AFRY ja Peab yhteistyöhön AFRYn uuden Suomen pääkonttorin kehittämiseksi Espoon Leppävaaraan

Havainnekuva aulasta. Kuva: AFRY Ark Studio

AFRY Group Finland Oy ja Peab Kiinteistökehitys Oy ovat solmineet aiesopimuksen toimistotilojen vuokraamisesta AFRYn Suomen pääkonttorin käyttöön. AFRYn Suomen uutta pääkonttoria suunnitellaan Espoon Leppävaaraan uudiskohteeseen.

Peab on saanut Espoon kaupungilta suunnitteluvarauksen AFRYn käyttöön suunnitellulle pääkonttorille osalle kiinteistöä 49-51-8-1. Varausalue rajoittuu Leppävaarassa Kehä I:een, Majurinpolkuun ja Kersantinpolkuun. Varausalue on osa vireillä olevaa Luutnantinkuja-nimistä asemakaavamuutoksen aluetta. Asemakaavamuutoksella on tarkoitus mahdollistaa kaavamuutosalueelle muun muassa työpaikkarakentamista.

Suunniteltu toimistorakennus olisi tarkoitus suunnitella yhteensopivaksi Leppävaaran yrityspuistokeskittymän kanssa alueen historiaa kunnioittaen, mikä varmistettaisiin korkeatasoisella arkkitehtuurilla, teknologialla ja kestävän kehityksen ratkaisuilla sekä hyvällä yhteistyöllä Espoon kaupungin kanssa.

AFRYn tavoitteena on, että suunniteltu toimistorakennus olisi ratkaisuiltaan kestävän kehityksen lippulaiva. Rakennukselle haetaan sekä LEED- että WELL-sertifikaattia. LEED-luokitus (Leadership in Energy and Environmental Design) on maailman käytetyin globaali rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmä. WELL Building Standard on kiinteistöjen sertifiointijärjestelmä, joka ohjaa käyttäjien hyvinvointia tukeviin ratkaisuihin.

AFRYn nykyinen Suomen pääkonttori sijaitsee Vantaankoskella Vantaalla. Mikäli hanke etenee suunnitellusti, AFRY voisi siirtyä Leppävaaran pääkonttoriin kesällä 2028.

22

touko 2024

Pääkaupunkiseudun kiinteistökauppojen markkina hyydyksissä viime vuonna

Vuoden 2023 kiinteistökauppavolyymi putosi selvästi vuoteen 2022 verrattuna, selvisi tuoreesta Helsingin kaupunginkanslian ja KTI Kiinteistötieto Oy:n tutkimusjulkaisusta Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2023–2024.

*Kuva: Janne Hirvonen/Helsinki Partners*

Nouseva korkotaso ja taloustilanteen epävarmuus leimasivat vuoden 2023 kiinteistömarkkinoita. Kiinteistökauppavolyymi putosi yli 60 prosenttia edellisen vuoden tasosta jääden 2,6 miljardiin euroon. Kauppavolyymit hiljenivät jyrkästi kaikilla kiinteistösektoreilla.

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurin sektori on tällä hetkellä vuokra-asuntokiinteistöt, jonka osuus koko kiinteistösijoitusmarkkinoiden arvosta nousee yli kolmannekseen. Asuntokiinteistösektori oli myös kiinteistökauppamarkkinoiden vaihdetuin sektori vuoden 2023 ammattimaisilla kiinteistösijoitusmarkkinoilla. Asuntokiinteistöjen osuus vuoden 2023 matalaksi jääneestä kokonaiskauppavolyymistä oli 27 prosenttia. Euromääräisesti asuntokiinteistöjenkin kauppavolyymi jäi kuitenkin murto-osaan muutaman edellisen vuoden lukemista.

Toimistot ovat monina vuosina olleet kiinteistökauppamarkkinoiden vaihdetuin sektori, mutta vuonna 2023 niiden osuus kokonaisvolyymistä jäi 17 prosenttiin. Euromääräisesti vuoden 2023 toimistokiinteistöjen reilun 400 miljoonan euron kauppavolyymi oli toiseksi matalin kautta aikain.

