Senaatti-kiinteistöt ja VR-Yhtymä Oyj ovat visioineet omistamalleen Turun Tavara-aseman alueelle uutta kaupunkikeskustan laajennusta. Visiotyö on tehty yhteistyössä Turun kaupungin sekä Väyläviraston kanssa. Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia asuin-, toimisto- ja palvelurakentamiseen sekä virkistyskäyttöön.
Havainnekuva: Senaatti-kiinteistöt
Valtaosa Tavara-aseman alueesta on valtion omistuksessa ja hallinnassa. Alueen junarataan rajautuva eteläosa tarvitaan rautatieliikenteen tarpeisiin toistaiseksi, ja sinne siirtyy toimintoja Turun ratapihalta. Tämänkin jälkeen suurin osa alueesta jää käyttämättömäksi.
Nyt kaavoitettavaksi esitettävälle alueelle voisi tulla asuntorakentamista noin 1000 asukkaalle ja 700 työpaikkaa. Visiotyön laadinnan yhteydessä on jo tehty alueen kaupallinen selvitys, luontoselvitys ja rakennushistoriallinen selvitys.
Asuntojen ja työpaikkojen lisäksi alueelle syntyisi uusi metsäpuisto. Puiston reunalla sijaitsisi päiväkoti. Puistoalue mahdollistaisi turvallisen reitin jalankulkijoille ja pyöräilijöille sekä yhdistäisi Kirstinpuiston, tavara-aseman ja Pukkilan asuinalueet raiteiden yli kulkevalla siltayhteydellä.
Finlandia-talon perusparannuksen aikaiseksi väistötilaksi rakennettu Pikku-Finlandia jatkaa toimintaansa ainakin vuoden 2025 loppuun saakka.
Pikku-Finlandia valmistui Finlandia-talon väistötilaksi keväällä 2022. Kuva: Finlandia-talo
Vuoden 2022 maaliskuussa avautunut Pikku-Finlandia on ollut suosittu tapahtumakeskus ja sen toiminta jatkuu Finlandia-talon uudelleenavajaisten jälkeenkin. Finlandia-talo Oy on anonut Helsingin kaupungilta viiden vuoden lisäaikaa.
– Pikku-Finlandian huippuhetkiä ovat olleet kansainväliset kongressit, joihin kokoontui ihmisiä ympäri maailman. Lisäksi Töölönlahti jazz -tapahtumat, erilaiset gaalajuhlat sekä lukuisten uusien lanseerausten tapahtumapaikkana toimiminen ovat jääneet mieleen, Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen kertoo.
Helsingin kaupunki suunnittelee Pikku-Finlandian siirtoa mahdollisesti Tapulikaupunkiin, jossa se palvelisi Helsingin medialukion lisätilana syksystä 2026 alkaen. Ennen lopullista päätöstä tarkastellaan vielä tarkennettua suunnitelmaa ja aikataulua Finlandia-talon ja Töölönlahden alueen kehittämisen osalta.
Pikku-Finlandia on herättänyt kansainvälistäkin huomiota arkkitehtuurillaan. Rakennus syntyi Aalto-yliopiston opiskelijaprojektina puurakentamisen ja rakennussuunnittelun yhteisellä maisteriopintojen kurssilla. Jaakko Torvisen ehdotus Finlandia Forest pääsi jatkokehitettäväksi ja lopulta toteutettavaksi valittiin Jaakko Torvisen, Elli Wendelinin ja Havu Järvelän työ.
Pikku-Finlandiassa on 2 200 neliötä asiakastilaa, kapasiteettia 1 100 henkilölle ja istuvalle illalliselle mahtuu 800 henkilöä. Rakennuksen terassi on 127 metriä pitkä. Pikku-Finlandiassa on vuosina 2022–2023 järjestetty yli 500 tapahtumaa.
Uudistettu Finlandia-talo avataan yleisölle alkuvuodesta 2025.
Metsä Groupin Äänekosken Kerto LVL -tehdashanke etenee suunnitellusti ja tehtaan peruskivi muurattiin perjantaina 24. marraskuuta. Valmistuvan tehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti on noin 160 000 kuutiota kertopuuta. Tuotannon on arvioitu käynnistyvän vuoden 2026 toisella vuosipuoliskolla.
