitteessa ja vuokrattuja neliöitä oli 4000 enemmän.
Havainnekuva: Sigge Arkkitehdit
Peruskorjaushankkeen laajuus oli 7400 neliömetriä. Porin Postitalona tunnettuun, vuonna 1967 valmistuneeseen rakennukseen toteutettiin yhteisiä toimistotiloja, työkahvila, yhteinen palvelupiste, vihkitilat, yhteiskehittelyalueita ja kokouskeskus. Tilaratkaisu pienentää valtion toimijoiden vuokra-alaa noin 4000 neliötä, mikä Senaatti-kiinteistöjen mukaan säästää valtion vuokrakustannuksissa yli 300 000 euroa vuodessa.
Uudistetun toimistotalon käyttäjiksi tulevat Satakunnan TE-toimisto, Verohallinto, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Maanmittauslaitos, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset ja Keha-keskus, Palkeet, Lounais-Suomen aluehallintovirasto (AVI) ja aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalvelut (Hake), Ruokavirasto, Valtori, Finnvera, Business Finland ja Porin kaupunki. Muutos koskee noin 480:tä henkilöä.
– Porin Leijonan hanke on ollut vuosia kestänyt projekti sekä meille että asiakasorganisaatioille ja Porin kaupungille. Olemme yhdessä suunnitelleet tiloja ja pohtineet toimintatapojen muutoksia sekä toimisto- että asiakaspalvelutilojen osalta, Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Sinikka Selänne kertoo.
Palvelupisteet ovat valtion toimijoiden yhteiskäytössä. Kuva: Senaatti-kiinteistöt
Tilamuutosprojektista sekä tilojen kalustamisesta ja varustamisesta vastasi Senaatti-kiinteistöt, joka tulee toimimaan vuokranantajana kaikille kohteessa toimiville organisaatioille. Senaatti on vuokrannut tilat kiinteistön omistavalta Leijonaverkot Oy:ltä, joka vastasi peruskorjauksesta. Hankkeen päätoteuttajana toimi Prepon Oy. Muutostyöt alkoivat keväällä 2022.
Olemassa olevan rakennuksen peruskorjaaminen on vähähiilinen ja kiertotalouden mukainen ratkaisu. Peruskorjatulle Porin Leijonalle haetaan kolmen tähden RTS-ympäristöluokitusta eli hyvää ympäristölaadun tasoa.
Senaatti-kiinteistöjen mukaan yhteisen palvelupisteen tavoitteena on parantaa asiakkaiden asiointia tarjoamalla viranomaispalveluja samasta paikasta tehokkaasti ja vaivattomasti.
Senaatti järjestää kohteessa kaikki palvelut kuten aula-, puhtaus- ja turvallisuuspalvelut. Lisäksi Senaatti vastaa kohteen turvallisuusjärjestelmistä sekä kokoustilojen ja palvelupisteiden tilavarausjärjestelmistä.
409 toimitusjohtajaa vastasi Helsingin seudun kauppakamarin suhdannekyselyyn. Vastanneet arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät, liikevaihdon, kannattavuuden ja työvoimatarpeiden kehityksen heikoiksi. Rakennusalan näkymät ovat muita heikommat.
Kaavio: Helsingin seudun kauppakamari/Kaupunkitutkimus Oy
– Näkymät ovat kokonaisuudessaan synkentyneet elokuusta myös työllisyyden osalta. Kuluttajien ostovoiman heikkeneminen, korkeat korot ja energian hinnan vaihtelut painavat yritysten odotuksia alaspäin, mutta esimerkiksi informaatio- ja viestintäala näyttää pärjäävän muita aloja paremmin, vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista kertoo.
Erityisen synkkinä suhdannenäkymiä arvioivat rakentamisen alan yritykset. Alueen rakentamisen alan suhdannenäkymien saldoluku on -42, kun se alueen kaikkien alojen yrityksissä on -30. Saldoluku saadaan vähentämällä kielteisten vastausten prosenttiosuus myönteisten vastausten prosenttiosuudesta.
Suhdannekyselyssä tarkasteltiin erikoisteemana Helsingin seudun asuin- ja toimitilarakentamista.
