Lämmitysenergian säästöksi on arvioitu yli 50 prosenttia, kun kiinteistön jäähdytyksen hukkalämpö otetaan talteen ja hyödynnetään lämmitykseen. Samalla kiinteistössä siirrytään CO2-kylmäaineisiin, mikä vastaa kiristyvän kylmäainelain vaatimuksiin ja kuormittaa ympäristöä vähemmän.
”Itämerenkatu 9 on rakennettu neljännesvuosisata sitten, ja tässä ajassa teknologia on mennyt valtavasti eteenpäin. Kumppanimme Caverion toteuttaa kiinteistöön integroidun kylmän ja lämmön tuotannon, mikä säästää kustannuksia, pienentää ympäristövaikutuksia merkittävästi ja lisää myös loppukäyttäjien tyytyväisyyttä”, sanoo Toni Pekonen, toimitilajohtaja Varmalta.
Caverion vastaa kiinteistöautomaation ja jäähdytysratkaisun suunnittelusta ja toteutuksesta. Caverion modernisoi kiinteistön hyödyntämään energiatehokkaita ratkaisuja, kuten lämpöpumppuratkaisua luonnonmukaisella CO2-kylmäaineella. Modernisointiprojekti valmistuu vuoden 2025 alussa.
”Suomalaisissa kiinteistöissä on valtavasti potentiaalia hyödyntää jäähdytyksen hukkalämpöä lämmityksessä. Ilmastonmuutos tulee lisäämään kiinteistöjen jäähdytystarpeita, minkä vuoksi esimerkiksi hukkalämmön hyödyntäminen on jatkossa yhä kriittisempi tekijä kiinteistöjen energiatehokkuuden ja kestävyyden näkökulmasta”, sanoo Laura Karotie, kiinteistöjohtamisen liiketoimintajohtaja Caverionilta.
Hines on nimittänyt Trevian Asset Management Oy:n kehittämään Kasarmikatu 21 toimistotalon vuokraustoimintaa Kaartinkaupungissa. LEED Platinum -ympäristösertifioidun arvorakennuksen suurimmat yritysvuokralaiset ovat Roschier ja Danske Bank. Helsingin keskeisimmän bisnesalueen vuosituhannen ensimmäinen uusi toimistorakennus on houkutellut erityisesti rahoitus- ja varainhoitoalaa sekä asianajotoimistoja.
Kuva: Trevian
Hines on yksi maailman suurimmista yksityisomistuksessa olevista kiinteistösijoittajista, -kehittäjistä ja -varainhoitajista ja hallinnoi 93,2 miljardin USD:n varallisuutta. Kasarmikatu 21 oli vuonna 2017 amerikkalaisyhtiön ensimmäinen kohde Suomen markkinoilla. 7-kerroksinen noin 16 000 neliömetriä kattava toimistorakennus on rakennettu LEED Platinum -sertifioinnin mukaisesti ja se oli ydinkeskusta-alueen ensimmäinen uusi toimistorakennus kolmeen vuosikymmeneen.
Kasarmikatu 21 arvorakennuksen suurimmat vuokralaiset ovat Roschier Asianajotoimisto Oy ja Danske Bank, jonka toimipaikoista Kaartinkaupungin kohteen tilat ovat Suomen toiseksi suurimmat. Toimistotalossa päätoimipaikkaansa pitävät myös mm. pörssilistattu pohjoismainen pääomarahastoyhtiö Taaleri Oyj sekä kotimainen pääomasijoittaja Sentica Partners Oy.
– Trevianille Kasarmikatu 21 on uudenlainen kohde keskusta-alueen toimistoportfolioon: Siinä yhdistyvät arvokkuus ja modernius täydessä harmoniassa ympäristön historiallisten ja vanhojen arvokiinteistöjen kanssa. Nykyaikaisuus näkyy erityisesti vastuullisuuteen liittyvissä ominaisuuksissa – kiinteistölle on mm. myönnetty korkein LEED-ympäristösertifikaatti Platinum-tasolla, kertoo Trevianin liiketoimintajohtaja Elisa Loitto.
