Senaatin Asema-alueet myy Oulun Asemakeskuksen alueen

Senaatin Asema-alueet Oy ja Oulun kaupunki ovat saaneet päätökseen neuvottelut Asemakeskuksen aluetta koskevasta kiinteistökaupasta, jonka pohjalta on valmisteltu sopimus alueen myynnistä kaupungille. Alueen kauppahinta on 14 miljoonaa euroa.

*Oulun Asemakeskuksen havainnekuvassa alue Hallituskadulta kaakkoon. Kuva: Oulun kaupunki*

Oulun yhdyskuntalautakunta käsittelee ja esittää kiinteistökaupan sekä lisämäärärahan myöntämistä kaupunginhallitukselle, josta asia etenee marraskuun alussa kokoontuvan kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Senaatin Asema-alueet Oy:n hallitus tekee puolestaan päätöksen kiinteistökaupasta kaupungin käsittelyaikataulun mukaisesti.

Asemakeskuksen alueen kiinteistökaupan myötä junaradan itäpuolella oleva maa-alue sekä alueella sijaitsevat linja-autoaseman rakennukset siirtyvät Oulun kaupungin hallintaan. Radan länsipuolella oleva vanha asemarakennus jää Senaatin Asema-alueet Oy:n omistukseen.

– Olemme tyytyväisiä, että pääsimme kaupungin kanssa lopputulokseen, joka tyydyttää molempia osapuolia. Vuosien aikana on saatu paljon arvokasta tietoa jatkosuunnittelua varten, mikä mahdollistaa hankkeen toteutumisen. Meille tärkeintä on, että alue toteutuu ja kehittää osaltaan kaupunkikeskustaa sekä asemanseutua ja sen palvelutarjontaa, Senaatin Asema-alueet Oy:n kiinteistökehityspäällikkö Janne Marttinen sanoo.

Oulun Asemakeskuksen alueen kiinteistökauppa parantaa mahdollisuuksia kehittää asemanseutua kaupungin toivomaan suuntaan ja antaa enemmän joustovaraa alueen suunnitteluun.

– Olemme erittäin tyytyväisiä neuvotteluiden lopputulokseen. Alueen maanomistajana pääsemme kehittämään koko asema-alueen kokonaisuutta vanha poliisi- ja oikeustalon tontti mukaan lukien. Voimme vaikuttaa kaavan sisältöön, alueen toteuttamistapaan ja -järjestykseen sekä toteuttajien nimeämiseen. Alueen jatkokehitykselle on olemassa erittäin hyvät lähtökohdat, Oulun kaupungin kaupunkiympäristöjohtaja Marko Kilpeläinen toteaa.

Kaupunki jatkaa alueen suunnittelua arkkitehtuurikilpailun ideoiden ja asemakaavaluonnoksen pohjalta. Asemakeskuksen aluetta kehitetään liikenteen solmukohtana, jossa liikennepalveluihin ja matkaketjuihin yhdistyvät liiketilat, työpaikat, majoitus sekä asuminen.

– Asemakeskuksen toiminnallinen jakauma sekä painopisteet tilanvarauksineen ja liikenteellisine ratkaisuineen tarkentuvat suunnittelun edetessä. Suunnittelun tavoitteena on edelleenkin keskustamaisten toimintojen sijoittuminen kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoisella tavalla ruutukaava-alueen jatkoksi, kaavoitusjohtaja Kari Nykänen kertoo alueen suunnittelun jatkosta.

Oct 2023

Luksushotelli Grand Hansan operaattori vaihtuu viime metreillä

Helsingin ydinkeskustaan tulevan Grand Hansa -hotellin operaattori vaihtuu. Kohteeseen ei tulekaan Suomen ensimmäinen Hyatt-hotelli, vaan hankkeesta vastaava Ylva on solminut vuokrasopimuksen kansainvälisen hotellioperaattori Minor Hotelsin kanssa. Hotellin avajaiset siirtyvät.

Minor Hotels on Ylvan mukaan uusi toimija Suomen hotellimarkkinoilla. Pohjoismaissa ketju toimii ennestään Kööpenhaminassa, jonne se avasi viiden tähden hotellin vuonna 2021.

