Pasilan Huippuun Hoasin pääkonttori, opiskelija-asuntoja ja liiketilaa

Helsingin seudun opiskelija‑asunto­säätiön Hoasin rakennuttama Huippu nousee Keski‑Pasilaan. Kolmeen 7‑kerroksiseen lamelli­taloon ja kolmeen 14‑17‑kerroksiseen torni­taloon rakennetaan lähes 400 opiskelija‑asuntoa ja Hoasin uusi pää­konttori. Pääkaupunki­seudun solmu­kohtaan sijoittuva Huippu tarjoaa opiskelijoille heidän toivomiaan yksiöitä sekä Pasilan palvelut ja liikenneyhteydet.

Huippuun rakennetaan kolme 14–17-kerroksista ja kolme 7-kerroksista lamellitaloa sekä välialueiden matalampia rakennusmassoja. Etelän suuntaan avautuvat 5-kerroksisten rakennusten kattopihat ovat viheralueita. Kuva: Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy

Helsingin Keski-Pasilaan nousevan opiskelijoiden asuintalon rakentaminen on alkanut. Helsingin seudun opiskelija‑asunto­säätiön rakennuttama Huippu on Hoasin suurin yksittäinen hanke ja hybridi­rakennuksena ainutlaatuinen.

Kolmesta 14‑17‑kerroksisesta tornista ja kolmesta matalammasta lamelli­talosta rakentuvaan kokonaisuuteen tulee kaikkiaan lähes 400 opiskelija‑asuntoa, pääosin yksiöitä. Koko Huippu‑korttelin laajuus on 16 000 kerrosneliömetriä.

– Opiskelija‑asuntojen soluaika on ohi. Kun Huipun toteutus­suunnittelu aloitettiin vuonna 2019, asunnoistamme 70 prosenttia oli soluja, mutta opiskelijat halusivat vain yksiöitä tai kaksioita, Hoasin hanke­päällikkö Anneli Keränen kertoo.

Ensimmäiset opiskelijat pääsevät muuttamaan Huippuun kahden vuoden kuluttua marraskuussa 2025. Rakennus valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2026.

Huippu‑korttelin kokonaisuus nousee Kauppakeskus Triplan pohjois­puolelle. Huipun pää‑ ja arkkitehti­suunnittelusta vastaa A‑Insinöörit‑konserniin kuuluva Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy, joka oli mukana hankkeessa jo kaavan viite­suunnittelu­vaiheessa 2015–2018 yhdessä Hoasin ja Helsingin kaupungin kanssa. Suunnittelua on tehty yhdessä A‑Insinöörien rakenne‑ ja akustiikka­suunnittelijoiden kanssa. Hankkeen urakoi Hartela.

Rakennuksen alimpiin kerroksiin tulee Hoasin uusi pääkonttori.

– Viidenteen kerrokseen asti ei voi raide­liikenteen ja vilkas­liikenteisen Veturikadun vuoksi rakentaa asuntoja, ja siksi alimmat kerrokset ovat toimistoja ja liike­tilaa. Huippu onkin moni­muotoinen hybridi­rakennus, jonka ala­kerroksissa on monia erilaisia toimintoja ja isoja toimistoja, ja näiden päällä paljon pieniä opiskelija‑asuntoja, pää­suunnittelija J‑P Lehtinen B & M Oy:stä kertoo.

Oma erityisyytensä ovat korttelin lukuisat kansipihat, joita on matalampien rakennusten katoilla.

– Huipussa on paljon suuria viher­kattoja ja maisema­terasseja. Tiiviillä tontilla käytännössä kaikki piha‑alueet ovat kansi­pihojen viher­alueita, Lehtinen sanoo.

Huipussa on hyvin huomioitu yleistyneen yksin‑ ja etä­opiskelun vasta­painoksi tarvittavat yhteis­tilat. Kunto­salin ja pesulan lisäksi yhteis­tiloihin kuuluu yhteis­opiskeluun tarkoitettu luku­sali, asukas­toimikuntien käyttöön tarkoitettu workshop‑tila sekä tapahtuma- ja liikunta­tila, joka on avoin kaikille Hoasin asukkaille.

Rakennesuunnittelun kannalta haastavinta olivat juuri rakennuksen monet eri käyttö­tarkoitukset saman rakennus­massan sisällä. Runko toteutetaan teräsbetonirakenteina.

