Senaatti-kiinteistöt ja VR-Yhtymä Oyj ovat visioineet omistamalleen Turun Tavara-aseman alueelle uutta kaupunkikeskustan laajennusta. Visiotyö on tehty yhteistyössä Turun kaupungin sekä Väyläviraston kanssa. Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia asuin-, toimisto- ja palvelurakentamiseen sekä virkistyskäyttöön.
Havainnekuva: Senaatti-kiinteistöt
Valtaosa Tavara-aseman alueesta on valtion omistuksessa ja hallinnassa. Alueen junarataan rajautuva eteläosa tarvitaan rautatieliikenteen tarpeisiin toistaiseksi, ja sinne siirtyy toimintoja Turun ratapihalta. Tämänkin jälkeen suurin osa alueesta jää käyttämättömäksi.
Nyt kaavoitettavaksi esitettävälle alueelle voisi tulla asuntorakentamista noin 1000 asukkaalle ja 700 työpaikkaa. Visiotyön laadinnan yhteydessä on jo tehty alueen kaupallinen selvitys, luontoselvitys ja rakennushistoriallinen selvitys.
Asuntojen ja työpaikkojen lisäksi alueelle syntyisi uusi metsäpuisto. Puiston reunalla sijaitsisi päiväkoti. Puistoalue mahdollistaisi turvallisen reitin jalankulkijoille ja pyöräilijöille sekä yhdistäisi Kirstinpuiston, tavara-aseman ja Pukkilan asuinalueet raiteiden yli kulkevalla siltayhteydellä.
Valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-konserni investoi kuluvana vuonna ennätyksellisen paljon ja rakennuttaa tiloja erityisesti turvallisuusviranomaisten käyttöön. Kokonaisuutena investointien ennustetaan nousevan yli 600 miljoonaan euroon, mikä on kaksinkertainen määrä pidemmän aikavälin keskiarvoon verrattuna.
Senaatti-kiinteistöjen suurimpiin hankkeisiin lukeutuu muun muassa Suojelupoliisin uudet toimitilat. Kuva: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, Senaatti-kiinteistöt
Senaatti-konsernissa on parhaillaan käynnissä 277 rakennushanketta eri puolilla Suomea. Investoinnit painottuvat erityisesti turvallisuustoimijoiden kohteisiin.
Senaatti-kiinteistöjen suurimpia rakennushankkeita ja kokonaisuuksia ovat mm. Suojelupoliisin uudet toimitilat, Oulun pääpoliisiasema ja Oulun vankila, Vantaan vankilan lisärakennus, Itä-Uudenmaan uusi pääpoliisiasema, Kansallismuseon lisärakennus ja peruskorjaus sekä Säätytalon laaja peruskorjaus. Lisäksi käynnissä on useita rakennusprojekteja Rajavartiolaitokselle ja Poliisille.
Puolustushallinnon tiloista vastaavan Puolustuskiinteistöjen merkittävimpiä hankekokonaisuuksia ovat F‑35-infrahankkeet ja Merivoimille toteutettavat infrahankkeet, suojatilojen modernisointiohjelman toteutus sekä Puolustusvoimien kasarmien modernisoinnit yhteisen suunnitelman mukaisesti.
Valtion rakennuttaminen jatkuu poikkeuksellisen vahvana lähivuodet. Vuosina 2024 ja 2025 investointien ennustetaan nousevan vuositasolla jopa 750 miljoonaan euroon. Tämän jälkeen palataan takaisin maltillisemmalle, noin 500 miljoonan euron vuositasolle. Rakentaminen painottuu jatkossakin korkean turvallisuustason kohteisiin ja valtion virastojen varautumiseen liittyviin investointeihin.
Senaatti-kiinteistöjen investoinnit olivat 2010-luvulla keskimäärin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Erityisesti turvallisuusviranomaisten tiloihin on investoitu voimakkaasti 2020-luvulla. Rakennus- ja kiinteistöinvestoinnit olivat vuonna 2022 noin 490 miljoonaa euroa ja 2021 noin 420 miljoonaa euroa.
Rakennusalan markkinatilanne heijastuu valtion rakennuttamiseen.
