Kaupallinen yhteistyö: Kangasalan Lamminrahka houkuttaa yrityksiä – TT Toimitilat mukana mahdollistamassa kasvua

Lamminrahka on tulevaisuuden kaupunginosa

Kangasalan Lamminrahka on uusi kaupunginosa, joka rakentuu aivan Tampereen rajalle. Lamminrahka sijoittuu Tampereen kasvavan Koilliskeskuksen palveluiden ja Kangasalan kaupallisen keskittymän Lentolan puoliväliin. Lamminrahka on Kangasalan kaupungin historian suurin investointi ja merkittävä aluekehityshanke, jota on toteutettu kahden kaupungin yhteistyönä.

Lamminrahkan Taitajankulmaan suunniteltu 2000 neliön toimitilarakennus mahdollistaa tilat 1–20 toimijalle.

Ensimmäisessä vaiheessa Lamminrahkaan rakentuu koti noin 8000 asukkaalle. Sijainti kasvavalla Tampereen kaupunkiseudulla on hyvä myös työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Lamminrahkasta 15 kilometrin säteellä asuu 250 000 ihmistä. Tampere-Pirkkalan lentoasemalla matkaa on 25 kilometriä. 

Lamminrahkan paraatipaikalle valtatie 12:n varrelle rakentuu noin 1000 työpaikan yritysalue. Osalla yritystonteista on valtatienäkyvyys. Lamminrahkassa infra on jo valmiina ja korttelialueet mahdollistavat asiakkaan tarpeiden mukaisten tonttien lohkomisen. 

TT Toimitilat on varannut tontin Lamminrahkan yritysalueelta, ja tarjoaa myös pienemmille yrityksille vaivattoman tavan päästä toimimaan Lamminrahkaan Taitajankulmaan.  

Lamminrahka sijaitsee Tampereen ja Kangasalan keskustojen puolivälissä kasvavalla ja kehittyvällä alueella, Tampereen Koilliskeskuksen ja Kangasalan Lentolan välittömässä läheisyydessä. Lamminrahkan ja VT12:n toisella puolella sijaitsevan Lemetyn yritysalueen korttelit kuvattuna sinisellä.

Kangasalan ratkaisukeskeinen lähestymistapa vakuutti

TT Toimitilat tarjoaa kustannustehokkaasti yritysten brändin mukaisesti suunniteltuja toimitiloja. Rakennettaville toimitiloille tulee yhtiölaina, jolloin yrityksen ei tarvitse sitoa uusiin toimitiloihin tarpeettomasti omaa pääomaa. Pienille yrityksille pystytään myös tarjoamaan rahoitusratkaisuja tilojen hankintaan.  

TT Toimitilat on laajentamassa toimintaansa Pirkanmaalle, ja Lamminrahka valikoitui kohteeksi keskeisen sijainnin vuoksi. TT Toimitilojen toinen perustaja Tuomo Nieminen kehuu myös Kangasalan ratkaisukeskeistä lähestymistapaa.

– Huomasimme jo ensimmäisen kontaktoinnin jälkeen, että Kangasalla on draivia houkutella yrityksiä ja sellainen dynaaminen toimintatapa resonoi meidän toimintamme kanssa. Olemme aika suoraviivaisia ja nopealiikkeisiä toimijoita.

Toimitusjohtaja Konsta Rautiainen lisää, että kokonaisuus vaikutti ja vakuutti. 

– Kangasala on vetovoimainen alue ja yritykset haluavat tulla tänne. 

TT Toimitilat on varannut Lamminrahkasta 5000 neliön tontin, jolle se aikoo rakentaa noin 2000 neliöisen toimitilarakennuksen. Toimitiloja rakennuksesta riittää 1–20 toimijalle.

Toimitilat asiakkaan tarpeisiin 

– Pyrimme tarjoamaan yrityksille toimitiloja, jotka ovat pitkäikäisiä ja kustannustehokkaita sekä hankkia että käyttää, kertoo Rautiainen. 

TT Toimitilat perustettiin alun perin vastaamaan pienten ja keskisuurten yritysten toimitilatarpeisiin, mutta nykyään se palvelee yhä enemmän myös suurempia yrityksiä. Rakennukset ovat aina hallirakennuksia, joissa on tuotantotilaa, mutta myös toimistotiloja ja liiketilaa. 