– Korkeiden tornitalojen massojen alla on paljon erilaisia tiloja, joiden vuoksi tornien rakenteet ovat poikkeuksellisen vaativia ja moni­puolisia – siellä on muun muassa rakenteellisesti haastavia paikalla­valettuja kuorman­siirto­rakenteita. Kansi­pihoilla ja terasseilla rakenne­suunnittelun kannalta tärkeintä olivat lukuisat vedeneristys­detaljit ja vesien pois ohjaaminen hallitusti, suunnittelu­johtaja Sami Moisio A‑Insinööreistä sanoo.

Koska korkeat rakennus­massat avautuvat kohti meluista rata‑ ja tie­aluetta, on melun ehkäisyä ja akustiikka­ratkaisuja pohdittu saman­aikaisesti arkki­tehtuuristen valintojen kanssa. Melu­mallinnuksilla varmistettiin melun­suojaamisen näkö­kulmasta paras massoittelu. Rakennusten sijoittelu ja mitta­suhteet ovat sellaiset, että ne estävät raide‑ ja katu­melun pääsyn piha‑alueille.

Spondan rakennuttama toimitilarakennus nousi harjaan Tikkurilassa 

Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda rakennuttaa Tikkurilan juna‑aseman läheisyyteen toimisto‑ ja liiketila­kiinteistöä, joka tarjoaa noin 16 000 kerros­neliömetriä korkea­laatuista ja vastuullista toimitilaa. Lauri Korpisen katu 9:ssä kesällä 2022 käynnistynyt hanke etenee suunnitelmien mukaisesti ja rakennus on harja­korkeudessa. Vuoden­vaihteessa 2024–2025 valmistuvan talon pää­vuokralaiseksi tulee Valmet. 

Energiatehokas toimisto- ja liiketilakiinteistö rakennetaan Lauri Korpisen kadulle lähelle Tikkurilan juna-asemaa. Kuva: Sponda Real Estate

Korkealaatuisen toimitalon suunnittelussa on panostettu tilojen muunto­joustavuuteen ja rakennuksen energia­tehokkuuteen. Suunnittelua on edistetty tiiviissä yhteistyössä Valmetin kanssa, jolle toteutetaan muunneltavat tilat, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla yrityksen liiketoimintaa. 

– Valmet on hyvä esimerkki globaaleista edelläkävijä­yrityksistä, jotka haluavat panostaa vastuullisiin toimi­tiloihin ja henkilökuntansa hyvin­vointiin. Keskeisillä paikoilla sijaitseville, korkea­laatuisille ja muunneltaville toimi­tiloille on vahvaa kysyntää yritysten panostaessa tiloihin, jotka houkuttavat henkilö­kuntaa toimistoille. Toimisto­ympäristössä tapahtuu luontevia kohtaamisia ja yhteis­työn tekeminen on sujuvaa, mikä ruokkii yritys­kulttuurin vahvistamista, työ­hyvin­vointia sekä innovointia, Spondan toimitus­johtaja Christian Hohenthal toteaa. 

Talon päävuokralainen Valmet siirtää Lauri Korpisen kadun toimistoon toimintansa kahdesta eri sijainnista. Rakennuksessa tulee työskentelemään noin 800 henkilöä. 

– Rakenteilla on nyt tiloja, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla toimintaamme ja henkilöstömme työ­hyvin­vointia pitkälle tulevaisuuteen. Uusi toimisto­talo on merkittävä sijoitus henkilöstöömme Suomessa. Meidät valittiin syyskuussa tekniikan alan ammattilaisten keskuudessa ihanteellisimmaksi työn­antajaksi Suomessa. Uskomme, että tämä uusi toimistomme Tikkurilassa on vahva vetovoima­tekijä seuraavina vuosina ja vuosi­kymmeninä, Valmetin kiinteistö­johtaja Kimmo Kohtamäki toteaa. 

Uudisrakennuksessa työskentelevien arkea tukevat talon moni­puoliset palvelut, kuten lounas­ravintola, Lidl‑myymälä, iso pyörä­parkki ja sen yhteydessä olevat sosiaali­tilat sekä parkki­halli sähkö­autojen lataus­pisteineen. Talon omia, arkea helpottavia palveluja täydentää alueen moni­puolinen palvelu­tarjonta. Kiinteistö sijaitsee aivan Tikkurilan juna‑aseman ja kauppa­keskus Dixin välittömässä läheisyydessä. 

