Hines nimitti Trevianin kehittämään vuokraustoimintaa Helsingin keskustassa

Hines on nimittänyt Trevian Asset Management Oy:n kehittämään Kasarmikatu 21 toimistotalon vuokraustoimintaa Kaartinkaupungissa. LEED Platinum -ympäristösertifioidun arvorakennuksen suurimmat yritysvuokralaiset ovat Roschier ja Danske Bank. Helsingin keskeisimmän bisnesalueen vuosituhannen ensimmäinen uusi toimistorakennus on houkutellut erityisesti rahoitus- ja varainhoitoalaa sekä asianajotoimistoja.

Hines on yksi maailman suurimmista yksityisomistuksessa olevista kiinteistösijoittajista, -kehittäjistä ja -varainhoitajista ja hallinnoi 93,2 miljardin USD:n varallisuutta. Kasarmikatu 21 oli vuonna 2017 amerikkalaisyhtiön ensimmäinen kohde Suomen markkinoilla. 7-kerroksinen noin 16 000 neliömetriä kattava toimistorakennus on rakennettu LEED Platinum -sertifioinnin mukaisesti ja se oli ydinkeskusta-alueen ensimmäinen uusi toimistorakennus kolmeen vuosikymmeneen.

Kasarmikatu 21 arvorakennuksen suurimmat vuokralaiset ovat Roschier Asianajotoimisto Oy ja Danske Bank, jonka toimipaikoista Kaartinkaupungin kohteen tilat ovat Suomen toiseksi suurimmat. Toimistotalossa päätoimipaikkaansa pitävät myös mm. pörssilistattu pohjoismainen pääomarahastoyhtiö Taaleri Oyj sekä kotimainen pääomasijoittaja Sentica Partners Oy.

– Trevianille Kasarmikatu 21 on uudenlainen kohde keskusta-alueen toimistoportfolioon: Siinä yhdistyvät arvokkuus ja modernius täydessä harmoniassa ympäristön historiallisten ja vanhojen arvokiinteistöjen kanssa. Nykyaikaisuus näkyy erityisesti vastuullisuuteen liittyvissä ominaisuuksissa – kiinteistölle on mm. myönnetty korkein LEED-ympäristösertifikaatti Platinum-tasolla, kertoo Trevianin liiketoimintajohtaja Elisa Loitto.

– Otamme innolla vastaan yhteistyön Hinesin kanssa keskustakohteen kehittämiseksi entisestään. Keskusta-alue on säilyttänyt asemansa toimitilakysynnän kärjessä. Kasarmikatu 21 on toimintaympäristöön sulautuva arvokas rakennus, joka on suunniteltu toimistokäyttäjien tämän päivän tarpeet huomioiden tarjoten yritysten vastuullisuuskriteereihin vastaavat muuntojoustavat, avarat ja valoisat toimitilat, sanoo kohteesta vastaava kiinteistövarainhoitaja Outi Kymäläinen Trevianilta.

Kasarmikatu 21 on vastuullisesti rakennettu toimistotalo, jonka julkisivu erottuu ydinkeskustan ympäristössä. Julkisivu on luonnonkivestä valmistettu ja suunniteltu kestämään aikaa ja käyttöä. Aikaa kestävät, laadukkaat materiaalit toistuvat rakennuksen sisätiloissa – sisätiloihin on kivimateriaalin lisäksi käytetty myös puuta, joka on valikoitunut sen kestävyyden ja ympäristöystävällisyyden ansiosta. Toimistotalossa on suosittu oma lounasravintola ja kahvila upeassa valopihassa sekä kattavat aula- ja kokouspalvelut ydinkeskustan businessalueella.

touko 2024

Lappeenrannan virastotalon tilamuutos on valmistunut

Lappeenrannan virastotalon tilamuutoshanke Villimiehenkadulla on valmistunut suunnitellusti kokonaisuudessaan. Virastotaloon toteutettiin julkisen hallinnon yhteinen palvelupiste, joka on palvellut asiakkaita vuoden 2023 kesäkuusta lähtien. Nyt käyttöön otetaan uudistetut, henkilöstön työtä tukevat toimistotilat.

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt toteutti vuonna 1980 valmistuneeseen virastotaloon tilamuutoshankeen ja valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen mukaisen tilaratkaisun 16:lle julkisen hallinnon toimijalle ja reilulle 600 henkilölle.