– Olemme iloisia kaikkien aikojen ensimmäisestä hotelliavauksestamme Suomessa. Avaus vahvistaa läsnäoloamme Pohjoismaissa, ja uskomme, että markkinassa on meille valtavat kasvumahdollisuudet. Investoimme etenkin ikonisiin kiinteistöihin kuten NH Collection Helsinki Grand Hansa -hotelliin Helsingissä ja NH Collection Copenhagen -hotelliin Kööpenhaminassa, sanoo Minor Hotelsin toimitusjohtaja Dillip Rajakarier.

Uusi hotelli sijoittuu Uuden ylioppilastalon, hotelli Seurahuoneena tunnetun Kalevantalon ja Hansatalon tiloihin.

Uuden sopimuksen myötä Ylva on purkanut aiemman vuokrasopimuksen suomalaisen Primehotelsin kanssa. Primehotelsin piti avata samaan lokaatioon Hyatt-ketjun hotelli. Sopimus on purettu yhteisymmärryksessä osapuolten kesken.

– On selvää, että operaattorin vaihtuminen tässä vaiheessa hanketta tulee vaikuttamaan hotellin avautumisen aikatauluun. Olemme kuitenkin iloisia, että mahdollisia ehdokkaita uudeksi operaattoriksi ilmoittautui huomattava määrä. Tämä osoittaa, että uuden hotellin konsepti ja sijainti Helsingin keskeisimmällä paikalla koetaan erittäin potentiaalisiksi, sanoo Ylvan kiinteistöjohtaja Ville Vaarala.

Ylvan tavoitteena on saattaa hotellityömaa valmiiksi vuoden 2023 loppuun mennessä, ja uuden hotellin on tarkoitus avautua vuoden 2024 alkupuolella. Minor Hotels tiedottaa avautumisen aikataulusta myöhemmin syksyllä.

Oct 2023

Senaatti-kiinteistöt kauppaa Jokioisten kartanoa

Senaatti-kiinteistöt myy Jokioisten kartanon kiinteistökokonaisuuden, joka pitää sisällään 96 hehtaarin peltoalueet sekä lukuisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Historiallinen kartanorakennus ja sen miljöö on ollut keskeinen osa Jokioisten alueen historiaa ja kulttuuria jo satojen vuosien ajan.

*Historiallisen Jokioisten tilan päärakennus on valmistunut 1700-luvun lopussa. Kuva: Senaatti-kiinteistöt*

– Jokioisten kartano ei ole vain rakennus, vaan laaja kiinteistökokonaisuus, joka tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Kartanon tontilla sijaitsee muun muassa yli 200-vuotias englantilaistyylinen puisto, joka on säilyttänyt alkuperäisen loistonsa, kohteen myynnistä vastaava Senaatin myyntipäällikkö Sirpa Rouhiainen sanoo.

Jokioisten kartano myydään, koska sille ei ole valtion käyttöä ja alueella toimivan Luonnonvarakeskuksen tilatarpeet ovat vuosien varrella muuttuneet, ja sen toimintoja on keskitetty Jokioisilla sijaitsevalle kampukselle. Valtion kiinteistöstrategian mukaan valtiolle tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan ja omistukseen sidotut pääomat vapautetaan yhteiskunnan muihin tarpeisiin.

Jokioisten tilan historiaa on kirjattu jo 1500-luvulta lähtien. Tilasta muodostettiin säteri 1618. Omistukset vaihtuivat ja hajosivat useisiin käsiin kunnes se jälleen yhdistettiin 1764 ja maaherra Ernst Gustaf von Willebrand lunasti 1791 koko jättiläismäisen säteritilan itselleen.

Maaherra von Willebrand oli Jokioisten kartanon isännistä ensimmäinen, joka osallistui henkilökohtaisesti maaomaisuutensa hoitamiseen. Hänen aikanaan tilalla oli rakennustoiminta poikkeuksellisen mittavaa: 18 vuoden aikana toteutettiin yhteensä 30 rakennusta. Päärakennuksen lisäksi rakennettiin väen asuntoja, maatalouden hyötyrakennuksia ja perustetun teollisuuden edellyttämiä rakennuksia kuten saha, mylly, verkatehdas ja rautaruukki. Maaherra von Willebrandin pyrkimykset maanviljelyksen ja sen rakennusten suhteen tähtäsivät kokeilevien ja tavanomaisesta poikkeavien ratkaisujen löytämiseen.