– Olemme iloisia, että pääsemme vihdoin avaamaan myymälän Tikkurilan juna‑aseman läheisyyteen, jossa meitä on kaivattu jo pitkään. Tavallisesta Lidl‑konseptista poikkeava myymälä avautuu toimisto‑ ja liike­tilojen yhteyteen ja tulee vastaamaan alueen asukkaiden päivittäis­tavarakaupan tarpeisiin, Lidlin kiinteistö­kehitys­päällikkö Toni Lautala sanoo. 

Kiinteistö tavoittelee energia­tehokkuus­luokka A:ta sekä platinatason LEED‑ympäristö­sertifikaattia. Energia­tehokkuutta parantaa osaltaan ympäristö­ystävällisen maalämpö­järjestelmän käyttö. Talon katolle asennetaan aurinko­paneelit. Rakentamisesta aiheutuva hiili­jalanjälki pyritään minimoimaan, ja tavoitteena on myös täyttää EU‑taksonomian vaatimukset. 

Legendaarinen Original Sokos Hotel Vantaa uudistuu

Vantaan tunnetuin hotelli Original Sokos Hotel Vantaa uudistetaan vuoden 2024 aikana. Hotelli­huoneista ja kokous­maailmasta tehdään entistä tasokkaammat ja paremmin nyky­ajan vaatimuksia vastaaviksi. Myös ravintoloihin on luvassa uutta. Uudistuksen ensimmäinen vaihe valmistuu syksyllä 2024 ja toinen keväällä 2025.

Hotellin värimaailmaan ja ilmeeseen on tuotu elementtejä muun muassa alueen kulttuurista ja luonnosta. Kuva: Vallila Interiors

Original Sokos Hotel Vantaan, tutummin Hotelli Vantaan uudistuksessa hotelli­huoneet saavat valoisamman ja modernimman ilmeen. Koko ensimmäinen kerros vastaan­otto- ja neuvottelu­tiloineen sekä ravintoloineen saneerataan paremmin asiakkaita ja heidän moni­puolisia tarpeitaan palveleviksi.

– Hotellimme on ollut jo vuosi­kymmenten ajan kaupunkilaisten sekä matkailijoiden viihtymisen ytimessä. Haluammekin tarjota myös seuraavina vuosi­kymmeninä huippu­luokkaista palvelua ja rentoa viihtymistä entistä tasokkaammissa tiloissa hotellin perinteitä kunnioittaen. Haluamme, että lähestyttävyys ja ainut­laatuinen tunnelma sekä ensi­luokkainen asiakas­palvelu säilyvät jatkossakin, hotellinjohtaja Martin Andergård kertoo.

Vuodesta 1991 toimineen Original Sokos Hotel Vantaan sijainti juna­radan ja Tikkurilan kauppa­keskuksen vieressä vetää niin kuluttaja- kuin yritys­asiakkaita puoleensa. Tikkurila on Vantaan kovimpia kasvu­keskittymiä ja sen veto­voimaa lisää palveluiden, liikenne­järjestelmien sekä virkistys­alueiden jatkuva, voimakas kehittäminen.

Original Sokos Hotel Vantaan uudistuksen ensimmäinen vaihe toteutetaan tammikuun ja lokakuun 2024 välisenä aikana. Uuden ilmeen saavat hotellin kantaosan 165 hotelli­huonetta käytävineen ja hissi­auloineen, ensimmäisen kerroksen vastaan­ottotilat sekä moni­käyttöiset kokous­tilat, joiden tekniikka modernisoidaan.

Myös ravintola­maailmassa tapahtuu. Seurustelu­ravintola Pub Hertas avautuu ensimmäisenä asiakkaille huhtikuussa 2024. Muut ravintolat eli Amarillo, Tulisuudelma sekä yökerho Night avautuvat marraskuussa 2024.

Uudistuksen toinen vaihe valmistuu keväällä 2025, jolloin hotellin laajennus­siiven 100 hotelli­huonetta käytävineen sekä siellä sijaitsevat kokous­tilat ovat valmiita asiakkaille.

