Valtio myy kiinteistöomistuksiaan usealla paikkakunnalla

Senaatti-kiinteistöt myy Rovaniemen keskustassa sijaitsevan ns. Lääninhallituksen korttelin valtion omistamien maa-alueiden ja rakennusten osalta. Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Valtion kiinteistöomaisuudesta vastaava Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt usean kohteen tarjouskilpailut. Myytävänä on kiinteistöjä muun muassa Helsingissä, Oulussa, Rovaniemellä ja Kauniaisissa. Kohteiden joukossa on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, kuten Rovaniemen Lääninhallituksen kortteli, entinen Arkkitehtuurimuseo Helsingissä sekä Oulun vanha vankila.

Myyntien taustalla on valtion organisaatioiden toiminnalliset muutokset ja tilankäytön tehostaminen. Muutosten myötä Senaatin hallinnoimalle valtion kiinteistöomaisuudelle ei ole enää käyttöä ja tarpeettomaksi jäävät kiinteistöt myydään. Kiinteistöihin sidotut pääomat ohjataan Valtionvarainministeriön kautta valtion muihin tarpeisiin.

Helsingissä myynnissä arvokohteita

Helsingissä myynnissä on useita merkittäviä kohteita, joista yksi sijaitsee Katajanokalla osoitteessa Laivastokatu 3. Kohde toimii nykyisin toimistokäytössä, mutta rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista asuinkäyttöön selvitetään. Hakaniemestä puolestaan myydään täysin saneerattu toimistokiinteistö, jossa toimii useita valtion organisaatioita. Viikinmäellä Lahdenväylän varrelta myynnissä on rakentamiskelpoinen toimitilatontti.

Myytäviin kohteisiin kuuluu myös Kasarmikadulla sijaitseva entinen Arkkitehtuurimuseo, jonka myynti käynnistetään myöhemmin syksyllä. Rakennus valmistui vuonna 1899 tieteellisten seurojen kokoontumistilaksi ja on ollut museokäytössä vuodesta 1980. Kohteelle on tutkittu mahdollisia uusia käyttötarkoituksia, kuten opetus-, kulttuuri- tai toimitilakäyttöä. Rakennuksen käyttötarpeet muuttuvat, kun uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon toteuttaminen etenee.

Historiallisesti arvokkaita kohteita Rovaniemellä ja Oulussa

Rovaniemen keskustassa, Kemijoen rannalla sijaitseva Koskenrannan alue muodostuu puistomaisesta alueesta sekä useista rakennuksista, ja se on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueella on toiminut vuosikymmenten ajan valtionhallinnon eri toimijoita. Nyt käynnissä olevan tarjouskilpailun tavoitteena on löytää kohteelle uusi omistaja, joka kehittää aluetta sen kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot säilyttäen.

Oulun keskustan tuntumassa sijaitseva vanha lääninvankila on ainutlaatuinen myynti- ja kehityskohde, jolla on merkittävää kulttuurihistoriallista arvoa. Punatiilisen päärakennuksen arkkitehtuuri on ollut olennainen osa Oulun kaupunkikuvaa jo vuosien ajan. Alueen vankilatoiminnot siirtyvät rakenteilla olevaan Ruskonselän uuteen vankilaan, jonka vuoksi vanha vankila alueineen myydään.

Uudistuva asema-alue Kauniaisissa

Kauniaisten rautatieaseman alueella sijaitseva suojeltu asemarakennus ja uusi kerrostalotontti muodostavat kokonaisuuden, josta järjestetään suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu.

Kilpailussa alueelle etsitään korkeatasoista ja monipuolista ratkaisua, joka yhdistää uudet asuin-, liike- ja palvelutilat sekä toiminnaltaan uudistetun historiallisen asemarakennuksen. Samalla jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä selkeytetään ja yleisten alueiden viihtyisyyttä parannetaan, jotta asemanseudusta muodostuu entistä houkuttelevampi osa keskustaa

Oct 2025

Jyväskylään valmistui moderni yhteinen työympäristö valtion toimijoille

Jyväskylän Suomi-pisteen odotustila. Kuva: Senaatti-kiinteistöt.

