Jyväskylän Hipposkeskuksen rakentaminen voi alkaa

Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätös Hipposkeskus-hankkeen periaate­päätösten tarkentamisesta on saanut lain­voiman. Ensimmäisessä vaiheessa Hippoksen kommandiitti­yhtiö toteuttaa alueelle Liikuntakeskuksen monikäyttö­rakennuksen ja noin 700 auton pysäköintilaitoksen.

Jyväskylän Hipposkeskuksen rakentaminen alkaa ensi vuoden puolella. Havainnekuva: businessjyvaskyla.fi/PES Arkkitehdit

Liikuntakeskukseen sijoittuu liikunta­tiloja yli 20 lajiperheelle, moni­käyttöinen MID-areena sekä kaupallisia tiloja. Valtuusto­päätöksen lain­voimaisuus mahdollistaa sijoittaja- ja vuokralais­neuvottelujen edistämisen sekä liikunta­tilojen jatko­suunnittelun liikuntaseurojen kanssa.

– Vaiheistaminen antaa meille hyvän mahdollisuuden saada Hipposkeskus-hanke käynnistettyä muuten vaikeassa sijoitus­markkinassa, Hippos Ky:n pää­sijoittajan, Sepoksen toimitus­johtaja Jouni Alho kertoo.

Hankkeen ensimmäisen vaiheen rakentamisen arvioidaan valmistuvan keväällä 2026. Saman­aikaisesti edistetään seuraavien vaiheiden eli Osaamiskeskuksen ja Jääurheilu­keskuksen jatkosuunnittelua.

– Hipposkeskus-hankkeen toteutuksen suunnittelu etenee nyt vauhdilla ja valmius rakentamisen käynnistämiseen on alku­vuodesta, urakka­tarjoukset Liikuntakeskuksesta on saatu ja käymme selonotto­neuvotteluja, hankkeen projektijohtaja Kai Ruuhonen kertoo.

Myös Osaamiskeskuksen ja Jääurheilukeskuksen urakoiden tarjous­pyynnöt saadaan liikkeelle loppu­keväästä. Hankkeen kokonaiskustannus­arvio on noin 210 miljoonaa euroa, välittömät ja välilliset työllisyys­vaikutukset ovat yli 1 900 henkilötyövuotta.

– Tämä on toivottu uutinen. Näin suuren hankkeen käynnistyminen tuo merkittävän seudullisen piristys­ruiskeen erityisesti taantumasta kärsivälle rakennus­alalle, elinkeinojohtaja Anne Sandelin toteaa.

Esirakentaminen Hippoksella käynnistyy koe­paalutuksilla marraskuussa ja varsinaiset työmaa­järjestelyt toteutetaan alku­vuodesta 2024. Asumiselle kaavoitettu vanhojen tennis­kenttien alue otetaan samassa yhteydessä tila­päisesti käyttöön rakentamisen­aikaiselle asiakaspysäköinnille.

KTI Kiinteistötieto: Kiinteistökauppa hiljentynyt

Nopeasti muuttunut talous- ja korkoympäristö on hiljentänyt kiinteistö­markkinat. Kuluvan vuoden kiinteistökauppa­volyymi on hyytynyt finanssi­kriisin jälkeisten vuosien tasolle, ilmenee KTI Kiinteistötiedon julkaisemasta markkinakatsauksesta.

Kuva: Kiinteistötieto KTI

KTI Kiinteistötiedon mukaan vuoden 2023 kolmen ensimmäisen vuosi­neljänneksen kiinteistö­kauppa jäi 1,8 miljardiin euroon, eli alle kolmas­osaan viime vuoden vastaavan ajan­jakson 6 miljardista eurosta.

Vuoden 2023 heinä-syyskuussa kiinteistö­kauppaa käytiin noin 370 miljoonan euron arvosta. Näin matalia lukemia on tilastoitu edellisen kerran finanssi­kriisin jälkeisinä vuosina 2009–2013, jolloin kvartaali­volyymi jäi alle 400 miljoonaan euroon muutamana vuosineljänneksenä.