– Hotellin 265 huonetta sekä 14 eri­kokoista juhla- ja kokous­tilaa muuttuvat tyylikkäiksi ja laadukkaiksi tiloiksi, jotka vastaavat vaativimpiinkin tarpeisiin. Uudistuksessa modernisoidaan muun muassa yli 100 hengen auditorio, joka soveltuu korkea­tasoisiinkin tiedotus­tilaisuuksiin, koulutuksiin ja seminaareihin, Martin Andergård ketoo

Hotellikiinteistön omistaa julkisen alan työeläke­vakuuttaja Keva, jolle uudistus on merkittävä investointi.

– Hotelli Vantaalla on meille aivan erityinen merkitys, onhan se Kevan ensimmäisiä kiinteistö­sijoituksia noin 35 vuoden takaa. Meillä on ollut pitkä­aikainen ja hyvä yhteis­työ Sokotelin kanssa myös tämän uudistuksen suunnittelun osalta. Remontilla varmistamme, että kiinteistö tarjoaa toimivat puitteet myös jatkossa, Kevan toimitila­salkunhoitaja Leeni Andersson kertoo.

Kokoustilojen ja hotellihuone­kerrosten ilmeen ja sisustuksen suunnittelun on tehnyt Vallila Interiors. Ravintoloiden suunnittelusta vastaa Visionary Design Partners.

Jyväskylän Hipposkeskuksen rakentaminen voi alkaa

Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätös Hipposkeskus-hankkeen periaate­päätösten tarkentamisesta on saanut lain­voiman. Ensimmäisessä vaiheessa Hippoksen kommandiitti­yhtiö toteuttaa alueelle Liikuntakeskuksen monikäyttö­rakennuksen ja noin 700 auton pysäköintilaitoksen.

Jyväskylän Hipposkeskuksen rakentaminen alkaa ensi vuoden puolella. Havainnekuva: businessjyvaskyla.fi/PES Arkkitehdit

Liikuntakeskukseen sijoittuu liikunta­tiloja yli 20 lajiperheelle, moni­käyttöinen MID-areena sekä kaupallisia tiloja. Valtuusto­päätöksen lain­voimaisuus mahdollistaa sijoittaja- ja vuokralais­neuvottelujen edistämisen sekä liikunta­tilojen jatko­suunnittelun liikuntaseurojen kanssa.

– Vaiheistaminen antaa meille hyvän mahdollisuuden saada Hipposkeskus-hanke käynnistettyä muuten vaikeassa sijoitus­markkinassa, Hippos Ky:n pää­sijoittajan, Sepoksen toimitus­johtaja Jouni Alho kertoo.

Hankkeen ensimmäisen vaiheen rakentamisen arvioidaan valmistuvan keväällä 2026. Saman­aikaisesti edistetään seuraavien vaiheiden eli Osaamiskeskuksen ja Jääurheilu­keskuksen jatkosuunnittelua.

– Hipposkeskus-hankkeen toteutuksen suunnittelu etenee nyt vauhdilla ja valmius rakentamisen käynnistämiseen on alku­vuodesta, urakka­tarjoukset Liikuntakeskuksesta on saatu ja käymme selonotto­neuvotteluja, hankkeen projektijohtaja Kai Ruuhonen kertoo.

Myös Osaamiskeskuksen ja Jääurheilukeskuksen urakoiden tarjous­pyynnöt saadaan liikkeelle loppu­keväästä. Hankkeen kokonaiskustannus­arvio on noin 210 miljoonaa euroa, välittömät ja välilliset työllisyys­vaikutukset ovat yli 1 900 henkilötyövuotta.

– Tämä on toivottu uutinen. Näin suuren hankkeen käynnistyminen tuo merkittävän seudullisen piristys­ruiskeen erityisesti taantumasta kärsivälle rakennus­alalle, elinkeinojohtaja Anne Sandelin toteaa.

Esirakentaminen Hippoksella käynnistyy koe­paalutuksilla marraskuussa ja varsinaiset työmaa­järjestelyt toteutetaan alku­vuodesta 2024. Asumiselle kaavoitettu vanhojen tennis­kenttien alue otetaan samassa yhteydessä tila­päisesti käyttöön rakentamisen­aikaiselle asiakaspysäköinnille.