– Otamme innolla vastaan yhteistyön Hinesin kanssa keskustakohteen kehittämiseksi entisestään. Keskusta-alue on säilyttänyt asemansa toimitilakysynnän kärjessä. Kasarmikatu 21 on toimintaympäristöön sulautuva arvokas rakennus, joka on suunniteltu toimistokäyttäjien tämän päivän tarpeet huomioiden tarjoten yritysten vastuullisuuskriteereihin vastaavat muuntojoustavat, avarat ja valoisat toimitilat, sanoo kohteesta vastaava kiinteistövarainhoitaja Outi Kymäläinen Trevianilta.
Kasarmikatu 21 on vastuullisesti rakennettu toimistotalo, jonka julkisivu erottuu ydinkeskustan ympäristössä. Julkisivu on luonnonkivestä valmistettu ja suunniteltu kestämään aikaa ja käyttöä. Aikaa kestävät, laadukkaat materiaalit toistuvat rakennuksen sisätiloissa – sisätiloihin on kivimateriaalin lisäksi käytetty myös puuta, joka on valikoitunut sen kestävyyden ja ympäristöystävällisyyden ansiosta. Toimistotalossa on suosittu oma lounasravintola ja kahvila upeassa valopihassa sekä kattavat aula- ja kokouspalvelut ydinkeskustan businessalueella.
Senaatin Asema-alueet Oy myy tarjousten perusteella Kuopion konepajan alueen osoitteessa Pohjolankatu 1. Alueella vireillä oleva asemakaavan muutos mahdollistaa ympäristön muuttumisen esimerkiksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten alueeksi.
Kuva: Senaatti-kiinteistöt
– Toivomme, että 130 vuotta konepajakäytössä ollut alue ja sen historiallinen rakennuskanta voisivat jatkossa kehittyä uuteen käyttöön ja liittyä tiiviimmin osaksi Kuopion keskustaa, sanoo kohteen myynnistä vastaava Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Antti-Ville Haapanen.
Myytävän alueen kokonaispinta-ala on yhteensä noin 14 500 m2 ja sillä sijaitsee kolme vuosina 1932-1982 valmistunutta rakennusta.
AFRY Group Finland Oy ja Peab Kiinteistökehitys Oy ovat solmineet aiesopimuksen toimistotilojen vuokraamisesta AFRYn Suomen pääkonttorin käyttöön. AFRYn Suomen uutta pääkonttoria suunnitellaan Espoon Leppävaaraan uudiskohteeseen.
Peab on saanut Espoon kaupungilta suunnitteluvarauksen AFRYn käyttöön suunnitellulle pääkonttorille osalle kiinteistöä 49-51-8-1. Varausalue rajoittuu Leppävaarassa Kehä I:een, Majurinpolkuun ja Kersantinpolkuun. Varausalue on osa vireillä olevaa Luutnantinkuja-nimistä asemakaavamuutoksen aluetta. Asemakaavamuutoksella on tarkoitus mahdollistaa kaavamuutosalueelle muun muassa työpaikkarakentamista.
Suunniteltu toimistorakennus olisi tarkoitus suunnitella yhteensopivaksi Leppävaaran yrityspuistokeskittymän kanssa alueen historiaa kunnioittaen, mikä varmistettaisiin korkeatasoisella arkkitehtuurilla, teknologialla ja kestävän kehityksen ratkaisuilla sekä hyvällä yhteistyöllä Espoon kaupungin kanssa.
AFRYn tavoitteena on, että suunniteltu toimistorakennus olisi ratkaisuiltaan kestävän kehityksen lippulaiva. Rakennukselle haetaan sekä LEED- että WELL-sertifikaattia. LEED-luokitus (Leadership in Energy and Environmental Design) on maailman käytetyin globaali rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmä. WELL Building Standard on kiinteistöjen sertifiointijärjestelmä, joka ohjaa käyttäjien hyvinvointia tukeviin ratkaisuihin.
