Säätytalon peruskorjaus loppusuoralla: restauroidut julkisivut paljastuvat

Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Säätytalon syksyllä 2023 alkanut peruskorjaus ja restaurointityö on loppusuoralla.

Työt ovat edenneet siihen vaiheeseen, että sääsuojia ja telineitä on alettu purkaa ja niiden alta paljastuvat uusittu peltikatto ja kunnostetut julkisivut. Peltikatto jää vielä muutamaksi vuodeksi hapettumaan ennen maalausta, mutta julkisivut ovat jo saaneet takaisin historiallista ilmettään. Julkisivujen kunnostukseen kuului rappaus- ja maalaustöiden lisäksi rikkaiden kipsikoristeiden uusiminen ja ikkunoiden kunnostus. 

Julkisivut perustuvat aikakaudelle tyypilliseen jäljittelyyn

Säätytalon julkisivut perustuvat kolmen kivilajin jäljittelyyn. Pohjakerroksessa on haettu graniitin sävyjä ja karheaksi hakattua pintaa. Julkisivun harkotettu kalkkimaalattu peruspinta matkii punertavaa hiekkakiveä ja kaikki listoitukset marmoria. Runsaissa kipsikoristeissa on sekä marmorin että patinoituneen pronssin sävyjä.

Julkisivujen paljastuminen kahden vuoden kunnostustöiden jälkeen on Senaatin rakennuttajapäällikkö Selja Flinkin mukaan jännittävää, sillä maalausta ei ole telineiltä päässyt näkemään kokonaisuutena.

–Rakennus tulee kuitenkin näyttämään tutulta Säätytalolta. Selkein muutos on siinä, että pääjulkisivun neljä valkoiseksi 1950-luvulla muutettua monumentaalipylvästä palautetaan jälleen hiekkakiven sävyisiksi, toteaa Flink.  

Säätytalon peruskorjaus jatkuu vielä sisätiloissa

Säätytalon edellisestä peruskorjauksesta on jo yli 30 vuotta. Rakennuksen julkisivujen kunnostamisen lisäksi sisäpintojen runsaalle maalauskoristelulle on tehty laajamittaisia konservointitoimenpiteitä ja rakennuksen talotekniikka uudistettu. Samassa yhteydessä on parannettu myös rakennuksen esteettömyyttä ja energiatehokkuutta. Säätytalon korjaukset ovat työllistäneet monia restauroinnin ja konservoinnin erityisosaajia.  Rakennuttamisesta vastaa valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt. Pääurakoitsijana toimii Rakennus Oy Antti J. Ahola ja hankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Freese Oy. 

Julkisivutyöt on toteuttanut Rakennusentisöintiliike Ukri Oy:n työryhmä Anni Hassin johdolla. Ikkunat on kunnostanut Restaurointiosuuskunta Kymen Karmiini ja peltikaton uusimisesta vastaa Pellista Oy.

Julkisivun valmistumisen jälkeen konservointityöt jatkuvat vielä kesän ajan sisätiloissa. Rakennus luovutetaan valtioneuvoston kanslialle syksyllä 2025. Puistikon kunnostus ja Helsingin kaupungin rakentama leikkipaikka valmistuvat loppuvuodesta.

Turkuun valmistui ensimmäinen puurakenteinen toimistorakennus

Turun ensimmäinen kokonaan puusta rakennettu toimistorakennus valmistui Turun Tiedepuistoksi muuttuvalle Itäharjulle.

Teknologiakiinteistöjen rakennuttama AkvaCity valmistui huhtikuun lopulla osoitteeseen Teollisuuskatu 46. Kaksikerroksinen, 2400 neliömetrin kokoinen rakennus on kokonaan puuta, ja sen pääasiallinen rakennusmateriaali on ympäristöystävällinen CLT-rakennuslevy.