KTI Kiinteistötieto: Kiinteistökauppa hiljentynyt

Nopeasti muuttunut talous- ja korkoympäristö on hiljentänyt kiinteistö­markkinat. Kuluvan vuoden kiinteistökauppa­volyymi on hyytynyt finanssi­kriisin jälkeisten vuosien tasolle, ilmenee KTI Kiinteistötiedon julkaisemasta markkinakatsauksesta.

Kuva: Kiinteistötieto KTI

KTI Kiinteistötiedon mukaan vuoden 2023 kolmen ensimmäisen vuosi­neljänneksen kiinteistö­kauppa jäi 1,8 miljardiin euroon, eli alle kolmas­osaan viime vuoden vastaavan ajan­jakson 6 miljardista eurosta.

Vuoden 2023 heinä-syyskuussa kiinteistö­kauppaa käytiin noin 370 miljoonan euron arvosta. Näin matalia lukemia on tilastoitu edellisen kerran finanssi­kriisin jälkeisinä vuosina 2009–2013, jolloin kvartaali­volyymi jäi alle 400 miljoonaan euroon muutamana vuosineljänneksenä.

Vuokra-asuntokiinteistöjen kauppa­volyymi oli tammi-syyskuussa noin 600 miljoonaa euroa, mikä on viime vuosien tasoa matalampi. Noin puolet asuntokiinteistö­kaupoista on ulkomaisten sijoittajien tekemiä.

Toimistokiinteistöjen 400 miljoonan euron kauppa­volyymi koostuu pääosin suurehkojen ja hyvä­laatuisten kohteiden kaupoista. Liike‑, yhteis­kunta‑ ja tuotannollisten kiinteistöjen volyymeissä jäätiin tammi‑syyskuussa 200–300 miljoonan euroon. Ulkomaisten sijoittajien osuus tammi‑syyskuun kiinteistö­kaupoista oli 55 prosenttia.

Toimitilavuokramarkkinoilla talouden epä­varmuus painaa etenkin toimisto‑ ja liike­tilojen kysyntää. KTI:n kiinteistötiedon mukaan Helsingin keskustan uusia toimisto­vuokra­sopimuksia kuvaava indeksi nousi 3,7 prosenttia syksyn 2022 ja 2023 välisenä aikana. Toimitila­barometrin vastaajista 75 prosenttia arvioi toimisto­tilojen kokonais­tarpeen vähenevän tulevan kolmen vuoden aikana.

Liiketilamarkkinoiden epävarmuus jatkuu. Liike­tilojen vuokra­odotukset olivat Rakli-KTI Toimitilabarometrissa lähes kaikilla alueilla negatiiviset. Liike­tilojen käyttö­asteet pysyttelevät toistaiseksi vahvoina, mutta vajaa­käytön arvioidaan kasvavan.

Logistiikka-, varasto- ja tuotanto­tilojen kysyntä pysyttelee vahvana. Vuokriin odotetaan nousua kaikilla suurilla kaupunki­seuduilla. Myös käyttöaste­odotukset ovat tuotannollisissa tiloissa positiivisia.

Pääkaupunkiseudun vuokra‑asunto­­markkinoilla on runsaasti tarjontaa, jonka odotetaan sulavan rakentamisen vähenemisen myötä. Uusia asuntovuokra­sopimuksia kuvaavan indeksin nousu hidastui vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttiin. Vuokrien nousu jatkuu pääkaupunki­seudun ulko­puolisissa isoissa kaupungeissa pääkaupunki­seutua vahvempana.

Talouden ja rahoitus­markkinoiden tilanne on hyydyttänyt viime vuosien vilkasta vuokra‑asunto­rakentamista. Vielä tänä vuonna pääkaupunki­seudulle valmistuu ennätys­määrä, lähes 7 500 uutta vuokra‑asuntoa, mutta ensi vuodesta alkaen volyymit putoavat rajusti, ennakoi KTI Kiinteistötiedon markkinakatsaus.

Lippulaivan energiajärjestelmät veivät voiton

Lippulaiva on voittanut Digitaalisuus ja uuden teknologian hyödyntäminen -kategorian energiajärjestelmillään Vuoden kauppakeskusteko 2023 -kilpailussa. Vaikuttava toteutus ja yhteiskunnallinen merkitys keräsivät tuomariston kiitokset.