Asuinrakennuksia valmistui lähes 1,7 miljoonaa kerrosneliömetriä vuoden 2022 4. kvartaalin alusta tämän vuoden 3. kvartaalin loppuun. Asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien volyymi on pudonnut kauppakamarin mukaan lähes puoleen vuoden 2021 huipputasosta.
– Uudet asuinrakennusten luvitukset ja aloitukset ovat tämän vuoden aikana pudonneet jyrkästi, joten vuoden 2024 asuntotuotannon määrät Helsingin seudulla jäävät kauas MAL-suunnitelmassa olevasta 16 500 asunnon vuosituotannon määristä, sanoo Markku Lahtinen. MAL-sopimukset ovat maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevia sopimuksia, joita valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa niiden pitkäjännitteistä kehittämistä varten.
– Asuntorakentaminen elpyy, kun myymättömien uudisasuntojen määrä sekä vapaiden vuokra-asuntojen määrä pienenee ja uusille asunnoille syntyy tarvetta ja kun korkotaso laskee nykyisestä, Saton liiketoimintajohtaja Arto Aalto toteaa.
Toimitila- ja palvelurakentamisen määrä pysyy maltillisena vuoden 2024 aikana.
– Toimitilojen rakentaminen on vähäisempää, ja isoja kauppakeskuksia ei tällä hetkellä ole käynnissä. Toisaalta logistiikka- ja palvelurakentaminen, esimerkiksi isot sairaalahankkeet, jatkuvat edelleen. Myös teollisuudessa on investointeja suunnitteilla, Rambollin kiinteistöt ja rakentaminen -toimialan johtaja Annina Peisa sanoo.
Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssi-kyselyyn vastasi 409 Helsingin seudun jäsenyritysten toimitusjohtajaa. Kysely tehtiin 28.11.–5.12.2023. Helsingin seudun kauppakamarin toiminta-alue kattaa 21 kuntaa Uudenmaan alueella. Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssi toteutetaan kolme kertaa vuodessa.
EU:n jäsenmaiden valtionpäämiehistä ja pääministereistä muodostuva Eurooppa-neuvosto, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät alustavaan sopuun rakennusten EPBD-energiatehokkuusdirektiivistä. Direktiivin tavoitteena on vähentää rakennuksista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta.
Kuva: Jaana Ahti-Virtanen
Kolmikantaneuvotteluissa syntyneen sovun jälkeen direktiivi etenee virallisiin hyväksymiskäsittelyihin neuvostossa ja parlamentissa. Lopullinen sisältö ja voimaantulo selviävät näiden jälkeen. Keskeiset neuvoteltavat kohdat liittyivät uusien rakennusten vaatimuksiin, olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, kestävän liikkuvuuden infrastruktuuriin sekä energiatodistuksiin ja aurinkoenergiajärjestelmien asentamiseen.
Suomi tuki neuvoston lokakuussa 2022 saavuttamaa yleisnäkemystä. Ympäristöministeriön mukaan nyt saatu neuvottelutulos on pitkälti Suomen neuvottelutavoitteiden mukainen.
Suomen kanta on ollut, että rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen tuo merkittäviä ympäristö- ja terveyshyötyjä sekä kustannushyötyjä asukkaille. Muutoksista ei saa kuitenkaan syntyä kohtuuttomia kustannuksia kotitalouksille ja yrityksille.
Kolmikantaneuvottelujen tuloksen mukaan yksittäisille asuinrakennuksille ei kohdistuisi energiansäästövelvoitteita vaan seurantaa tehtäisiin koko maan tasolla. Suomi on korostanut, etteivät yksittäisten rakennusten pakkoremontit ole järkevä tapa edetä vaan rakennuksia pitää korjata oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti.
Neuvotteluista saatujen tietojen perusteella asuinrakennusten keskimääräistä primäärienergian käyttöä tulisi vähentää 16 %:lla vuoteen 2030 mennessä ja 20–22 %:lla vuoteen 2035 mennessä. Jäsenvaltiot voisivat vapaasti valita, mihin rakennuksiin ne kohdistuvat ja mihin toimenpiteisiin ne ryhtyvät.