Oct 2023

NCC voitti Vuoden työmaa -kilpailun

NCC:n urakoima Project Boost C5 Helsingin Vallilassa on voittanut Rakennuslehden järjestämän Vuoden työmaa -kilpailun. Nordean käyttöön tulevan toimistorakennuksen tilaaja on globaali kiinteistökehittäjä Pembroke.

*Vuoden työmaa -kilpailun voittaja on NCC:n urakoima Project Boost C5 -toimistorakennus. Kuva: Tengbom*

Project Boost C5 on osa Nordea Campus -korttelia Helsingin Vallilassa. Uudisrakennus, joka on laajuudeltaan 21 000 bruttoneliötä, on arkkitehtonisesti ja rakenteellisesti vaativa kokonaisuus. Sen sijainti muiden rakennusten ympäröimänä on tehnyt projektista myös logistisesti haastavan. Rakenteilla oleva toimistotalo on suunniteltu korkeimman tason LEED Platinum -ympäristöstandardin mukaiseksi.

Vuoden työmaa -kilpailun raati kiinnitti valinnassaan huomiota muun muassa työmaan johtamiseen, työturvallisuuteen, hankkeen vaativuuteen, suunnittelun ohjaukseen, tietomallin ja muiden digitaalisten ohjaustyökalujen hyödyntämiseen, aikataulun ja kustannusten hallintaan sekä laadunvarmistukseen, joka oli tänä vuonna keskiöissä.

– NCC:n työmaalla korostuivat hyvä johtaminen ja toimiva viestintä. Raatiin teki vaikutuksen luova ongelmanratkaisu ja korkeatasoinen laadunhallinta, johon kuuluvat myös työmaan moitteeton turvallisuus ja siisteys, raadin puheenjohtaja, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth sanoo.

– Olemme tehneet tiivisti yhteistyötä tilaajan eli Pembroken kanssa aivan projektin alusta alkaen. Se, että tilaaja tietää tarkasti mitä se haluaa, on auttanut myös meitä työmaalla kehittämään omaa toimintaamme. Olemme panostaneet erityisesti laatuun ja kiinnittäneet normaalia enemmän huomiota aliurakoitsijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin, jotta sama laatutaso ja tavoitteet ovat kirkkaina kaikilla työmaalla työskentelevillä, projektinjohtaja Jaakko Hakala NCC:ltä sanoo.

– Työmaan porukka on loistava esimerkki tiimistä, joka jatkuvasti kehittää työtapojaan. Pitkään yhdessä toimineesta tiimistä on muotoutunut tiivis yhteisö, jonka ideoita hyödynnetään myös muilla NCC:n työmailla, NCC:n Suomen maajohtaja Kati Tauriainen toteaa.

– Pembrokessa olemme iloisia siitä, että NCC:n työmaatiimi on saanut tunnustusta heidän korkeasta laatutasosta ja ammattitaidosta, joita tiimi on osoittanut projektin alusta alkaen. NCC vastasi asetettuihin haasteisiin ja osoitti olevansa avoin uusille ideoille ja ylitti odotukset. Tämän seurauksena myös rakennus ylittää alkuperäiset odotuksemme, Senior Director Dan Perkins Pembrokesta sanoo.

– Nordealla on ollut erittäin hyvä luottamuksellinen yhteistyösuhde sekä Pembrokeen että NCC:hen, ja sen ansiosta nordealaisten työ korttelin muissa rakennuksissa on voinut jatkua normaalisti koko hankkeen ajan. NCC:n työmaa on myös ollut erityisen hyvin järjestetty, mikä on varmasti tuonut tehokkuutta ja edesauttanut hankkeen pysymistä aikataulussa, Nordean toimitiloista Suomessa vastaava johtaja Antti Tainio kertoo.

Oct 2023

Työterveyslaitos: Työtiloja ei saa tiivistää hyvinvoinnin kustannuksella

Lisääntynyt etätyö ja tarve säästää tilakuluissa lisäävät tarvetta työympäristön muutoksille. Työterveyslaitoksen mukaan tilaratkaisuissa pitäisi ottaa huomioon nykyistä paremmin vaikutukset työhön, toimintaan ja hyvinvointiin.

*Kuvituskuva. Kuva: Jaana Ahti-Virtanen*

– Tilat ovat organisaatioille usein yksi suurimmista kiinteistä kustannuksista henkilöstökulujen ohella. Tehokkaaseen tilankäyttöön kannustaa myös vastuullisuusnäkökulma, sillä tyhjien tilojen ylläpitäminen tarkoittaa resurssien tuhlaamista, sanoo vanhempi asiantuntija Suvi Hirvonen Työterveyslaitoksesta.