Äänekoskelle rakennettavan Kerto LVL -tehtaan tuotannon arvioidaan käynnistyvät vuoden 2026 toisella vuosipuoliskolla. Kuva: Metsä Group
– Äänekosken Kerto LVL- tehdas on tärkeä investointi Metsä Groupille. Uuden kapasiteetin myötä vastaamme puurakentamisen maailmanlaajuisesti kasvavaan kysyntään, mikä on tärkeä askel kohti rakennusteollisuuden vähähiilisempää tulevaisuutta. Lujat ja materiaalitehokkaat Kerto LVL -tuotteet varastoivat hiiltä ja pienentävät rakentamisen hiilijalanjälkeä. Investoinnin vaikutukset ovat merkittävät myös paikallisesti, ja Äänekoski on tarjonnut meille erinomaiset edellytykset kehittää toimintaamme pitkäjänteisesti, Metsä Woodin toimialajohtaja Jaakko Anttila sanoo.
– Metsä Group on edelläkävijä teollisuuden siirtyessä moderneihin, yhteistoiminnallisiin hankemuotoihin rakennusinvestoinneissaan. Toteutamme suurta ja vaativaa hanketta, jossa ripeä aikataulu sekä rakentamisen ja tuotantoprosessiin yhteensovittaminen on äärimmäisen tärkeää, tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä asiakkaan ja osaavan suunnittelijatiimin kanssa. Jaamme Metsä Groupin kanssa myös yhteiset vastuullisuuden tavoitteet. Tätäkin työmaata rakennetaan päästöttömästi uusiutuvaa energiaa käyttäen, energiatehokkuus ja tulevaisuuden monipuoliset käyttötarpeet huomioiden, SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola toteaa.
Työmaa etenee hyvin aikataulussaan. Parhaillaan alueella ovat käynnissä maanrakennustyöt. Mittava rakennus on jaettu kuuteen eri lohkoon, joissa työt etenevät vaiheittain. Pisimmällä olevalla lohkolla 1 on saatu valmiiksi runkoasennukset, kun lohkoilla 5 ja 6 valetaan vielä perustuksia. Seuraavaksi lohkolla 1 päästään käynnistämään kattoelementtiasennukset. Työmaalla työskentelee parhaillaan noin 80 henkilöä, ja vahvuus tulee kasvamaan jopa 200 henkilöön.
Tehtaan rakennusvaiheen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan noin 1 000 henkilötyövuotta. Valmistuessaan tehdas työllistää suoraan noin 150 henkilöä ja 200 henkilöä arvoketjussa.
Toimitilasuunnitteluun, arkkitehti- ja sisustussuunnitteluun erikoistunut Suunnittelemo Oy avaa joulukuussa ensimmäisenä tamperelaistoimistona toimipisteen ja showroomin Helsinkiin.
Suunnittelemon toimipiste ja showroom avautuvat Helsingin Punavuoressa. Kuva: Suunnittelemo
Suunnittelemo Oy on vuonna 2014 perustettu suunnittelutoimisto, jonka tilat ovat Tampereen ydinkeskustassa Kyttälässä. Yritys toimii ympäri Suomea ja on vastannut muun muassa juuri valmistuneen Goforen pääkonttorin tilakonseptista ja sisustussuunnittelusta sekä Alma Median uudistuneiden Finlaysonin tilojen arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta.
Yrityksen joulukuun puolivälissä avattava Helsingin toimipiste osoitteessa Punanotkonkatu 2 toimii myös kehitysalustana ja showroomina. Toimitusjohtaja Milla Lindroosin visiossa paikalla kehitetään omia sisustus- ja tilasuunnittelun tuotteita, joita voidaan myöhemmin soveltaa asiakastöissä.
– Katutason liiketilaan “Punanotkoon” voi poiketa matalalla kynnyksellä, inspiroitua ja saada ideoita. Lisäksi näemme, että asiakkaiden ja työkaverien kohtaaminen kasvotusten on tärkeää. Ikkunapintaa riittää, joten piilossa emme ainakaan ole.