AkvaCity tulee kokonaisuudessaan Turun Vesihuollon käyttöön ja sinne muuttaa toukokuun aikana Turun Vesihuollon noin 80 työntekijää. Uudet tilat korvaavat Turun Vesihuollon toimitilat Halisissa ja Kaurakadulla sekä asiakaspalvelutilat Logomossa.

– AkvaCityssä toteutuivat loistavasti meidän toiveemme keskeisestä sijainnista ja ympäristötehokkuudesta. Erityisen ilahtuneita olimme puurakenteesta, joka on sekä ympäristöystävällinen että viihtyisä, sanoo Turun Vesihuollon toimitusjohtaja Irina Nordman.

AkvaCityn on suunnitellut Sarc + Sigge Arkkitehdit, ja sen pääsuunnittelija on Jani Vahala. AkvaCityn rakentamisesta vastasi Jatke Länsi-Suomi.

Nyt valmistuneen toimistorakennuksen lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Turun Vesihuollon varikkotoimintaan tuleva halli, joka valmistuu loppukesällä. Lisäksi tonteille tulee parkkipaikkoja sekä vehreä piha-alue ja varastorakennus.

Puurakentaminen mahdollistaa kunnianhimoiset ympäristötavoitteet

AkvaCitylle tullaan hakemaan ympäristösertifioinnin korkeinta tasoa, LEED Platinaa. Hanke on ympäristötavoitteiltaan poikkeuksellisen kunnianhimoinen, ja puurakentaminen on keskeisessä roolissa tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on, että rakennuksen ilmastohyödyt vastaavat rakentamisesta aiheutuneita päästöjä.

– Rakentamisessa on pyritty siihen, että hiilipäästöt eivät ylitä rakennuksen tuottamia ilmastohyötyjä. Puu toimii tehokkaana hiilensitojana ja on materiaalina hyvin kierrätettävää, mikä on merkittävä etu rakennuksen koko elinkaaren näkökulmasta, kertoo Teknologiakiinteistöjen toimitusjohtaja Mikko Lehtinen.

AkvaCityn sijainti näkyvällä paikalla Turun sisääntuloväylän varrella on luonut korkeat kriteerit myös hankkeen ulkonäölle.

– AkvaCity jatkaa Itäharjun muuttumista Turun Tiedepuistoksi ja tuo InfraCityn ja GeneCityn tavoin kaupunginomaista ympäristöä kehittyvälle alueelle. Olemme myös iloisia saadessamme Turun Vesihuollon osaksi Tiedepuiston yhteisöä, sanoo Lehtinen.

BRAND toimitilat Oy on saanut valmiiksi kaksi toimitilakohdetta Pirkkalaan ja Kotkaan

Kotimainen toimitilarakentaja BRAND toimitilat Oy rakentaa asiakkailleen uusia, liiketoiminnan tarpeisiin räätälöityjä brändättyjä toimitiloja eri puolilla Suomea. Yritys on jo luovuttanut kaksi hanketta – Pirkkalassa Ammega Oy:n tuotantotilat sekä Kotkan kolmen yrityksen kokonaisuuden.

Hiljattain BRAND toimitilat Oy on saanut valmiiksi kaksi merkittävää kohdetta. Pirkkalaan valmistui toimitilat Ammega Oy:lle, joka on tunnettu teollisuuden voimansiirtoratkaisujen asiantuntijana. Tämän myötä BRAND toimitilat sai valmiiksi Pirkkalan Linnakallion ytimeen Läntisen Kehätien varteen liikekiinteistökokonaisuuden, jonka kokonaispinta-ala on 8000 m². Alueella toimii nyt yli 30 yritystä ja yli 100 henkilöä.

Kotkassa puolestaan valmistui kolmen yrityksen yhteinen toimitilakokonaisuus, jossa toimii InCar vauriokorjaamo, Mekonomen Autohuolto ja Kymenlaakson Hyvinvointialue. Uudet tilat tarjoavat erinomaiset puitteet erityisesti ensihoidolle ja ambulanssitoiminnalle. Kokonaisuuden laajuus on 2100 m².