Tutkijoiden viesti työpaikoille on, että työympäristömuutos on monimutkainen prosessi, jossa on aina kyse muustakin kuin tiloista.

– On tärkeää ymmärtää, miten paljon tilamuutos vaikuttaa toimintaan. Lisäksi kannattaa ennakoida, miten työ muuttuu tulevaisuudessa. Näin tilaratkaisut palvelevat työnteon tarpeita pitkään, sanoo vanhempi asiantuntija Pia Sirola Työterveyslaitoksesta.

– Työympäristömuutokset menevät valitettavan usein pieleen siinä, että suunnitellaan pelkästään tilojen muutosta ja unohdetaan työn muutos. Pahimmillaan tuloksena on työhön ja toimintaan sopimattomat tilat, joissa henkilöstö ei voi hyvin, sanoo Suvi Hirvonen.

Muutosvastarintaa ja muutoksesta aiheutuvaa kuormitusta voidaan ehkäistä johtamalla muutosta aktiivisesti, viestimällä avoimesti ja kuuntelemalla henkilöstöä.

Työterveyslaitoksen Onnistu työympäristömuutoksessa -oppaan mukaan hyvinvointia edistävä työympäristö tukee esimerkiksi työn sujuvuutta ja työn imua sekä edistää vuorovaikutusta, yhteistyötä ja fyysistä aktiivisuutta. Oppaan materiaalit pohjautuvat Työterveyslaitoksen pitkäaikaiseen tutkimus- ja kehittämistyöhön työtilojen parissa.

Oct 2023

Biodiversiteetti korostuu Turun Pihlajaniemen kehittämisessä

Senaatti-kiinteistöjen omistamalle alueelle Turun Pihlajaniemen pohjoisosaan kaavoitetaan noin 2 500 asukkaalle urbaania ja merellistä asuinaluetta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on rakentaa uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden. Sweco on Senaatti-kiinteistöjen kumppanina mukana vahvistamassa Turun kaupungin ilmastotavoitteita kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä.

*Havainnekuva, Turun Pihlajaniemen Katanpäänpuisto. Kuva: Sweco*

Pihlajaniemen pohjoisosan asemakaavamuutoksessa kiinnitetään erityistä huomiota Turun kaupungin ilmastotavoitteiden ja kestävien kulkumuotojen tehokkaaseen kasvattamiseen. Alueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa 2024. Neljään urakkaan jaettu hanke tähtää kokonaisuudessaan valmiiksi 2029.

– Alueen maanomistajana Senaatti-kiinteistöt on vahvasti sitoutunut edistämään hiilineutraalisuutta ja biodiversiteetin kasvattamista Pihlajaniemen alueella. Tavoitteenamme on luoda ilmastoviisas ja luontoarvoja kunnioittava uusi kaupunginosa, joka tukee Turun kaupungin ja valtion ilmastotavoitteita ja edistää kestävien kulkumuotojen käyttöä, Otto Virenius Senaatti-kiinteistöistä kertoo.

Sweco on laatinut asemakaavan pohjalta suunnittelualueelle katu- ja puistosuunnitelmat sekä katujen ja puistojen rakentamissuunnitelmat, jotka käsittävät alueen katujen, vesihuollon, puistojen sekä hulevesien suunnittelun. Rakennesuunnittelijat ja arkkitehdit ovat laatineet suunnitelmat katseluterassista, paviljongista sekä neljästä sillasta, jotka yhdessä jalankulku- ja pyöräilyreittien kanssa muodostavat virkistys-, huolto- ja pelastustiereitistön.

Kaupunkivihreällä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä sen vaikutuksiin varautumisessa. Erityisesti uusia asuinalueita suunnitellessa voidaan alusta asti kiinnittää huomiota kasviston ja viheralueiden määrään ja laatuun. Pihlajaniemen keskeisen viheralueen sekä katuvihreän tavoitteena on varastoida ilmakehän hiilidioksidia, lisätä varjoisia alueita, muokata pienilmastoa miellyttävämmäksi sekä edistää hulevesien hallintaa ja toimia hulevesien tulvatilavuutena.