Milla Lindroosin mukaan Suunnittelemo haluaa Punavuoren toimipisteellään palvella yhä paremmin asiakkaita, joilla on kiinteistöjä ja liiketoimintaa Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla.
Ylva ja Spacent aloittavat yhteistyön tarjotakseen ketterän tavan hyödyntää toimitiloja Helsingin keskustassa. Spacentin teknologia mahdollistaa tilojen tehokkaamman käytön ja usean organisaation pääsyn tiloihin ydinkeskustan paraatipaikalla.
Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan Armaan kulman 2. kerroksen tilat holvikaarineen. Kuva: Ylva
Ylva omistaa Armas Lindgrenin suunnitteleman vuonna 1914 valmistuneen arvokiinteistön Mannerheimintien ja Kaivokadun risteyksessä, osoitteessa Kaivokatu 12. Suunnittelijansa mukaan nimetyssä Armaan kulmassa sijaitseva toimistotilakokonaisuus on koko pääkaupunkiseudun mittakaavassa ainutlaatuinen kohde.
Nordean yrityspankin toiminnan jälkeen Armaan kulman tilat olivat ympäröivän työmaan aikana vailla käyttäjää, mutta nyt osa tiloista avataan yhteiskäyttöön. Kokeilun tavoitteina on tuoda markkinaan vaihtoehtoinen, joustavampi vuokrausmalli, tukea ja edistää tilojen jakamistalouden periaatteita sekä kannustaa yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään.
Uusi toimintamalli kannustaa ympäristöystävällisempään tapaan käyttää toimitiloja, lisää joustavuutta käyttäjälle ja vähentää samalla rakennusten ja tilojen hukkakäyttöä.
Kumppanuuden myötä Armaan kulma avaa ovensa noin 14 000 Spacentin käyttäjälle. Yritykset voivat esimerkiksi vuokrata Armaan kulmasta käyttöönsä sopivan määrän tilaa tai hyödyntää tiloja nykyisen kotipesänsä ohella hybridityön tarpeisiin.
Karkeasti arvioiden yhteiskäyttöisten toimistojen käyttö mahdollistaa sen, että työntekijäkohtainen hiilijalanjälki voi pienentyä jopa 30 prosenttia.
– On kiehtovaa, kun historiallinen arvokkuus kohtaa modernin teknologian. Avaamme Armaan kulman eeppiset puitteet tuhansille käyttäjille helppokäyttöisen sovelluksen kautta varattaviksi. Pyrimme kumppanuudella tarjoamaan joustoa yritysten kulloistenkin toimitilatarpeiden mukaan mahdollisimman vähäpäästöisesti, Ylvan Chief Impact Leader Eelis Rytkönen kertoo.
Yhteistyö mahdollistaa yrityksille ja ammattilaisille mahdollisuuden vuokrata työtiloja juuri heidän tarpeisiinsa sopivalla tavalla. Tämä vähentää toimistotilojen hukkakäyttöä ja säästää resursseja.
– Toimistojen käyttöasteet ovat kokemuksemme mukaan toimistoaikoina noin 30 prosenttia. Tämän nostaminen 40 prosenttiin vaikuttaa merkittävästi tarvittavan tilan määrään nyt sekä uudisrakentamisen tarpeeseen tulevaisuudessa. Osa yrityksistä on jo aloittanut omien toimistotilojensa vähentämisen, ja meidän tavoitteenamme on tarjota tarvittavaa puskuria, jotta yritykset uskaltavat ottaa itselleen sopivan määrän tilaa ja tätä kautta nostaa omien toimistojensa käyttöastetta, Spacentin toimitusjohtaja Eetu Ristaniemi sanoo.
Spacent ja Ylva uskovat, että yhteistyömalli voi toimia esimerkkinä muille organisaatioille, jotka etsivät tapoja hyödyntää olemassa olevia tilojaan kestävällä tavalla.