AFRYn nykyinen Suomen pääkonttori sijaitsee Vantaankoskella Vantaalla. Mikäli hanke etenee suunnitellusti, AFRY voisi siirtyä Leppävaaran pääkonttoriin kesällä 2028.
Varte Oy ja Heikkinen Invest Oy:n ovat allekirjoittaneen KVR-sopimuksen Vantaalle rakennettavan toimistotalon toteutuksesta. Varte rakentaa Heikkinen Yhtiöiden käyttöön tulevan toimistotalon Vantaalle osoitteeseen Koivuhaantie 21. Rakennus toteutetaan Heikkinen Yhtiöiden nykyisten toimitilojen kanssa samalle tontille. Hankkeen laajuus on noin 1 200 k-m².
Kuva: Varte
– Olemme erittäin iloisia, että pääsemme toteuttamaan pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme kanssa heille uudet toimitilat. Yhteistyö kumppanin kanssa on sujunut hyvin, kertoo Varten toimitilarakentamisen johtaja Mikko Sirviö.
Työt tontilla käynnistyvät tontilla kesän 2024 aikana ja hanke valmistuu vuoden 2025 alkupuolella.
Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt aloittaa poliisiaseman rakentamisen Saloon Hornin kaupunginosaan. Rakennustyöt käynnistyvät kesäkuussa ja valmistuvat aikataulun mukaan tammikuussa 2026. Lounais-Suomen poliisiasema ottaa tilat käyttöön alustavan aikataulun mukaan huhtikuussa 2026.
Kuva: WSP Finland
Uusi poliisiasema on poliisitalokonseptin mukainen yksikerroksinen rakennus ja laajuudeltaan noin 3 000 bruttoneliötä. Hankkeen kustannusarvio on 15 miljoonaa euroa. Pääurakoitsijaksi on valittu Astora Rakennus Oy.
Poliisiasemalle sijoittuvat kaikki nykyiset toiminnot, kuten lupapalvelu, valvonta- ja hälytystoiminta, rikostutkinta ja poliisivankila. Se on suunniteltu tukemaan poliisin toimintaa ja palvelemaan entistä paremmin poliisin toimintaedellytyksiä, henkilökuntaa ja asiakkaita. Uusi poliisiasema vastaa poliisin toimitilaturvallisuusvaatimuksiin ja vahvistaa Salon alueen turvallisuudentunnetta. Tavoitteena on toteuttaa poliisitalokonseptin mukaiset poliisitoiminnan tarpeita vastaavat terveelliset ja turvalliset toimitilat.
– Poliisitaloa suunniteltiin nousevien rakennuskustannusten aikana, mikä toi haasteita suunnitteluun ja hankkeen laajuuteen. Hyvällä ja tiiviillä yhteistyöllä asiakkaan kanssa poliisitaloon on saatu suunniteltua kaikki tarvittavat toiminnot ja palvelut. Nyt kaikki päätökset rakentamisen aloittamiseksi on olemassa, ja pääsemme aloittamaan työt kohteella kesäkuun alkupuolella, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Sami Brück.
Hankkeessa hyödynnetään Senaatti-kiinteistöjen, Poliisihallituksen ja poliisilaitosten yhdessä kehittämää poliisitalokonseptia, jossa tilatyypit on suunniteltu valmiiksi vastaamaan poliisitoiminnan nykyvaatimuksia. Hankkeessa noudatetaan Senaatti-kiinteistöjen ohjeita hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Aurinkoenergiaa hyödynnetään asentamalla aurinkovoimala rakennuksen katolle.
Uusi poliisiasema rakennetaan noin 1,5 kilometrin päähän Salon keskustasta osoitteeseen Tehdaskatu 30. Poliisitalon tontin koko on noin 1,5 hehtaaria. Tontin kaavamuutos on saanut lainvoiman lokakuussa 2023, ja Senaatti-kiinteistöt on ostanut tontin Salon kaupungilta huhtikuussa 2024.
Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt uudistaa Turun virastotalon tilat 16 valtion toimijan yhteiseksi työympäristöksi. Virastojen omat monitilat muutetaan yhteiseksi työympäristöksi, ja muutostyöt ovat vain pieniä ja välttämättömiä. Virastotalon ensimmäiseen kerrokseen toteutetaan yhteinen käyntiasiointipalvelu, joka tuo valtion palvelut keskitetysti kansalaisten lähelle. Muutostyöt alkavat ensi syksynä, ja tilat valmistuvat vaiheittain kesän ja alkusyksyn 2025 aikana.
Kuva: Senaatti-kiinteistöt
Tilamuutokset pyritään tekemään mahdollisimman paljon olemassa olevia monitilaympäristöjä hyödyntäen. Uudistus koskee pääosin käyntiasiointipalvelua, pienehköjä tilamuutoksia, äänieristyksen parantamista ja uusia pistäytymistiloja. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota ympäristöystävällisiin ratkaisuihin, ja kalustamisessa hyödynnetään lähes täysin olemassa olevia toimistokalusteita. Uudistus parantaa myös tilojen turvallisuutta ja varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin. Muutostyöt koskevat noin 10 000 neliön aluetta, ja hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin viisi miljoonaa euroa.
Yhteinen työympäristö tukee vuorovaikutusta valtion eri toimijoiden välillä ja edistää näin hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Nykyaikaiset työtilaratkaisut ja yhteiskäyttö parantavat myös tilankäytön tehokkuutta, mikä pienentää valtion hiilijalanjälkeä ja tuo valtiolle kustannussäästöjä. Valtion tila- ja palvelukustannukset vähenevät yhteensä yli miljoona euroa vuodessa.
– Toimijoiden siirtyminen yhteisiin tiloihin pienentää valtion tilantarvetta kokonaisuudessaan noin 6 000 neliötä. Yksityisiltä vuokranantajilta vuokrattavien tilojen tarve vähenee melkein 7 000 neliötä, kun kokoamme toimintaa valtion kohteeseen. Lisäksi yhteisiin tiloihin siirtyminen vapauttaa virastotaloon tilaa, joten tulevaisuudessa taloon mahtuu vielä lisää toimijoita, kertoo Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Sinikka Selänne.
Muutostyöt alkavat alustavan aikataulun mukaan syksyllä 2024 ja valmistuvat kesän ja alkusyksyn 2025 aikana. Toiminta yhteisessä työympäristössä on mahdollista aloittaa kesän 2025 aikana, ja yhteinen käyntiasiointipalvelu avautuu syyskuun 2025 alussa. Tarvittavat muutostyöt toimistokerroksissa toteutetaan kerroksittain ja vaiheittain siten, että nykyiset talon käyttäjät voivat tarpeen tullen väistää talon sisällä ja omissa tiloissaan.
Uudistuksen jälkeen yhteiseen työympäristöön virastotalon nykyisistä käyttäjistä siirtyvät Varsinais-Suomen ELY-keskus, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Maanmittauslaitos, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Business Finland, Fimea, Taiteen edistämiskeskus (Taike), Ruokavirasto, Traficom, Väylävirasto ja Senaatti-kiinteistöt. Uusina käyttäjinä taloon sijoittuvat Puolustuskiinteistöt, Verohallinto, Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus kesällä 2025. Rikosseuraamuslaitos aloittaa virastotalossa 1.1.2026. Yhteensä virastotalon yhteisessä työympäristössä tulee työskentelemään noin 1 500 henkilöä.
Senaatti-kiinteistöt omistaa vuonna 1967 valmistuneen virastotalon, jonka ovat suunnitelleet arkkitehdit Risto-Veikko Luukkonen ja Helmer Stenroos. Rakennukseen on tehty mittava peruskorjaus ja perusparannus 2010-luvulla, ja rakennukseen on valmistunut kerroksittain nykyaikainen monitilaympäristö vuosina 2016–2023.