– Kaupunkivihreällä on muitakin hyötyjä: se tukee ihmisten ja eliöstön hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuutta, josta erityisesti kaupunkialueilla on suuri pula, Swecon maisemasuunnittelun projektipäällikkö Jenni Tuuli kertoo. Tuuli johtaa suunnitteluhankkeessa luonnon monimuotoisuustyötä.

Nykyisellään suunnittelualuetta halkoo avo-oja, johon kerääntyy hulevesiä useamman kilometrin päästä. Hulevesipuistojen ja kosteikkojen suunnittelu osaksi kaupunkirakennetta on yksi keino hallita sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen myötä yleistyneitä rankkasateita ja isojakin vesimassoja.

– Ojan ympärille on suunniteltu vehreä hulevesipuisto, jossa vesi polveilee purossa kerääntyen välillä lampiin ja kosteikkoihin. Samalla vesiä voidaan viivyttää, haihduttaa ja laskeuttaa luonnonmukaisin keinoin, Jenni Tuuli sanoo.

Myös alueen puusto on mietitty uudesta näkökulmasta. Turun kaupungin puuasiantuntija Aki Männistö on mukana hankkeessa laajentamassa Pihlajaniemen alueen puulajivalikoimaa.

– Kaupunkiympäristössä biodiversiteetin kehityksen kulmakiviä on ennakkoluuloton harvinaisten tai vähemmän käytettyjen lajien kokeilu. Alueen sisäisillä tonttikaduilla sekä aluetta halkovan promenadilla ja Pihlajaniemenaukiolla on toteutettu monilajisia ja kerroksellisia istutuksia, Aki Männistö kertoo.

Pölyttäjiä on Pihlajaniemessä pyritty huomioimaan suosimalla hulevesirakenteen reunoilla muun muassa pajuja, leppiä ja pihlajia sekä muita kukkivia lajeja kuten kirsikka- ja koristeomenapuita. Alueelle istutetaan heiniä sekä monilajisia ja -kerroksisia perennaistutuksia. Lisäksi säilytetään luonnontilaisia alueita, joilla kasvaa nuorta lehtimetsikköä sekä kosteaan paikkaan sopivia kasveja.

Oct 2023

Sponda toteuttaa PlayStation Studios –perheen Housemarquelle pääkonttorin

Sponda toteuttaa kansainvälisen tason toimitilat PlayStation Studios -perheeseen kuuluvalle peliyritys Housemarquelle. Korkeavuorenkatu 37 -toimitalosta tulee yksi pohjoismaiden isoimmista ja moderneimmista pelialan pääkonttoreista. Housemarquen uudet tilat valmistuvat kesällä 2024.

*Spondan uudistamasta Korkeavuorenkatu 37 -toimitalosta tulee yksi pohjoismaiden isoimmista ja moderneimmista pelialan pääkonttoreista. Kuva: Sponda*

Yli 100 henkeä työllistävä Housemarque toimii myös tällä hetkellä Spondan tiloissa Kasarmikadulla, joten muutto tarkoittaa yritykselle siirtymistä saman korttelin rakennuksesta toiseen. Suomen vanhin pelialan yritys houkuttelee ja sitouttaa uusilla tiloillaan maailman parhaita pelintekijöitä.

– Maailmanlaajuisesti katsottuna peliteollisuus on nykypäivänä suurempi kuin elokuva- ja musiikkiteollisuus yhteensä, mikä avaa innostavia mahdollisuuksia Suomelle. Uusi toimistomme tulee olemaan keskeisessä roolissa houkuteltaessa joukkoomme lahjakkaita osaajia, jotka haluavat työskennellä luovuutta ja innovaatiota inspiroivassa ympäristössä, Housemarquen Brand Director Mikael Haveri sanoo.

Korkeavuorenkadulla sijaitsevan toimitalon tilaratkaisut mietitään henkilöstön toiveiden pohjalta. Yli 3 000 neliön tiloihin tulee muun muassa oma elokuvateatteri, joogahuoneen sisältävä kuntosali, podcast-studio, kahvila, kaksi kelluvaa audio-studiota, elämyshissi ja huipputeknologialla varustettuja kokous- ja tiimitiloja. Brändin mukainen ilme syntyy näyttävillä visualisoinneilla ja elokuvamaisilla sisustuselementeillä.

Kehityshankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota vastuullisuuteen. Kokonaisuudessaan vihreää energiaa hyödyntävälle uudistuvalle toimitalolle haetaan LEED Platina -tason sertifikaattia. Kiinteistö tulee myös olemaan valmistuttuaan energiankulutuksen osalta täysin hiilineutraali (Scope 2). EU-taksonomian kriteerit ohjaavat suunnitteluvaiheita ja kohteeseen suunnitellaan myös serveritilan hukkalämpöä hyödyntävää lämmön talteenottoa.

Spondan Office Leasing Director Harri Autio pitää Housemarqueta hyvänä esimerkkinä nykypäivän globaalista kasvuyrityksestä, joka toimii vastuullisesti ja näkee toimitilat kilpailutekijänä ja työnantajabrändin rakentajana.

Oct 2023

Asumispalveluyksikkö Honkahovi valmistui Liperiin

Liperin Ylämyllyn taajamaan on valmistunut ikäihmisten 30-paikkainen asumispalveluyksikkö Honkahovi.

*Yksikerroksisessa Honkahovissa on yhteensä 30 asuinhuoneistoa. Kuva: Rakennusliike Lapti*

Uudisrakennus valmistui etuajassa ja nollavirheluovutuksena vajaan vuoden kestäneiden rakennustöiden jälkeen. Suomen Hoiva ja Asunto Oy:n omistaman asumisyksikön suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi Rakennusliike Lapti Oy. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue aloittaa toiminnan asumispalveluyksikössä lokakuussa.

Yksikerroksisen asumisyksikön sisätiloissa on kahdessa asuinsiivessä yhteensä 30 asuinhuonetta, oleskelu- ja yhteistilat sekä apu- ja huoltotilat. Asukkaiden käytössä on myös saunaosasto. Asumisyksikköä ympäröi kangasmetsä, johon on näkymä kaikista asuinhuoneista sekä yhteistiloista ja oleskeluterassilta. Palvelukodin laajuus on noin 1 700 neliömetriä.

Rakennuksen pääasiallinen rakennusmateriaali on puu sen lämpimän luonteen ja ympäristöystävällisyyden vuoksi. Ympäristöystävällisyyttä ja energiansäästöä tukevat muun muassa rakennuksen tiiviys, poistoilman lämmöntalteenotto ja automaattinen talotekniikan ohjaus.

Asumispalveluyksikkö Honkahovi valmistui täysin valmiina etuajassa. Suomen Hoiva ja Asunto Oy:n kiinteistökehitysjohtaja Tuomas Terhon mukaan tämä oli mahdollista hyvän yhteistyön ansiosta.

– Yhteistyö on toiminut moitteetta sopivaa joustoa ja maalaisjärkeä käyttäen. Meillä on Laptin kanssa kokemusta yhteisistä hankkeista, ja sen myötä osallistuimme aikanaan tämän kohteen toteutuskilpailuun. Uuden asumisyksikön myötä ikäihmisten asumispalvelut voidaan toteuttaa seuraavat vuosikymmenet laadukkaissa tiloissa, Tuomas Terho sanoo.

– Toteutimme laadukkaan ja kustannustehokkaan asumisyksikön tärkeän alueellisen palvelun tuottamiseen. Meillä on vahva kokemus hoivatilojen rakentamisesta, minkä ansiosta huolella suunniteltu ja rakennettu asumisyksikkö valmistui etuajassa, nollavirheluovutuksena ja ilman yhtään työmaa-aikaista tapaturmaa, Laptin palvelu- ja toimitilayksiköstä vastaava johtaja, varatoimitusjohtaja Raimo Pesola kertoo.

Oct 2023

Päiväkoti Martta Wendelin sai Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon

Vuoden 2023 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon on voittanut Tuusulassa sijaitseva päiväkoti Martta Wendelin, jonka on suunnitellut AFKS Arkkitehdit. Palkinnon myönsi kymmenettä kertaa Suomen Arkkitehtiliitto (SAFA).

*Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon voittanut päiväkoti Martta Wendelin sijaitsee Tuusulassa. Kuva: Hannu Rytky*

Palkinnon perusteluissa todetaan muun muassa, että puurakenteinen päiväkoti on erinomainen esimerkki siitä, miten rakentamisessa voidaan pyrkiä kohti kestävämpää tulevaisuutta. Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajan valitsi tänä vuonna Anna Herlin.