Jyväskylän Sinetin uudistaminen nykyaikaiseksi, valtion yhteiseksi työympäristöksi on kokonaisuudessaan valmistunut. Vapaudenkatu 58:n Sinetin virastotalo on uudistettu 16 valtion organisaation yhteiseksi monitilaympäristöksi ja julkisen hallinnon Suomi-pisteeksi. Valtion toimitiloista vastaavan Senaatti-kiinteistöjen toteuttama hanke on osa laajempaa valtion palvelu- ja toimitilaverkko-
uudistusta.

Sinetin virastotalon noin 4 700 neliömetrin tilat Jyväskylän keskustassa palvelevat jatkossa yli 600 valtion työntekijää ja 16 organisaatiota. Uudistus parantaa palveluiden saavutettavuutta, lisää viranomaisten yhteistyötä ja tuo säästöjä valtion toimitilakustannuksiin.

Muutostöissä päivitettiin kokous- ja neuvotteluhuoneiden tekniikkaa, parannettiin äänieristystä, turvallisuutta ja valmiutta häiriötilanteisiin sekä hyödynnettiin aiempia olemassa olevia kalusteita ja ratkaisuja, mikä pienensi sekä kustannuksia että ympäristövaikutuksia.

Tilamuutoksen tavoitteena on ollut vastata sekä työntekijöiden että asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Yhteinen työympäristö tiivistää valtion toimitilaverkkoa ja mahdollistaa viranomaisten joustavan yhteistyön. Jyväskylän hanke on osa valtakunnallista uudistusta, jossa valtion organisaatioita kootaan saman katon alle eri puolilla Suomea.

Uudistuksen myötä Sinetin virastotaloon sijoittuu laaja joukko valtion organisaatioita. Nykyisistä käyttäjistä mukana ovat Verohallinto, Maanmittauslaitos, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Ruokavirasto, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi), Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Tulli, Taiteen edistämiskeskus (Taike), Traficom, Puolustuskiinteistöt ja Senaatti-kiinteistöt. Uusina toimijoina taloon tulevat Keski-Suomen ELY-keskus, Business Finland, Metsähallitus ja Siemen Forelia Oy. Yhteisen työympäristön ulkopuolisilla organisaatioilla säilyy omat työ- ja asiakaspalvelutilansa.

Oct 2025

Valtion kiinteistöjen ylläpitokustannukset yli 20 % alan keskiarvoa edullisemmat

KTI Kiinteistötiedon toteuttaman kiinteistöalan vertailun mukaan valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-kiinteistöt pystyy toteuttamaan rakennusten ylläpidon yli 20 % edullisemmin kuin alan toimijat keskimäärin. Senaatti panostaa tilojen kunnossapitoon ja korjauksiin lähes 50 % enemmän, mutta korjauskustannukset huomioidenkin Senaatin kustannukset jäävät keskiarvon alle.

Kiinteistöjen ylläpito sisältää niiden käytön mahdollistavat palvelut ja toiminnot, kuten kiinteistönhoidon ja -huollon, ulkoalueiden hoidon, energia- ja jätehuollon jne. Puolueettoman kiinteistöalan asiantuntijan KTI:n vuosittain tekemän vertailun mukaan toimistokiinteistöissä Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2024 ylläpitokulut ilman kunnossapitokustannuksia ovat 23 % KTI-vertailuaineistoa matalammat.

Senaatin ylläpitokustannukset ovat viimeisen kymmenen vuoden ajan nousseet keskimäärin 1,1 % vuodessa, kun KTI:n vertailuaineiston ylläpitopalveluiden kustannukset ovat nousseet samaan aikaan 2,5 % vuodessa. Senaatti hankkii ylläpidon palvelut markkinoilta alan yrityksiltä, joiden kanssa tehdyissä sopimuksissa on asetettu tavoitteita muun muassa työn laadulle ja asiakastyytyväisyydelle.