– Muutos on ollut hyvin nopea. Vielä vuosi sitten markkina oli erittäin kuumentunut ja hintataso nousi rajusti. Eri puolilla Suomea oli vaikea saada ylipäätään tarjouksia. Nyt urakoiden hintataso on tullut huipputasolta selkeästi alaspäin ja tarjoushalukkuus kasvanut merkittävästi, rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto Senaatti-kiinteistöistä sanoo.
Senaatti-konsernin hankkeiden työllisyysvaikutus on arviolta noin 9 000 henkilötyövuotta. Hankkeet toteutetaan eri puolilla Suomea pääasiassa paikallisten yritysten voimin. Korkean turvaluokan rakentaminen asettaa vaatimuksia käytettäville materiaaleille ja edellyttää mm. turvallisuusselvityksiä kaikilta työmaalla työskenteleviltä.
Senaatti-kiinteistöt myy Jokioisten kartanon kiinteistökokonaisuuden, joka pitää sisällään 96 hehtaarin peltoalueet sekä lukuisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Historiallinen kartanorakennus ja sen miljöö on ollut keskeinen osa Jokioisten alueen historiaa ja kulttuuria jo satojen vuosien ajan.
Historiallisen Jokioisten tilan päärakennus on valmistunut 1700-luvun lopussa. Kuva: Senaatti-kiinteistöt
– Jokioisten kartano ei ole vain rakennus, vaan laaja kiinteistökokonaisuus, joka tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Kartanon tontilla sijaitsee muun muassa yli 200-vuotias englantilaistyylinen puisto, joka on säilyttänyt alkuperäisen loistonsa, kohteen myynnistä vastaava Senaatin myyntipäällikkö Sirpa Rouhiainen sanoo.
Jokioisten kartano myydään, koska sille ei ole valtion käyttöä ja alueella toimivan Luonnonvarakeskuksen tilatarpeet ovat vuosien varrella muuttuneet, ja sen toimintoja on keskitetty Jokioisilla sijaitsevalle kampukselle. Valtion kiinteistöstrategian mukaan valtiolle tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan ja omistukseen sidotut pääomat vapautetaan yhteiskunnan muihin tarpeisiin.
Jokioisten tilan historiaa on kirjattu jo 1500-luvulta lähtien. Tilasta muodostettiin säteri 1618. Omistukset vaihtuivat ja hajosivat useisiin käsiin kunnes se jälleen yhdistettiin 1764 ja maaherra Ernst Gustaf von Willebrand lunasti 1791 koko jättiläismäisen säteritilan itselleen.
Maaherra von Willebrand oli Jokioisten kartanon isännistä ensimmäinen, joka osallistui henkilökohtaisesti maaomaisuutensa hoitamiseen. Hänen aikanaan tilalla oli rakennustoiminta poikkeuksellisen mittavaa: 18 vuoden aikana toteutettiin yhteensä 30 rakennusta. Päärakennuksen lisäksi rakennettiin väen asuntoja, maatalouden hyötyrakennuksia ja perustetun teollisuuden edellyttämiä rakennuksia kuten saha, mylly, verkatehdas ja rautaruukki. Maaherra von Willebrandin pyrkimykset maanviljelyksen ja sen rakennusten suhteen tähtäsivät kokeilevien ja tavanomaisesta poikkeavien ratkaisujen löytämiseen.
Senaatti-kiinteistöjen omistamalle alueelle Turun Pihlajaniemen pohjoisosaan kaavoitetaan noin 2 500 asukkaalle urbaania ja merellistä asuinaluetta.Asemakaavamuutoksen tavoitteena on rakentaa uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden. Sweco on Senaatti-kiinteistöjen kumppanina mukana vahvistamassa Turun kaupungin ilmastotavoitteita kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä.
Havainnekuva, Turun Pihlajaniemen Katanpäänpuisto. Kuva: Sweco
Pihlajaniemen pohjoisosan asemakaavamuutoksessa kiinnitetään erityistä huomiota Turun kaupungin ilmastotavoitteiden ja kestävien kulkumuotojen tehokkaaseen kasvattamiseen. Alueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa 2024. Neljään urakkaan jaettu hanke tähtää kokonaisuudessaan valmiiksi 2029.