Vuokra-asuntokiinteistöjen kauppa­volyymi oli tammi-syyskuussa noin 600 miljoonaa euroa, mikä on viime vuosien tasoa matalampi. Noin puolet asuntokiinteistö­kaupoista on ulkomaisten sijoittajien tekemiä.

Toimistokiinteistöjen 400 miljoonan euron kauppa­volyymi koostuu pääosin suurehkojen ja hyvä­laatuisten kohteiden kaupoista. Liike‑, yhteis­kunta‑ ja tuotannollisten kiinteistöjen volyymeissä jäätiin tammi‑syyskuussa 200–300 miljoonan euroon. Ulkomaisten sijoittajien osuus tammi‑syyskuun kiinteistö­kaupoista oli 55 prosenttia.

Toimitilavuokramarkkinoilla talouden epä­varmuus painaa etenkin toimisto‑ ja liike­tilojen kysyntää. KTI:n kiinteistötiedon mukaan Helsingin keskustan uusia toimisto­vuokra­sopimuksia kuvaava indeksi nousi 3,7 prosenttia syksyn 2022 ja 2023 välisenä aikana. Toimitila­barometrin vastaajista 75 prosenttia arvioi toimisto­tilojen kokonais­tarpeen vähenevän tulevan kolmen vuoden aikana.

Liiketilamarkkinoiden epävarmuus jatkuu. Liike­tilojen vuokra­odotukset olivat Rakli-KTI Toimitilabarometrissa lähes kaikilla alueilla negatiiviset. Liike­tilojen käyttö­asteet pysyttelevät toistaiseksi vahvoina, mutta vajaa­käytön arvioidaan kasvavan.

Logistiikka-, varasto- ja tuotanto­tilojen kysyntä pysyttelee vahvana. Vuokriin odotetaan nousua kaikilla suurilla kaupunki­seuduilla. Myös käyttöaste­odotukset ovat tuotannollisissa tiloissa positiivisia.

Pääkaupunkiseudun vuokra‑asunto­­markkinoilla on runsaasti tarjontaa, jonka odotetaan sulavan rakentamisen vähenemisen myötä. Uusia asuntovuokra­sopimuksia kuvaavan indeksin nousu hidastui vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttiin. Vuokrien nousu jatkuu pääkaupunki­seudun ulko­puolisissa isoissa kaupungeissa pääkaupunki­seutua vahvempana.

Talouden ja rahoitus­markkinoiden tilanne on hyydyttänyt viime vuosien vilkasta vuokra‑asunto­rakentamista. Vielä tänä vuonna pääkaupunki­seudulle valmistuu ennätys­määrä, lähes 7 500 uutta vuokra‑asuntoa, mutta ensi vuodesta alkaen volyymit putoavat rajusti, ennakoi KTI Kiinteistötiedon markkinakatsaus.

Oraksen Rauman-tehtaalle valimon tilalle uutta pinnoituskapasiteettia

Loppukesällä 2023 päättyneiden Oraksen muutosneuvottelujen perusteella Oraksen Rauman-tehtaan valimo lopetetaan ja valimotoiminnot siirretään Puolan-tehtaalle. Päätös oli osa Oras Groupin strategiaa, jolla tuotantoverkostoa tehostetaan ja uudistetaan, kertoo Oraksen Baltian ja Pohjoismaiden myynnistä vastaava johtaja Marko Sundholm Oraksen Hanakanavassa.

Kuva: stories.oras.com

Sundholmin mukaan kaikki muut Rauman-tehtaan toiminnot jatkuvat entisellään.

– Tulevaisuudessa tehtaan painopiste on entistä enemmän korkean teknologian tuotteissa, strategisissa komponenteissa ja valikoiduissa erikoisvalmistuksen tuotteissa. Rauman-tehdas siis kehittyy, uudistuu ja tulee olemaan konsernin monipuolisin tuotantolaitos sekä teknologisen osaamisen keskus, Marko Sundholm kertoo Hanakanavassa.

Raumalle on valmistumassa uusi komposiittikromaamo, jonka rakentaminen aloitettiin muutama vuosi sitten. Sundholmin mukaan uusi kromaamolinjasto lisää tehtaan elinvoimaisuutta.