Lippulaiva palkittiin panostuksestaan tulevaisuuden energiajärjestelmiin Vuoden kauppakeskusteko -kilpailussa. Kuva: Citycon

Lippulaivan alla on Euroopan suurin kaupallisen rakennuksen maalämpö- ja viilennyslaitos, joka tuottaa hiilivapaata energiaa keskuksen sekä sen yhteydessä olevien asuintalojen lämmitys- ja viilennystarpeisiin. Lämpöä ei päästetä yhtään hukkaan, vaan lauhde-energia ja ilmanvaihdon ylijäämälämpö otetaan talteen ja hyödynnetään uudelleen.

Maalämpöratkaisun ansiosta Lippulaivan katolle ei tarvinnut asentaa lauhduttimia, jolloin tilaa jäi viherkatoille ja aurinkopaneeleille – keskuksen katolla on 2 400 m² aurinkopaneeleja ja on 3 500 m² viherkattoa.

Lippulaivan fiksu ja oppiva mikroverkko ohjaa ja optimoi rakennuksen energiankulutusta ja -virtoja. Järjestelmän tehtävänä on tunnistaa, milloin sähköntarpeen huiput voidaan välttää ja milloin sähköä voidaan puolestaan varastoida. Verkkoon kytketyllä Lippulaivan energiavarastolla osallistutaan Fingridin säätösähkömarkkinoille ja tasapainotetaan sähköverkon toimintaa.

Lippulaiva on maailman ensimmäinen kultatason Smart Building -sertifikaatin saanut kaupallinen keskus, minkä lisäksi sillä on myös kultatason LEED-ympäristösertifikaatti.

– Olemme iloisia Lippulaivan saamasta palkinnosta ja ylpeitä keskuksestamme, joka viime vuonna voitti samaisen kilpailun vastuullisuussarjan, keskuspäällikkö Karoliina Hurmerinta toteaa.

Vuoden kauppakeskusteko -kilpailun järjestää vuosittain Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Kilpailun tavoitteena on nostaa esiin parhaat esimerkit suomalaisten kauppakeskusten uusista ideoista.

Astra-kampusrakennuksen peruskivi muurattiin Turussa

Hartelan rakentaman Astra-kampusrakennuksen peruskivi muurattiin 31. lokakuuta Turussa. Vastuullisuus huomioidaan läpi rakennusprosessin. Hankkeen tavoitteena on saada neljän tähden RTS-luokitus.

Astra-rakennus sijaitsee lähellä Turun tuomiokirkkoa.  Kuva: Sigge Arkkitehdit

Åbo Akademin kampusalueella Tähtikortteliin rakentuva Astra-kiinteistö korvaa Gadolinia-kiinteistön osoitteessa Porthaninkatu 3–5. Rakennustyöt alkoivat tänä syksynä ja rakennus valmistuu syksyllä 2025. Hankkeen kokonaisala on 13 382 neliömetriä. 

Astra-kampusrakennuksesta tulee Åbo Akademin opiskelijoiden ja henkilökunnan kohtaamispaikka. Astraan tulee muun muassa tuki- ja kirjastopalveluita, ravintola, kahvila sekä tiloja opetusta, ryhmätyöskentelyä ja itsenäistä opiskelua varten. Rakennusta tulee käyttämään myös Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Astrasta suunnitellaan myös turkulaisten kohtaamispaikka, jonka auditorio tarjoaa hienot puitteet esimerkiksi konferensseille. 

Hankkeen tavoitteena on saavuttaa neljän tähden RTS-sertifikaatti, joka huomioi Suomen olosuhteet ympäristöasioiden näkökulmasta. 

– On ratkaisevaa, että rakentamisessa otetaan vastuu ympäristöstä ja yhteiskunnasta, ja me Åbo Akademin säätiössä haluamme olla edelläkävijöitä tässä suhteessa. Tavoitteenamme on luoda Astraan parhaimmat tilat oppimiselle ja opetukselle samalla, kun minimoimme ympäristövaikutukset. Myös alihankkijoiden on sitouduttava hiilineutraaleihin suunnitelmiin, Åbo Akademin säätiön kiinteistöpäällikkö Mika Soinio kertoi. 

