Tulevaisuudessa osa valtion virastoista työskentelee yhteiskäyttötiloissa saman katon alla. Samalla myös asiointi virastoissa hoituu yhdellä käynnillä, kun valtion palvelut kootaan julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Taustalla on valtion uusi toimitilastrategia, jonka tavoitteena on, että neljännes valtion henkilöstöstä työskentelee yhteisissä työympäristöissä vuoteen 2030 mennessä.
Pasilan virastokeskus. Kuva: Senaatti
Valtakunnallisen verkoston rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa. Ensimmäiset yhteiset työympäristöt valmistuivat Joensuuhun ja Poriin vuonna 2023. Lahdessa ja Lappeenrannassa yhteiset palvelupisteet avautuivat kesällä 2023, ja yhteiset toimistotilat valmistuvat keväällä 2024. Yhteisten työympäristöjen hankkeita on suunnitteilla ja käynnissä myös mm. Turussa, Kouvolassa, Mikkelissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä.
Helsingissä osa valtion yhteisistä työympäristöistä toteutetaan Pasilan virastokeskukseen ja Sörnäisten rantatie 13:n toimistokiinteistöön, joissa tulisi työskentelemään noin 6000 valtion virastojen ja laitosten työntekijää. Myös Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen oma henkilöstö siirtyy yhteisiin työympäristöihin. Ensimmäisten käyttäjien on tarkoitus muuttaa tiloihin vuoden 2025 aikana.
Pasilan konepajalla sijaitsevasta Heino Groupin omistukseen siirtyneestä entisestä voimalarakennuksesta, Konepajan Voimalasta, saneerataan yritykselle uudet toimitilat.
Konepajan Voimala. Havainnekuva: Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy
Rakennus peruskorjataan kokonaisuudessaan. Kaksikerroksisen pannuhuoneen puolelle rakentuu toimisto ja korkeaan kattilahalliin baarilla ja keittiöllä varustettu tapahtumatila Heino Groupin, sen tytäryritysten Kalavapriikin, Brukettin ja Anton & Antonin sekä yhteistyökumppaneiden käyttöön. Monimuotoinen ja inspiroiva tila antaa mahdollisuuden erilaisille työskentelytavoille. Työympäristön suunnittelun pohjana on henkilöstöltä saadut toiveet ja tarpeet.
Heino Group, Brukett ja Anton & Anton siirtyvät nykyisestä Aleksis Kiven kadun toimistostaan Konepajan Voimalaan niin pian kuin mahdollista, arviolta kevään 2025 aikana.
Saneerauksessa rakennuksen alkuperäiseen toimintaan liittyneet teolliset rakenteet säilytetään ja ennallistetaan. Konepajan Voimala on suojeltu SR-1 nimikkeellä, ja sen suojeltuja osia ovat mm. julkisivut alkuperäisine ikkunoineen ja ovineen, savupiippu ja rakennuksessa säilyneet sisä- ja ulkopuoliset teolliset osat.
Käyttötarkoituksen muutos ja hankkeen erityispiirteet tuovat omat haasteensa voimalarakennuksen kunnostukseen ja muun muassa sen tulevaan energiatehokkuuteen. Haitta-aineet poistetaan, vaurioituneet rakenteet korvataan uusilla ja lämmitys ja jäähdytys tullaan hoitamaan jatkossa suurelta osin maalämmöllä.
Hankkeen arkkitehti- ja pääsuunnittelusta sekä sisustussuunnittelusta vastaa Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy ja rakennuttajakonsulttina toimii Lecco Oy.
Helsingin seudun opiskelija‑asuntosäätiön Hoasin rakennuttama Huippu nousee Keski‑Pasilaan. Kolmeen 7‑kerroksiseen lamellitaloon ja kolmeen 14‑17‑kerroksiseen tornitaloon rakennetaan lähes 400 opiskelija‑asuntoa ja Hoasin uusi pääkonttori. Pääkaupunkiseudun solmukohtaan sijoittuva Huippu tarjoaa opiskelijoille heidän toivomiaan yksiöitä sekä Pasilan palvelut ja liikenneyhteydet.
Huippuun rakennetaan kolme 14–17-kerroksista ja kolme 7-kerroksista lamellitaloa sekä välialueiden matalampia rakennusmassoja. Etelän suuntaan avautuvat 5-kerroksisten rakennusten kattopihat ovat viheralueita. Kuva: Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy
Helsingin Keski-Pasilaan nousevan opiskelijoiden asuintalon rakentaminen on alkanut. Helsingin seudun opiskelija‑asuntosäätiön rakennuttama Huippu on Hoasin suurin yksittäinen hanke ja hybridirakennuksena ainutlaatuinen.
Kolmesta 14‑17‑kerroksisesta tornista ja kolmesta matalammasta lamellitalosta rakentuvaan kokonaisuuteen tulee kaikkiaan lähes 400 opiskelija‑asuntoa, pääosin yksiöitä. Koko Huippu‑korttelin laajuus on 16 000 kerrosneliömetriä.
– Opiskelija‑asuntojen soluaika on ohi. Kun Huipun toteutussuunnittelu aloitettiin vuonna 2019, asunnoistamme 70 prosenttia oli soluja, mutta opiskelijat halusivat vain yksiöitä tai kaksioita, Hoasin hankepäällikkö Anneli Keränen kertoo.