– Mattamustien tuotteiden valmistusta varten avasimme maalaamon Rauman-tehtaalle viime vuonna ja seuraavaksi laajennamme tuotteidemme värivalikoimaa lisää, kun PVD-linjastomme tuotanto käynnistyy loppuvuodesta. Vesikalusteita tulee tarjolle muun muassa harjatun teräksen ja harjatun pronssin väreissä, Sundholm sanoo.

Marko Sundholmin mukaan Oraksen Rauman-tehtaaseen on investoitu 30 miljoonaa euroa viimeisen kolmen vuoden aikana.

–  Jatkamme vahvasti suomalaiseen vesikalustevalmistukseen panostamista ja rakennamme tulevaisuutta varten uusia valmiuksia markkinoilta saadun palautteen perusteella, Sundholm toteaa.

Espoon ensimmäinen Noli Studios Otaniemeen

Espoon ensimmäinen Noli Studios -hotelli valmistuu Otaniemeen joulukuussa. Uudessa hotellissa on 15 kerrosta ja 406 studiota.

Noli Otaniemi on näyttävä ja omaleimainen maamerkki. Kuva: Noli Studios

Nolin konseptiin kuuluvat monipuoliset yhteiskäyttötilat. Noli Otaniemessä ovat muun muassa saunaosasto, yhteiskeittiö, oleskelu- ja työskentelytilat sekä kuntosali. Uudiskohteen ensimmäiset majoittujat vastaanotetaan helmikuussa 2024. 

– Sijainti Tapiolan ja Otaniemen pohjoisessa nivelkohdassa vaati näyttävää ja omaleimaista maamerkkiä. Noli Otaniemen massa kohoaa ylpeästi alueelle ominaiselta punatiiliseltä jalustalta. Rakennuksen kulmikas muotoilu vinoine kattoineen on helposti tunnistettavissa kaukomaisemassa. Massa on jaettu kahteen siipeen, jotka sijoittuvat vinoon toisiinsa nähden antaen rakennukselle modernin ja dynaamisen ulkonäön, Noli Otaniemen suunnittelija, arkkitehti SAFA Niilo Ikonen Avarrus Arkkitehdeiltä kertoo. 

– Tornien julkisivua on elävöitetty tiilenpunaisilla siipisäleillä, jotka tekevät siitä vaihtelevan näköisen eri katselukulmista ja erilaisissa valaistusolosuhteissa. Siipisäleiden asettelussa on hyödynnetty algoritmista suunnittelua siten, että ne harvenevat ylöspäin mennessä luoden tornin yläosaan vaaleamman ja keveämmän vaikutelman. Samalla ne suojaavat ikkunoita suoralta auringonvalolta ja häikäisyltä, mikä vähentää tilojen jäähdytyksen tarvetta. Säleiden näennäisen sattumanvarainen, mutta matemaattisesti määräytyvä sijoittelu heijastaa kampusalueen tieteellistä luonnetta. 

– Lintujensuojelualueen vieressä sijaitsevan rakennuksen suunnittelussa vältettiin suuria yhtenäisiä lasipintoja, jotta estettäisiin lintujen törmääminen rakennukseen. Tämä on esimerkki siitä, että vaikka rakennus on moderni ja näyttävä, on se suunniteltu toimimaan harmoniassa ympäröivän luonnon kanssa, Ikonen sanoo. 

Otaniemen Nolille tavoitellaan LEED-sertifikaatin Platinum-tasoa ja päivittäistavarakaupalle LEED Gold -sertifikaattia. Kohteeseen tulee maalämpö sekä aurinkopaneelit. Päivittäistavarakaupan lauhdelämpöä tullaan hyödyntämään kiinteistön lämmityksessä. 

Noli Otaniemi on seitsemäs ja toistaiseksi suurin Noli Studios -hotelli Suomessa. Ensimmäinen Noli avattiin Katajanokalle vuonna 2019. Konsepti laajentui Puolaan marraskuun 2023 alussa. 

Lippulaivan energiajärjestelmät veivät voiton

Lippulaiva on voittanut Digitaalisuus ja uuden teknologian hyödyntäminen -kategorian energiajärjestelmillään Vuoden kauppakeskusteko 2023 -kilpailussa. Vaikuttava toteutus ja yhteiskunnallinen merkitys keräsivät tuomariston kiitokset.