Turun kansainvälinen koulu saa uudet tilat Kupittaalta Hemsön omistamasta kiinteistöstä. Hemsö tekee rakennukseen useita tilamuutoksia ja uudistaa piha-alueen. Uudet tilat on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2026. Samalla myös rakennuksen nykyisen vuokralaisen Turun ammattikorkeakoulun tiloja uudistetaan.
Turun kansainvälinen koulu muuttaa Hemsön omistamaan Lemminkäisenkatu 30:n kiinteistöön. Myös Turun ammattikorkeakoulu jatkaa vuokralaisena rakennuksessa. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio
Turun kaupunki on valinnut yhteiskuntakiinteistösijoittaja Hemsön toteuttamaan uudet tilat Turun kansainväliselle koululle. Koulu muuttaa Kupittaalle Tiedepuiston alueelle Hemsön omistamaan Lemminkäisenkatu 30:n kiinteistöön, jonka vanhin osa valmistunut 1952 Tunturin polkupyörätehtaaksi ja matala osa on 1970-luvulta. Rakennus saneerattiin opetuskäyttöön vuosituhannen vaihteessa. Hemsön omistuksessa kiinteistö on ollut vuodesta 2013.
Tilamuutoshankkeessa Lemminkäisenkadulle toteutetaan tilat 450:lle kansainvälisen koulun oppilaalle ja 90:lle englanninkielisen varhaiskasvatuksen lapselle. Rakennukseen tehdään uutena muun muassa liikuntasali, musiikin, kuvaamataidon, kotitalouden, käsitöiden ja luonnontieteiden opetustilat sekä palvelukeittiö ruokailutiloineen. Kokonaisuuden laajuus on noin 6 500 neliömetriä.
Rakennusvaihe on tarkoitus aloittaa vuoden 2024 lopulla ja tilojen on määrä valmistua keväällä 2026. Hemsön investointi on yli 11 miljoonaa euroa.
Hemsö ja Turun kaupunki ovat allekirjoittaneet 20 vuoden vuokrasopimuksen. Hemsö vastaa rakennuksesta ja sen ylläpidosta koko vuokrakauden ajan.
Hemsö on myös sopinut tilamuutoksista kiinteistön nykyisen vuokralaisen, Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Ammattikorkeakoulun käytössä on jatkossa noin 10 000 neliötä, joissa opiskelee 1 500 oppilasta.
– Olemme tyytyväisiä, että pääsemme kehittämään Lemminkäisenkadun tiloja yhdessä pitkäaikaisen kumppanimme Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Seuraavaksi jatkamme suunnittelua rakennuslupaa ja toteutusta varten kaupungin ja ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä, Hemsön maajohtaja Jarkko Leinonen kertoo.
Turun kansainvälisen koulun tilat tehdään monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi niin, että ne soveltuvat monenlaisiin opetustilanteisin ja erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Myös aistiesteettömyys on huomioitu, sanoo hankkeesta Hemsöllä vastaava projektipäällikkö Heini Jokinen.
– Esimerkiksi valaistus, äänieristys ja akustiikka on suunniteltu niin, että aistit kuormittuvat mahdollisimman vähän. Sisäpihalle rakennamme viihtyisän ja aktivoivan alueen, jossa on tilaa monipuoliseen liikkumiseen ja leikkiin mutta yhtä lailla paikkoja rauhallisempaan oleiluun, Jokinen kertoo.
Turun kansainväliselle koululle on etsitty uusia tiloja pitkään ja elokuussa 2022 kaupunki hyväksyi päivitetyn tilatarveselvityksen ja esisopimuksen tilojen suunnittelun edistämisestä Hemsön kanssa.
– Olemme tehneet Hemsön kanssa vuosien ajan hyvää yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelurakennusten osalta. Huolellisen valmistelun lopputuloksena pääsemme ratkaisemaan kansainvälisen koulun tilakysymyksen yhdessä luotettavaksi osoittautuneen kumppanin kanssa, Turun tilapalvelujohtaja Leevi Luoto sanoo.
Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila sanoo, että kansainvälisen koulun muutto ammattikorkeakoulun naapuriksi tukee ammattikorkeakoulun jatkuvasti kansainvälistyvää toimintaympäristöä.