– Meillä on paljon joustavuutta tilojen räätälöinnissä, jotta ne vastaavat asiakkaan tarpeita, lisää Rautiainen. 

Kaikille toimitiloille yhtäläistä on energiatehokkuus. Tilat ovat A-energialuokkaa ja niissä käytetään maalampöä, mikä vähentää sekä lämmityskustannuksia että ympäristövaikutuksia. TT Toimitilat hyödyntää myös teknologisia ratkaisuja, kuten etähallintaa lukitukseen ja kulunvalvontaan. Ratkaisut parantavat tilojen turvallisuutta ja käyttömukavuutta.

TT Toimitilat on mahdollistaja ja yhdistäjä

TT Toimitiloilla on kohteita pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Lahdessa. Lamminrahkasta tulee todennäköisesti ensimmäinen käynnistynyt kohde Pirkanmaalla.

Nieminen ja Rautiainen kertovat, että TT Toimitilojen on tarkoitus pysyvästi laajentaa toimintaansa Pirkanmaalle. Yritys pyrkii olemaan läheinen yhteistyökumppani eri alueilla elinkeino- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Näin yritys pääsee myös lähelle pieniä yrityksiä ja heidän tarpeitaan.

TT Toimitilojen Tuomo Nieminen ja Konsta Rautiainen kehuvat Kangasalan ratkaisukeskeistä lähestymistapaa. Lamminrahkan alueen he näkevät vetovoimaisena.

– Jos pieni yritys tarvitsee toimitilaa sadasta kahteensataan neliötä, niin ei sellaiselle ole useinkaan myydä yritystonttia. Meidän toimintaideamme on koota tällaisia toimijoita yhteen ja mahdollistaa heille pääsy uusille yritysalueille. Konseptimme sopii hyvin kuntien valmiiksi kaavoittamille tonteille, joten olemme sellainen yhdistävä tekijä näiden tarpeiden ja tonttien välillä, päättää Nieminen.

***

Nyt on oivallinen hetki olla yhteydessä ja varmistaa paikkasi Lamminrahkassa. Haluatteko olla osa tätä kasvavaa ja kehittyvää aluetta? Ottakaa yhteyttä ja keskustellaan lisää mahdollisuuksista! 

Lisätietoja: https://tt-toimitilat.fi/taitajankulma-1-kangasala/

Kaupallinen yhteistyö: Tarasten yritysalueen vetovoima kasvaa

– Erinomainen sijainti, materiaalivirrat ja avaintoimijat edistämässä kiertotaloutta

Tarasten yritysalue Kangasalla sijaitsee liikenneyhteyksien ja materiaalivirtojen solmukohdassa. Keskeinen sijainti luo erinomaiset puitteet niin kiertotaloustoiminnalle, teollisuudelle kuin muullekin yritystoiminnalle. Yritysalueen operaattorina toimii yksityinen Tarasten Kiertotalousalue Oy, joka on rakentanut alueen kiertotalouden periaatteita noudattaen.

Tarasten kiertotalous- ja yritysalue sijaitsee Kangasalla aivan Tampereen rajan tuntumassa liikenneyhteyksien ja materiaalivirtojen solmukohdassa. Kuva: Jari Salopino

Tarasten 176 hehtaarin kokoinen yritysalue sijaitsee Kangasalla aivan Tampereen rajan tuntumassa. Alue sijoittuu valtatie 9:n molemmin puolin; pohjoispuolella sijaitsevat kiertotalous- ja teollisuusalue, eteläpuolella monipuoliselle liiketoiminnalle soveltuvat liiketontit.

Tarasten alueen toinen pääomistaja Harri Oesch kertoo, että hänen taustansa ympäristöliiketoiminnan parissa herätti huomaamaan sen, kuinka merkittävää suuren mittakaavan toiminnoille on ennustettavuus ja lupatoiminnan reunaehdot.