Nykyaikaiset työtilaratkaisut ja yhteiskäyttö parantavat tilankäytön tehokkuutta, mikä pienentää valtion hiilijalanjälkeä ja tuo valtiolle kustannussäästöjä. Hanke säästää valtion virastojen tilakustannuksia noin 720 000 euroa vuodessa.

Nyt valmistuneessa hankkeen viimeisessä vaiheessa virastotalossa uudistettiin toimistotiloja vastaamaan nykyaikaisen työn tarpeita, jossa erilaisiin työtehtäviin käytetään erilaisia tiloja. Tiimityöskentelyyn, kokouksiin ja itsenäiseen, keskittymistä vaativaan työskentelyyn on omat tilansa. Tilojen viihtyisyyteen on panostettu ja työergonomiaan kiinnitetty huomiota.

Lappeenrannan virastotalon hanke toteutettiin ensimmäisten joukossa osana valtion laajempaa palvelu- ja toimitilaverkon uudistusta. Sen tavoitteena on vastata nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin kokoamalla käyntiasiointia julkisen hallinnon yhteisiin palvelupisteisiin ja tiivistämällä valtionhallinnon toimitilaverkkoa.

Yhteisessä palvelupisteessä asiakkaita palvelevat Kela, Kaakkois-Suomen TE-toimisto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ulosottolaitos, Kaakkois-Suomen oikeusapu ja edunvalvonta, Verohallinto, Digi- ja väestötietovirasto, Maanmittauslaitos, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen työelämäpalvelut (TYP), Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Traficom, Rikosseuraamuslaitos ja Business Finland. Viranomaisten omien asiantuntijoiden lisäksi yhteisessä palvelupisteessä työskentelee kaksi palveluneuvojaa, jotka neuvovat asiakkaita viranomaisasiointiin liittyvissä asioissa ja tarjoavat tukea sähköiseen asiointiin.

huhti 2024

Senaatti-kiinteistöt myy virastotalon Jyväskylän keskustasta

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt 7.3.3034 tarjouskilpailun Jyväskylän keskustassa sijaitsevasta virastotalokiinteistöstä. Myytävä kohde rajautuu Cygnaeuksenkatuun ja Hannikaisenkatuun.

– Valtiolla toimistotilan tarve on vähentynyt valtakunnallisesti merkittävästi viime vuosina. Jyväskylän virastotalon kaltaisia kiinteistöjä tulee varmasti myyntiin tulevina vuosina lisää. Uskon, että näin keskeisellä sijainnilla oleva kohde kiinnostaa kiinteistömarkkinaa, sanoo Senaatin myyntipäällikkö Asko Taskila.

maalis 2024

YIT kyseli toimistotoiveita: hybridityö tuli jäädäkseen

YIT:n teettämän Kestävät kaupunkiympäristöt -kyselyn mukaan etätyötä tekevien osuus on vakiintunut. Päätetyötä tekevistä 53 % työskentelee etänä 3–5 päivää viikossa ja 52 % päätetyötä tekevistä haluaa tehdä mahdollisimman paljon etätöitä. Coworking-tilat ovat menettäneet suosiotaan.

*Etätyötä tekevistä 89 % haluaisi, että voisi itse päättää missä ja milloin tekevät työtä. Kuva on tekoälyn näkemys kotityöpisteestä. Kuva: lumbridgecity/Pixabay*

Kyselyyn vastanneiden mukaan työnantajien etätyölinjaukset eivät ole tiukentuneet viime vuodesta. Kolmannes päätetyöntekijöistä saa tehdä etätyötä jatkuvasti. Joka neljäs päätetyötä tekevistä kertoo työnantajan selvästi rajanneen etätyön määrää. Joka kolmannessa organisaatiossa etä- ja toimistopäivistä sovitaan tiimitasolla.

89 % etätyötä viikoittain tekevistä haluaa, että he voivat jatkossa itse määritellä, milloin ja missä työnsä tekevät.

– Etätyön tekeminen on selkeästi vakiintunut, ja hybridityöstä on tullut uusi normaali. Barometrin mukaan valta työn tekemisen paikasta näyttäisi siirtyneen enemmän työntekijälle, ja etenkin naiset hyödyntävät etätyömahdollisuutta. Töissä kannattaa kuitenkin sopia pelisäännöt, milloin ollaan toimistolla, jotta lähityöskentelystä ja kohtaamisista saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä, YIT:n myyntijohtaja Tuula Klemetti sanoo.