Peab toteuttaa KOY Haukipurontielle (Keva) Original Sokos Hotel Vantaan osittaisen peruskorjauksen. Urakkasumma on 13,5 miljoonaa euroa. Työt aloitetaan joulukuussa 2023 ja kohde luovutetaan helmikuussa 2025.
Hotelli Vantaa sijaitsee keskeisellä paikalla junaradan ja Tikkurilan kauppakeskuksen vieressä. Kuva: Original Sokos Hotel Vantaa
Saneerattava kohde on vuonna 1991 valmistunut seitsemänkerroksinen hotellirakennus, johon on tehty laajennus vuonna 2003. Hotellihuoneita on yhteensä 271 kappaletta.
Urakka pitää sisällään tilojen ja talotekniikan osittaisen peruskorjauksen. Vanhemman rakennusosan talotekniikka kunnostetaan melko laajasti, sisätiloihin tehdään rajallisesti muutoksia sekä vesikattojen ja parvekkeiden lattiapintojen korjauksia. Metallirakenteiset kylpyhuoneet puretaan ja uudet kylpyhuoneet toteutetaan samoille paikoille levyrakenteisina. Myös IV-konehuoneet modernisoidaan ja puuttuva jäähdytys lisätään.
Rakennuksen uudempaan osaan tehdään hotellihuoneiden ja käytävien pintakorjauksia. Hotellihuoneiden kylpyhuonetiloihin ei kohdistu juurikaan toimenpiteitä, mutta viemäreitä kunnostetaan sukitustekniikalla.
– Meillä Peabilla on vahva osaaminen hotellien korjaushankkeista. Projektinjohtourakka on erinomainen toteutusmalli kohteen kaltaisiin peruskorjauksiin, joissa saadaan aidosti kaikkien osapuolien ammattitaito hyödynnettyä hankkeen eduksi, aluejohtaja Ilkka Laakeristo sanoo.
SRV tiedotti toukokuussa 2023 päässeensä yhteisymmärrykseen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen sekä HGR Property Partners Oy:n muodostaman konsortion kanssa projektijohtourakkasopimuksen pääehdoista liittyen merkittävän kokoisen toimistotornin rakentamiseen Keilaniemeen.
Espoon Keilaniemeen suunnitellun toimistotornin rakentaminen viivästyy. Havainnekuva Keilaniemenrannasta: HGR
Kohteen rakennustöiden aloittaminen oli ehdollinen kiinteistökehityshankkeelle tavanomaisten investointiedellytysten toteutumiselle ja tilaajakonsortion lopullisen hankepäätöksen syntymiselle.
Tilaajakonsortio vahvisti SRV:lle, että edellytyksiä hankkeen aloittamiselle ei ole saavutettu tavoitellussa aikataulussa ja siten hanke ei etene suunnitellusti.
– Teimme laajan tornirakentamisen kokemuksemme pohjalta yhteistyössä tilaajakonsortion kanssa merkittävän kehitystyön tukeaksemme hankkeen aloitusedellytysten toteutumista. Markkinatilanteesta johtuen kohteen aloitusedellytykset eivät ainakaan tässä vaiheessa toteudu suunnitellusti ja tavoitellussa aikataulussa, SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola sanoo.
Helsingin seudun opiskelija‑asuntosäätiön Hoasin rakennuttama Huippu nousee Keski‑Pasilaan. Kolmeen 7‑kerroksiseen lamellitaloon ja kolmeen 14‑17‑kerroksiseen tornitaloon rakennetaan lähes 400 opiskelija‑asuntoa ja Hoasin uusi pääkonttori. Pääkaupunkiseudun solmukohtaan sijoittuva Huippu tarjoaa opiskelijoille heidän toivomiaan yksiöitä sekä Pasilan palvelut ja liikenneyhteydet.
Huippuun rakennetaan kolme 14–17-kerroksista ja kolme 7-kerroksista lamellitaloa sekä välialueiden matalampia rakennusmassoja. Etelän suuntaan avautuvat 5-kerroksisten rakennusten kattopihat ovat viheralueita. Kuva: Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy
Helsingin Keski-Pasilaan nousevan opiskelijoiden asuintalon rakentaminen on alkanut. Helsingin seudun opiskelija‑asuntosäätiön rakennuttama Huippu on Hoasin suurin yksittäinen hanke ja hybridirakennuksena ainutlaatuinen.