– Astrassa rakennetaan kestävää pohjaa tulevaisuuden koulutukselle. Projekti on saanut vahvan startin ja toistaiseksi emme ole kohdanneet suuria yllätyksiä, vaikka työmaa sijaitsee vaativassa ympäristössä Turun tuomiokirkon naapurissa. Kaikki tähänastiset haasteet on ratkaistu aktiivisessa vuorovaikutuksessa tilaajan kanssa, Hartela Länsi-Suomen aluejohtaja Lauri Piitari kertoo.

Kampin asemakaavat päivitetään

Helsingin kantakaupungin vanhojen asemakaavojen ajantasaistaminen on käynnissä, ja Kampin asemakaavan muutoksella aloitetaan. Kaavamuutos mahdollistaa ullakkorakentamista olemassa oleviin rakennuksiin sekä palvelujen sijoittamista entistä joustavammin.

Kalevankatu. Kuva: Sakke Somerma/Helsinki Partners

Kampissa ja Leppäsuon korttelissa Etu-Töölössä on voimassa 115 erityyppistä asemakaavaa 1800-luvulta 2000-luvulle. Kaupungin mukaan monet asemakaavat eivät vastaa todellista toteutunutta rakentamista. Alueella on voimassa rakennuskieltoja, jotka poistuvat, kun asemakaavat päivitetään. Asemakaavan muutos ei koske erillisiä täydennysrakentamis- tai kehityshankkeita.

Kampin alue on kaupungin mukaan koko Suomen mittakaavassa taloudellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta.

Kaavamuutos mahdollistaa olemassa olevissa rakennuksissa ullakkorakentamista sekä muun muassa erilaisten palveluiden nykyistä joustavampaa sijoittamista soveltuviin kohteisiin.

Muutosten yhteydessä vaaditaan ilmastokestävyyden parannuksia kuten pihojen vehreyttämistä ja kestäviä, vähähiilisiä ratkaisuja. Kaavassa myös rajoitetaan tarpeetonta purkamista. Merkittävät muutokset ja täydennysrakentaminen vaativat jatkossakin erillisen asemakaavan muutoksen.

Kaavamuutoksessa kaavamerkinnät ja -määräykset yhdenmukaistetaan. Muun muassa kiinteistöjen rakennusoikeudet, rakennusalat ja käyttötarkoitukset on päivitetty vastaamaan paremmin voimassa olevien rakennuslupien ja toteutuneen rakentamisen mukaista tilannetta. Vuosien varrella moniin rakennuksiin on myös tehty muutostöitä kaupungin myöntämillä poikkeusluvilla. Nämä muutokset on nyt päivitetty uuteen asemakaavaan.

Kaavassa täydennetään ja yhtenäistetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten, puistojen, puurivien ja kaupunkikuvallisten kokonaisuuksien suojelua. Alueella on nykyisin arvokkaita, jopa 1800-luvulta peräisin olevia rakennuksia ja historiallisia puistoja vailla suojelumerkintää.

Annankadun ja Kansakoulukadun risteyksessä oleva alue muuttuu virallisesti puistoksi ja saa nimen Annanpuistikko.

Kaavaehdotusta käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa 31.10.2023. Sen jälkeen ehdotus laitetaan julkisesti nähtäville, ja siihen on mahdollisuus jättää muistutuksia. Lopullisesti asemakaavamuutoksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Zsar on myytävänä verkkohuutokaupassa

Zsar-ostoskylälle Virolahdella etsitään Huutokaupat.com-palvelusta ostajaa. Kohteelle ei ole asetettu lähtöhintaa. Kohteen välittäjänä toimii In and Out Oy, LKV ja Ensio Pulkkinen.

Ostoskylän julkisivut ovat empireä. Niiden takana olevat myymälätilat ovat teräsrunkoisia moduuleja. Kuva: Huutokaupat.com

Vaalimaan rajanylityspaikan lähellä Virolahdella sijaitseva ostoskylä käsittää 13 rakennusta, joissa on toiminut muun muassa eri luksusmerkkien outlet-myymälöitä.

Zsarin ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt vaihe valmistui marraskuussa 2018, ja se sisälsi 12 000 neliömetriä vuokrattavaa myymälätilaa ja pysäköintipaikat tuhannelle autolle. Zsar suljettiin joulukuussa 2022. Välittäjän mukaan kiinteistöä on huollettu ja ylläpidetty sulkemisen jälkeen.