Kasvua ja uusia hankkeita

Rakennustyöt etenevät vauhdilla eri puolilla Suomea. Pirkkalassa ABC-liikenneasemaa vastapäätä sijaitseva 2500 m²:n kolme yrityksen toimitilakokonaisuus on edennyt sisätäyttövaiheeseen, ja hanke sijaitsee näyttävällä paikalla Läntisen Kehätien vieressä. Nurmijärvellä, valtatie 3:n varrella, maanrakennustyöt alkavat maaliskuun lopussa ja Jyväskylässä puolestaan käynnistyy 4000 m²:n laajuinen toimitilakokonaisuus, joka toteutetaan kahdessa vaiheessa vuoden 2025 aikana.

Kiinteistöjen kevät on puuhakas ja energiatehokas

Lämmityskauden loppu häämöttää. Keväällä kannattaa kartoittaa lämmitysjärjestelmän korjaustarpeet ja varata tarvittaessa huolto kesäkaudelle. Myös nuohouksen voi tilata jo kevätkaudella, jolloin kaikki on ajoissa kunnossa syksyn lämmityskautta varten.

–Varautuminen ja ennakointi on entistäkin tärkeämpää nykyisessä nopeasti vaihtelevien säiden maailmassa. Muistettavaa ja tarkistettavaa on paljon. Esimerkiksi lämmityksen kesäsulku pitää muistaa sulkea. Rankkasateiden ja tulvien yleistyessä yksi tärkeä yksityiskohta on toimivat pohjavesipumput, joiden kuntoa ja toimintaa kannattaa pitää silmällä, muistuttaa asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta. 

Kevät kutsuu katto- ja pihatöihin sekä ilmanvaihdon tarkistukseen 

Kevään huoltotöihin kuuluvat katon kunnon tarkistus ja läpivientien tiiveyden tarkistukset. 

–Vedenohjauksen toimivuus pitää varmistaa. Tarvittaessa puhdistetaan rännit ja syöksytorvet sekä suurien kiinteistöjen kattokaivot. Sulamisvesien ohjaus ja salaoja- ja sadevesiviemäreiden toimivuus on syytä tarkistaa. Sulanapitokaapelit sammutetaan, kun lämpötila alkaa pysyä plussan puolella, Virtanen jatkaa. 

Muistettavien asioiden listalla ovat myös ilmanvaihtolaitteiden ja venttiileiden suodattimien tarkistukset sekä ilmanvaihdon kesäasetukset ja asetusarvojen säädöt. Loma-aikojen ilmanvaihto pitää sitten aikanaan muistaa optimoida.  

Kesän helteisiin varaudutaan ajoissa 

Koneellisen viilennyksen kohteissa testataan jäähdytyslaitteiden toiminta ja tarkistetaan asetusarvot. Suuremmissa kohteissa tarkistetaan lauhduttimen puhtaus ja jäähdytysnesteiden pitoisuus. Määräaikaishuoltojen ajankohdat palautetaan mieleen. On hyvä varmistaa, että jäähdytyslaitteiden ja ilmalämpöpumppujen kondenssivesien poisto toimii. Poistoputki voi mennä syksyn ja talven aikana tukkoon. 

–Keskeistä on varmistaa, ettei samaan aikaan ole päällekkäistä lämmitystä ja jäädytystä. Liiallista jäähdytystä pitää niin ikään välttää ja vain ne tilat jäähdytetään, joissa jäähdytys on oikeasti tarpeen, Virtanen lisää.

Tyhjien tilojen jäähdytysasetukset säädetään sopiviksi ja sälekaihtimet suljetaan, jos ne ovat auki. Myös passiivinen jäähdytys voi tuoda helpotusta helteisiin. Passiivisen jäähdytyksen keinoja ovat sälekaihtimien lisäksi erilaiset verhot, markiisit ja kasviston tuoma varjostus. 