Jäsenvaltioiden pitää varmistaa, että vähintään 55 % primäärienergian käytön vähenemisestä saavutetaan korjaamalla energiatehokkuudeltaan huonoimpia rakennuksia. Jäsenvaltioiden olisi mahdollisuus vapauttaa tietyt asuin- ja muut rakennusluokat kuten maatalousrakennukset tai kulttuurihistorialliset kohteet näistä velvoitteista. Muiden kuin asuinrakennusten olisi vuoteen 2030 ja 2033 mennessä täytettävä tietty energiatehokkuuden taso. Neuvotteluista saatujen tietojen mukaan kesämökeiltä ei vaadita energiatodistusta.
Alustavan sovun perusteella latauspisteiden lukumäärää koskevia vaatimuksia tiukennettaisiin niin asuinrakennuksissa kuin muissa. Esikaapelointiin tulisi vaatimus uusissa ja korjattavissa rakennuksissa, mikä helpottaa latausinfrastruktuurin saatavuutta.
Kaikkien uusien asuin- ja ei-asuinrakennusten olisi oltava päästöttömiä 1.1.2028 alkaen. Rakennuksiin on asennettava aurinkosähköä asteittain vuodesta 2027 alkaen, jos se on teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti mahdollista. Jäsenvaltioiden olisi myös lisättävä toimia, jotta fossiilisten polttoaineiden käytöstä voidaan luopua lämmityksessä ja jäähdytyksessä vuoteen 2040 mennessä.
Direktiivi on osa EU:n Fit for 55 -pakettia eli tavoitetta vähentää EU:n kasvihuonepäästöistä 55 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Rakennusten rooli ilmastotyössä on merkittävä, sillä niissä kuluu 40 % energiasta ja aiheutuu 36 % kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa.
Porin uusi oikeustalo valmistuu vuonna 2025. Rakennuttamisesta vastaa Senaatti-kiinteistöt. Allianssin arkkitehtina on Arkkitehtitoimisto Rosberg Ikävalko Oy ja urakoitsijana Hartela. Peruskivi muurattiin 8.12.2023.
Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Rosberg Ikävalko Oy
Alkuvuodesta 2025 valmistuvaan rakennukseen tulevat tilat Satakunnan käräjäoikeudelle, Ulosottolaitokselle, Syyttäjälaitokselle, Vaasan hovioikeuden istunnoille sekä oikeusavun ja edunvalvonnan käyttöön. Tavoitteena on keskittää nykyisin eri osoitteissa sijaitsevat oikeushallinnon toiminnot Porissa samoihin tiloihin.
Uudisrakennus tulee valtion omistamalle ja Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimalle tontille, jolla sijaitsee vanha oikeustalo. Vanha oikeustalo on käytössä uudisrakennuksen valmistumiseen saakka, minkä jälkeen se puretaan.
Senaatti-kiinteistöjen mukaan oikeustalon työmaa on päästötön ja vanha oikeustalo puretaan kestävä purkaminen -toimintamallin mukaisesti. Porin oikeustalon rakentamisessa käytetään myös vähähiilistä betonia.
Oikeustalon katolle toteutettava aurinkovoimala tuottaa osan talon tarvitsemasta sähköstä. Rakennuksen suunnittelussa on otettu huomioon tontin sijainti Kokemäenjoen varrella: tulvariskien varalta rakennukseen tulee korkeampi sokkeli eikä kellaria. Rakennuksen laajuus on 5400 neliömetriä ja kustannusarvio 23 miljoonaa euroa.
SRV rakentaa parhaillaan Senaatti-kiinteistöille Varastokirjaston toimitaloa Kuopioon. Kokonaisvastuu-urakkana toteutettavan hankkeen työt ovat edenneet ulkoseinän pelti-villa-pelti -elementtien sekä vesikaton asennukseen. Tontilla suoritetaan loppuvuoden aikana myös viemäri- ja kaukolämpöverkon asennustöitä sekä aloitetaan maavaraisen lattian valmistelutyöt. Rakennuksen betoninen runko valmistui marraskuun 2023 alussa.
Kuva: SRV
Kaksikerroksisen, noin 10 000 bruttoneliötä kattavan toimitalon tieltä on SRV:n mukaan louhittu noin 18 000 kuutiota kiviaineista. Louhittua kiviaineista saadaan hyödynnettyä muun muassa rakennekerroksissa.
– Työmaalla on menossa aktiivinen rakentamisvaihe. Työskentelemme noin 30 rakentajan vahvuudella asennustöiden parissa, ja tavoitteena on saada rakennus umpeen ja lämpiämään jouluksi. Kun otetaan huomioon kuukauden tuuletusaika ennen luovutusta, rakennuksen tulee olla hyvinkin valmis jo vuoden päästä, SRV:n työmaapäällikkö Petri Tervonen sanoo.