Välittäjän mukaan huutokauppa kauppatapana takaa sen, että hinta määräytyy markkinatilanteen mukaan. Huutokaupat.comissa voidaan tavoittaa näkyvyyden kautta suuri yleisö sekä myös potentiaaliset ostajat sekä sijoittajat, jotka uskoisivat ostoskylän uuteen loistoon, välittäjä kertoo.

Huutokauppa päättyy tiistaina 14.11.2023 klo 20.30.

Projektiuutiset esitteli kohteen vuoden 2019 alussa.
https://www.projektiuutiset.fi/zsar-outlet-village-tuo-vaalimaalle-palan-vanhaa-helsinkia-ja-pietaria/

Valtion rakennusinvestoinnit ennätyskorkealla

Valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-konserni investoi kuluvana vuonna ennätyksellisen paljon ja rakennuttaa tiloja erityisesti turvallisuusviranomaisten käyttöön. Kokonaisuutena investointien ennustetaan nousevan yli 600 miljoonaan euroon, mikä on kaksinkertainen määrä pidemmän aikavälin keskiarvoon verrattuna.

Senaatti-kiinteistöjen suurimpiin hankkeisiin lukeutuu muun muassa Suojelupoliisin uudet toimitilat. Kuva: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, Senaatti-kiinteistöt

Senaatti-konsernissa on parhaillaan käynnissä 277 rakennushanketta eri puolilla Suomea. Investoinnit painottuvat erityisesti turvallisuustoimijoiden kohteisiin.   

Senaatti-kiinteistöjen suurimpia rakennus­hankkeita ja kokonaisuuksia ovat mm. Suojelupoliisin uudet toimi­tilat, Oulun pääpoliisiasema ja Oulun vankila, Vantaan vankilan lisä­rakennus, Itä-Uudenmaan uusi pääpoliisiasema, Kansallismuseon lisärakennus ja perus­korjaus sekä Säätytalon laaja perus­korjaus. Lisäksi käynnissä on useita rakennus­projekteja Rajavartiolaitokselle ja Poliisille.  

Puolustushallinnon tiloista vastaavan Puolustuskiinteistöjen merkittävimpiä hanke­kokonaisuuksia ovat F‑35-infrahankkeet ja Merivoimille toteutettavat infra­hankkeet, suoja­tilojen modernisointi­ohjelman toteutus sekä Puolustusvoimien kasarmien modernisoinnit yhteisen suunnitelman mukaisesti. 

Valtion rakennuttaminen jatkuu poikkeuksellisen vahvana lähi­vuodet. Vuosina 2024 ja 2025 investointien ennustetaan nousevan vuosi­tasolla jopa 750 miljoonaan euroon. Tämän jälkeen palataan takaisin maltillisemmalle, noin 500 miljoonan euron vuosi­tasolle. Rakentaminen painottuu jatkossakin korkean turvallisuus­tason kohteisiin ja valtion virastojen varautumiseen liittyviin investointeihin.  

Senaatti-kiinteistöjen investoinnit olivat 2010-luvulla keskimäärin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Erityisesti turvallisuus­viranomaisten tiloihin on investoitu voimakkaasti 2020-luvulla. Rakennus- ja kiinteistö­investoinnit olivat vuonna 2022 noin 490 miljoonaa euroa ja 2021 noin 420 miljoonaa euroa.   

Rakennusalan markkinatilanne heijastuu valtion rakennuttamiseen.  

– Muutos on ollut hyvin nopea. Vielä vuosi sitten markkina oli erittäin kuumentunut ja hintataso nousi rajusti. Eri puolilla Suomea oli vaikea saada ylipäätään tarjouksia. Nyt urakoiden hintataso on tullut huippu­tasolta selkeästi alas­päin ja tarjous­halukkuus kasvanut merkittävästi, rakennuttamis­johtaja Jonni Laitto Senaatti-kiinteistöistä sanoo. 

Senaatti-konsernin hankkeiden työllisyys­vaikutus on arviolta noin 9 000 henkilötyövuotta. Hankkeet toteutetaan eri puolilla Suomea pää­asiassa paikallisten yritysten voimin. Korkean turva­luokan rakentaminen asettaa vaatimuksia käytettäville materiaaleille ja edellyttää mm. turvallisuus­selvityksiä kaikilta työ­maalla työskenteleviltä.