Kolmesta 14‑17‑kerroksisesta tornista ja kolmesta matalammasta lamellitalosta rakentuvaan kokonaisuuteen tulee kaikkiaan lähes 400 opiskelija‑asuntoa, pääosin yksiöitä. Koko Huippu‑korttelin laajuus on 16 000 kerrosneliömetriä.
– Opiskelija‑asuntojen soluaika on ohi. Kun Huipun toteutussuunnittelu aloitettiin vuonna 2019, asunnoistamme 70 prosenttia oli soluja, mutta opiskelijat halusivat vain yksiöitä tai kaksioita, Hoasin hankepäällikkö Anneli Keränen kertoo.
Ensimmäiset opiskelijat pääsevät muuttamaan Huippuun kahden vuoden kuluttua marraskuussa 2025. Rakennus valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2026.
Huippu‑korttelin kokonaisuus nousee Kauppakeskus Triplan pohjoispuolelle. Huipun pää‑ ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa A‑Insinöörit‑konserniin kuuluva Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy, joka oli mukana hankkeessa jo kaavan viitesuunnitteluvaiheessa 2015–2018 yhdessä Hoasin ja Helsingin kaupungin kanssa. Suunnittelua on tehty yhdessä A‑Insinöörien rakenne‑ ja akustiikkasuunnittelijoiden kanssa. Hankkeen urakoi Hartela.
Rakennuksen alimpiin kerroksiin tulee Hoasin uusi pääkonttori.
– Viidenteen kerrokseen asti ei voi raideliikenteen ja vilkasliikenteisen Veturikadun vuoksi rakentaa asuntoja, ja siksi alimmat kerrokset ovat toimistoja ja liiketilaa. Huippu onkin monimuotoinen hybridirakennus, jonka alakerroksissa on monia erilaisia toimintoja ja isoja toimistoja, ja näiden päällä paljon pieniä opiskelija‑asuntoja, pääsuunnittelija J‑P Lehtinen B & M Oy:stä kertoo.
Oma erityisyytensä ovat korttelin lukuisat kansipihat, joita on matalampien rakennusten katoilla.
– Huipussa on paljon suuria viherkattoja ja maisematerasseja. Tiiviillä tontilla käytännössä kaikki piha‑alueet ovat kansipihojen viheralueita, Lehtinen sanoo.
Huipussa on hyvin huomioitu yleistyneen yksin‑ ja etäopiskelun vastapainoksi tarvittavat yhteistilat. Kuntosalin ja pesulan lisäksi yhteistiloihin kuuluu yhteisopiskeluun tarkoitettu lukusali, asukastoimikuntien käyttöön tarkoitettu workshop‑tila sekä tapahtuma- ja liikuntatila, joka on avoin kaikille Hoasin asukkaille.
Rakennesuunnittelun kannalta haastavinta olivat juuri rakennuksen monet eri käyttötarkoitukset saman rakennusmassan sisällä. Runko toteutetaan teräsbetonirakenteina.
– Korkeiden tornitalojen massojen alla on paljon erilaisia tiloja, joiden vuoksi tornien rakenteet ovat poikkeuksellisen vaativia ja monipuolisia – siellä on muun muassa rakenteellisesti haastavia paikallavalettuja kuormansiirtorakenteita. Kansipihoilla ja terasseilla rakennesuunnittelun kannalta tärkeintä olivat lukuisat vedeneristysdetaljit ja vesien pois ohjaaminen hallitusti, suunnittelujohtaja Sami Moisio A‑Insinööreistä sanoo.
Koska korkeat rakennusmassat avautuvat kohti meluista rata‑ ja tiealuetta, on melun ehkäisyä ja akustiikkaratkaisuja pohdittu samanaikaisesti arkkitehtuuristen valintojen kanssa. Melumallinnuksilla varmistettiin melunsuojaamisen näkökulmasta paras massoittelu. Rakennusten sijoittelu ja mittasuhteet ovat sellaiset, että ne estävät raide‑ ja katumelun pääsyn piha‑alueille.
Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda rakennuttaa Tikkurilan juna‑aseman läheisyyteen toimisto‑ ja liiketilakiinteistöä, joka tarjoaa noin 16 000 kerrosneliömetriä korkealaatuista ja vastuullista toimitilaa. Lauri Korpisen katu 9:ssä kesällä 2022 käynnistynyt hanke etenee suunnitelmien mukaisesti ja rakennus on harjakorkeudessa. Vuodenvaihteessa 2024–2025 valmistuvan talon päävuokralaiseksi tulee Valmet.
Energiatehokas toimisto- ja liiketilakiinteistö rakennetaan Lauri Korpisen kadulle lähelle Tikkurilan juna-asemaa. Kuva: Sponda Real Estate
Korkealaatuisen toimitalon suunnittelussa on panostettu tilojen muuntojoustavuuteen ja rakennuksen energiatehokkuuteen. Suunnittelua on edistetty tiiviissä yhteistyössä Valmetin kanssa, jolle toteutetaan muunneltavat tilat, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla yrityksen liiketoimintaa.
– Valmet on hyvä esimerkki globaaleista edelläkävijäyrityksistä, jotka haluavat panostaa vastuullisiin toimitiloihin ja henkilökuntansa hyvinvointiin. Keskeisillä paikoilla sijaitseville, korkealaatuisille ja muunneltaville toimitiloille on vahvaa kysyntää yritysten panostaessa tiloihin, jotka houkuttavat henkilökuntaa toimistoille. Toimistoympäristössä tapahtuu luontevia kohtaamisia ja yhteistyön tekeminen on sujuvaa, mikä ruokkii yrityskulttuurin vahvistamista, työhyvinvointia sekä innovointia, Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal toteaa.
Talon päävuokralainen Valmet siirtää Lauri Korpisen kadun toimistoon toimintansa kahdesta eri sijainnista. Rakennuksessa tulee työskentelemään noin 800 henkilöä.
– Rakenteilla on nyt tiloja, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla toimintaamme ja henkilöstömme työhyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen. Uusi toimistotalo on merkittävä sijoitus henkilöstöömme Suomessa. Meidät valittiin syyskuussa tekniikan alan ammattilaisten keskuudessa ihanteellisimmaksi työnantajaksi Suomessa. Uskomme, että tämä uusi toimistomme Tikkurilassa on vahva vetovoimatekijä seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä, Valmetin kiinteistöjohtaja Kimmo Kohtamäki toteaa.
Uudisrakennuksessa työskentelevien arkea tukevat talon monipuoliset palvelut, kuten lounasravintola, Lidl‑myymälä, iso pyöräparkki ja sen yhteydessä olevat sosiaalitilat sekä parkkihalli sähköautojen latauspisteineen. Talon omia, arkea helpottavia palveluja täydentää alueen monipuolinen palvelutarjonta. Kiinteistö sijaitsee aivan Tikkurilan juna‑aseman ja kauppakeskus Dixin välittömässä läheisyydessä.
– Olemme iloisia, että pääsemme vihdoin avaamaan myymälän Tikkurilan juna‑aseman läheisyyteen, jossa meitä on kaivattu jo pitkään. Tavallisesta Lidl‑konseptista poikkeava myymälä avautuu toimisto‑ ja liiketilojen yhteyteen ja tulee vastaamaan alueen asukkaiden päivittäistavarakaupan tarpeisiin, Lidlin kiinteistökehityspäällikkö Toni Lautalasanoo.
Kiinteistö tavoittelee energiatehokkuusluokka A:ta sekä platinatason LEED‑ympäristösertifikaattia. Energiatehokkuutta parantaa osaltaan ympäristöystävällisen maalämpöjärjestelmän käyttö. Talon katolle asennetaan aurinkopaneelit. Rakentamisesta aiheutuva hiilijalanjälki pyritään minimoimaan, ja tavoitteena on myös täyttää EU‑taksonomian vaatimukset.