Liikekiinteistöjen kauppavolyymit ovat pysytelleet niiden suhteellista markkinaosuutta matalampina viimeisten viiden vuoden ajan. Vuosi 2023 ei tuonut muutosta tilanteeseen, vaikka ihmisten lisääntynyt liikkuminen on kasvattanut kävijämääriä kauppakeskuksissa ja kaupunkien keskustoissa. Koko vuoden liikekiinteistökauppavolyymi jäi reilusti alle 300 miljoonaan euroon, joka on matalin lukema seurannassa kautta aikain.

Taloustilanteen epävarmuus heikentää myös toimitilojen vuokramarkkinoita. Pääkaupunkiseudun toimistotiloja jo pitkään vaivannut vajaakäyttö pahenee entisestään, kun pienenevä tilakysyntä kohdistuu pääosin hyväsijaintisiin ja laadukkaisiin tiloihin. Vuoden lopussa pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden tiloista 14,6 prosenttia oli tyhjillään.

Liiketilavuokrien kehitysodotukset painuivat lähes kaikilla alueilla jälleen negatiivisiksi vuoden 2023 alkupuolella. Haasteista huolimatta liiketilojen käyttöasteet ovat kuitenkin pysytelleet melko korkeina. Kaikkien liiketilojen keskimääräinen käyttöaste oli pääkaupunkiseudulla 93,5 prosenttia syyskuussa 2023.

Pääkaupunkiseudun kiinteistökauppavolyymi putosi 1,2 miljardiin euroon vuonna 2023, joka oli matalin lukema sitten vuoden 2012. Pääkaupunkiseudun kiinteistömarkkina-aktiviteetti pieneni myös suhteellisesti, kun koko maan volyymistä 46 prosenttia kohdistui Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Pääkaupunkiseudun rooli Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla pysyttelee kuitenkin varsin vahvana.

09

helmi 2024

Espoon Leppävaaran kehitysideoita saa kommentoida

Leppävaaran ideakilpailun toiseen vaiheeseen valittiin kesällä 5 ehdotusta, joita tekijät ovat sen jälkeen jatkokehittäneet. Espoo etsii kilpailulla Leppävaaraan junaradan pohjoispuolelle toiminnallisesti, kaupunkirakenteellisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoista kokonaissuunnitelmaa.

*Walkaround on yksi viidestä ehdokkaasta. Havainnekuvan vasemmassa ylälaidassa junarata ja kauppakeskus Sello. Kuva: Espoon kaupunki/ Walkaround -ehdotus*

Kansainvälisen kaksivaiheisen ideakilpailun ensimmäiseen vaiheeseen tuli yhteensä 56 ehdotusta, joiden joukosta tuomaristo valitsi viisi kilpailun toiseen vaiheeseen. Toiseen vaiheeseen valitut ehdotukset ovat Kroketti, Lanternat, Super-Plus, Taikavarpu ja Walkaround.

Ehdotukset ovat nähtävissä verkossa, jossa niitä voi kommentoida. Kommentit toimitetaan kilpailun tuomaristolle, joka valitsee kilpailun voittajan helmi-maaliskuussa 2024.

Espoon kaupungin mukaan kilpailijoilta odotetaan ratkaisua, joka muodostaa yhdessä kauppakeskus Sellon laajennuksen kanssa toiminnallisesti yhtenäisen keskustakokonaisuuden ja mahdollistaa korkeatasoisen liikenneterminaalin sekä luontevat yhteydet radan yli, asemalaitureille, bussiterminaaliin, Viaporintorille ja pikaraitiolinja 15:n pysäkille.

Kilpailu järjestetään yhteistyössä Suomen arkkitehtiliiton (SAFA) kanssa. Kilpailusivusto on osoitteessa https://espoo-leppavaaran-keskus-entries2-tietoa-cc.vercel.app/

14

joulu 2023

Senaatti myi Otaniemestä kaksi kiinteistöä Newil&Baulle ja Kusinkapitalille

Senaatti-kiinteistöt on tehnyt kiinteistökaupan Newil and Bau Oy:n ja Kusinkapital Ab:n hallinnoiman yhtiön kanssa kahdesta kiinteistöstä Otaniemessä. Kiinteistöt muodostavat suuren kehitettävän kokonaisuuden Kivimiehen alueella, jossa on vireillä asemakaavan muutos.