– Alueen maanomistajana Senaatti-kiinteistöt on vahvasti sitoutunut edistämään hiilineutraalisuutta ja biodiversiteetin kasvattamista Pihlajaniemen alueella. Tavoitteenamme on luoda ilmastoviisas ja luontoarvoja kunnioittava uusi kaupunginosa, joka tukee Turun kaupungin ja valtion ilmastotavoitteita ja edistää kestävien kulkumuotojen käyttöä, Otto Virenius Senaatti-kiinteistöistä kertoo.
Sweco on laatinut asemakaavan pohjalta suunnittelualueelle katu- ja puistosuunnitelmat sekä katujen ja puistojen rakentamissuunnitelmat, jotka käsittävät alueen katujen, vesihuollon, puistojen sekä hulevesien suunnittelun. Rakennesuunnittelijat ja arkkitehdit ovat laatineet suunnitelmat katseluterassista, paviljongista sekä neljästä sillasta, jotka yhdessä jalankulku- ja pyöräilyreittien kanssa muodostavat virkistys-, huolto- ja pelastustiereitistön.
Kaupunkivihreällä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä sen vaikutuksiin varautumisessa. Erityisesti uusia asuinalueita suunnitellessa voidaan alusta asti kiinnittää huomiota kasviston ja viheralueiden määrään ja laatuun. Pihlajaniemen keskeisen viheralueen sekä katuvihreän tavoitteena on varastoida ilmakehän hiilidioksidia, lisätä varjoisia alueita, muokata pienilmastoa miellyttävämmäksi sekä edistää hulevesien hallintaa ja toimia hulevesien tulvatilavuutena.
– Kaupunkivihreällä on muitakin hyötyjä: se tukee ihmisten ja eliöstön hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuutta, josta erityisesti kaupunkialueilla on suuri pula, Swecon maisemasuunnittelun projektipäällikkö Jenni Tuuli kertoo. Tuuli johtaa suunnitteluhankkeessa luonnon monimuotoisuustyötä.
Nykyisellään suunnittelualuetta halkoo avo-oja, johon kerääntyy hulevesiä useamman kilometrin päästä. Hulevesipuistojen ja kosteikkojen suunnittelu osaksi kaupunkirakennetta on yksi keino hallita sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen myötä yleistyneitä rankkasateita ja isojakin vesimassoja.
– Ojan ympärille on suunniteltu vehreä hulevesipuisto, jossa vesi polveilee purossa kerääntyen välillä lampiin ja kosteikkoihin. Samalla vesiä voidaan viivyttää, haihduttaa ja laskeuttaa luonnonmukaisin keinoin, Jenni Tuuli sanoo.
Myös alueen puusto on mietitty uudesta näkökulmasta. Turun kaupungin puuasiantuntija Aki Männistö on mukana hankkeessa laajentamassa Pihlajaniemen alueen puulajivalikoimaa.
– Kaupunkiympäristössä biodiversiteetin kehityksen kulmakiviä on ennakkoluuloton harvinaisten tai vähemmän käytettyjen lajien kokeilu. Alueen sisäisillä tonttikaduilla sekä aluetta halkovan promenadilla ja Pihlajaniemenaukiolla on toteutettu monilajisia ja kerroksellisia istutuksia, Aki Männistö kertoo.
Pölyttäjiä on Pihlajaniemessä pyritty huomioimaan suosimalla hulevesirakenteen reunoilla muun muassa pajuja, leppiä ja pihlajia sekä muita kukkivia lajeja kuten kirsikka- ja koristeomenapuita. Alueelle istutetaan heiniä sekä monilajisia ja -kerroksisia perennaistutuksia. Lisäksi säilytetään luonnontilaisia alueita, joilla kasvaa nuorta lehtimetsikköä sekä kosteaan paikkaan sopivia kasveja.
Senaatti-kiinteistöt myy Tampereen Hervannassa sijaitsevan toimisto-, laboratorio- ja tutkimushallitiloja sisältävän kiinteistökokonaisuuden.