Lippulaiva palkittiin panostuksestaan tulevaisuuden energiajärjestelmiin Vuoden kauppakeskusteko -kilpailussa. Kuva: Citycon

Lippulaivan alla on Euroopan suurin kaupallisen rakennuksen maalämpö- ja viilennyslaitos, joka tuottaa hiilivapaata energiaa keskuksen sekä sen yhteydessä olevien asuintalojen lämmitys- ja viilennystarpeisiin. Lämpöä ei päästetä yhtään hukkaan, vaan lauhde-energia ja ilmanvaihdon ylijäämälämpö otetaan talteen ja hyödynnetään uudelleen.

Maalämpöratkaisun ansiosta Lippulaivan katolle ei tarvinnut asentaa lauhduttimia, jolloin tilaa jäi viherkatoille ja aurinkopaneeleille – keskuksen katolla on 2 400 m² aurinkopaneeleja ja on 3 500 m² viherkattoa.

Lippulaivan fiksu ja oppiva mikroverkko ohjaa ja optimoi rakennuksen energiankulutusta ja -virtoja. Järjestelmän tehtävänä on tunnistaa, milloin sähköntarpeen huiput voidaan välttää ja milloin sähköä voidaan puolestaan varastoida. Verkkoon kytketyllä Lippulaivan energiavarastolla osallistutaan Fingridin säätösähkömarkkinoille ja tasapainotetaan sähköverkon toimintaa.

Lippulaiva on maailman ensimmäinen kultatason Smart Building -sertifikaatin saanut kaupallinen keskus, minkä lisäksi sillä on myös kultatason LEED-ympäristösertifikaatti.

– Olemme iloisia Lippulaivan saamasta palkinnosta ja ylpeitä keskuksestamme, joka viime vuonna voitti samaisen kilpailun vastuullisuussarjan, keskuspäällikkö Karoliina Hurmerinta toteaa.

Vuoden kauppakeskusteko -kilpailun järjestää vuosittain Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Kilpailun tavoitteena on nostaa esiin parhaat esimerkit suomalaisten kauppakeskusten uusista ideoista.

Mrec Investment Management ja Slättö rakennuttavat logistiikkakeskuksen Tuusulaan 

Mrec Investment Management Oy rakennuttaa yhdessä kumppaninsa Slättön hallinnoiman logistiikkayhtiön Evolvin kanssa 6 000 m² modernin logistiikkakiinteistön Tuusulan vetovoimaiselle Sulan teollisuusalueelle.

Tuusulan Sulan alueelle rakennetaan moderni logistiikkakiinteistö. Kuva: Mrec Investment Management

Mrec Investment Management Oy rakennuttaa yhdessä kumppaninsa Slättön hallinnoiman logistiikkayhtiön Evolvin kanssa 6 000 m² modernin logistiikkakiinteistön Tuusulaan Sulan teollisuusalueelle, joka sijaitsee hyvien yhteyksien päässä Helsinki-Vantaan lentokentästä ja pääväylistä. 

Uudishanketta ohjaavat ESG-tavoitteet suunnittelusta toteutukseen. Kiinteistö toteutetaan EU-taksonomian mukaisesti, A-energialuokkaan ja kohteelle haetaan BREEAM Excellent -sertifiointi. Kiinteistöön allekirjoitettu pitkä vuokrasopimus on myös Green Lease -tavoitteiden mukainen. 

Kiinteistöön tullaan toteuttamaan AutoStore™ -automatisoitu varasto- ja keräilyjärjestelmä (ASRS). Järjestelmän avulla taataan käyttäjälle joustava ja modulaarinen systeemi, joka tehostaa keräilyä moninkertaisesti. Uudishankkeeseen järjestelmän toimittaa Element Logic Oy. 

– Tuusulan kunnan panostukset työpaikka-alueiden kaavoitukseen kantavat hedelmää. Sulan alueen logistinen sijainti on erinomainen, ja esimerkiksi lentokentälle on lyhyt matka. Nyt rakennettava logistiikkakeskus on osoitus Sulan alueen vetovoimasta ja vahvasta kehityksestä, Tuusulan pormestari Kalle Ikkelä toteaa. 