–Hyvien tulosten taustalla on uskoakseni tavoitteellisesti kehitetyt kumppanuudet alan toimijoiden kanssa ja onnistunut huollon-, korjausten ja isompien investointien synkronointi. Olemme pystyneet hyödyntämään valtiolla mittakaavaetuja palveluiden ostamisessa ja saaneet yhdessä kumppaneiden kanssa säästöjä muun muassa energiakustannuksissa, sanoo Senaatin ylläpitoprosessin johtaja Pasi Haataja.

Nousupainetta Senaatin ylläpitokustannuksiin tuo yleisen kustannusnousun lisäksi valmiuteen ja varautumiseen tehdyt panostukset valtion kiinteistöissä sekä markkinaa selvästi isommat panostukset kiinteistöjen kunnossapitoon.

Kunnossapitokorjauksia ja muita toimia on kohdistettu ennakoiden erityisesti kohteisiin, joissa saattaisi ajan kuluessa syntyä sisäolosuhteisiin vaikuttavia korjaustarpeita. Senaatti käyttää kunnossapitoon noin 50 % enemmän kuin KTI-vertailuaineiston alan muut toimijat.

Senaatti-kiinteistöt vastaa keskitetysti valtion tiloista, niiden ylläpidosta ja rakentamisesta. Valtion omakustannusperusteisessa vuokrajärjestelmässä Senaatti järjestää valtion virastojen ja laitosten tarvitsemat tilat, ja virastot maksavat vuokraa, jolla katetaan kiinteistöistä aiheutuvat kustannukset.

Jun 2025

Pelson entinen vankila-alue myyntiin – valmis maatalousympäristö ja kehityspotentiaalia uuteen käyttöön

Kuva Pelson vankilasta. — Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt tarjouskilpailun Vaalan Pelson entisestä vankila-alueesta. Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt tarjouskilpailun Vaalan Pelson entisestä vankila-alueesta. Noin 2 500 hehtaarin kokoinen alue on poikkeuksellisen monipuolinen kokonaisuus. Laajat peltoalueet, olemassa oleva maatilainfra sekä lukuisat rakennukset tukevat erityisesti maaseutuelinkeinojen ja tuotantotoiminnan jatkamista.

Kiinteistöllä sijaitsee 30 rakennusta, joista merkittävimpiä ovat hallinto- ja keskusrakennus, vankiselliosastot I ja II, navettarakennus, lampola, korjaamo- ja puuteollisuushalli sekä autotallirakennus. Myytävän alueen pelloilla on viljelty heinää ja viljaa.

Korpivankilasta osaksi suomalaisen maaseudun historiaa

Pelson vankila perustettiin vuonna 1935 Vaalan kuntaan Pohjois-Pohjanmaalle. Vankila toimi alun perin niin kutsuttuna korpivankilana, jossa hyödynnettiin vankityövoimaa laajojen suoalueiden kuivattamiseen ja raivaamiseen viljelykäyttöön. Tuloksena syntyi merkittävä määrä peltomaata, ja alueelle kehittyi oma kyläyhteisönsä.

Vankila oli suljettu laitos, jossa oli noin 120 vankipaikkaa sekä osasto naisvangeille. Erityisen merkittävä osa vankilan toimintaa oli maatila, jossa hoidettiin pohjoissuomenkarjaa eli lapinlehmää. Pelso toimi tärkeänä geenipankkina rodun säilyttämiseksi.

Pelson vankilan toiminta päättyi vuonna 2025, kun uusi, nykyaikainen Vaalan vankila otettiin käyttöön noin 30 kilometrin päässä entisestä sijainnista. Uusi satapaikkainen vankila tarjoaa turvalliset ja terveelliset tilat vangeille ja henkilöstölle.

May 2025

Säätytalon peruskorjaus loppusuoralla: restauroidut julkisivut paljastuvat

Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Säätytalon syksyllä 2023 alkanut peruskorjaus ja restaurointityö on loppusuoralla.