Tarasten Kiertotalousalue Oy:n toimitusjohtaja Petri Järvensivu ja alueen toinen pääomistaja Harri Oesch. Kuva: Lassi Koivisto

– Jos lupien läpimeno ja aikataulu ovat epävarmoja, ei niiden pohjalle voi tehdä investointeja ja rakentaa liiketoimintaa. Tarasten kiertotalousalueen ideana on koota kerralla riittävän suuri alue ja rakentaa se jo lähtökohtaisesti niin, että sinne on raskaan ympäristöliiketoiminnan toimijoiden mahdollista sijoittua. 

Tarasten alueen operaattorina toimivan Tarasten Kiertotalousalue Oy:n toimitusjohtaja Petri Järvensivu kertoo, että samalla kun alue on rakentamisvuosien jälkeen alkanut kohota maanpinnasta ylöspäin, on kiinnostus sitä kohtaan selkeästi lisääntynyt.

– Haemme alueelle sekä teollisia- että kiertotalouden toimijoita laajalla skaalalla. Tulevaisuudessa täällä toimii merkittävä kiertotalouden ekosysteemi, jossa toimijat hyötyvät toisistaan ja alueen keskeisestä sijainnista.

Tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä

Tarasten Kiertotalousalue Oy:n tehtävänä on toimia kiertotalouden mahdollistajana. Yhtiö on rakentanut tontit ja tarvittavan infran, mutta toimii myös operaattorin roolissa. 

– Kaikki nykyiset toimijat sopivat tänne oikein hyvin ja olemme hyötyneet toisistamme, mainitsee Järvensivu.  

Tarasten Kiertotalousalue Oy tekee sujuvaa yhteistyötä sekä Kangasalan kaupungin että sen elinkeinoyhtiön kanssa.

Kuva: Mainostoimisto Aate Oy

– Täytyy sanoa, että Kangasalan kaupunki on ollut aivan erinomainen kumppani ja sijaintipaikka tällaiselle hankkeelle, sanoo Oesch.

Kiertotalous on eittämättä tulevaisuuden talousmalli, joka auttaa hillitsemään ilmastokriisiä, luontokatoa ja luonnonvarojen ylikulutusta. Kiertotaloustuotteiden kasvava kysyntä mahdollistaa alan yritysten kasvun.

– Neitseellisten materiaalien hinnat nousevat samaan aikaan kun kiertotalouden tuottamien uusiomateriaalien käyttäminen on kustannussäästöjä tuova ympäristöteko, jatkaa Oesch. 

Yritykset laajentavat ja keskittävät toimintojaan Tarasteelle

Kuntia ja yrityksiä 20 vuoden ajan palvellut Suomen Erityisjäte Oy on edelläkävijä pilaantuneiden maiden ja materiaalien käsittelyssä. Yritys on perustettu Forssassa ja toimii myös Porissa, nyt toiminnot ovat laajentuneet myös Kangasalle. Tarasten alueella Erityisjätteellä on käsittelykenttä, loppusijoitusalue sekä toimisto- ja hallirakennus. 

Kangasalan yksikön liiketoimintapäällikkö Osmo Jyrävänkoski kertoo, että sijoittuminen Tarasten alueelle on avannut yritykselle uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostukset tehdään patentoidulla etäohjattavalla kunnostusyksiköllä, jonka kokoonpanoon ja asennukseen on nyt hyvät tilat.

– Taraste mahdollistaa myös paljon yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Alueen rakentamisessa on hyödynnetty Erityisjätteen tuottamia materiaaleja ja alueella sijaitseva Lassila & Tikanoja ja Mevaset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneitamme.

Lassila & Tikanojan kierrätyslaitos muutti Kangasalan Tarasteelle Tampereen Multisillasta, jossa tilat olivat käyneet ahtaiksi. Yksikönpäällikkö Mika Vahos kertoo, että Lassila & Tikanojan 5,5 hehtaarin kokoisella tontilla sijaitsevat kaksi 3 600 neliön hallia herättävät koollaan huomiota.

Yksikönpäällikkö Mika Vahos kertoo, että Lassila & Tikanoja ei tehnyt muuttoa Tarasten alueelle pelkästään isompien tilojen vuoksi. Yritykselle syntyy myös selkeitä synergiaetuja alueella toimivien muiden yritysten kanssa. Kuva: Lassi Koivisto

– Sekä tonteilla että halleissa on nyt tilaa varastoida sekä käsitellä materiaaleja aivan uudella tavalla. Tämä antaa meille mahdollisuuksia laajentaa ja monipuolistaa toimintaamme, Vahos sanoo.