– Olemme innoissamme, että pääsemme aloittamaan tämän kestävän kehityksen mukaisen ja automatisoidun logistiikkakeskuksen rakentamisen Tuusulaan, ja on hienoa saada toivottaa uusi vuokralaisemme tervetulleeksi tiloihin ensi kesänä, Slättön Partner ja Evolvin toimitusjohtaja Lars Axelsson kertoo. 

– Olemme tyytyväisiä, että kehittämämme hanke on päässyt toteutusvaiheeseen ja pystymme tarjoamaan kiinteistön käyttäjälle energiatehokkaat ja modernit ratkaisut. Olemme valinneet modernin logistiikan keskeiseksi painopistealueeksi ja tavoitteenamme on rakentaa laadukas logistiikkakiinteistöportfolio seuraavien viiden vuoden aikana. Suunnittelupöydällämme on koko ajan uusia hankkeita ja toivottavasti pääsemme jo pian kertomaan lisää seuraavista askeleista, Mrec Investment Management Oyn toimitusjohtaja Ilmo Jäntti toteaa.   Kohteen rakentaminen alkoi syksyllä 2023 ja kohde valmistuu kesällä 2024. Mrec Investment Management vastaa hankekehityksestä koko uudishankkeen ajan. Urakoitsijana toimii Tekova Etelä-Suomi Oy. 

GeneCityn peruskivi muurattiin Turussa

Turun Teknologiakiinteistöjen rakennuttaman GeneCity-rakennuksen peruskivi muurattiin torstaina 2. marraskuuta. GeneCity on lääketehdas, jonka Teknologiakiinteistöt toteuttaa biologisten lääkkeiden sopimusvalmistaja Biovian Oy:lle.

GeneCity nousee Turun Itäharjulle. Rakennuksen on määrä valmistua vuoden 2024 lopussa. Kuva: Teknologiakiinteistöt

Noin 6300 neliömetrin kokoinen GeneCity toteutetaan Itäharjulle osoitteeseen Teollisuuskatu 42. Hanke käsittää yksikerroksisen tuotantolaitoksen, kolmeen kerrokseen sijoittuvia aula- ja toimistotiloja sekä rakennuksen kellarikerrokseen tulevia sosiaali-, varasto- ja aputiloja. Rakennus valmistuu vuoden 2024 lopussa. 

GeneCityn tuleva käyttäjä Biovian on yksi Turun alueen merkittävimmistä bioalan toimijoista, ja se työllistää lähes 200 ihmistä. Tällä hetkellä Biovian toimii Teknologiakiinteistöjen asiakkaana BioCityssä, PharmaCityssä ja ElectroCityssä, joissa sillä on noin 5 100 neliömetriä tuotanto- ja toimistotiloja. 

GeneCityn arkkitehtisuunnittelun on tehnyt Sigge Arkkitehdit Oy. Rakennuksen puhdastilan on suunnitellut Elomatic Solutions Oy, joka myös vastaa tilan toteutuksesta. Hankkeen urakoitsijana toimii Rakennustoimisto Lundén Oy. Rakennus toteutetaan Leed-sertifikaatin v4-version Platina-tason mukaisesti, mikä tarkoittaa, että kiinteistön aiheuttama ympäristökuormitus ja energiankulutus pyritään minimoimaan koko sen elinkaaren ajan. 

NCC: Peruskorjatun toimistorakennuksen päästöt noin 40 % uudisrakennuksen päästöistä

NCC kehitti entisestä KY-talosta Helsingin Kampissa tiloiltaan modernin toimistorakennuksen. Nykyisen Kulma21-kiinteistön hiilijalanjälki laskettiin todellisen toteutuman mukaan ja sitä verrattiin vastaavaan uuteen rakennukseen, mikä samalle paikalle olisi ollut mahdollista rakentaa. Tulokseksi saatiin kiinnostavaa dataa kysymykseen, kannattaako vanha rakennus purkaa vai korjata. 