Työt ovat edenneet siihen vaiheeseen, että sääsuojia ja telineitä on alettu purkaa ja niiden alta paljastuvat uusittu peltikatto ja kunnostetut julkisivut. Peltikatto jää vielä muutamaksi vuodeksi hapettumaan ennen maalausta, mutta julkisivut ovat jo saaneet takaisin historiallista ilmettään. Julkisivujen kunnostukseen kuului rappaus- ja maalaustöiden lisäksi rikkaiden kipsikoristeiden uusiminen ja ikkunoiden kunnostus.

Julkisivut perustuvat aikakaudelle tyypilliseen jäljittelyyn

Säätytalon julkisivut perustuvat kolmen kivilajin jäljittelyyn. Pohjakerroksessa on haettu graniitin sävyjä ja karheaksi hakattua pintaa. Julkisivun harkotettu kalkkimaalattu peruspinta matkii punertavaa hiekkakiveä ja kaikki listoitukset marmoria. Runsaissa kipsikoristeissa on sekä marmorin että patinoituneen pronssin sävyjä.

Julkisivujen paljastuminen kahden vuoden kunnostustöiden jälkeen on Senaatin rakennuttajapäällikkö Selja Flinkin mukaan jännittävää, sillä maalausta ei ole telineiltä päässyt näkemään kokonaisuutena.

–Rakennus tulee kuitenkin näyttämään tutulta Säätytalolta. Selkein muutos on siinä, että pääjulkisivun neljä valkoiseksi 1950-luvulla muutettua monumentaalipylvästä palautetaan jälleen hiekkakiven sävyisiksi, toteaa Flink.

Säätytalon peruskorjaus jatkuu vielä sisätiloissa

Säätytalon edellisestä peruskorjauksesta on jo yli 30 vuotta. Rakennuksen julkisivujen kunnostamisen lisäksi sisäpintojen runsaalle maalauskoristelulle on tehty laajamittaisia konservointitoimenpiteitä ja rakennuksen talotekniikka uudistettu. Samassa yhteydessä on parannettu myös rakennuksen esteettömyyttä ja energiatehokkuutta. Säätytalon korjaukset ovat työllistäneet monia restauroinnin ja konservoinnin erityisosaajia. Rakennuttamisesta vastaa valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt. Pääurakoitsijana toimii Rakennus Oy Antti J. Ahola ja hankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Freese Oy.

Julkisivutyöt on toteuttanut Rakennusentisöintiliike Ukri Oy:n työryhmä Anni Hassin johdolla. Ikkunat on kunnostanut Restaurointiosuuskunta Kymen Karmiini ja peltikaton uusimisesta vastaa Pellista Oy.

Julkisivun valmistumisen jälkeen konservointityöt jatkuvat vielä kesän ajan sisätiloissa. Rakennus luovutetaan valtioneuvoston kanslialle syksyllä 2025. Puistikon kunnostus ja Helsingin kaupungin rakentama leikkipaikka valmistuvat loppuvuodesta.

May 2025

Senaatti-konsernissa vastuullisuusarviointi ja päästötavoitteet ohjaavat kohti hiilineutraaleja ja kestäviä tiloja

Senaatti-konsernin vastuullisuusraportti 2024 on julkaistu. Raportti on kattava kuvaus konsernin liikelaitosten eli Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen vuodesta 2024 taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun näkökulmista.

Senaatti-konsernin tavoitteena valtion hiilineutraalit tilat vuoteen 2035 mennessä

Valtion omistamien kiinteistöjen käytön aikaiset päästöt ovat pudonneet merkittävästi. Senaatti-kiinteistöt on vähentänyt 83 % ja Puolustuskiinteistöt 54 % toiminnan suoria ja ostoenergian epäsuoria päästöjä vuoden 2020 tasoon verrattuna.

Senaatti-kiinteistöt rakensi ja investoi kertomusvuonna asiakkaidensa tiloihin poikkeuksellisen paljon, yhteensä 759 milj. euroa.