Kyselyssä selvitettiin myös, mitä ihmiset odottavat työpaikaltaan. Vastausten mukaan toimistojen nykytila ei täysin vastaa odotuksia. Päätetyöntekijöiden ihannetoimistolla olisi omat työhuoneet (59 %), hyvä ilmanvaihto ja sopiva lämpötila (38 %) sekä kohtuuhintainen lounas (32 %).

Nykyisessä toimistossa tärkeimpänä pidettiin omiin mittoihin säädettävissä olevaa omaa työpistettä (54 %) sekä laadukkaita työvälineitä (36 %). Työpaikan sijainnissa tärkeintä on, että se on kävely- tai pyörämatkan päässä kotoa (56 %) tai että sinne pääsee helposti julkisilla liikennevälineillä (53 %). Lähes joka neljäs toivoo työsuhde-eduksi joukkoliikennelippua.

Kyselyn vastausten perusteella vuokrattavat etätyötilat herättävät vähemmän kiinnostusta kuin koronavuosina: 78 % etätyöntekijöistä valitsee mieluummin työskentelyn kotona kuin lähistöllä olevassa etätyötilassa. 18 % vastaajista olisi valmis maksamaan 20 000 euroa tai enemmän erillisestä 6–8 neliömetrin työhuoneesta oman asuntonsa yhteydessä. Asunto, jossa olisi erillinen työhuone, kiinnostaa etenkin alle 36-vuotiaita sekä Espoossa ja Vantaalla asuvia.

Kestävät kaupunkiympäristöt -kysely tehtiin Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion asukkaille. Nettipaneelissa oli vastaajia tänä vuonna 1058 + 354 henkeä (toimistotyötä tekevien erillisotos). Kysely tehtiin syys-lokakuun vaihteessa 2023. Prior Konsultointi toteutti tutkimuksen YIT:n toimeksiannosta.

joulu 2023

Spondan rakennuttama toimitilarakennus nousi harjaan Tikkurilassa

Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda rakennuttaa Tikkurilan juna‑aseman läheisyyteen toimisto‑ ja liiketilakiinteistöä, joka tarjoaa noin 16 000 kerrosneliömetriä korkealaatuista ja vastuullista toimitilaa. Lauri Korpisen katu 9:ssä kesällä 2022 käynnistynyt hanke etenee suunnitelmien mukaisesti ja rakennus on harjakorkeudessa. Vuodenvaihteessa 2024–2025 valmistuvan talon päävuokralaiseksi tulee Valmet.

*Energiatehokas toimisto- ja liiketilakiinteistö rakennetaan Lauri Korpisen kadulle lähelle Tikkurilan juna-asemaa. Kuva: Sponda Real Estate*

Korkealaatuisen toimitalon suunnittelussa on panostettu tilojen muuntojoustavuuteen ja rakennuksen energiatehokkuuteen. Suunnittelua on edistetty tiiviissä yhteistyössä Valmetin kanssa, jolle toteutetaan muunneltavat tilat, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla yrityksen liiketoimintaa.

– Valmet on hyvä esimerkki globaaleista edelläkävijäyrityksistä, jotka haluavat panostaa vastuullisiin toimitiloihin ja henkilökuntansa hyvinvointiin. Keskeisillä paikoilla sijaitseville, korkealaatuisille ja muunneltaville toimitiloille on vahvaa kysyntää yritysten panostaessa tiloihin, jotka houkuttavat henkilökuntaa toimistoille. Toimistoympäristössä tapahtuu luontevia kohtaamisia ja yhteistyön tekeminen on sujuvaa, mikä ruokkii yrityskulttuurin vahvistamista, työhyvinvointia sekä innovointia, Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal toteaa.

Talon päävuokralainen Valmet siirtää Lauri Korpisen kadun toimistoon toimintansa kahdesta eri sijainnista. Rakennuksessa tulee työskentelemään noin 800 henkilöä.