Ensi vuonna työmaalla korostuvat talotekniikan työt sekä lattioiden ja väliseinien asennukset. Rakennukseen tulee 130 kilometriä hyllyjä, joiden asennus vie SRV:n mukaan lähes puoli vuotta.
– Kokoelmatilaan rakennettava hyllyjärjestelmä on keskeinen osa hankintaa kustannusten ja aikataulun, mutta myös Varastokirjaston toiminnan näkökulmasta. Hanke etenee suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa, mistä voin vilpittömästi kiittää osaavaa hankeorganisaatiota, Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Tuomas Koivumäki toteaa.
Varastokirjasto vastaanottaa aineistoja kirjastoista ja antaa kaukolainoja. Tilat on suunniteltu yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen sekä käyttäjän kanssa.
– Uusien tilojen myötä mahdollistetaan aineistosiirrot kotimaisista kirjastoista 15 vuodeksi eteenpäin. Koska rakennus on varta vasten tehty varastokirjastotoimintaan, työprosessien sujuvuus on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa, kirjastonjohtaja JohannaVesterinen sanoo.
Talotekniikkaan, etenkin jäähdytysratkaisuihin kiinnitetään huomiota teosten säilyvyyden kannalta. Kokoelmassa on aineistoa 1800-luvulta lähtien, ja kokoelma karttuu vuosittain 1,5 hyllykilometrin verran. Tilat viilennetään kaukokylmällä. Rakennukseen tulee myös aurinkovoimala.
Pantonen vuoden 2024 väri Peach Fuzz on lempeän romanttinen persikan sävy. Pantonen mukaan levottomina aikoina tarvitaan hoivaa ja myötätuntoa sekä toivetta rauhanomaisemmasta tulevaisuudesta.
Kuva: pantone.com
– Pantone 13-1023 Peach Fuzz on kotoinen persikan sävy, joka häilyy pinkin ja oranssin välimaastossa ja tuo mukanaan yhteenkuuluvuutta, innostaa uusiin näkökulmiin ja tarjoaa hoivaa, Pantone Color Instituten toimitusjohtaja Leatrice Eiseman sanoo.
Eisemanin mukaan valittu sävy on idea ja tunne, joka herättää aistimme.
Pantone on valinnut vuoden värin 25 vuoden ajan. Pantonen mukaan vuoden väri tiivistää kulloisenkin ajan hengen ja tuo esiin kuluttajien mielialaa ja asennetta.
– Tämänvuotisessa Pantone vuoden värissä 2024 näemme yhä tarkempaa keskittymistä yhteisöllisyyteen ja siihen, kuinka ihmiset kautta maailman määrittelevät prioriteettinsa uudelleen ja haluavat elää rakkaidensa ympäröiminä. Nyt valitun värisävyn vieraanvarainen lämpö hehkuu myötätuntoa, ja sen kodikas herkkyys yhdistää ihmisiä ja ruokkii sielua, Pantone Color Instituten varapääjohtaja Laurie Pressman toteaa.
Jyväskylän kaupungin mukaan sen merkittävin kasvualue sijaitsee Kukkulalla. Sairaala Novan rakentamisen myötä tyhjiksi jääneet entisen Keski-Suomen keskussairaalan rakennukset ja maa-alueet muuttuvat tulevaisuudessa monipuoliseksi asumisen, työpaikkojen ja palveluiden kokonaisuudeksi.
Kukkulan uusi Nova-sairaala kuvan oikeassa ylälaidassa. Kuva: jyvaskyla.fi
Kukkulalle on suunnitteilla uudisrakentamista, ja sairaalarakennuksille kehitetään uusia käyttötarkoituksia. Valmistuessaan Kukkulan alueesta muodostuu uusi kaupunginosa useammalle tuhannelle kaupunkilaiselle.
– Lähtökohta uudelle kaupunginosalle on poikkeuksellisen kiinnostava. Uusi Nova-sairaala työpaikkoineen ja keskeinen sijainti antavat hyvät lähtökohdat alueen kehittämiseen. Tavoitteena on rakentaa merkittävä ja moderni kaupunginosa, jossa yhdistyvät laadukkaat asumisen vaihtoehdot sekä palvelut ja työpaikat, kertoo alueen kehittämisestä vastaavan Jyväskylän Kukkulan Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Marko Huttunen.