–Vastuullisuus näkyy vahvasti myös rakennuttamisessa: teemme vastuullisuusarvioinnin yli 4 milj. euron rakennushankkeissa niiden valmisteluvaiheessa. Arviointi tukee esimerkiksi hiilineutraalisuutta ja kiertotaloutta edistävien toimenpiteiden huomioimista. Lisäksi asetamme rakennushankkeillemme hiilineutraalisuustavoitteet, toteaa Senaatti-konsernin vastuullisuusjohtaja Timo Kanerva.

Ympäristötavoitteissa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeässä roolissa Senaatin toiminnassa. Kertomusvuonna laaditun luontotiekartan tavoitteena on saavuttaa luonnon kokonaisheikentymättömyys vuoteen 2030 mennessä. Senaatti-kiinteistöt teki luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimia 25 kohteessa. Luontoselvityksiä on tehty kaikkiaan 155 kappaletta. Selvitysten tuloksia hyödynnetään kiinteistöjen hoidossa, uudisrakennus- ja korjaushankkeissa sekä kiinteistökehityksessä. Tavoitteena on kerryttää tietoa, jotta luontoarvot voidaan ottaa huomioon eri toimenpiteitä suunniteltaessa. Senaatin käyttämä luontoselvitysten malli on vapaasti koko kiinteistöalan hyödynnettävissä.

Apr 2025

Valtioneuvoston toimitilojen peruskorjauksen ja uudistamisen ensimmäinen vaihe käynnistyy

Valtioneuvostokorttelin rakennuksia peruskorjataan ja ne käyvät läpi huomattavan taloteknisen uusimisen.

Valtioneuvoston linnan kortteli ja sen viereinen valtioneuvostokortteli ovat tulleet peruskorjausikään. Korttelien rakennukset peruskorjataan ja uudistetaan vaiheittain. Ensimmäinen vaihe käsittää valtioneuvostokorttelin eli Kirkkokatu 12:n ja 14:n, Pihapaviljongin, Snellmaninkatu 7:n sekä Hallituskatu 3:n rakennukset. Työt korttelissa käynnistyvät loppuvuodesta 2024. Ensimmäisen vaiheen pääurakoitsijana toimii YIT ja hankkeen rakennuttajana valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt.

Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan valtioneuvostokorttelin rakennuksia peruskorjataan ja ne käyvät läpi huomattavan taloteknisen uusimisen. Rakennusten turvallisuutta, energiatehokkuutta ja esteettömyyttä parannetaan ja lisäksi tehdään sisäpihaan ja logistisiin yhteyksiin liittyviä rakennustöitä. Peruskorjauksen yhteydessä työtilat uudistetaan ja tiloihin toteutetaan valtioneuvoston konseptin mukainen monitilatyöympäristö valtioneuvoston tarpeisiin. Kortteli on rakennushistoriallisesti merkittävä osa Helsingin keskustakortteleita ja koostuu useasta eri aikakauden rakennuksesta, joista vanhimmat rakennukset on rakennettu 1840-luvulla ja uusimmat 1980-luvulla. Uudistukset toteutetaan rakennusten historiallisia arvoja kunnioittaen.

Pitkäaikaiset ja vastuulliset ratkaisut

Nyt alkava ensimmäinen vaihe on osa laajempaa valtioneuvoston toimitilojen uudistamishanketta eli ns. Korttelihanketta, jossa valtioneuvoston toiminnot ja ministeriöiden toimitilat keskitetään jatkossa pääosin Valtioneuvoston linnan kortteleihin ja niiden välittömään läheisyyteen.

Tulevat tilaratkaisut ovat paitsi tehokkaat myös muunneltavat, joten ne taipuvat valtioneuvoston tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin. Työtilojen monipuolinen yhteiskäyttö säästää kustannuksia, tukee modernia työskentelyä ja on myös ekologisesti kestävää.

Rakennushankkeessa noudatetaan Senaatti-kiinteistöjen ohjeita hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Peruskorjauksissa Senaatin tavoitteena 15 % pienempi hiilijalanjälki tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna. Tässä hankkeessa tavoitteeksi on asetettu 24 % pienempi hiilijalanjälki. Kiertotaloustavoitteet ovat vahvasti mukana rakennushankkeessa ja esimerkiksi rakentamisen aikana käytetty energia tuotetaan ympäristöystävällisesti. Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa Senaatti-kiinteistöt hyödyntää suomalaista Rakennustiedon ympäristöluokitustyökalua (RTS), joka on kehitetty erityisesti Suomen olosuhteisiin. Hankkeessa tavoitellaan korkeaa ympäristön laadun tasoa eli neljää tähteä.