– Rakenteilla on nyt tiloja, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla toimintaamme ja henkilöstömme työhyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen. Uusi toimistotalo on merkittävä sijoitus henkilöstöömme Suomessa. Meidät valittiin syyskuussa tekniikan alan ammattilaisten keskuudessa ihanteellisimmaksi työnantajaksi Suomessa. Uskomme, että tämä uusi toimistomme Tikkurilassa on vahva vetovoimatekijä seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä, Valmetin kiinteistöjohtaja Kimmo Kohtamäki toteaa.

Uudisrakennuksessa työskentelevien arkea tukevat talon monipuoliset palvelut, kuten lounasravintola, Lidl‑myymälä, iso pyöräparkki ja sen yhteydessä olevat sosiaalitilat sekä parkkihalli sähköautojen latauspisteineen. Talon omia, arkea helpottavia palveluja täydentää alueen monipuolinen palvelutarjonta. Kiinteistö sijaitsee aivan Tikkurilan juna‑aseman ja kauppakeskus Dixin välittömässä läheisyydessä.

– Olemme iloisia, että pääsemme vihdoin avaamaan myymälän Tikkurilan juna‑aseman läheisyyteen, jossa meitä on kaivattu jo pitkään. Tavallisesta Lidl‑konseptista poikkeava myymälä avautuu toimisto‑ ja liiketilojen yhteyteen ja tulee vastaamaan alueen asukkaiden päivittäistavarakaupan tarpeisiin, Lidlin kiinteistökehityspäällikkö Toni Lautala sanoo.

Kiinteistö tavoittelee energiatehokkuusluokka A:ta sekä platinatason LEED‑ympäristösertifikaattia. Energiatehokkuutta parantaa osaltaan ympäristöystävällisen maalämpöjärjestelmän käyttö. Talon katolle asennetaan aurinkopaneelit. Rakentamisesta aiheutuva hiilijalanjälki pyritään minimoimaan, ja tavoitteena on myös täyttää EU‑taksonomian vaatimukset.

marras 2023

Työterveyslaitos: Työtiloja ei saa tiivistää hyvinvoinnin kustannuksella

Lisääntynyt etätyö ja tarve säästää tilakuluissa lisäävät tarvetta työympäristön muutoksille. Työterveyslaitoksen mukaan tilaratkaisuissa pitäisi ottaa huomioon nykyistä paremmin vaikutukset työhön, toimintaan ja hyvinvointiin.

*Kuvituskuva. Kuva: Jaana Ahti-Virtanen*

– Tilat ovat organisaatioille usein yksi suurimmista kiinteistä kustannuksista henkilöstökulujen ohella. Tehokkaaseen tilankäyttöön kannustaa myös vastuullisuusnäkökulma, sillä tyhjien tilojen ylläpitäminen tarkoittaa resurssien tuhlaamista, sanoo vanhempi asiantuntija Suvi Hirvonen Työterveyslaitoksesta.

Tutkijoiden viesti työpaikoille on, että työympäristömuutos on monimutkainen prosessi, jossa on aina kyse muustakin kuin tiloista.

– On tärkeää ymmärtää, miten paljon tilamuutos vaikuttaa toimintaan. Lisäksi kannattaa ennakoida, miten työ muuttuu tulevaisuudessa. Näin tilaratkaisut palvelevat työnteon tarpeita pitkään, sanoo vanhempi asiantuntija Pia Sirola Työterveyslaitoksesta.

– Työympäristömuutokset menevät valitettavan usein pieleen siinä, että suunnitellaan pelkästään tilojen muutosta ja unohdetaan työn muutos. Pahimmillaan tuloksena on työhön ja toimintaan sopimattomat tilat, joissa henkilöstö ei voi hyvin, sanoo Suvi Hirvonen.

Muutosvastarintaa ja muutoksesta aiheutuvaa kuormitusta voidaan ehkäistä johtamalla muutosta aktiivisesti, viestimällä avoimesti ja kuuntelemalla henkilöstöä.

Työterveyslaitoksen Onnistu työympäristömuutoksessa -oppaan mukaan hyvinvointia edistävä työympäristö tukee esimerkiksi työn sujuvuutta ja työn imua sekä edistää vuorovaikutusta, yhteistyötä ja fyysistä aktiivisuutta. Oppaan materiaalit pohjautuvat Työterveyslaitoksen pitkäaikaiseen tutkimus- ja kehittämistyöhön työtilojen parissa.

loka 2023

Toimistotilat