Toimiston merkitys yrityksille on jopa kasvanut, selviää Technopoliksen läpi vuoden käynnissä olevasta asiakastutkimuksesta. Yritykset kaipaavat toimistoiltaan etenkin hyvää sijaintia sekä yrityksen tarpeisiin vastaamista.
Kuva: Technopolis
Kyselytutkimukseen vastanneet arvottivat toimistotilojen merkityksen yrityskulttuurille ja liiketoiminnalle asteikolla 1–5 keskimäärin tasolle 4,1. Kysymykseen vastasi vuoden 2023 aikana yhteensä 1 076 Technopoliksen asiakasta. Asiakastutkimus lähetetään toimitila-asiakkaiden päätöksentekijöille ja käytännön yhteyshenkilöille, ja tutkimuksen Technopolikselle toteuttaa Innolink.
– Toimiston merkitys on edelleen paljon keskustelua herättävä teema. Tutkimuksemme osoittaa, että yritykset näkevät toimiston olevan edelleen merkityksellinen niin yrityskulttuurille kuin liiketoiminnalle. Jotta toimisto voi tukea organisaation menestymistä, sen pitää vastata niin yrityksen kuin työntekijöiden tarpeisiin ja nykyajan työn tekemisen tapoihin, kertoo asiakaskokemuksesta vastaava Technopoliksen CMO Karri Hautanen.
Toimitilojen merkitys yrityksille kasvoi edellisvuoden tuloksesta (3,9) 0,2 pistettä. Technopoliksen toimintamaista toimiston merkitys arvioitiin korkeimmaksi Ruotsissa, mutta erot maiden välillä olivat pieniä.
Sijainti, sijainti, sijainti
Kyselyn tuloksista käy ilmi, että tärkein tekijä työympäristöön liittyen on toimistotilan sijainti, jonka valitsi tärkeimmäksi 31 % kyselyyn vastanneista.
– Sijainti on ollut tärkein työympäristöön vaikuttava tekijä läpi tutkimuksemme historian. Sijaintiin liittyy olennaisesti saavutettavuus, joka tarkoittaa hyviä ja monipuolisia liikenneyhteyksiä sekä esimerkiksi riittävää parkkipaikkojen määrää ja pyöräparkkia, kertoo Technopoliksen Hautanen.
Yli viidennes kyselyyn vastanneista piti tärkeimpänä tekijänä sitä, että toimistotila vastaa yrityksen tarpeisiin.
– Jokainen yritys on erilainen ja jokaisella yrityksellä on myös omat uniikit tarpeensa toimistoon liittyen. Hybridityön vakiintumisen myötä yrityksissä on havahduttu entistä vahvemmin siihen, että tilasuunnittelun tulee lähteä yrityksen ja työn tekemisen tapojen tarpeiden huomioimisesta. Kyselyssämme tilojen hinta-laatusuhde arvioitiin selvästi vähemmän tärkeäksi tekijäksi kuin sijainti ja tarpeisiin vastaaminen, Hautanen toteaa.
Työvoiman houkutteleminen ja pitäminen edelleen yrityksille suurin haaste
Kyselyssä kartoitetaan myös haasteita, joita yritykset kohtaavat. Yritysten päätöksentekijöistä 28 % näki vuonna 2023 suurimpana haasteenaan osaavan työvoiman houkuttelemisen ja pitämisen.
– Osaavan työvoiman houkutteleminen ja pitäminen on noussut jo vuosia kyselyssämme yritysten ykköshaasteeksi. Toimivalla ja käyttäjälähtöisellä toimitilasuunnittelulla on mahdollista vaikuttaa yrityksen veto- ja pitovoimaan, joten pystymme auttamaan asiakkaitamme tämän haasteen kanssa, kertoo Hautanen Technopolikselta.