Purkutöihin erikoistunut Mevaset Oy tekee parhaillaan muuttoa Tarasten alueelle asteittain. Toimitusjohtaja Esa Mäntylän mukaan koko yrityksen toiminta keskittyy Tarasten alueelle vuoden 2024 aikana. 

– Kaikkein tärkein tekijä on Tarasten loistava sijainti. Alue sijaitsee isojen teiden risteyksessä ja kiertotalousalueen toiminta on voimakkaassa kasvussa, joten se on jo itsessään vetovoimainen.

Lue lisää kiertotalouslehdestämme.

Teksti: Senni Jalonen, Business Kangasala Oy

Kaupallinen yhteistyö: Työympäristön merkitys – miksi yrityksen kannattaa panostaa toimitiloihin?

Digitalisaation ja etätyön aikakaudella yritysten toimitilojen merkitys ei ole hävinnyt – päinvastoin, se on kasvanut. Vaikka etätyö tarjoaa joustavuutta ja uusia mahdollisuuksia, fyysiset toimitilat ovat yhä kriittisiä monille yrityksille. Toimitilat edustavat yrityksen arvoja ja kulttuuria sekä tukevat työntekijöiden hyvinvointia, yhteistyötä ja tuottavuutta. Tässä artikkelissa sisustusarkkitehti Anna-Mari Tuomainen Modeolta tuo esille, miksi toimitilat ovat elintärkeitä yritysten menestykselle ja kuinka ne voivat olla avainasemassa luomassa inspiroivaa ja toimivaa työympäristöä.

Toimiston rooli etätyön kasvaessa

Etätyö on yleistynyt merkittävästi, ja etänä tehtävän työn määrä vaihtelee suuresti yrityskulttuurin mukaan. Asiakaskäynneilläni yrityksissä nousee usein esiin haaste saada työntekijät palaamaan etätöistä toimistolle – toimiston tulisikin olla stimuloiva ja innostava paikka, jonne työntekijät haluavat tulla. Vaikka etätyö sopii hyvin monille ja tietyissä tehtävissä, on fyysinen työympäristö silti edelleen hyvin tärkeässä roolissa. Fyysiset toimitilat tarjoavat nimittäin parhaimmillaan ergonomiset työvälineet, oikeanlaisen valaistuksen, puitteet kohtaamisille ja yhteistyölle sekä kaiken kaikkiaan rauhallisen, työtehoa tukevan ympäristön. 

Yrityksen toimitilat ovat paitsi työntekijöiden toimintaympäristö, myös tärkeä osa yrityksen ulkoista imagoa. Toimitilat ovat yrityksen kiteytys – ne heijastavat yrityksen arvoja, kulttuuria ja identiteettiä. Hyvin suunnitellut tilat jättävät asiakkaille positiivisen tunnejäljen ja mieleenpainuvan kokemuksen samalla kun ne tukevat henkilöstön työpaikalla viihtymistä ja hyvinvointia. Nykyisin yritysten taukotilat ja lounge-alueet voivatkin olla hyvin kodikkaita tai hotellimaisia.

Kohtaamisia ja hyvinvointia

Nykyaikaisessa työskentelykulttuurissa kohtaamiset työpaikalla ovat keskeisessä roolissa. Asiakkaiden ja kollegoiden tapaamiset sekä rennot kahvipöytäkeskustelut ovat tärkeitä tiedonvaihdon ja uusien ideoiden syntymisen paikkoja. Miellyttävä ja toimiva ympäristö edistää rentoa ja avointa yhteistyötä, mikä parantaa työtehoa ja työtyytyväisyyttä. Työpaikan yhteisöllinen kulttuuri ja yhdessä työskentely voivat johtaa myös työajan ulkopuolisiin aktiviteetteihin, kuten afterworkeihin ja yhteislenkkeihin, jotka voivat entisestään vahvistaa yhteishenkeä. 