Kulma21 sijaitsee Pohjoisen Rautatiekadun ja Fredrikinkadun kulmassa. Kuva: NCC

Kulma21:n laajasta peruskorjauksesta tehtiin hiilijalanjälkilaskenta toteutuneen työn mukaisesti, jota verrattiin uuden, määräystason mukaisen ja ulkoarkkitehtuuriltaan sekä laajuudeltaan vastaavan toimistorakennuksen rakentamiseen. Tässä tapauksessa uudisrakentamisessa huomioitiin myös vanhan rakennuksen purkaminen uuden alta pois. 

Tulokseksi saatiin, että peruskorjatun Kulma21:n päästöt olivat noin 40 % uudisrakennuksen päästöistä lyhyellä aikavälillä (1–5 vuotta). Viidenkymmenen vuoden elinkaaritarkastelujakson aikana Kulma21:n kumulatiivinen hiilijalanjälki on noin 15 % pienempi kuin se olisi ollut uudisrakennuksella. Itse peruskorjauksen päästövaikutukset ovat noin 44 % pienemmät kuin uuden rakentamisen. 

Huomioitavaa on, että rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki riippuu merkittävästi tuotantovaiheen päästöistä (vuosi 0) ja energiatehokkuudesta, jonka vaikutus pienenee käyttövuosien myötä. Vanhan rakennuksen purku kasvattaa uudisrakentamisen vertailuvaihtoehdon hiilijalanjälkeä elinkaaren alussa. 

– Edes 50 vuoden tarkastelujakso ei riitä kompensoimaan uudisrakennuksen aiheuttamaan hiilijalanjälkeä siitäkään huolimatta, että uudisrakennettu kohde kuluttaa vähemmän energiaa kuin korjauskohde. Tämä on merkittävä fakta, kun mietimme parasta ratkaisua vanhoille kiinteistöille jo rakennetussa ympäristössä, kuten esimerkiksi kantakaupungissa, NCC:n korjausrakentamisen toimialajohtaja Jarkko Heinonen toteaa. 

Kulma 21 on hyvä esimerkki siitä, miten kehnokuntoisesta ja vajaakäytöllä olevasta kiinteistöstä voidaan kehittää toimiva ja käyttäjiä kiinnostava kiinteistö. 

– Kiinteistön käyttötarkoitusta voidaan usein muuttaa tarpeita vastaavaksi ongelmalliseksikin todetuissa kohteissa. Se vaatii kuitenkin paljon monialaista osaamista suunnittelijoilta ja korjausrakentajilta sekä joustavampaa kaavoitusta, jota toivottavasti tulemme ainakin Helsingissä tulevaisuudessa saamaan. 

Keskon Onnelan pohjavalu-urakka on valmis 

Keskolle rakennetaan logistiikkakeskus Onnelaa Hyvinkäällä. Kreate on valanut Ruduksen betonia jättihankkeen pohjaan yhteensä 50 000 kuutiota tammikuusta lokakuuhun.

Kuva: Kreate Oy

Kreate vastaa Onnelan pohjarakentamisesta ja betonitöistä paalulaattaan asti. Onnisen ja K-Auton käyttöön tuleva 85 000 neliön logistiikkakeskus kohoaa vaiheittain erikokoisten paalulaattojen päälle.

–  Olemme valaneet betonia tällä työmaalla yhteensä noin 50 000 kuutiota. Kuudessa kuukaudessa kuutioita kertyi yli 40 000. Viikoittainen valumäärä on ollut keskimäärin 1640 kuutiota eli yli 40 betonikuormaa jokaisena työpäivänä toukokuusta tänne lokakuun lopulle, Kreaten työmaapäällikkö Pasi Kinnunen kertoo.

Valu-urakka käynnistyi 34 hehtaarin alueella tammikuussa 2023 logistiikkakeskuksen teknisen rakennuksen anturoiden valamisella. Toukokuun alussa valettiin kertavaluna hankkeen ensimmäinen ja samalla suurin 4400 neliön kokoinen paalulaatta.  
 – Automaattivaraston paalulaatta syntyi 76 kuution tuntivauhdilla. Vähähiilistä betonimassaa valettiin siis yli kuutio joka minuutti yhtäjaksoisesti 50 tunnin ajan. Betonia valettiin 3650 kuutiota, joten paalulaatan valaminen kertaurakkana tässä mittakaavassa oli ainutlaatuinen ja voisi sanoa, että koko Suomessa harvinainen jo pelkästään massan määrässä mitattuna, Pasi Kinnunen toteaa.
Betonilaatan raudoituksessa on 560 000 kiloa terästä. Koko hankkeen paalulaattoihin käytettiin terästä 4,4 miljoonaa kiloa.  