Senaatti-kiinteistöt myy Tampereen Hervannassa Tekniikankatu 1:ssä sijaitsevan toimistokiinteistön. Kuva: Tuomas Uusheimo, Senaatti-kiinteistöt
Myytävä kohde sijaitsee keskeisellä paikalla Tampereen Hervannassa. Alue rajautuu pohjoisessa Poliisiammattikorkeakouluun, idässä ja lännessä tuleviin asuinkerrostalokortteleihin ja etelässä Tampereen yliopiston Hervannan kampukseen.
Vuosina 1991–2001 rakennettu kiinteistö on kokonaispinta-alaltaan noin 12 400 neliömetriä. Kiinteistössä on noin 10 000 neliömetriä vuokrattavaa pinta-alaa 1+3 kerroksessa. Toimistorakennuksessa on myös laboratorio- ja tutkimushallitiloja. Nykyisen kaavamerkinnän mukaan kiinteistö kuuluu tutkimus- ja opetustoimintaa sekä terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeseen. Rakennusoikeus on19 500 kerrosneliömetriä, ja vireillä on kaavamuutos KTY-tontiksi.
Hervannasta löytyy monipuoliset palvelut arjen tarpeisiin. Lisäksi kaupunginosassa on useita puistoja ja viheralueita. Hervannassa sijaitsee myös kauppakeskus Duo, Hermian työpaikka-alue sekä isoja oppilaitoksia kuten Tredu, Poliisiammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto.
Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt uudelleen tarjouskilpailun Pasilassa Asemapäällikönkatu 14:ssä sijaitsevasta toimistokiinteistöstä. Edellinen tarjouskilpailu käytiin syksyllä 2022.
Kuva: Senaatti-kiinteistöt
– Kohteesta aikaisemmin järjestetyssä tarjouskilpailussa ja sen kauppaneuvotteluissa ei päästy lopulliseen kiinteistökauppaan, ja tämän vuoksi kohde laitetaan uudestaan myyntiin. Uskomme, että uusi omistaja löytyy nyt käynnistyneellä tarjouskilpailulla, kohteen myynnistä vastaava Senaatin myyntipäällikkö Leena Palokangas sanoo.
Vuonna 1987 valmistunut kohde myydään sellaisenaan voimassa olevalla asemakaavalla, jossa kiinteistö on osoitettu hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi YH. Tontin pinta-ala on 1971 neliötä ja rakennusoikeus kaikkiaan 6750 neliötä. Senaatti-kiinteistöjen kohde-esitteen mukaan Asemapäällikönkatu 14:n tekninen kunto on heikko.
Senaatti-kiinteistöjen mukaan Pasila on Suomen saavutettavin paikka ja Helsingin toimitilarakentamisen avainalue, jonne Helsingin keskusta laajenee tulevina vuosina. Myytävä kohde soveltuu Senaatti-kiinteistöjen mukaan erinomaisesti toimisto- ja liiketilaksi yhdelle tai useammalle käyttäjälle.
Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt tarjouskilpailun Kaarinassa Piikkiön alueella, Yltöisten kylässä sijaitsevasta puutarhatuotannon tutkimustilasta.
Myytävällä 37 158 neliömetrin suuruisella määräalalla sijaitsee 17 rakennusta, jotka ovat olleet osa entistä puutarhatutkimustilaa. Rakennuskokonaisuuteen kuuluu muun muassa viisi asuinrakennusta, päärakennus, ruokala ja kasvihuone.
Kohteet ovat nykyään tyhjillään, pois lukien kasvihuone, joka on vuokrattu Luonnonvarakeskus LUKE:lle. Alue ja suurin osa rakennuksista on suojeltu rakennusperintölain nojalla.
Alueen rakennuskanta kattaa eri aikakausilta peräisin olevia rakennuksia. Tutkimustilan yleissuunnitelman laati arkkitehti Otto-Iivari Meurman vuonna 1929, ja hän suunnitteli alueen päärakennuksen ja ruokalan.
Koetilalla on ollut merkittävä rooli maatalous- ja puutarhatutkimuksessa. Alun perin se toimi viljelykokeiden ja tutkimustoiminnan paikkana, erityisesti avomaan vihannesten ja kasvihuonekasvien osalta. Alueelle perustettiin myös arboretum eli puulajipuisto. Myöhemmin alueelle rakennettiin asuinrakennuksia, mukaan lukien arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema johtajan huvila.