Aidot kohtaamiset ovat siis tärkeä osa toimistolla työskentelemisen hyvinvointivaikutuksia. Hyvin toteutettu työympäristö tukee tämän lisäksi työntekijöiden hyvinvointia olemalla paitsi toiminnallinen ja ergonominen, myös visuaalisesti stimuloiva. Toimitilojen suunnittelussa tulisi huomioida niin ikään värimaailma, valaistus, akustiikka sekä yleinen tunnelma. Biofilia, eli luonnonmateriaalien ja viherkasvien käyttö sisustuksessa, on ollut jo pitkään suosittu trendi toimitiloissa. Miellyttävä ympäristö sekä rauhoittaa että ruokkii luovuutta, mikä puolestaan auttaa työntekijöitä saavuttamaan tehokkaaseen työskentelyyn vaadittavan hyvän flow-tilan.

Muuntautuvuus ja joustavuus

Monet työympäristöt ovat tätä nykyä muuttuneet monitilatoimistoiksi. Työn luonne on monipuolistunut ja on syntynyt tarve luoda tiloja, jotka tukevat keskenään erilaisia työskentelytapoja. Muuntautuvat ja joustavat toimitilat mahdollistavat sekä yksilöllisen työskentelyn että tiimityön, tarjoten erilaisia tiloja erilaisiin tarpeisiin.

Tilojen jaottelu erilaisten työskentelytilanteiden mukaan on olennaista ja eri alueet tulee sovittaa tiloihin niin, että ne tarjoavat sekä työrauhaa, että tiloja ryhmätyöskentelyyn ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Avotoimistoissa työpisteiden sijoittelu, akustiikka ja valaistus ovat keskeisiä huomioitavia tekijöitä. Neuvottelutiloilta vaaditaan hyvä laitteisto etäpalavereja varten, ja tilan visuaalinen ilme kameran toiselta puolelta katsottuna on myös tärkeä huomioida.

Tulevaisuuden toimitilat ovatkin entistä joustavampia ja muuntautumiskykyisempiä. Ne hyödyntävät älykkäitä ratkaisuja ja teknologiaa, jotka tukevat työntekijöiden tarpeita ja yrityksen tavoitteita. Tilojen suunnittelussa korostuu käyttäjälähtöisyys, ympäristötietoisuus ja kyky sopeutua muuttuviin työelämän vaatimuksiin.

Modeo – yksilölliset ympäristöt, ihmiseltä ihmiselle

Vaikka etätyö on tullut jäädäkseen ja tarjoaa monia etuja, ovat fyysiset toimitilat edelleen keskeisessä roolissa muun muassa tässä artikkelissa esille tuotujen syiden vuoksi.

Me Modeolla tarjoamme kokonaisvaltaisia toimitilaratkaisuja – tehtävämme on ymmärtää asiakkaamme tila- ja kalustetarpeet ja auttaa toteuttamaan ne parhaalla mahdollisella tavalla, yksilöllisesti ja asiantuntevasti. Avullamme yrityksesi voi luoda työympäristön, joka toimii yrityksen käyntikorttina, on toiminnallinen, inspiroiva, muuntautuva ja työntekijöiden hyvinvointia tukeva.

Palveluistamme ja valikoimastamme voit lukea lisää osoitteessa www.modeo.fi

Kuopion konepajan alue myynnissä

Senaatin Asema-alueet Oy myy tarjousten perusteella Kuopion konepajan alueen osoitteessa Pohjolankatu 1. Alueella vireillä oleva asemakaavan muutos mahdollistaa ympäristön muuttumisen esimerkiksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten alueeksi.

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

– Toivomme, että 130 vuotta konepajakäytössä ollut alue ja sen historiallinen rakennuskanta voisivat jatkossa kehittyä uuteen käyttöön ja liittyä tiiviimmin osaksi Kuopion keskustaa, sanoo kohteen myynnistä vastaava Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Antti-Ville Haapanen.

Myytävän alueen kokonaispinta-ala on yhteensä noin 14 500 m2 ja sillä sijaitsee kolme vuosina 1932-1982 valmistunutta rakennusta.

Uuden poliisiaseman rakentaminen alkaa Salossa

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt aloittaa poliisiaseman rakentamisen Saloon Hornin kaupunginosaan. Rakennustyöt käynnistyvät kesäkuussa ja valmistuvat aikataulun mukaan tammikuussa 2026. Lounais-Suomen poliisiasema ottaa tilat käyttöön alustavan aikataulun mukaan huhtikuussa 2026.