Kaupungin mukaan tällä hetkellä keskitytään erityisesti vanhojen sairaalarakennusten kehittämiseen. Alueella on käynnistynyt osayleiskaavan laadinta, jonka tarkoituksena on muodostaa periaatteet alueelle sijoittuvista toiminnoista, liikenneverkosta ja viheralueista. Osayleiskaavan suunnittelualueeseen kuuluvat entisen keskussairaala-alueen lisäksi myös Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian Kukkulan kampusalue sekä sairaala Novan alueet.
Osayleiskaavoituksen lisäksi alueella muutetaan asemakaavoja vaiheittain. Ensimmäisissä asemakaavoissa käsitellään vanhojen sairaalarakennusten tulevia käyttötarkoituksia ja sen jälkeen asemakaavoissa siirrytään uusien asuinalueiden suunnitteluun. Tavoitteena on, että Kukkulan osayleiskaava ja ensimmäiset uudisrakentamista mahdollistavat asemakaavat olisivat hyväksytty vuoden 2025 loppuun mennessä ja uudisrakentaminen voisi alkaa 2026. Kokonaisuudessaan alueen rakentuminen kestänee yli 10 vuotta, kaupunki toteaa.
Wisdome Stockholm on uusi tiedeviestinnän kokemusperäinen ympäristö, joka sijaitsee Tekniska museetin yhteydessä Tukholmassa. Kaarevakattoinen puurakennus on kooltaan 1325 neliömetriä. Stora Enso oli hankkeen pääyhteistyökumppani ja toimitti rakennuksen puumateriaalit. Hankkeen hinta oli noin 20 miljoonaa euroa.
Rakennuksen keskellä on kupolihalli. Kuva heinäkuulta 2023. Kuva: Anna Gerdén /Tekniska museet
Ruotsissa on huolestuttu nuorten vähenevästä kiinnostuksesta tekniikkaan ja luonnontieteisiin. Tilannetta yritetään korjata Wisdome-hankkeella, joka tarkoittaa neljän tieteen visualisointiin tarkoitetun keskuksen rakentamista eri puolelle Ruotsia.
Tukholman Tekniska museetin yhteyteen rakennettu Wisdome Stockholm avataan yleisölle 9.joulukuuta. Rakennuksessa on digitaalisia laboratorioita, muita oppimisympäristöjä ja kupolisali, jossa on viimeisintä visualisointitekniikkaa. Kupolin halkaisija on 21,6 metriä ja korkeus 12,2 metriä. Kupolin rungossa on 277 CLT-kolmiota. Kupoliin mahtuu 100 katsojaa.
Wisdome Stockholmin arkkitehtuurista vastaa arkkitehtitoimisto Elding Oscarsson, puurakenteiden urakoinnista Blumer Lehmann AG ja rakennusurakoinnista Oljibe.
Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Ericsson, Vectura ja NIBE. Rahoittajia ovat Wallenberg-säätiöt, Erling Perssonin säätiö, Stora-säätiö ja Fritz Öst -säätiö.
Havainnekuva: Elding Oscarsson
– Wisdome on todellinen maamerkki, joka rikkoo puuarkkitehtuurin rajoja. Puun käyttäminen rakennusmateriaalina auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä sen avulla voidaan sitoa hiilidioksidia ja parantaa rakentamisen vastuullisuutta, Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja Lars Völkel sanoo.
Wisdomen LVL-viilupuuelementtien ja ristiinliimattujen CLT-puuelementtien puuraaka-aine on Stora Enson mukaan peräisin sertifioiduista metsistä Ruotsissa ja Suomessa. Rakenteissa on kaarevia ja kiertyviä palkkeja, jollaisia on käytetty vain muutamassa kohteessa aiemmin.
– Koska olimme mukana hankkeessa alusta asti, pystyimme miettimään innovatiivisen tavan toteuttaa rakennuksen upea muoto epäsymmetrisine rakenteineen standardituotteilla kuten Sylva by Stora Enso -sarjamme CLT- ja LVL-elementeillä, Stora Enson liiketoiminnan kehityspäällikkö Jessika Szyber kertoo.