Riihimäen Veturitallien kehittämisestä konseptisuunnitelma – Veturitallit yhdistävät aseman osaksi keskustaa

Riihimäen kaupunki kehittää rautatieaseman vieressä sijaitsevaa Veturitallien aluetta yhteistyössä VR:n ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda Veturitallien alueelle viihtyisää ja viipyiltävää kaupunkiympäristöä, jonka keskiössä on ainutlaatuinen huipputeknologian, liiketoiminnan ja tutkimuksen keskittymä. Kehitystyön lähtökohtina toimivat Riihimäen asemanseudun yleissuunnitelma ja sitä tarkentavat viitesuunnitelmat.   

–Riihimäki on tunnettu kehittyvästä puolustus- ja kaksikäyttöteknologian keskittymästä sekä loistavasta sijainnistaan kasvukäytävän varrella. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Veturitallien alueen asteittainen muutos huipputeknologian ja tutkimuksen keskukseksi vahvistaa profiilia entisestään. Alueen toiminnallisen konseptin laatiminen on konkreettinen askel, jonka avulla on mahdollista kehittää Veturitallien lisäksi kaupunkirakennetta, viihtyvyyttä ja kaupungin elinvoimaa, sanoo Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho.  

Veturitallit on historiallinen alue, joka kehittyessään yhdistää Riihimäen aseman ympäristön osaksi perinteistä keskustaa. Kaupunki on etsinyt alueen kiinteistönomistajaryhmän kanssa vaihtoehtoja Veturitallien uudeksi käyttötarkoitukseksi.   

Veturitallien alueen toiminnallisen konseptin kiteyttäminen toteutettiin pääosin Hämeen liiton myöntämällä Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahalla (AKKE). Konseptityön toteutti hankkeen tarjouskilpailun voittanut helsinkiläinen Suunnittelutoimisto Amerikka Oy ja Nortecon Oy.

Kaksikäyttöteknologiat ja innovaatiot keskiöön  

Riihimäellä sijaitsee jo nykyisin runsaasti puolustusteollisuuden toimintaa sekä vakiintuneita teknologiayrityksiä kuten Sako ja Millog. Veturitallien alueelle on vuoden 2024 aikana syntynyt Define-innovaatioverkosto ja sijoittunut uusia kasvuyrityksiä. Nyt valmistuneet suunnitelmat mahdollistavat merkittävän yrityskeskittymän edelleen kehittämisen rautatieaseman vieressä.  

–Riihimäki hakee aktiivista kasvua ja kehittää vahvasti robotiikan ja puolustusteollisuuden yritysekosysteemiään. Haluamme olla mukana kehittämässä myös korkeakoulujen ja yrityskentän yhteistyötä. Meneillään olevien Riihimäen asemanseudun kehityshankkeiden myötä alueelle muodostuu yksi Suomen kiinnostavimmista teknologiaosaamisen keskittymistä, kertoo Millog Oy:n liiketoimintajohtaja Toni Piispa.  

Veturitalleille on nyt sijoittuneena kolme kaksikäyttöalan startup-yritystä  

Puolustusalan elinkaarenhallinta-, logistiikka- ja asiantuntijapalveluja tarjoava Millog Oy on vahvasti mukana Define-innovaatioverkostossa ja se on sijoittanut Veturitalleille testaus- ja mittauspalveluita. Alueelle sijoittuvilla yrityksillä on ainutlaatuinen tilaisuus hyödyntää Millogin tarjoamia testauspalveluita ja alan verkostoja.

Millogin lisäksi Veturitalleille on sijoittunut kolme kaksikäyttöalan startup yritystä: Atle Defence Technologies, Rain Global sekä Tespack. Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) sai vuodenvaihteessa eduskunnan päätöksellä lisämäärärahan tutkimusinfran rakentamiseen Define-innovaatioverkoston tiloihin, mikä vahvistaa Riihimäen asemaa puolustusteknologian ja innovaatioiden keskittymänä.  

