Ilmalan Aura -toimistokiinteistö harjakorkeudessaan

Helsingin Ilmalaan rakentuva Ilmalan Aura -toimitilakiinteistö on harjakorkeudessa. Rakennus on ensimmäisiä EU-taksonomian mukaisia rakennushankkeita Suomessa.

Ilmalan Auran muuntojoustavat ja energiatehokkaat tilat otetaan käyttöön heinäkuussa 2024. Kuva: Hartela

Hartelan kehittämä ja rakentama Ilmalan Aura valmistuu kesällä 2024. Viisikerroksisen Ilmalan Auran kokonaisala on noin 17 000 neliömetriä ja vuokrattavaa alaa on noin 11 500 neliömetriä. Kiinteistön muuntojoustavuus ja monipuoliset palvelut ovat suunniteltu tukemaan työpäivän sujuvaa kulkua ja luomaan paikkoja kohtaamisille yli yritysrajojen.

Rakennuksen on suunnitellut ARCO Architecture Company, ja sisätilojen toimivuudesta vastaavat Gullstén-Inkisen sisustusarkkitehdit. Kiinteistön omistaa saksalainen kiinteistösijoitusyhtiö Union Investment.

– On mahtavaa, että ensimmäinen EU-taksonomian mukainen toimitilahankkeemme on harjakorkeudessaan. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen on Hartelan toiminnan perusta ja strategiamme visio. Aurassa tämä tarkoittaa tavallista pienempää hiilijalanjälkeä, energiatehokkaita taloteknisiä ratkaisuja sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, kertoo Hartela Etelä-Suomen toimitusjohtaja Matti Aho kertoo.

– Itse rakennus ja rakennusprosessi edustavat kestävää suunnittelua, rakentamista ja käyttöä. Rakennuksesta tulee LEED Gold -sertifioitu ja taksonomian mukainen, mikä on kestävän sijoitusstrategiamme mukaista, projektinjohtaja Anke Jurleit Union Investmentiltä sanoo.

Kestävän kehityksen teemat on huomioitu suunnittelussa ja rakentamisessa hankkeen alusta lähtien. Tämä tarkoittaa esimerkiksi hiilijalanjälkilaskentaa ja laskennan tulosten huomiointia erilaisissa suunnitteluratkaisuissa.

Senaatti-kiinteistöt luopuu toimistokiinteistöstä Tampereella

Senaatti-kiinteistöt myy Tampereen Hervannassa sijaitsevan toimisto-, laboratorio- ja tutkimushallitiloja sisältävän kiinteistökokonaisuuden.

Senaatti-kiinteistöt myy Tampereen Hervannassa Tekniikankatu 1:ssä sijaitsevan toimistokiinteistön. Kuva: Tuomas Uusheimo, Senaatti-kiinteistöt

Myytävä kohde sijaitsee keskeisellä paikalla Tampereen Hervannassa. Alue rajautuu pohjoisessa Poliisiammatti­korkeakouluun, idässä ja lännessä tuleviin asuin­kerrostalo­kortteleihin ja etelässä Tampereen yliopiston Hervannan kampukseen. 

Vuosina 1991–2001 rakennettu kiinteistö on kokonais­pinta-alaltaan noin 12 400 neliömetriä. Kiinteistössä on noin 10 000 neliö­metriä vuokrattavaa pinta-alaa 1+3 kerroksessa. Toimisto­rakennuksessa on myös laboratorio- ja tutkimushalli­tiloja. Nykyisen kaava­merkinnän mukaan kiinteistö kuuluu tutkimus- ja opetus­toimintaa sekä terveyden­huoltoa palvelevien rakennusten kortteli­alueeseen. Rakennus­oikeus on19 500 kerrosneliömetriä, ja vireillä on kaavamuutos KTY-tontiksi. 

Hervannasta löytyy monipuoliset palvelut arjen tarpeisiin. Lisäksi kaupungin­osassa on useita puistoja ja viher­alueita. Hervannassa sijaitsee myös kauppa­keskus Duo, Hermian työpaikka-alue sekä isoja oppi­laitoksia kuten Tredu, Poliisiammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto. 

Töölön jalkapallostadionille aurinkovoimala

Lumme Energia ja HJK rakennuttavat Töölön jalkapallostadionin eli Bolt Arenan katolle 162 paneelin aurinkovoimalan. Aurinkovoimalan rakentaa Lumme Energian sisaryhtiö Solarigo Systems Oy.