Ensimmäisen vaiheen eli valtioneuvostokorttelin laajuus on n. 15 000 neliömetriä ja kustannusarvio 71 milj. euroa. Pääurakoitsijana toimii YIT ja pääsuunnittelijana LPR-arkkitehdit Oy. Työt tontilla alkavat valmistelevilla töillä tämän vuoden lopussa ja varsinaiset rakennustyöt käynnistyvät alkuvuodesta 2025. Rakennustyöt valmistuvat loppuvuodesta 2026.

Nov 2024

14 valtion toimijaa saman katon alle Mikkelin virastotaloon – kansalaisille sujuvampaa asiointia

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt aloittaa merkittävän uudistuksen Mikkelin virastotalossa, jossa 14 valtion toimijaa kootaan yhteen työympäristöön. Samalla kansalaisten virastoasiointi helpottuu, kun valtion toimijoita keskitetään ja uusi yhteinen palvelupiste avataan Mikkelin virastotaloon.

Uudistuksen myötä kansalaiset voivat hoitaa maanmittausasioita, väestötietoja ja monia muita valtion palveluja kätevästi yhdestä paikasta. Virastotaloon avautuu myös mahdollisuus hoitaa verotusasioita etäpalvelupisteellä. Lisäksi valtion toimijoiden keskittäminen tehostaa viranomaisten välistä yhteistyötä. Rakennustyöt alkavat keväällä 2025, ja uudistus valmistuu tammikuussa 2027.

Hanke on osa valtion uudistusta, jossa palvelut ja tilat keskitetään yhteisiin toimipisteisiin eri puolilla Suomea, jotta virastojen välinen yhteistyö tehostuisi ja asiointi olisi kansalaisille helppoa ja sujuvaa. Virastojen yhteistyö lisää palveluiden nopeutta ja tekee asioinnista vaivattomampaa. Useimmat käyntiasiat hoituvat jatkossa sujuvasti Mikkelin virastotalossa Raatihuoneenkadulla.

Uudistuksen myötä yhteisessä palvelupisteessä asiakkaita palvelevat nykyisistä toimijoista Digi- ja väestötietovirasto sekä Ulosottolaitos. Uusina toimijoina mukaan tulevat Maanmittauslaitos ja Rikosseuraamuslaitos. Verohallinto tarjoaa jatkossa etäpalvelua.

-Tavoitteena on, että kansalaiset voivat hoitaa tärkeät käyntiasiat nopeasti ja vaivattomasti yhden luukun periaatteella, kertoo Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Jenni Kokkonen.

Yhteinen palvelupiste sijaitsee virastotalon ensimmäisessä kerroksessa, ja se tarjoaa asiakkaille seitsemän palveluhuonetta sekä mahdollisuuden etäasiointiin.

Keskittämällä säästöjä ja vastuullisuutta

Valtion vuokrakustannuksissa saavutetaan arviolta 800 000 euron säästöt vuodessa, kun toimijoita yhdistetään saman katon alle. Toimipisteiden yhdistäminen ja erillisistä toimipisteistä luopuminen tehostaa tilojen käyttöä ja vähentää kuluja.

-Virastojen keskittäminen samoihin tiloihin parantaa myös niiden välistä yhteistyötä ja tekee palveluista aiempaa sujuvampia. Uudistuksen jälkeen virastotalo tarjoaa entistä paremmat puitteet valtion toimijoille. Lisäksi talossa on vielä vapaata tilaa, joten tulevaisuudessa sinne voidaan mahdollisesti sijoittaa muitakin toimijoita, Kokkonen jatkaa.