Kaupan kohteena olevat kiinteistöt Kivimiehentie 1 ja 2 sijaitsevat keskeisellä paikalla Otaniemen yliopistokampuksen ja Keilaniemen välissä. Rakennukset ovat toimineet aikaisemmin toimisto-, laboratorio-, opetus- ja majoituskäytössä. Myynnistä järjestettiin viime keväänä tarjouskilpailu.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että tämä vaille valtiokäyttöä jäänyt kiinteistökokonaisuus sai nyt uuden omistajan, joka pääsee saattamaan loppuun käynnissä olevan kaavamuutoksen ja tuo tämän kokonaisuuden kehittämiseen kokemuksensa erityisesti asuntokehittäjän näkökulmasta, Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Emmi Sihvonen sanoo.

Newil&Baun ja Kusinkapitalin suunnitelmana on kehittää korttelia asuinkäyttöön, elävöittää aluetta sekä tuoda sinne lisää palveluita, kuten päiväkoti ja leikkipuisto. Kokonaisuudesta on käynnissä arkkitehtikutsukilpailu, jonka voittaja valitaan alkuvuodesta.

– Tavoitteenamme on luoda kokonaisuudesta Espoon kiehtovin uusi asuinalue, jossa yhdistyvät yksityiskohtiin ulottuva arkkitehtuuri, vehreys, ekologisuus ja arkea helpottavat palvelut, Newil & Baun toimitusjohtaja Petri Ylivuori toteaa.

Asuntorakennuttaja Newil & Baun asuntomyynti vuonna 2022 oli 80 miljoonaa euroa, ja sopimuksissa oleva hankekanta on yhtiön mukaan yli 400 miljoonaa euroa. Kusinkapitalon yksityinen perheomisteinen sijoitusyhtiö. Omistajat ovat Hartwallin suvun yksi sukuhaara.

30

marras 2023

Keilaniemen toimistotornin rakentaminen jää vielä toteutumatta

SRV tiedotti toukokuussa 2023 päässeensä yhteisymmärrykseen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen sekä HGR Property Partners Oy:n muodostaman konsortion kanssa projektijohtourakkasopimuksen pääehdoista liittyen merkittävän kokoisen toimistotornin rakentamiseen Keilaniemeen.

*Espoon Keilaniemeen suunnitellun toimistotornin rakentaminen viivästyy. Havainnekuva Keilaniemenrannasta: HGR*

Kohteen rakennustöiden aloittaminen oli ehdollinen kiinteistökehityshankkeelle tavanomaisten investointiedellytysten toteutumiselle ja tilaajakonsortion lopullisen hankepäätöksen syntymiselle.

Tilaajakonsortio vahvisti SRV:lle, että edellytyksiä hankkeen aloittamiselle ei ole saavutettu tavoitellussa aikataulussa ja siten hanke ei etene suunnitellusti.

– Teimme laajan tornirakentamisen kokemuksemme pohjalta yhteistyössä tilaajakonsortion kanssa merkittävän kehitystyön tukeaksemme hankkeen aloitusedellytysten toteutumista. Markkinatilanteesta johtuen kohteen aloitusedellytykset eivät ainakaan tässä vaiheessa toteudu suunnitellusti ja tavoitellussa aikataulussa, SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola sanoo.

17

marras 2023

Espoon ensimmäinen Noli Studios Otaniemeen

Espoon ensimmäinen Noli Studios -hotelli valmistuu Otaniemeen joulukuussa. Uudessa hotellissa on 15 kerrosta ja 406 studiota.