Kuva: HJK

Voimalan on tarkoitus alkaa tuottaa energiaa loppusyksystä 2023. HJK:n tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä.

Kesäkuukausina jalkapallokauden aikaan uusi aurinkovoimala pienentää HJK:n tarvetta ostaa sähköä noin 15 %. HJK kertoo ostaneensa vuodesta 2019 saakka pelkästään uusiutuvasti tuotettua sähköä.

HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahden mukaan jalkapalloseuran hiilineutraaliustavoite on kova, mutta sen eteen on tehty paljon töitä vuosien varrella.

– Vastuullisuus ei saa jäädä vain kauniiksi sanoiksi paperille, vaan yhdessä kumppaniemme kanssa HJK on sitoutunut tekemään rohkeita ja innovatiivisia tekoja, joiden avulla pääsemme tavoitteeseemme, Riihilahti sanoo.

HJK:n myyntijohtaja Esko Villmanin mukaan HJK:n tavoite on tarjota tulevaisuudessa kaikki Bolt Arenan tapahtumat hiilineutraaleina.

Senaatti yrittää uudestaan myydä Asemapäällikönkatu 14:n

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt uudelleen tarjouskilpailun Pasilassa Asemapäällikönkatu 14:ssä sijaitsevasta toimistokiinteistöstä. Edellinen tarjouskilpailu käytiin syksyllä 2022.

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

– Kohteesta aikaisemmin järjestetyssä tarjouskilpailussa ja sen kauppaneuvotteluissa ei päästy lopulliseen kiinteistökauppaan, ja tämän vuoksi kohde laitetaan uudestaan myyntiin. Uskomme, että uusi omistaja löytyy nyt käynnistyneellä tarjouskilpailulla, kohteen myynnistä vastaava Senaatin myyntipäällikkö Leena Palokangas sanoo.

Vuonna 1987 valmistunut kohde myydään sellaisenaan voimassa olevalla asemakaavalla, jossa kiinteistö on osoitettu hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi YH. Tontin pinta-ala on 1971 neliötä ja rakennusoikeus kaikkiaan 6750 neliötä. Senaatti-kiinteistöjen kohde-esitteen mukaan Asemapäällikönkatu 14:n tekninen kunto on heikko.

Senaatti-kiinteistöjen mukaan Pasila on Suomen saavutettavin paikka ja Helsingin toimitilarakentamisen avainalue, jonne Helsingin keskusta laajenee tulevina vuosina. Myytävä kohde soveltuu Senaatti-kiinteistöjen mukaan erinomaisesti toimisto- ja liiketilaksi yhdelle tai useammalle käyttäjälle.

Piikkiön entinen tutkimustila on myynnissä

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt tarjous­kilpailun Kaarinassa Piikkiön alueella, Yltöisten kylässä sijaitsevasta puutarha­tuotannon tutkimustilasta.

Myytävällä 37 158 neliö­metrin suuruisella määrä­alalla sijaitsee 17 rakennusta, jotka ovat olleet osa entistä puutarha­tutkimus­tilaa. Rakennus­kokonaisuuteen kuuluu muun muassa viisi asuin­rakennusta, pää­rakennus, ruokala ja kasvihuone.

Kohteet ovat nykyään tyhjillään, pois lukien kasvi­huone, joka on vuokrattu Luonnon­varakeskus LUKE:lle. Alue ja suurin osa rakennuksista on suojeltu rakennus­perintölain nojalla.

Alueen rakennuskanta kattaa eri aika­kausilta peräisin olevia rakennuksia. Tutkimus­tilan yleis­suunnitelman laati arkki­tehti Otto-Iivari Meurman vuonna 1929, ja hän suunnitteli alueen pää­rakennuksen ja ruokalan.

Koetilalla on ollut merkittävä rooli maa­talous- ja puutarha­tutkimuksessa. Alun perin se toimi viljely­kokeiden ja tutkimus­toiminnan paikkana, erityisesti avomaan vihannesten ja kasvihuone­kasvien osalta. Alueelle perustettiin myös arboretum eli puulaji­puisto. Myöhemmin alueelle rakennettiin asuin­rakennuksia, mukaan lukien arkki­tehti Aarne Ervin suunnittelema johtajan huvila.