Päiväkoti Martta Wendelin on kymmenelle lapsiryhmälle ja noin 200 lapselle suunniteltu, vuonna 2022 valmistunut puurakennus, joka sijaitsee lähellä Tuusulanväylää. Rakennuksen sijoittamisella on minimoitu meluhaitat ja liikenteen päästöt. Päiväkodin sisätilat on suunnattu etelään, kohti puistomaisemaa.

Rakennuksen ulko- ja väliseinien sekä välipohjien rakenteena on CLT-massiivirakenne, joka on käyttäjien terveyden ja turvallisuuden sekä rakennuksen hiilikädenjäljen kannalta hyvä valinta. Se on myös omiaan vaimentamaan päiväkodin arjen melua.

– Päiväkodin lapsilähtöisyyden huomaa mittakaavojen yhteensovittamisesta: itse rakennus on valtavan suuri, mutta sisätiloissa kaikki on kuitenkin lapsen mittakaavassa. Pienryhmätilat on pilkottu turvallisen kokoisiin yksiköihin. Luonnonmukainen ja monimuotoinen piha-alue täyttää lasten suurta ja tärkeää tarvetta juosta, hyppiä, ja kiipeillä, Anna Herlin toteaa.

Päiväkodin suunnittelusta vastasivat AFKS Arkkitehtien Jari Frondelius, joka toimi hankkeen pääsuunnittelijana, arkkitehdit Jaakko Keppo ja Juha Salmenperä sekä projektiarkkitehdit Tommi Kantanen ja Mikko Liski. Pihan suunnittelusta vastasi toimistossa maisema-arkkitehti Soile Heikkinenja sisustussuunnittelusta Kai van der Puij.

– Palkinto tuntuu erityisen hyvältä kohdistuessaan arkiseen, yhteistä hyvää tuottavaan rakennukseen. Suunnittelemme toimistossamme pääasiassa kouluja ja päiväkoteja, joten päiväkoti Martta Wendelin edustaa meille työtä, jota teemme päivittäin, kohteen pääsuunnittelija Jari Frondelius sanoo.

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaita vuonna 2023 olivat päiväkoti Martta Wendelinin ohella Ajurien talli (Avarrus Arkkitehdit), Taidemuseo Chappe (JKMM arkkitehdit), Lauttasaaren kirkon peruskorjaus (Verstas Arkkitehdit) sekä Tanssin talo (JKMM Arkkitehdit ja ILO arkkitehdit -työyhteenliittymä).

Oct 2023

YIT on myynyt Maistraatinportin Fennialle

YIT ja Fennia ovat allekirjoittaneet sopimuksen Helsingin Länsi-Pasilassa sijaitsevan Maistraatinportin toimistotalon myynnistä. Toimistokiinteistö ostetaan kiinteistösijoitussalkkuun, jota hallinnoi S-Pankki Kiinteistöt Oy. Ostajana kaupassa toimii Fennian kiinteistösalkkuun kuuluva sijoitusyhtiö.

*Maistraatinportin toimistotalo sijaitsee keskeisellä paikalla Länsi-Pasilassa. Kuva: YIT*

Maistraatinportti on YIT:n omaperusteinen peruskorjauskohde, jossa on noin 12 400 neliömetriä monimuotoista toimistotilaa palveluineen. Osapuolet ovat sopineet, ettei kaupan arvoa tai sen ehtoja julkisteta.

Vuonna 1987 valmistunut Maistraatinportti sijaitsee keskellä Suomen vilkkainta joukkoliikennekeskusta Pasilan Triplan vieressä. Peruskorjauksessa kiinteistö on korjattu kokonaisuudessaan julkisivua myöten ja samalla se on muutettu yhden käyttäjän toimistotalosta useampaa käyttäjää palvelevaksi.

Korjaus toteutettiin arvostettua Ilmo Valjakan arkkitehtuuria vaalien ja kiinteistö on päivitetty vastaamaan modernin työelämän sekä hybridityön tarpeita muunneltavilla tiloilla ja uudella tekniikalla. Ratkaisuilla on lisätty myös kiinteistöturvallisuutta, käytettävyyttä ja helpotettu ylläpitoa. Kiinteistö valmistuu syyskuun lopussa, jolloin tiloihin muuttaa muun muassa Eezy Oyj.

Korjausurakan rakennusvaiheen hiilijalanjäljen arvioidaan olevan noin 75 prosenttia pienempi verrattuna vastaavaan uudiskohteeseen. Hankkeelle haetaan LEED Gold -tason sertifikaattia.

Oct 2023

Henrika Forss