Keskitetyt toimitilat tukevat myös ympäristövastuullisuutta, sillä tilankäytön tehostaminen pienentää valtion hiilijalanjälkeä. Lisäksi uudistuksessa hyödynnetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevia monitilaympäristöjä, mikä vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia.

Mikkelin virastotalosta moderni valtion palvelukeskittymä

Mikkelin virastotalon uudistaminen kattaa noin 4 200 neliömetrin tilat, ja hanke sisältää sekä teknisen peruskorjauksen että toimistotilojen tavanomaiset remontit. Uusi palvelupiste on olennainen osa hanketta, jonka kokonaiskustannukset ovat arviolta 9,2 miljoonaa euroa.

Uudistuksen jälkeen yhteisessä työympäristössä toimivat nykyisistä toimijoista Aluehallintovirasto, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Ulosottolaitos, Huoltovarmuuskeskus ja Verohallinto. Lisäksi uusina toimijoina virastotaloon tulevat Business Finland, Finnvera, Etelä-Savon ELY-keskus, Kehittämis- ja hankintapalveluiden keskus (KEHA), Maanmittauslaitos (MML), Metsähallitus, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnan palvelukeskus (Palkeet), Rikosseuraamuslaitos (Rise) sekä Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus (Valtori).

Uusissa tiloissa työskentelee yhteensä noin 400 henkilötyövuotta. Kokonaisuudessaan virastotalon käyttäjiksi arvioidaan noin 500 henkilötyövuotta, mikä tekee virastotalosta merkittävän työpaikan alueella.

Vaikka suuri osa toimijoista keskitetään yhteisiin tiloihin, käräjäoikeus, syyttäjälaitos ja poliisin lupapalvelut toimivat jatkossakin erillään. Nämä palvelut sijaitsevat kuitenkin yhteisen asiakaspalvelun läheisyydessä. Poliisin lupapalvelutilojen remontti valmistui lokakuussa 2024.

Nov 2024

Senaatti-kiinteistöt myy arvokiinteistön Helsingin Eteläesplanadilta

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt tarjouskilpailun osoitteessa Eteläesplanadi 10 sijaitsevasta toimistokiinteistöstä. Helsingin Eteläesplanadin varrelle vuonna 1910 valmistunut Apollon talo rakennettiin hotelli-, ravintola- ja teatteritaloksi. Viimeisimmäksi kohde on toiminut oikeusministeriöllä toimistokäytössä.

–Valtion toimistotilojen käyttöaste on laskenut merkittävästi viime vuosien aikana ja toimistokiinteistöjä tulee nyt myyntiin erittäin hyviltä sijainneilta. Tässä upeassa arvorakennuksessa yhdistyy hienolla tavalla historia, kulttuuri ja arkkitehtuuri. Myös kohteen monipuoliset käyttömahdollisuudet tekevät siitä mielenkiintoisen, sanoo Senaatin myyntipäällikkö Ella Sperling.

Myytävä kiinteistö sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa Eteläesplanadin varrella, joka on yksi keskustan arvovaltaisimmista toimitilasijainneista. Rakennus on suojeltu, ja se kuuluu Esplanadi-Bulevardi RKY-alueeseen, edustaen Helsingin keskustan merkittävää liike- ja kulttuuriarkkitehtuuria. Rakennus sijaitsee hallinto- ja virastorakennusten kaava-alueella, mutta se on alustavien keskustelujen pohjalta muutettavissa ainakin toimisto, liike ja hotellikäyttöön.

Apollon talon tarina – kulttuuria, liiketoimintaa ja historiaa yli vuosisadan

Eteläesplanadi 10 on arvokiinteistö Helsingin Kaartinkaupungissa, joka valmistui vuonna 1910 professori ja arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelemana. Alun perin Apollo-yhtiön rakennuttamassa viisikerroksisessa rakennuksessa toimi Apollo-teatteri, kahvila-ravintola ja hotelli, sekä insinööri ja elokuvantekijä Karl Emil Ståhlbergin valokuvausateljee ja koti. Rakennusta kutsuttiin tuolloin Apollon taloksi.