Noli Otaniemi on näyttävä ja omaleimainen maamerkki. Kuva: Noli Studios

Nolin konseptiin kuuluvat monipuoliset yhteiskäyttötilat. Noli Otaniemessä ovat muun muassa saunaosasto, yhteiskeittiö, oleskelu- ja työskentelytilat sekä kuntosali. Uudiskohteen ensimmäiset majoittujat vastaanotetaan helmikuussa 2024.

– Sijainti Tapiolan ja Otaniemen pohjoisessa nivelkohdassa vaati näyttävää ja omaleimaista maamerkkiä. Noli Otaniemen massa kohoaa ylpeästi alueelle ominaiselta punatiiliseltä jalustalta. Rakennuksen kulmikas muotoilu vinoine kattoineen on helposti tunnistettavissa kaukomaisemassa. Massa on jaettu kahteen siipeen, jotka sijoittuvat vinoon toisiinsa nähden antaen rakennukselle modernin ja dynaamisen ulkonäön, Noli Otaniemen suunnittelija, arkkitehti SAFA Niilo Ikonen Avarrus Arkkitehdeiltä kertoo.

– Tornien julkisivua on elävöitetty tiilenpunaisilla siipisäleillä, jotka tekevät siitä vaihtelevan näköisen eri katselukulmista ja erilaisissa valaistusolosuhteissa. Siipisäleiden asettelussa on hyödynnetty algoritmista suunnittelua siten, että ne harvenevat ylöspäin mennessä luoden tornin yläosaan vaaleamman ja keveämmän vaikutelman. Samalla ne suojaavat ikkunoita suoralta auringonvalolta ja häikäisyltä, mikä vähentää tilojen jäähdytyksen tarvetta. Säleiden näennäisen sattumanvarainen, mutta matemaattisesti määräytyvä sijoittelu heijastaa kampusalueen tieteellistä luonnetta.

– Lintujensuojelualueen vieressä sijaitsevan rakennuksen suunnittelussa vältettiin suuria yhtenäisiä lasipintoja, jotta estettäisiin lintujen törmääminen rakennukseen. Tämä on esimerkki siitä, että vaikka rakennus on moderni ja näyttävä, on se suunniteltu toimimaan harmoniassa ympäröivän luonnon kanssa, Ikonen sanoo.

Otaniemen Nolille tavoitellaan LEED-sertifikaatin Platinum-tasoa ja päivittäistavarakaupalle LEED Gold -sertifikaattia. Kohteeseen tulee maalämpö sekä aurinkopaneelit. Päivittäistavarakaupan lauhdelämpöä tullaan hyödyntämään kiinteistön lämmityksessä.

Noli Otaniemi on seitsemäs ja toistaiseksi suurin Noli Studios -hotelli Suomessa. Ensimmäinen Noli avattiin Katajanokalle vuonna 2019. Konsepti laajentui Puolaan marraskuun 2023 alussa.

06

marras 2023

Lippulaivan energiajärjestelmät veivät voiton

Lippulaiva on voittanut Digitaalisuus ja uuden teknologian hyödyntäminen -kategorian energiajärjestelmillään Vuoden kauppakeskusteko 2023 -kilpailussa. Vaikuttava toteutus ja yhteiskunnallinen merkitys keräsivät tuomariston kiitokset.

*Lippulaiva palkittiin panostuksestaan tulevaisuuden energiajärjestelmiin Vuoden kauppakeskusteko -kilpailussa. Kuva: Citycon*

Lippulaivan alla on Euroopan suurin kaupallisen rakennuksen maalämpö- ja viilennyslaitos, joka tuottaa hiilivapaata energiaa keskuksen sekä sen yhteydessä olevien asuintalojen lämmitys- ja viilennystarpeisiin. Lämpöä ei päästetä yhtään hukkaan, vaan lauhde-energia ja ilmanvaihdon ylijäämälämpö otetaan talteen ja hyödynnetään uudelleen.

Maalämpöratkaisun ansiosta Lippulaivan katolle ei tarvinnut asentaa lauhduttimia, jolloin tilaa jäi viherkatoille ja aurinkopaneeleille – keskuksen katolla on 2 400 m² aurinkopaneeleja ja on 3 500 m² viherkattoa.