Toiseksi suurimmaksi haasteeksi vastaajien joukossa nousi toimintaympäristön muutosten ennalta-arvaamattomuus (19 %).
– Globaalin toimintaympäristön epävakaus haastaa laajasti eri alojen yrityksiä, ja se näkyi myös tutkimuksessamme. Meille on tärkeää ymmärtää asiakkaitamme ja siksi kartoitamme myös tällä läpi vuoden jatkuvalla tutkimuksellamme sitä, minkälaisia haasteita he arjessaan näkevät, korostaa Hautanen.
Maapallon keskilämpötila nousee, ja ääriolosuhteet voimistuvat. Kesän hellejaksot pahenevat. Nykyään aurinkosuojaus otetaan huomioon uudisrakennusten arkkitehtuurissa, mutta vanhassa talokannassa tästä ei ole hyötyä. Ilmanvaihdon toimivuus on yhä tärkeämpää.
– Kerros- ja rivitalojenkin asukkaat investoivat joka kesä erilaisiin jäähdytyslaitteisiin, kuten ilmalämpöpumppuun tai siirrettäviin jäähdytyslaitteisiin, ja kesähelteillä kaupoissa tuotteet on myyty loppuun. Jäähdytyslaitteiden hankinnan sijaan tukalan lämpimiä sisäolosuhteita voidaan helpottaa ilmanvaihdon avulla, muistuttaa asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta.
Hyvin toimiva ilmanvaihto poistaa kosteutta sisätiloista, jolloin erillisen kosteudenpoiston tarve vähenee ja rakenteet pysyvät kuivempina.
– Sisäilma myös tuntuu silloin viileämmältä. Kostean lämmin ilma tuntuu tukalammalta ja lisää jäähdytystarvetta, Virtanen jatkaa.
Apua yötuuletuksesta
Yötuuletuksella voidaan viilentää sisäilmaa ennen päivän kuumimpia hetkiä sekä jäähdyttää rakenteita, jolloin myös viilennystarve vähenee. Pitkillä hellekausilla kiinteistön rakenteet voivat varata huomattavan määrän lämpöä.
– Jos ilmanvaihto on ollut pois päältä tai hyvin pienellä yöaikaan, yötuuletuksella voidaan myös rakennusperäiset epäpuhtaudet poistaa tehokkaasti ennen päivän alkua. Tämä pätee erityisesti palvelurakennuksiin. Asuinrakennuksissa pitäisi olla yöaikaan mieluummin tehostettu ilmanvaihto, koska asukkaat ovat paikalla, asiantuntija Minna Tolvanen Motivasta toteaa.
Yötuuletus ja ilmanvaihdon tehostus ovat kannattavia, kun ulkoilman lämpötila on alle 16 celsiusastetta. Tuloilman lämpötilan pitäisi olla myös kesäkaudella matalampi kuin huonelämpötilan, jotta ilmanvaihto varmasti toimii suunnitellusti. Kannattaa myös tarkistaa, onko omassa koneellisessa ilmanvaihdossa mahdollista hyödyntää lämmöntalteenottoa myös viilentämään tuloilmaa tai pitääkö lämmöntalteenotto ohittaa kokonaan, ettei tuloilmaa turhaan ensin lämmitetä.
Automaatioasetuksilla energiatehokas ilmanvaihto
Automaatioasetukset ovat tärkeässä roolissa, kun halutaan varmistaa ilmanvaihdon energiatehokkuus. Ilmanvaihdon on oltava riittävä mutta ei ylimitoitettu. Ilmanvaihdon osuus rakennuksen sähköenergian kokonaiskulutuksesta voi olla 30–50 prosenttia ilmanvaihdon tyypin mukaan. Joka tapauksessa ilmanvaihto kuluttaa sähköä yllättävänkin paljon. Siksi sen toiminta kannattaa optimoida myös kesäolosuhteisiin sopivaksi.