Veturitallien alue kehittyy vaiheittain. Merkittävä lähitulevaisuuden tavoite on kaupungin neuvottelut kiinteistönomistaja VR:n kanssa kiinteistökauppojen edellytyksistä. Jos kiinteistökauppa toteutuu, kaupunki voi avata alueen kaupunkilaisille ja kehittää Veturitallien ainutlaatuista aluetta osana viihtyisää keskustaympäristöä.  

Senaatti-konsernissa vastuullisuusarviointi ja päästötavoitteet ohjaavat kohti hiilineutraaleja ja kestäviä tiloja

Senaatti-konsernin vastuullisuusraportti 2024 on julkaistu. Raportti on kattava kuvaus konsernin liikelaitosten eli Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen vuodesta 2024 taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun näkökulmista.

Senaatti-konsernin tavoitteena valtion hiilineutraalit tilat vuoteen 2035 mennessä

Valtion omistamien kiinteistöjen käytön aikaiset päästöt ovat pudonneet merkittävästi. Senaatti-kiinteistöt on vähentänyt 83 % ja Puolustuskiinteistöt 54 % toiminnan suoria ja ostoenergian epäsuoria päästöjä vuoden 2020 tasoon verrattuna.

Senaatti-kiinteistöt rakensi ja investoi kertomusvuonna asiakkaidensa tiloihin poikkeuksellisen paljon, yhteensä 759 milj. euroa.

–Vastuullisuus näkyy vahvasti myös rakennuttamisessa: teemme vastuullisuusarvioinnin yli 4 milj. euron rakennushankkeissa niiden valmisteluvaiheessa. Arviointi tukee esimerkiksi hiilineutraalisuutta ja kiertotaloutta edistävien toimenpiteiden huomioimista. Lisäksi asetamme rakennushankkeillemme hiilineutraalisuustavoitteet, toteaa Senaatti-konsernin vastuullisuusjohtaja Timo Kanerva.

Ympäristötavoitteissa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeässä roolissa Senaatin toiminnassa. Kertomusvuonna laaditun luontotiekartan tavoitteena on saavuttaa luonnon kokonaisheikentymättömyys vuoteen 2030 mennessä. Senaatti-kiinteistöt teki luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimia 25 kohteessa. Luontoselvityksiä on tehty kaikkiaan 155 kappaletta.  Selvitysten tuloksia hyödynnetään kiinteistöjen hoidossa, uudisrakennus- ja korjaushankkeissa sekä kiinteistökehityksessä. Tavoitteena on kerryttää tietoa, jotta luontoarvot voidaan ottaa huomioon eri toimenpiteitä suunniteltaessa. Senaatin käyttämä luontoselvitysten malli on vapaasti koko kiinteistöalan hyödynnettävissä.

Kaupallinen yhteistyö: Pienet investoinnit, suuret hyödyt: energiatehokkuuden parantaminen vanhoissa logistiikkakiinteistöissä

Vanhoissa logistiikkakiinteistöissä energiatehokkuus on usein haaste, mutta suurten remonttien sijaan pienimuotoiset investoinnit talotekniikkaan voivat nostaa energiatehokkuuden nykyvaatimusten tasolle. 

Hannu Tamminen on Trevianin tekninen johtaja.

Logistiikkakiinteistöjen energiatehokkuuteen vaikuttaa Trevianin teknisen johtajan Hannu Tammisen mukaan usein kaksi asiaa: ensinnäkin monissa kiinteistöissä talotekniikka on vanhentunutta tai huonosti ylläpidettyä, mikä luonnollisesti heikentää sen tehokkuutta. Toiseksi ongelmia voi liittyä myös kiinteistöjen käyttöön: esimerkiksi nosto-ovien virheellinen käyttö hukkaa energiaa, mikä aiheuttaa lämmityskulujen kasvamista.

Energiatehokkuutta voidaan kuitenkin parantaa ilman mittavia remontteja. 