Rakennus on käynyt läpi useita merkittäviä muutoksia. Vuonna 1916 arkkitehti Nils Wasastjerna laajensi pääsisäänkäyntiä ja uudisti sisätiloja. Ståhlberg myi kiinteistön Venäjän meriministeriölle vuonna 1917, minkä jälkeen rakennus toimi matruusikerhona. Suomen Ylipäällikön esikunta ja Senaatin sota-asiain toimituskunta käyttivät rakennusta vuosina 1918–1921. Vuonna 1934 Oy Alkoholiliike Ab osti kiinteistön Neuvostoliitolta, ja rakennusta korotettiin kahdella kerroksella. Rakennus toimi Alkoholiliikkeen pääkonttorina vuoteen 1940 saakka, minkä jälkeen se oli puolustusvoimien käytössä. Rakennus siirtyi Suomen valtiolle vuonna 1946.

Oct 2024

Sinetin virastotalon uudistus käynnistyy Jyväskylässä – valtion toimijoille moderni yhteinen työympäristö

Sinetin virastotaloon toteutetaan muutostyöt 16 valtion toimijalle. Havainnekuva.

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt vuonna 2007 valmistuneeseen 12 000-neliöiseen Sinetin virastotaloon yhteisen työympäristön muutostyöt 16 valtion toimijalle. Ensimmäisenä toteutetaan yhteisen palvelupisteen muutostyöt, jotka valmistuvat alkuvuodesta 2025. Sen jälkeen toimistokerrokset muutetaan yhteiseksi työympäristöksi, ja kokonaisuudessaan uudistus valmistuu syyskuuhun 2025 mennessä.

Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan Verohallinnolle, Maanmittauslaitokselle ja Digi- ja väestötietovirastolle yhteinen palvelupiste virastotalon ensimmäiseen kerrokseen. Nykyiset Verohallinnon ja Digi- ja väestötietoviraston käyntiasioinnin tilat siirtyvät muutostöiden ajaksi väliaikaisesti kolmanteen kerrokseen. Maanmittauslaitos palvelee normaalisti neljännen kerroksen tiloissa huhtikuun loppuun saakka. Muutostyöt valmistuvat alkuvuodesta 2025, ja uusi palvelupiste avautuu maaliskuussa 2025.

Noin 4 700-neliöiselle alueelle toteutettavat tilamuutokset pyritään tekemään mahdollisimman paljon hyödyntäen olemassa olevia monitilaympäristöjä. Tilat tehdään tukemaan entistä paremmin tilankäyttäjien toimintoja pääosin kaluste- ja vyöhykeratkaisuin. Lisäksi rakennetaan lisää pistäytymistiloja ja päivitetään kokouskeskuksen tekniikkaa. Suuren muutoksen kokee ensimmäisen kerroksen yhteinen palvelupiste, johon toteutetaan myös uudet vihkitilat. Uudistukset parantavat tilojen äänieristystä, turvallisuutta ja varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin.

Toimistokerrosten muutostyöt toteutetaan yhteisen palvelupisteen valmistumisen jälkeen vaiheittain. Puolet noin 630 henkilöstä muuttaa uusiin tiloihin alkukesään 2025 mennessä, ja talon uudet käyttäjät siirtyvät tiloihin alkusyksystä 2025.

Tilamuutoshankkeen kustannusarvio on 4,6 miljoonaa euroa. Hankkeen myötä organisaatioille syntyy vuosittaisia toimitilakustannussäästöjä noin 450 000 euroa. Pääurakoitsijaksi on valittu Rakennusliike Seiska Oy, ja toteutusmuoto on jaettu urakka.

Hanke toteuttaa osaltaan valtion laajempaa palvelu- ja toimitilaverkon uudistusta. Sen tavoitteena on vastata nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin kokoamalla käyntiasiointia julkisen hallinnon yhteisiin palvelupisteisiin ja tiivistämällä valtionhallinnon toimitilaverkkoa. Yhteiset palvelupisteet takaavat kansalaisille käyntiasiointipalvelua yhdenvertaisesti koko maassa.