– Oikein säädetty ja suunnattu sekä tasapainoinen ilmanvaihto takaavat miellyttävät sisäolosuhteet. Samalla vältytään vedontunteelta ja tarpeettomalta viilennykseltä, Tolvanen sanoo.
Tulo-poistoilmanvaihdon asetusarvot kannattaa kevään ja kesän edetessä tarkistaa, sillä kesäaikaan voidaan pitää sisätilaa lämpimämpänä kuin 21–22 celsiusastetta. Noin 25 celsiusastetta on vielä monelle mukava lämpötila, jos kosteutta ei ole liikaa. Lämmön sietokyky on toki yksilöllistä. Vanhemmat asukkaat saattavat sietää lämpöä vähemmän kuin nuoremmat.
Suodattimet vaihtoon keväisin
Keväisin tyypillinen ongelma on siite- ja katupölyn suuri määrä. Ilmanvaihdon suodattimet kannattaa vaihtaa keväisin, sillä likainen suodatin lisää tuloilmakoneen paineroa ja näin ollen myös energiankulutusta sen lisäksi, että pölyä pääsee sisäilmaan. Myös poisto- ja painovoimaisessa ilmanvaihdossa on huolehdittava tuloilman suodattimien puhtaudesta. Ilman vaihtuvuutta painovoimaisessa ilmanvaihdossa voi tehostaa asentamalla vedonparantajan tai huonekohtaisen poistopuhaltimen.
Lappeenrannan virastotalon tilamuutoshanke Villimiehenkadulla on valmistunut suunnitellusti kokonaisuudessaan. Virastotaloon toteutettiin julkisen hallinnon yhteinen palvelupiste, joka on palvellut asiakkaita vuoden 2023 kesäkuusta lähtien. Nyt käyttöön otetaan uudistetut, henkilöstön työtä tukevat toimistotilat.
Kuva: Senaatti-kiinteistöt
Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt toteutti vuonna 1980 valmistuneeseen virastotaloon tilamuutoshankeen ja valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen mukaisen tilaratkaisun 16:lle julkisen hallinnon toimijalle ja reilulle 600 henkilölle.
Nykyaikaiset työtilaratkaisut ja yhteiskäyttö parantavat tilankäytön tehokkuutta, mikä pienentää valtion hiilijalanjälkeä ja tuo valtiolle kustannussäästöjä. Hanke säästää valtion virastojen tilakustannuksia noin 720 000 euroa vuodessa.
Nyt valmistuneessa hankkeen viimeisessä vaiheessa virastotalossa uudistettiin toimistotiloja vastaamaan nykyaikaisen työn tarpeita, jossa erilaisiin työtehtäviin käytetään erilaisia tiloja. Tiimityöskentelyyn, kokouksiin ja itsenäiseen, keskittymistä vaativaan työskentelyyn on omat tilansa. Tilojen viihtyisyyteen on panostettu ja työergonomiaan kiinnitetty huomiota.
Lappeenrannan virastotalon hanke toteutettiin ensimmäisten joukossa osana valtion laajempaa palvelu- ja toimitilaverkon uudistusta. Sen tavoitteena on vastata nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin kokoamalla käyntiasiointia julkisen hallinnon yhteisiin palvelupisteisiin ja tiivistämällä valtionhallinnon toimitilaverkkoa.
Yhteisessä palvelupisteessä asiakkaita palvelevat Kela, Kaakkois-Suomen TE-toimisto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ulosottolaitos, Kaakkois-Suomen oikeusapu ja edunvalvonta, Verohallinto, Digi- ja väestötietovirasto, Maanmittauslaitos, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen työelämäpalvelut (TYP), Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Traficom, Rikosseuraamuslaitos ja Business Finland. Viranomaisten omien asiantuntijoiden lisäksi yhteisessä palvelupisteessä työskentelee kaksi palveluneuvojaa, jotka neuvovat asiakkaita viranomaisasiointiin liittyvissä asioissa ja tarjoavat tukea sähköiseen asiointiin.