Kuva: WSP Finland

Uusi poliisiasema on poliisitalokonseptin mukainen yksikerroksinen rakennus ja laajuudeltaan noin 3 000 bruttoneliötä. Hankkeen kustannusarvio on 15 miljoonaa euroa. Pääurakoitsijaksi on valittu Astora Rakennus Oy.

Poliisiasemalle sijoittuvat kaikki nykyiset toiminnot, kuten lupapalvelu, valvonta- ja hälytystoiminta, rikostutkinta ja poliisivankila. Se on suunniteltu tukemaan poliisin toimintaa ja palvelemaan entistä paremmin poliisin toimintaedellytyksiä, henkilökuntaa ja asiakkaita. Uusi poliisiasema vastaa poliisin toimitilaturvallisuusvaatimuksiin ja vahvistaa Salon alueen turvallisuudentunnetta. Tavoitteena on toteuttaa poliisitalokonseptin mukaiset poliisitoiminnan tarpeita vastaavat terveelliset ja turvalliset toimitilat.

– Poliisitaloa suunniteltiin nousevien rakennuskustannusten aikana, mikä toi haasteita suunnitteluun ja hankkeen laajuuteen. Hyvällä ja tiiviillä yhteistyöllä asiakkaan kanssa poliisitaloon on saatu suunniteltua kaikki tarvittavat toiminnot ja palvelut. Nyt kaikki päätökset rakentamisen aloittamiseksi on olemassa, ja pääsemme aloittamaan työt kohteella kesäkuun alkupuolella, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Sami Brück

Hankkeessa hyödynnetään Senaatti-kiinteistöjen, Poliisihallituksen ja poliisilaitosten yhdessä kehittämää poliisitalokonseptia, jossa tilatyypit on suunniteltu valmiiksi vastaamaan poliisitoiminnan nykyvaatimuksia. Hankkeessa noudatetaan Senaatti-kiinteistöjen ohjeita hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Aurinkoenergiaa hyödynnetään asentamalla aurinkovoimala rakennuksen katolle.

Uusi poliisiasema rakennetaan noin 1,5 kilometrin päähän Salon keskustasta osoitteeseen Tehdaskatu 30. Poliisitalon tontin koko on noin 1,5 hehtaaria. Tontin kaavamuutos on saanut lainvoiman lokakuussa 2023, ja Senaatti-kiinteistöt on ostanut tontin Salon kaupungilta huhtikuussa 2024.

Jyväskylän oikeustaloon toteutetaan peruskorjaus ja -parannus sekä uudisosat 

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt käynnistää Jyväskylän oikeustaloon peruskorjauksen ja -parannuksen sekä kahden laajennusosan rakentamisen. Uusittu oikeustalo kokoaa yhteen oikeusministeriön hallinnonalan toimijat ja tarjoaa käyttäjilleen nykyisten vaatimusten mukaiset tilat. Rakennustyöt alkavat tämänhetkisen aikataulun mukaan huhtikuussa, ja uusien tilojen odotetaan valmistuvan keväällä 2026.

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Vuonna 1998 rakennettuun Jyväskylän oikeustaloon osoitteessa Vapaudenkatu 54 toteutetaan noin 7 700 bruttoneliön perusparannus ja 800 bruttoneliön laajennusosat. Uudisosaan rakennetaan sisäänkäynti turvatarkastuksineen sekä kuusi istuntosalia, minkä jälkeen oikeustalossa on istuntosaleja yhteensä 16. Kaikki salit varustetaan uusilla laitteilla ja järjestelmillä, mikä mahdollistaa täysimääräiset sähköiset oikeudenkäynnit.

Tavoitteena on toteuttaa toimivat, terveelliset ja turvalliset oikeushallinnon työympäristö- ja toimitilakonseptin ja valtion toimitilastrategian mukaiset työympäristöt. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on yhteensä noin 21,9 miljoonaa euroa. Projektinjohtourakoitsijaksi on valittu P2V Rakennus Oy.