Ensimmäiset opiskelijat pääsevät muuttamaan Huippuun kahden vuoden kuluttua marraskuussa 2025. Rakennus valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2026.
Huippu‑korttelin kokonaisuus nousee Kauppakeskus Triplan pohjoispuolelle. Huipun pää‑ ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa A‑Insinöörit‑konserniin kuuluva Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy, joka oli mukana hankkeessa jo kaavan viitesuunnitteluvaiheessa 2015–2018 yhdessä Hoasin ja Helsingin kaupungin kanssa. Suunnittelua on tehty yhdessä A‑Insinöörien rakenne‑ ja akustiikkasuunnittelijoiden kanssa. Hankkeen urakoi Hartela.
Rakennuksen alimpiin kerroksiin tulee Hoasin uusi pääkonttori.
– Viidenteen kerrokseen asti ei voi raideliikenteen ja vilkasliikenteisen Veturikadun vuoksi rakentaa asuntoja, ja siksi alimmat kerrokset ovat toimistoja ja liiketilaa. Huippu onkin monimuotoinen hybridirakennus, jonka alakerroksissa on monia erilaisia toimintoja ja isoja toimistoja, ja näiden päällä paljon pieniä opiskelija‑asuntoja, pääsuunnittelija J‑P Lehtinen B & M Oy:stä kertoo.
Oma erityisyytensä ovat korttelin lukuisat kansipihat, joita on matalampien rakennusten katoilla.
– Huipussa on paljon suuria viherkattoja ja maisematerasseja. Tiiviillä tontilla käytännössä kaikki piha‑alueet ovat kansipihojen viheralueita, Lehtinen sanoo.
Huipussa on hyvin huomioitu yleistyneen yksin‑ ja etäopiskelun vastapainoksi tarvittavat yhteistilat. Kuntosalin ja pesulan lisäksi yhteistiloihin kuuluu yhteisopiskeluun tarkoitettu lukusali, asukastoimikuntien käyttöön tarkoitettu workshop‑tila sekä tapahtuma- ja liikuntatila, joka on avoin kaikille Hoasin asukkaille.
Rakennesuunnittelun kannalta haastavinta olivat juuri rakennuksen monet eri käyttötarkoitukset saman rakennusmassan sisällä. Runko toteutetaan teräsbetonirakenteina.
– Korkeiden tornitalojen massojen alla on paljon erilaisia tiloja, joiden vuoksi tornien rakenteet ovat poikkeuksellisen vaativia ja monipuolisia – siellä on muun muassa rakenteellisesti haastavia paikallavalettuja kuormansiirtorakenteita. Kansipihoilla ja terasseilla rakennesuunnittelun kannalta tärkeintä olivat lukuisat vedeneristysdetaljit ja vesien pois ohjaaminen hallitusti, suunnittelujohtaja Sami Moisio A‑Insinööreistä sanoo.
Koska korkeat rakennusmassat avautuvat kohti meluista rata‑ ja tiealuetta, on melun ehkäisyä ja akustiikkaratkaisuja pohdittu samanaikaisesti arkkitehtuuristen valintojen kanssa. Melumallinnuksilla varmistettiin melunsuojaamisen näkökulmasta paras massoittelu. Rakennusten sijoittelu ja mittasuhteet ovat sellaiset, että ne estävät raide‑ ja katumelun pääsyn piha‑alueille.
YIT ja Fennia ovat allekirjoittaneet sopimuksen Helsingin Länsi-Pasilassa sijaitsevan Maistraatinportin toimistotalon myynnistä. Toimistokiinteistö ostetaan kiinteistösijoitussalkkuun, jota hallinnoi S-Pankki Kiinteistöt Oy. Ostajana kaupassa toimii Fennian kiinteistösalkkuun kuuluva sijoitusyhtiö.
Maistraatinportin toimistotalo sijaitsee keskeisellä paikalla Länsi-Pasilassa. Kuva: YIT
Maistraatinportti on YIT:n omaperusteinen peruskorjauskohde, jossa on noin 12 400 neliömetriä monimuotoista toimistotilaa palveluineen. Osapuolet ovat sopineet, ettei kaupan arvoa tai sen ehtoja julkisteta.
Vuonna 1987 valmistunut Maistraatinportti sijaitsee keskellä Suomen vilkkainta joukkoliikennekeskusta Pasilan Triplan vieressä. Peruskorjauksessa kiinteistö on korjattu kokonaisuudessaan julkisivua myöten ja samalla se on muutettu yhden käyttäjän toimistotalosta useampaa käyttäjää palvelevaksi.
Korjaus toteutettiin arvostettua Ilmo Valjakan arkkitehtuuria vaalien ja kiinteistö on päivitetty vastaamaan modernin työelämän sekä hybridityön tarpeita muunneltavilla tiloilla ja uudella tekniikalla. Ratkaisuilla on lisätty myös kiinteistöturvallisuutta, käytettävyyttä ja helpotettu ylläpitoa. Kiinteistö valmistuu syyskuun lopussa, jolloin tiloihin muuttaa muun muassa Eezy Oyj.
Korjausurakan rakennusvaiheen hiilijalanjäljen arvioidaan olevan noin 75 prosenttia pienempi verrattuna vastaavaan uudiskohteeseen. Hankkeelle haetaan LEED Gold -tason sertifikaattia.