–Usein riittää, että varmistetaan olemassa olevien järjestelmien, kuten ilmanvaihdon, lämmitysjärjestelmien sekä rakennusautomaation, toimivuus. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi järjestelmien tarkistamista ja hienosäätöä, jotta ne toimivat suunnitellusti ja reagoivat kiinteistön todelliseen käyttöön, sanoo Tamminen.

Investointien energiatehokkuuden ja takaisinmaksuajan tasapainotus on kannattavaa

Tamminen kertoo, että yleisimpiä päivityksiä logistiikkakiinteistöissä ovat rakennusautomaatioon liittyvät toimenpiteet sekä energiatehokkaampien laitteistojen (esimerkiksi ilmanvaihtokoneet ja puhaltimet) hankinta ja ilmavuotojen selvitykset. Myös järjestelmien päivittäminen modernimpaan teknologiaan voi tuoda merkittäviä säästöjä.

–Esimerkiksi ilmanvaihtokoneen päivitys parantaa energiatehokkuutta ja kiinteistön olosuhteita.

Kustannustehokkaimpia investointeja ovatkin Tammisen mukaan ne, joilla on mahdollisimman lyhyt takaisinmaksuaika. Hyvä esimerkki tästä on lämmitysverkoston tasapainotus, joka voi tuottaa huomattavaa energiansäästöä suhteellisen pienellä investoinnilla – tällaisilla ratkaisuilla voidaankin saavuttaa lyhyempi takaisinmaksuaika verrattuna uusien laitteistojen hankintaan.

Trevianin hallinnoimaan kiinteistöön osoitteessa Sähkötie 1 on toteutettu kustannustehokas hybridivoimala.
Talotekniikan investoinneilla on monia hyötyjä

Automaatio- ja älyjärjestelmät ovat yhä suuremmassa roolissa energiatehokkuuden parantamisessa. Vanhojen rakennusautomaation järjestelmien kyky tarkkailla ja säätää kiinteistön olosuhteita on usein rajoitettu, mutta modernimpien ratkaisujen avulla voidaan optimoida talotekniikan toimintaa kiinteistön todellisen käytön mukaan. 

–Esimerkiksi ilmanvaihdon tehoa voidaan säätää automaattisesti sen mukaan, milloin kiinteistössä on ihmisiä, mikä vähentää turhaa energiankulutusta, kertoo Tamminen.

Investoinnit talotekniikkaan vaikuttavat myös kiinteistön käyttöikään ja arvoon. Energiatehokkuutta parantavilla ratkaisuilla voidaan pidentää kiinteistön käyttöikää ja parantaa sen toiminnallisuutta. Tamminen kertookin energiatehokkaiden ratkaisujen vähentävän myös ylläpitokustannuksia, mikä nostaa kiinteistön arvoa ja houkuttelevuutta potentiaalisten vuokralaisten silmissä.

–Vuokralaisten näkökulmasta energiatehokkuuden parantaminen vaikuttaa suoraan kustannuksiin. Jos vuokralainen maksaa kiinteistön ylläpitokulut, energiansäästöt hyödyttävät suoraan häntä. Omistajan kannalta taas saneeraukset vähentävät huolto- ja korjauskustannuksia, mikä laskee kiinteistön ylläpitokuluja pitkällä aikavälillä, hän summaa.

Kaiken kaikkiaan siis pienilläkin investoinneilla voidaan saada merkittävä vaikutus logistiikkakiinteistöjen energiatehokkuuteen, käyttöikään ja arvoon – kiinteistön energiatehokkuuden selvittäminen on siis ehdottomasti kannattavaa.

Logistiikkakiinteistöt

Trevianin hallinnoima logistiikkakiinteistöportfolio. PK-seudulla ja Tampereella sijaitsevat kiinteistöt ovat muuntojoustavia ja keskeisillä sijainneilla. Tutustu valikoimaamme sivuillamme ja ota yhteyttä! https://trevian.fi/kohteet/