– Miltei puolet käyttämästämme betonista on vähähiilistä betonia, josta kaksi kolmasosaa on luokitukseltaan GWP.55. Siinä hiilidioksidipäästöt ovat 45 % pienemmät kuin normaalilla vastaavalla betonilla, kertoo hankkeen työpäällikkö Mika Ojala Kreatelta.

Logistiikkakeskuksen päärakennuksen kaikki betonityöt saatiin valmiiksi lokakuun lopulla. Piharakennuksen sokkelit ja runko asennetaan talven 2023–2024 aikana, joten betonityöt jatkuvat keväällä siirtymälaattojen valamisella.  

Onnelaa rakennetaan tahtituotantona, päätoteuttajana on Haahtela. – Tahtiaikataulussa kapillaarikatkokerros, salaojat, paaluhatut, anturat, eristykset, raudoitukset, liikuntasaumojen asennukset ja laattojen valut suunniteltiin jatkumoksi, joka etenee samaa tahtia viimeiseen valuun asti. Tämän onnistuminen edellytti kaiken toteutuksen tarkkaa suunnittelua niin hankinnoista ja resursseista aina nosturin sijainteihin ja tarvittaviin aputöihin asti, Pasi Kinnunen sanoo.

Astra-kampusrakennuksen peruskivi muurattiin Turussa

Hartelan rakentaman Astra-kampusrakennuksen peruskivi muurattiin 31. lokakuuta Turussa. Vastuullisuus huomioidaan läpi rakennusprosessin. Hankkeen tavoitteena on saada neljän tähden RTS-luokitus.

Astra-rakennus sijaitsee lähellä Turun tuomiokirkkoa.  Kuva: Sigge Arkkitehdit

Åbo Akademin kampusalueella Tähtikortteliin rakentuva Astra-kiinteistö korvaa Gadolinia-kiinteistön osoitteessa Porthaninkatu 3–5. Rakennustyöt alkoivat tänä syksynä ja rakennus valmistuu syksyllä 2025. Hankkeen kokonaisala on 13 382 neliömetriä. 

Astra-kampusrakennuksesta tulee Åbo Akademin opiskelijoiden ja henkilökunnan kohtaamispaikka. Astraan tulee muun muassa tuki- ja kirjastopalveluita, ravintola, kahvila sekä tiloja opetusta, ryhmätyöskentelyä ja itsenäistä opiskelua varten. Rakennusta tulee käyttämään myös Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Astrasta suunnitellaan myös turkulaisten kohtaamispaikka, jonka auditorio tarjoaa hienot puitteet esimerkiksi konferensseille. 

Hankkeen tavoitteena on saavuttaa neljän tähden RTS-sertifikaatti, joka huomioi Suomen olosuhteet ympäristöasioiden näkökulmasta. 

– On ratkaisevaa, että rakentamisessa otetaan vastuu ympäristöstä ja yhteiskunnasta, ja me Åbo Akademin säätiössä haluamme olla edelläkävijöitä tässä suhteessa. Tavoitteenamme on luoda Astraan parhaimmat tilat oppimiselle ja opetukselle samalla, kun minimoimme ympäristövaikutukset. Myös alihankkijoiden on sitouduttava hiilineutraaleihin suunnitelmiin, Åbo Akademin säätiön kiinteistöpäällikkö Mika Soinio kertoi. 

– Astrassa rakennetaan kestävää pohjaa tulevaisuuden koulutukselle. Projekti on saanut vahvan startin ja toistaiseksi emme ole kohdanneet suuria yllätyksiä, vaikka työmaa sijaitsee vaativassa ympäristössä Turun tuomiokirkon naapurissa. Kaikki tähänastiset haasteet on ratkaistu aktiivisessa vuorovaikutuksessa tilaajan kanssa, Hartela Länsi-Suomen aluejohtaja Lauri Piitari kertoo.