Hankkeen myötä tyhjillään olevat tilat Jyväskylän oikeustalossa saadaan oikeusministeriön hallinnonalan pitkäaikaiseen käyttöön. Uudistuksen jälkeen saman katon alle sijoittuvat Keski-Suomen käräjäoikeus ja Vaasan hovioikeus sekä Syyttäjälaitoksen ja Ulosottolaitoksen Jyväskylän toimipisteet. Oikeustalon kiinteistössä toimii myös Sisä-Suomen poliisiasema, joten toimijoiden kokoaminen samaan taloon ja tilojen sijoittuminen välittömästi poliisiaseman yhteyteen luo synergiaetuja, vähentää siirtymiä ja pienentää hiilijalanjälkeä.

Senaatti-kiinteistöt kehittää poliisi- ja oikeustalon kiinteistöä niin, että oikeustalon A-osa eriytetään omaksi rakennuksekseen ja mahdollistetaan kohteen myynti. Lisäksi väistötilana toimiva Cygnaeustalo valmistellaan myyntiä varten.

Keski-Suomen Käräjäoikeus ja Syyttäjälaitos toimivat väistötiloissa valtion omistamassa Cygnaeustalossa, ja Ulosottolaitos siirtyy toiminnassa olevasta oikeustalon A-osasta Cygnaeustalolle väistöön rakennustöiden alkaessa.

Uudistuva Elielinaukio 5 saa kaksi merkittävää uutta vuokralaista

Kotimaisen sijoitus- ja varainhoitoyhtiön omistama Elielinaukio 5 Helsingin ydinkeskustassa on vuokrattu lähes täyteen. Paraikaa modernisoitava toimistotalo saa kaksi uutta merkittävää vuokralaista Foodorasta tunnetusta Delivery Hero Finland Oy:stä ja Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Kuva: Exilion

Helsingin Rautatieaseman vieressä sijaitseva Elielinaukio 5 avautuu remontoituna kesän aikana. Uudistettuihin tiloihin valmistuu pääkonttoritilat Suomen Asiakastieto Oy:lle ja Delivery Hero Finland Oy:lle.

Enento Groupiin kuuluva digitaalisten yritys- ja kuluttajatietopalveluiden tarjoaja Suomen Asiakastieto siirtää pääkonttorinsa Kalasatamasta Helsingin ydinkeskustaan. Henkilöstöjohtaja Sari Ek-Petroff kertoo, että keskeinen sijainti ja tilojen toiminnallisuus ratkaisivat päätöksen Elielinaukio 5:en hyväksi.

– Elielinaukio 5 palvelee erinomaisella saavutettavuudellaan koko Suomen Asiakastiedon henkilöstöä ja mahdollistaa henkilöstön hyvinvointia ja hybridityötä tukevan työympäristön luomisen. Tilat suunnitellaan täysin meitä varten ja näin voimme tarjota henkilöstöllemme työympäristön, joka tarjoaa houkuttelevan, viihtyisän ja sujuvan arjen, Ek-Petroff sanoo.

Suomen Asiakastiedon noin 1000 neliömetrin laajuinen pääkonttori sijoittuu rakennuksen kuudenteen kerrokseen, josta aukeaa upeat näkymät sekä Elielinaukion että ratapihan suuntaan.

Delivery Hero Finland Oy:n käyttöön valmistuu 800 neliömetriä modernia toimistotilaa rakennuksen viidenteen kerrokseen. Yhtiö toimi aiemmin Pasilassa.

– Korostimme uusien toimitilojen valinnassa keskeistä sijaintia, hyviä julkisen liikenteen kulkuyhteyksiä ja vastuullisuutta. Meille oli tärkeää, että viihtyisien, työnteon eri muotoihin sopivien tilojen lisäksi kiinteistössä on huomioitu niin erinomaiset työskentelyolosuhteet kuin ympäristökin. Tämä toteutuu hienosti Elielinaukio 5:ssä, joka on energiankäytön osalta hiilineutraali ja talossa on aktiivinen energia- ja olosuhdehallinta, Head of HR Anna-Eliisa Wotherspoon sanoo.

Elielinaukion kiinteistöllä on BREEAM In-Use -ympäristösertifiointi tasolla Very Good (Part 1, Part 2).

Elielinaukio 5:ssä jatkaa myös kiinteistön pitkäaikainen vuokralainen Azets Finland Holding Oy.