Lippulaivan fiksu ja oppiva mikroverkko ohjaa ja optimoi rakennuksen energiankulutusta ja -virtoja. Järjestelmän tehtävänä on tunnistaa, milloin sähköntarpeen huiput voidaan välttää ja milloin sähköä voidaan puolestaan varastoida. Verkkoon kytketyllä Lippulaivan energiavarastolla osallistutaan Fingridin säätösähkömarkkinoille ja tasapainotetaan sähköverkon toimintaa.

Lippulaiva on maailman ensimmäinen kultatason Smart Building -sertifikaatin saanut kaupallinen keskus, minkä lisäksi sillä on myös kultatason LEED-ympäristösertifikaatti.

– Olemme iloisia Lippulaivan saamasta palkinnosta ja ylpeitä keskuksestamme, joka viime vuonna voitti samaisen kilpailun vastuullisuussarjan, keskuspäällikkö Karoliina Hurmerinta toteaa.

Vuoden kauppakeskusteko -kilpailun järjestää vuosittain Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Kilpailun tavoitteena on nostaa esiin parhaat esimerkit suomalaisten kauppakeskusten uusista ideoista.

06

marras 2023

Pikaraitiolinja houkuttelee yrityksiä, asuntorakentamista ja investointeja Espooseen

Espoosta tulee Raide-Jokerin myötä ratikkakaupunki. Espoon Keilaniemen ja Helsingin Itäkeskuksen välillä kulkeva pikaraitiolinja 15 aloittaa liikennöinnin 21. lokakuuta.

Koeajossa oleva pikaratikka Otaniemessä. Kuva: Espoon kaupunki

Raiteet eivät pelkästään liikuta ihmisiä paikasta toiseen, vaan ne vaikuttavat myös maankäyttöön ja kaupunkirakenteeseen.

– Raiteet houkuttelevat yrityksiä ja investointeja, mikä näkyy Keilaniemen, Otaniemen ja Leppävaaran kehityksessä ja vetovoimassa. Pikaraitiotie on tärkeä seudullinen hanke, Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo toteaa.

– Yritykset ja asuntorakentajat ovat kiinnostuneita hyvästä sijainnista joukkoliikenteen solmukohdissa. Espoossa pikaraitiotie tarjoaa vaihtoyhteyden metroon Keilaniemessä ja Otaniemessä sekä junaan Leppävaarassa. Raiteiden ääreen kannattaa rakentaa tiiviitä keskustoja, joissa on kattavat palvelut, kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen sanoo.

Kaavoitus Raide-Jokerin varrella on ollut vilkasta sen jälkeen, kun päätös pikaraitiotien rakentamisesta tehtiin kesäkuussa 2016. Kaavoituksen painopiste on kohdistunut Keilaniemeen, Otaniemeen ja Leppävaaraan.

Pikaraitiotien varrelle on Espoossa kaavoitettu uusia asuntoja noin 400 000 kerrosneliömetriä sen jälkeen, kun päätös pikaraitiotien rakentamisesta tehtiin. Samaan aikaan uusille toimitiloille on luotu mahdollisuuksia noin 100 000 kerrosneliömetrin verran.

Espoo on arvioinut asukas- ja työpaikkamäärien kasvua pikaraitiolinja 15:n vyöhykkeen varrella vuoteen 2040 mennessä. Arvion mukaan asukasmäärä kasvaa 15 000:lla verrattuna nykyhetkeen. Voimakkainta kasvun ennakoidaan olevan Otaniemi-Keilaniemi-alueella, jossa asukasluvun uskotaan kasvavan 10 000:een. Alueen työpaikkojen määrän ennakoidaan kasvavan yli 4 000:lla.

Kasvu jatkuu myös Leppävaarassa ja Perkkaalla, jossa sekä väestö- että työpaikkamäärän ennakoidaan kasvavan yli 4 000:lla vuoteen 2040 mennessä.

Raideliikenne on tehokas tapa pienentää liikenteen päästöjä. Espoon tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja lähipäästötön pikaraitiotie tukee tätä tavoitetta.

19

loka 2023